English - European Union - Environment -

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2015/2193, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, tiettyjen keskisuurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2015/2193,

annettu 25 päivänä marraskuuta 2015,

tiettyjen keskisuurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

1. Yleiskatsaus

Preamble: 1

THE EUROPEAN PARLIAMENT AND THE COUNCIL OF THE EUROPEAN UNION,

Having regard to the Treaty on the Functioning of the European Union, and in particular Article 192(1) thereof,

Having regard to the proposal from the European Commission,

After transmission of the draft legislative act to the national parliaments,

Having regard to the opinion of the European Economic and Social Committee (1),

Having regard to the opinion of the Committee of the Regions (2),

Acting in accordance with the ordinary legislative procedure (3),

Whereas:

(1)

Decision No 1386/2013/EU of the European Parliament and of the Council (4) (‘the Action Programme’) recognises that emissions of pollutants to air have been reduced significantly over the past decades, but that at the same time air pollution levels are still problematic in many parts of Europe, and that citizens of the Union continue to be exposed to air-polluting substances, potentially compromising their health and wellbeing. According to the Action Programme, ecosystems continue to suffer from excess nitrogen and sulphur deposition associated with emissions from transport, unsustainable agricultural practices and power generation. In many areas of the Union, air pollution levels are still above the limits that the Union has set, and Union air quality standards are still failing to meet the targets set by the World Health Organisation.

(2)

In order to ensure a healthy environment for all, the Action Programme calls for local measures to be complemented with adequate policy at both national and Union level. It requires in particular strengthening efforts to reach full compliance with air quality legislation of the Union and defining strategic targets and actions beyond 2020.

(3)	Scientific assessments show that the average lifetime loss for citizens of the Union due to air pollution is eight months.

(4)	Emissions of pollutants from the combustion of fuel in medium combustion plants are generally not regulated at Union level even though they contribute increasingly to air pollution, due in particular to an increase in the use of biomass as a fuel, driven by climate and energy policy.

(5)

The combustion of fuel in certain small combustion plants and appliances is covered by implementing measures as referred to in Directive 2009/125/EC of the European Parliament and of the Council (5). Further measures are urgently needed under Directive 2009/125/EC in order to cover the remaining regulatory gap. Combustion of fuel in large combustion plants is covered by Directive 2010/75/EU of the European Parliament and of the Council (6) from 7 January 2013, while Directive 2001/80/EC of the European Parliament and of the Council (7) continues to apply to large combustion plants covered by Article 30(2) of Directive 2010/75/EU until 31 December 2015.

(6)

The Commission concluded, in its report to the European Parliament and the Council of 17 May 2013 on the reviews undertaken under Article 30(9) and Article 73 of Directive 2010/75/EU on industrial emissions addressing emissions from intensive livestock rearing and combustion plants, that, for the combustion of fuels in medium combustion plants, a clear potential for cost-effective abatement of air emissions has been demonstrated.

(7)

The Union's international obligations in relation to air pollution, which are designed to abate acidification, eutrophication, ground-level ozone and emissions of particulate matter, are agreed under the Gothenburg Protocol to the Convention on Long-range Transboundary Air Pollution, which was amended in 2012 to strengthen the existing reduction commitments for sulphur dioxide, nitrogen oxides, ammonia and volatile organic compounds, and to introduce new reduction commitments for fine particulate matter (PM 2.5), to be attained from 2020 onwards.

(8)

The Communication from the Commission to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions of 18 December 2013 entitled ‘A Clean Air Programme for Europe’ calls for action to control emissions of air-polluting substances from medium combustion plants, thereby completing the regulatory framework for the combustion sector. The Clean Air Programme completes the pollution reduction agenda for 2020 laid down in the Communication from the Commission to the Council and the European Parliament of 21 September 2005 entitled ‘Thematic Strategy on Air Pollution’, and develops impact reduction objectives for the period up to 2030. To achieve all those strategic objectives, a regulatory agenda should be established, including measures to control emissions from medium combustion plants.

