+42 artikla 1

42 artikla 1

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kriisinratkaisuviranomaisilla on kaikki tarvittavat valtuudet soveltaa kriisinratkaisuvälineitä 1 artiklan 1 kohdan a–e alakohdassa tarkoitettuihin yhteisöihin, jotka täyttävät 19 artiklan 1 kohdassa tai tapauksen mukaan 20 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut kriisinratkaisuedellytykset. Kriisinratkaisuviranomaisten on erityisesti voitava käyttää yksittäin tai yhdistelmänä kriisinratkaisuvaltuuksia, joiden puitteissa ne voivat

a)

vaatia ketä tahansa henkilöä antamaan kriisinratkaisuviranomaiselle kaikki tiedot, joita tämä tarvitsee kriisinratkaisutoimesta päättämiseksi ja sen valmistelemiseksi, mukaan lukien päivitykset ja täydennykset kriisinratkaisusuunnitelmissa annettuihin tietoihin ja paikalla tehtävin tarkastuksin toimitettavat tiedot;

b)

ottaa kriisinratkaisun kohteena olevan yrityksen määräysvaltaansa ja käyttää kaikkia kriisinratkaisun kohteena olevan yrityksen osakkeenomistajille, muille omistajille ja hallinto-, johto- tai valvontaelimelle annettuja oikeuksia ja valtuuksia;

c)

kieltää uusi vakuutus- tai jälleenvakuutustoiminta ja asettaa kriisinratkaisun kohteena olevan maksukykyisen yrityksen hallittuun run-off-menettelyyn ja lopettaa sen toiminnan;

d)

antaa omaisuudenhoitoyhtiölle, joka on perustettu ja jolle on annettu toimilupa noudattamatta direktiiviä 2009/138/EY tämän direktiivin 33 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun lyhyen ajan, valtuudet uuden vakuutus- tai jälleenvakuutustoiminnan perustamiseen tai olemassa olevan liiketoiminnan uudistamiseen;

e)

siirtää kriisinratkaisun kohteena olevan yrityksen liikkeeseen laskemia osakkeita tai muita omistusinstrumentteja;

f)

siirtää kriisinratkaisun kohteena olevan yrityksen oikeuksia, varoja tai velkoja toiselle yhteisölle tämän suostumuksella;

g)

uudelleenjärjestellä vakuutussaatavia tai vähentää, myös nollaan, kriisinratkaisun kohteena olevan yrityksen velkainstrumenttien tai hyväksyttävien velkojen, vakuutussaatavat mukaan lukien, pääomaa tai maksamatta olevaa määrää;

h)

muuntaa kriisinratkaisun kohteena olevan yrityksen velkainstrumentit ja hyväksyttävät velat, vakuutussaatavat mukaan lukien, 1 artiklan 1 kohdan a–e alakohdassa tarkoitetun yhteisön, asiaankuuluvan emoyrityksen tai sellaisen omaisuudenhoitoyhtiön kantaosakkeiksi tai muiksi omistusinstrumenteiksi, johon 1 artiklan 1 kohdan a–e alakohdassa tarkoitetun yhteisön varat, oikeudet tai velat siirretään;

i)

mitätöidä kriisinratkaisun kohteena olevan yrityksen liikkeeseen laskemia velkainstrumentteja, sellaisia vakuudellisia velkoja lukuun ottamatta, joihin sovelletaan 35 artiklan 5 kohtaa;

j)

vähentää, myös nollaan, kriisinratkaisun kohteena olevan yrityksen osakkeiden tai muiden omistusinstrumenttien nimellismäärää ja mitätöidä tällaiset osakkeet tai muut omistusinstrumentit;

k)

vaatia kriisinratkaisun kohteena olevaa yritystä tai asiaankuuluvaa emoyritystä laskemaan liikkeeseen uusia osakkeita tai muita omistusinstrumentteja taikka muita pääomainstrumentteja, mukaan lukien etuoikeutetut osakkeet ja ehdolliset vaihtokelpoiset instrumentit;

l)

muuttaa kriisinratkaisun kohteena olevan yrityksen liikkeeseen laskemien velkainstrumenttien ja muiden hyväksyttävien velkojen maturiteettia tai tällaisista instrumenteista ja muista hyväksyttävistä veloista maksettavan koron määrää tai päivämäärää, jona korko lankeaa maksettavaksi, myös keskeyttämällä maksaminen tilapäisesti;

m)

sulkea ja päättää rahoitussopimuksia tai johdannaisia;

n)

erottaa tai vaihtaa kriisinratkaisun kohteena olevan yrityksen hallinto-, johto- tai valvontaelin ja toimiva johto;

o)

vaatia valvontaviranomaista arvioimaan määräomistusyhteyden ostaja oikea-aikaisesti, poiketen direktiivin 2009/138/EY 58 artiklassa säädetyistä määräajoista.

1. Yleiskatsaus

,
Otsikko Sääntely

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset
Lähde Vaatimus

3. Liittyvät standardit

Standardit
Lähde Vaatimus