2. Asianomaisen kriisinratkaisuviranomaisen on päätettävä, tunnustetaanko kolmannen maan yrityksen tai emoyrityksen unionissa toimivaan tytäryritykseen tai unionissa toimivaan sivukonttoriin kohdistuvat kolmansien maiden kriisinratkaisumenettelyt ja pannaanko ne täytäntöön 77 artiklassa säädettyjä tilanteita lukuun ottamatta.
Päätöksessä on kiinnitettävä asianmukaista huomiota kunkin sellaisen jäsenvaltion etuihin, jossa kolmannen maan vakuutus- tai jälleenvakuutusyritys tai emoyritys toimii, ja erityisesti kolmannen maan kriisinratkaisumenettelyjen tunnustamisen ja täytäntöönpanon mahdolliseen vaikutukseen ryhmän muihin osiin ja kyseisten jäsenvaltioiden vakuutuksenottajiin, reaalitalouteen ja rahoitusvakauteen.