(9)

Medium combustion plants should be developed and operated in such a way as to promote energy efficiency. Such considerations as well as economic considerations, technical possibilities and the lifecycle of existing medium combustion plants should in particular be taken into account when retrofitting medium combustion plants or deciding on major investments.

(10)	In order to ensure that the operation of a medium combustion plant does not lead to a deterioration of air quality, measures taken to limit emissions of sulphur dioxide, nitrogen oxides and dust into the air should not result in an increase of emissions of other pollutants, such as carbon monoxide.

(11)

Medium combustion plants that are already subject to Union-wide minimum requirements, such as plants to which an aggregation rule applies under Chapter III of Directive 2010/75/EU, or plants that incinerate or co-incinerate solid or liquid waste and are thereby covered by Chapter IV of that Directive, should be excluded from the scope of this Directive.

(12)	Certain other medium combustion plants should also be excluded from the scope of this Directive, on the basis of their technical characteristics or their use in particular activities.

(13)

As medium combustion plants firing refinery fuels alone or with other fuels for the production of energy within mineral oil and gas refineries, and recovery boilers within installations for the production of pulp, are subject to emission levels associated with best available techniques (BAT) set out in BAT conclusions already established under Directive 2010/75/EU, this Directive should not apply to such plants.

(14)

This Directive should apply to combustion plants, including a combination formed by two or more new medium combustion plants, with a total rated thermal input equal to or greater than 1 MW and less than 50 MW. Individual combustion plants with a rated thermal input less than 1 MW should not be considered for the purpose of calculating the total rated thermal input of a combination of combustion plants. In order to avoid a regulatory gap, this Directive should also apply to a combination formed by new medium combustion plants where the total rated thermal input is equal to or more than 50 MW, without prejudice to Chapter III of Directive 2010/75/EU.

(15)	In order to ensure the control of emissions of sulphur dioxide, nitrogen oxides and dust into the air, each medium combustion plant should operate only if it has been granted a permit or been registered by the competent authority, based on information submitted by the operator.

(16)	For the purposes of controlling emissions into the air from medium combustion plants, emission limit values and requirements for monitoring should be set out in this Directive.

(17)

The emission limit values set out in Annex II should not apply to medium combustion plants located in the Canary Islands, French Overseas Departments, the Azores and Madeira, because of the technical and logistical issues associated with such plants' isolated location. The Member States concerned should set emission limit values for such plants in order to reduce their emissions to air and the potential risks to human health and the environment.

(18)	In order to provide existing medium combustion plants with sufficient time to adapt technically to the requirements of this Directive, the emission limit values should apply to those plants after a fixed period from the date of application of this Directive.

(19)

In order to take account of certain specific circumstances where the application of emission limit values would lead to disproportionately high costs compared to the environmental benefits, Member States should be able to exempt medium combustion plants used in cases of emergency and operated during limited time periods from compliance with the emission limit values set out in this Directive.

(20)

Due to the infrastructural constraints faced by existing medium combustion plants which are part of small isolated systems (SIS) or micro isolated systems (MIS) and the need to facilitate their interconnection, such plants should be given more time to adapt to the emission limit values set out in this Directive.

(21)

Considering the overall benefits of district heating in terms of contributing to a reduction in domestic use of fuels that cause high levels of air pollution, and in terms of energy efficiency improvement and CO2 emissions reduction, it should be possible for Member States to give more time to existing medium combustion plants which provide a substantial amount of their useful heat production to a public network for district heating, to adapt to the emission limit values set out in this Directive.

(22)

Considering recent investments in biomass plants aimed at increasing the use of renewable energy sources and which have already led to reduced emissions of pollutants, and in order to take account of related investment cycles, it should be possible for Member States to give more time to such plants to adapt to the emission limit values set out in this Directive.

(23)

Given the essential role of gas compressor stations for the reliability and safe operation of national gas transmission networks and the specific constraints relating to their upgrade, it should be possible for Member States to give more time to medium combustion plants driving such stations to adapt to the emission limit values for nitrogen oxides set out in this Directive.

(24)

In accordance with Article 193 of the Treaty on the Functioning of the European Union (TFEU), this Directive does not prevent Member States from maintaining or introducing more stringent protective measures. Such measures may be needed for example in zones not complying with air quality limit values. In those cases, Member States should assess the need to apply stricter emission limit values than the requirements set out in this Directive, as part of the development of air quality plans pursuant to Directive 2008/50/EC of the European Parliament and of the Council (8). Such assessments should take account of the outcome of an exchange of information on the best emission-reduction performance that can be achieved with best available and emerging technologies. The Commission should organise such exchange of information with Member States, the industries concerned, including operators and technology providers, and non-governmental organisations, including those promoting environmental protection.

(25)	Member States should ensure that the operator of a medium combustion plant takes the necessary measures in the event of non-compliance with this Directive. Member States should set up a system to check compliance of medium combustion plants with the requirements of this Directive.

(26)	In order to ensure the effective implementation and enforcement of this Directive, inspections should, where possible, be coordinated with those required under other Union legislation, as appropriate.

(27)	The provisions of this Directive regarding access to information relating to its implementation should be applied in such a way as to ensure the full effect of Directive 2003/4/EC of the European Parliament and of the Council (9).

(28)

In order to limit the burden for small and medium-sized enterprises operating medium combustion plants, the administrative obligations on operators concerning the provision of information, monitoring and reporting should be proportionate and avoid duplication, while still allowing for effective compliance verification by the competent authority.

(29)

To ensure the consistency and coherence of information provided by the Member States on the implementation of this Directive and to promote exchange of information between Member States and the Commission, the Commission, assisted by the European Environment Agency, should develop an electronic reporting tool also available for internal use by Member States for national reporting and data management purposes.

(30)

The Commission should assess the need to amend the emission limit values set out in Annex II for new medium combustion plants, on the basis of state-of-the-art technologies. In this context, the Commission should also consider the need to set specific emission limit values for other pollutants, such as carbon monoxide, and possible minimum energy efficiency standards.

(31)

In order to adapt to scientific and technical progress, the power to adopt acts in accordance with Article 290 TFEU to adjust the provisions on assessment of compliance set out in point 2 of Part 2 of Annex III should be delegated to the Commission. It is of particular importance that the Commission carry out appropriate consultations during its preparatory work, including at expert level. The Commission, when preparing and drawing up delegated acts, should ensure a simultaneous, timely and appropriate transmission of relevant documents to the European Parliament and the Council.

(32)

In order to ensure uniform conditions for the implementation of this Directive and to simplify and streamline Member States' reporting obligations, implementing powers should be conferred on the Commission in respect of the specification of technical formats for reporting. Those powers should be exercised in accordance with Regulation (EU) No 182/2011 of the European Parliament and of the Council (10).

(33)

Since the objectives of this Directive, namely the improvement of environmental quality and human health, cannot be sufficiently achieved by the Member States, but can rather, by reason of their scale and effects, be better achieved at Union level, the Union may adopt measures, in accordance with the principle of subsidiarity as set out in Article 5 of the Treaty on European Union. In accordance with the principle of proportionality as set out in that Article, this Directive does not go beyond what is necessary in order to achieve those objectives.

(34)	This Directive respects the fundamental rights and observes the principles recognised in particular by the Charter of Fundamental Rights of the European Union (‘the Charter’). In particular, this Directive seeks to ensure the application of Article 37 of the Charter on environmental protection.

(35)

In accordance with the Joint Political Declaration of 28 September 2011 of Member States and the Commission on explanatory documents (11), Member States have undertaken to accompany, in justified cases, the notification of their transposition measures with one or more documents explaining the relationship between the components of a directive and the corresponding parts of national transposition instruments. With regard to this Directive, the legislator considers the transmission of such documents to be justified,

HAVE ADOPTED THIS DIRECTIVE:

Done at Strasbourg, 25 November 2015.

For the European Parliament

The President

M. SCHULZ

For the Council

The President

N. SCHMIT

1 artikla Kohde

1 artikla

Kohde

Tässä direktiivissä vahvistetaan säännöt, joilla rajoitetaan keskisuurista polttolaitoksista peräisin olevien rikkidioksidin, typen oksidien ja hiukkasten päästöjen joutumista ilmaan ja vähennetään siten näiden päästöjen joutumista ilmaan ja riskejä, joita niistä voi aiheutua ihmisen terveydelle ja ympäristölle.

Tässä direktiivissä vahvistetaan myös hiilimonoksidipäästöjen tarkkailua koskevat säännöt.

2 artikla Soveltamisala

2 artikla

Soveltamisala

1. Tätä direktiiviä sovelletaan polttolaitoksiin, joiden polttoaineteho on vähintään 1 MW mutta alle 50 MW, jäljempänä ’keskisuuret polttolaitokset’, niiden käyttämästä polttoainetyypistä riippumatta.

2. Tätä direktiiviä sovelletaan myös uusien keskisuurten polttolaitosten 4 artiklan mukaisesti muodostamaan yhdistelmään, myös yhdistelmään, jonka kokonaispolttoaineteho on vähintään 50 MW, paitsi jos yhdistelmä muodostaa direktiivin 2010/75/EU III luvun soveltamisalaan kuuluvan polttolaitoksen.

3. Tätä direktiiviä ei sovelleta seuraaviin:

a) polttolaitokset, jotka kuuluvat direktiivin 2010/75/EU III tai IV luvun soveltamisalaan;

b) polttolaitokset, jotka kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/68/EY ( 1 ) soveltamisalaan;

c) maatilojen polttolaitokset, joiden kokonaispolttoaineteho on enintään 5 MW ja joiden polttoaineena käytetään yksinomaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 ( 2 ) 9 artiklan a alakohdassa tarkoitettua siipikarjan käsittelemätöntä lantaa;

d) polttolaitokset, joissa palamisesta syntyviä kaasumaisia tuotteita käytetään esineiden tai materiaalien suoraan lämmitykseen, kuivaukseen tai muuhun käsittelyyn;

e) polttolaitokset, joissa palamisesta syntyviä kaasumaisia tuotteita käytetään suoraan kaasulämmitykseen, jota käytetään sisätilojen lämmittämiseen työolojen parantamiseksi;

▼C1

f) jälkipolttolaitokset, jotka on suunniteltu puhdistamaan teollisten prosessien poistokaasuja polttamalla ja joita ei käytetä itsenäisinä polttolaitoksina;

▼B

g) mikä tahansa tekninen laite, jota käytetään ajoneuvon, aluksen tai ilma-aluksen käyttövoiman tuottamiseen;

h) offshore-lautoilla käytettävät kaasuturbiinit sekä kaasu- ja dieselmoottorit;

i) katalyyttisia krakkauskatalyyttejä regeneroivat laitteet;

j) laitteet, joilla rikkivety muunnetaan rikiksi;

k) kemianteollisuudessa käytettävät reaktorit;

l) koksaamot;

m) Cowperin ilmankuumentimet;

n) krematoriot;

o) polttolaitokset, jotka käyttävät jalostamopolttoaineita yksin tai yhdessä muiden polttoaineiden kanssa energiantuotantoon öljyn- ja kaasunjalostamoissa;

p) soodakattilat, joita käytetään selluntuotantolaitoksissa.

4. Tätä direktiiviä ei sovelleta keskisuuriin polttolaitoksiin liittyvään tutkimukseen, kehittämiseen ja testaukseen. Jäsenvaltiot voivat vahvistaa tämän kohdan soveltamista koskevia erityisedellytyksiä.

3 artikla Määritelmät

3 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

1) ’päästöllä’ aineiden päästämistä polttolaitoksesta ilmaan;

2) ’päästöjen raja-arvolla’ polttolaitoksesta peräisin olevien savukaasujen sisältämän aineen sallittua määrää, joka voidaan päästää ilmaan tietyn ajan kuluessa;

3) ’typen oksideilla’ (NOx) typpioksidia ja typpidioksidia ilmaistuina typpidioksidina (NO2);

4) ’hiukkasilla’ muodoltaan, rakenteeltaan tai tiheydeltään kaikenlaisia hiukkasia, jotka ovat sekoittuneena kaasumaisessa olomuodossa näytteenottopaikan olosuhteissa ja jotka voidaan kerätä suodattamalla määritellyissä olosuhteissa analysoitavan kaasun edustavan näytteenoton jälkeen ja jotka jäävät ennen suodatinta keräyslinjaan ja suodattimen pinnalle määritellyissä olosuhteissa tapahtuvan kuivauksen jälkeen;

5) ’polttolaitoksella’ mitä tahansa teknistä laitetta, jossa polttoaineet hapetetaan, jotta näin syntyvää lämpöä voidaan käyttää;

6) ’olemassa olevalla polttolaitoksella’ polttolaitosta, joka on otettu käyttöön ennen 20 päivää joulukuuta 2018 tai jolle on kansallisen lainsäädännön nojalla myönnetty lupa ennen 19 päivää joulukuuta 2017 edellyttäen, että laitos on otettu käyttöön viimeistään 20 päivänä joulukuuta 2018;

7) ’uudella polttolaitoksella’ muuta kuin olemassa olevaa polttolaitosta;

8) ’moottorilla’ kaasumoottoria, dieselmoottoria tai kaksoispolttoainemoottoria;

9) ’kaasumoottorilla’ polttomoottoria, joka toimii otto-syklin mukaisesti ja käyttää kipinäsytytystä polttoaineen polttamiseen;

10) ’dieselmoottorilla’ polttomoottoria, joka toimii diesel-syklin mukaisesti ja käyttää puristussytytystä polttoaineen polttamiseen;

11) ’kaksoispolttoainemoottorilla’ polttomoottoria, joka käyttää puristussytytystä ja toimii diesel-syklin mukaisesti poltettaessa nestemäisiä polttoaineita ja otto-syklin mukaisesti poltettaessa kaasumaisia polttoaineita;

12) ’kaasuturbiinilla’ mitä tahansa pyörivää konetta, joka muuntaa lämpöenergian mekaaniseksi työksi ja koostuu pääasiassa kompressorista, lämpölaitteesta, jossa polttoaine hapetetaan työaineen kuumentamiseksi, ja turbiinista; tämä määritelmä kattaa sekä avoimen että yhdistetyn syklin kaasuturbiinit sekä yhteistuotannossa käytettävät kaasuturbiinit lisäpolttoaineella tai ilman;

13) ’pienellä erillisellä verkolla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/72/EY ( 3 ) 2 artiklan 26 alakohdassa tarkoitettua pientä erillistä verkkoa;

14) ’erittäin pienellä erillisellä verkolla’ direktiivin 2009/72/EY 2 artiklan 27 alakohdassa tarkoitettua erittäin pientä erillistä verkkoa;

15) ’polttoaineella’ mitä tahansa kiinteää, nestemäistä tai kaasumaista poltettavaa materiaalia;

16) ’jalostamopolttoaineella’ raakaöljyn jalostamisen tislaus- ja konversiovaiheesta saatavia kiinteitä, nestemäisiä tai kaasumaisia poltettavia aineita, mukaan lukien jalostamon polttokaasu, synteesikaasu, jalostamon öljyt ja petrolikoksi;

17) ’jätteellä’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY ( 4 ) 3 artiklan 1 kohdassa määriteltyä jätettä;

18) ’biomassalla’ mitä tahansa seuraavista:

a) tuotteita, jotka muodostuvat maa- tai metsätaloudesta peräisin olevasta kasviaineksesta, jonka energiasisältö voidaan hyödyntää polttoaineena;

b) seuraavia jätteitä:

i) maa- ja metsätalouden kasviperäinen jäte;

ii) elintarviketeollisuuden kasviperäinen jäte, jos syntyvä lämpö hyödynnetään;

iii) ensiömassan tuotannon ja massasta valmistettavan paperin tuotannon yhteydessä syntyvä kuituainetta sisältävä kasviperäinen jäte, jos rinnakkaispoltto tapahtuu tuotantopaikalla ja syntyvä lämpö hyödynnetään;

iv) korkkijäte;

v) puujäte, lukuun ottamatta puujätettä, joka voi puunsuoja-ainekäsittelyn tai pinnoituksen seurauksena sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskasmetalleja ja jollaista on erityisesti rakennus- ja purkujätteestä peräisin oleva puujäte;

19) ’kaasuöljyllä’

a) raakaöljystä saatua nestemäistä polttoainetta, joka kuuluu CN-koodeihin 2710 19 25 , 2710 19 29 , 2710 19 47 , 2710 19 48 , 2710 20 17 tai 2710 20 19 ; tai

b) raakaöljystä saatua nestemäistä polttoainetta, josta vähemmän kuin 65 tilavuusprosenttia, mukaan lukien hävikki, tislautuu 250 °C:ssa ja vähintään 85 tilavuusprosenttia, mukaan lukien hävikki, tislautuu 350 °C:ssa ASTM D86 -menetelmällä;

20) ’maakaasulla’ luonnossa esiintyvää metaania, jonka tilavuudesta enintään 20 prosenttia on inerttejä kaasuja ja muita aineosia;

21) ’raskaalla polttoöljyllä’

a) raakaöljystä saatua nestemäistä polttoainetta, joka kuuluu CN-koodeihin 2710 19 51 –2710 19 68 , 2710 20 31 , 2710 20 35 tai 2710 20 39 ; tai

b) raakaöljystä saatua nestemäistä polttoainetta, 19 kohdassa määriteltyä kaasuöljyä lukuun ottamatta, joka tislausalueensa perusteella luetaan polttoaineena käytettäviksi tarkoitettuihin raskaisiin öljyihin ja josta vähemmän kuin 65 tilavuusprosenttia, mukaan lukien hävikki, tislautuu 250 °C:ssa ASTM D86 -menetelmällä. Jos tislautuvuutta ei ole mahdollista määrittää ASTM D86 -menetelmällä, öljytuote luokitellaan niin ikään raskaisiin polttoöljyihin;

22) ’käyttötunneilla’ tunteina ilmaistua aikaa, jona polttolaitos on käynnissä ja aiheuttaa päästöjä ilmaan, lukuun ottamatta käynnistys- ja pysäytysjaksoja;

23) ’toiminnanharjoittajalla’ luonnollista tai oikeushenkilöä, joka käyttää tai hallitsee polttolaitosta tai, jos asiasta on säädetty kansallisessa lainsäädännössä, jolle on annettu laitoksen teknistä toimintaa koskeva taloudellinen päätösvalta;

24) ’alueella’ jäsenvaltion alueen osaa, jonka jäsenvaltio on rajannut ilmanlaadun arviointia ja hallintaa varten, kuten direktiivissä 2008/50/EY säädetään.

4 artikla Yhdistäminen

4 artikla

Yhdistäminen

Kahden tai useamman uuden keskisuuren polttolaitoksen muodostamaa yhdistelmää pidetään tässä direktiivissä yhtenä keskisuurena polttolaitoksena ja niiden polttoaineteho lasketaan yhteen kokonaispolttoainetehoa laskettaessa, jos

— tällaisten keskisuurten polttolaitosten savukaasut poistetaan yhteisen piipun kautta, tai

— tällaisten keskisuurten polttolaitosten savukaasut voitaisiin toimivaltaisen viranomaisen arvioinnin mukaan tekniset ja taloudelliset tekijät huomioon ottaen poistaa yhteisen piipun kautta.

5 artikla Luvat ja rekisteröinti

5 artikla

Luvat ja rekisteröinti

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että uusia keskisuuria polttolaitoksia ei käytetä ilman lupaa tai ilman, että ne on rekisteröity.

2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 1 päivästä tammikuuta 2024 alkaen olemassa olevia keskisuuria polttolaitoksia, joiden polttoaineteho on yli 5 MW, ei käytetä ilman lupaa tai ilman, että ne on rekisteröity.

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 1 päivästä tammikuuta 2029 alkaen olemassa olevia keskisuuria polttolaitoksia, joiden polttoaineteho on enintään 5 MW, ei käytetä ilman lupaa tai ilman, että ne on rekisteröity.

3. Jäsenvaltioiden on määritettävä lupa- tai rekisteröintimenettely keskisuuria polttolaitoksia varten. Näiden menettelyjen on sisällettävä vähintään toiminnanharjoittajan velvoite ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle keskisuuren polttolaitoksen käytöstä tai aikomuksesta käyttää sellaista ja antaa vähintään liitteessä I luetellut tiedot.

4. Toimivaltaisen viranomaisen on rekisteröitävä keskisuuri polttolaitos tai käynnistettävä sitä koskeva lupamenettely kuukauden kuluessa siitä, kun toiminnanharjoittaja on antanut 3 kohdassa tarkoitetut tiedot. Toimivaltainen viranomainen ilmoittaa toiminnanharjoittajalle tällaisesta rekisteröinnistä tai lupamenettelyn aloittamisesta.

5. Toimivaltaisen viranomaisen on pidettävä rekisteriä kutakin keskisuurta polttolaitosta koskevista tiedoista, liitteessä I luetellut tiedot sekä 9 artiklan mukaisesti saadut tiedot mukaan lukien. Olemassa olevat keskisuuret polttolaitokset sisällytetään rekisteriin tämän direktiivin mukaisesti rekisteröintipäivästä tai siitä päivästä alkaen, jona niille annettiin lupa. Toimivaltaisen viranomaisen on asetettava rekisteriin sisältyvät tiedot julkisesti saataville, myös internetissä, direktiivin 2003/4/EY mukaisesti.

6. Jäsenvaltiot voivat sisällyttää tietyille keskisuurten polttolaitosten ryhmille tarkoitetut vaatimukset yleisesti sitoviin sääntöihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta keskisuurten polttolaitosten lupa- tai rekisteröintivelvoitteen soveltamista. Jos hyväksytään yleisesti sitovia sääntöjä, luvassa tai rekisteröinnissä voidaan pelkästään viitata tällaisiin sääntöihin.

7. Niiden keskisuurten polttolaitosten, jotka ovat osa direktiivin 2010/75/EU II luvun soveltamisalaan kuuluvaa laitosta, katsotaan täyttävän tämän artiklan vaatimukset, kun ne ovat kyseisen direktiivin mukaiset.

8. Muun kansallisen tai unionin lainsäädännön mukaisesti annettu lupa tai toteutettu rekisteröinti voidaan yhdistää 1 kohdan nojalla vaadittavan luvan tai rekisteröinnin kanssa yhdeksi luvaksi tai rekisteröinniksi edellyttäen, että mainittu lupa tai rekisteröinti sisältää tämän artiklan nojalla edellytetyt tiedot.

6 artikla Päästöjen raja-arvot

6 artikla

Päästöjen raja-arvot

1. Tämän direktiivin liitteessä II esitettyjä päästöjen raja-arvoja sovelletaan soveltuvin osin keskisuuriin polttolaitoksiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2010/75/EU II luvun soveltamista.

Liitteessä II esitettyjä päästöjen raja-arvoja ei sovelleta Kanariansaarilla, Ranskan merentakaisissa departementeissa, Azoreilla eikä Madeiralla sijaitseviin keskisuuriin polttolaitoksiin. Asianomaisten jäsenvaltioiden on asetettava kyseisten laitosten päästöjen raja-arvot niistä ilmaan joutuvien päästöjen ja ihmisen terveydelle ja ympäristölle mahdollisesti aiheutuvien riskien vähentämiseksi.

2. Olemassa olevista keskisuurista polttoaineteholtaan yli 5 MW:n polttolaitoksista peräisin olevat ilmaan joutuvat rikkidioksidin, typen oksidien ja hiukkasten päästöt eivät saa ylittää liitteessä II olevassa 1 osassa olevissa taulukoissa 2 ja 3 esitettyjä päästöjen raja-arvoja 1 päivästä tammikuuta 2025 alkaen.

Olemassa olevista keskisuurista polttoaineteholtaan enintään 5 MW:n polttolaitoksista peräisin olevat ilmaan joutuvat rikkidioksidin, typen oksidien ja hiukkasten päästöt eivät saa ylittää liitteessä II olevassa 1 osassa olevissa taulukoissa 1 ja 3 esitettyjä päästöjen raja-arvoja 1 päivästä tammikuuta 2030 alkaen.

3. Jäsenvaltiot voivat vapauttaa olemassa olevat keskisuuret polttolaitokset, joiden toiminta-aika on enintään 500 käyttötuntia vuodessa viiden vuoden jakson liukuvana keskiarvona laskettuna, liitteessä II olevassa 1 osassa olevissa taulukoissa 1, 2 ja 3 esitettyjen päästöjen raja-arvojen noudattamisesta.

Jäsenvaltiot voivat pidentää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua rajoitusta 1 000 käyttötuntiin seuraavissa hätätilanteissa tai poikkeuksellisissa olosuhteissa:

— varavoimantuotanto toisiinsa yhteydessä olevilla saarilla, kun sähkönjakelu saarelle keskeytyy,

— keskisuurten polttolaitosten käyttäminen lämmöntuotantoon poikkeuksellisen kylmien sääolosuhteiden aikana.

Kaikissa tässä kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa laitoksiin, joissa poltetaan kiinteitä polttoaineita, sovelletaan hiukkaspäästöjen raja-arvoa 200 mg/Nm3.

4. Pieneen erilliseen verkkoon tai erittäin pieneen erilliseen verkkoon kuuluvien olemassa olevien keskisuurten polttolaitosten on noudatettava liitteessä II olevassa 1 osassa olevissa taulukoissa 1, 2 ja 3 esitettyjä päästöjen raja-arvoja 1 päivästä tammikuuta 2030 alkaen.

5. Jäsenvaltiot voivat vapauttaa olemassa olevat keskisuuret polttolaitokset, joiden polttoaineteho on yli 5 MW, 1 päivään tammikuuta 2030 saakka liitteessä II esitettyjen päästöjen raja-arvojen noudattamisesta edellyttäen, että vähintään 50 prosenttia laitoksen hyötylämmöntuotannosta viiden vuoden jakson liukuvana keskiarvona laskettuna toimitetaan höyrynä tai kuumana vetenä julkiseen kaukolämpöverkkoon. Kun tällainen vapautus myönnetään, toimivaltaisen viranomaisen asettamat päästöjen raja-arvot saavat olla rikkidioksidin osalta enintään 1 100 mg/Nm3 ja hiukkasten osalta enintään 150 mg/Nm3.

Jäsenvaltiot voivat vapauttaa kiinteää biomassaa pääasiallisena polttoaineena käyttävät keskisuuret polttolaitokset, jotka sijaitsevat alueilla, joilla direktiivissä 2008/50/EY asetettujen raja-arvojen noudattaminen on varmistettu kyseisen direktiivin mukaisten arviointien mukaan, 1 päivään tammikuuta 2030 saakka tämän direktiivin liitteessä II esitettyjen hiukkaspäästöjen raja-arvojen noudattamisesta. Kun tällainen vapautus myönnetään, toimivaltaisen viranomaisen asettamat päästöjen raja-arvot saavat olla hiukkasten osalta enintään 150 mg/Nm3.

Toimivaltaisen viranomaisen on joka tapauksessa varmistettava, että merkittävää pilaantumista ei aiheudu ja että saavutetaan yleisesti korkea ympäristön suojelun taso.

6. Jäsenvaltiot voivat vapauttaa olemassa olevat keskisuuret polttolaitokset, joiden polttoaineteho on yli 5 MW ja joita käytetään kaasun kansallisen siirtoverkon turvallisuuden ja varmuuden varmistamiseksi tarvittavien kaasukompressoriasemien käyttämiseen, 1 päivään tammikuuta 2030 saakka liitteessä II olevan 1 osan taulukossa 3 esitettyjen typen oksidien päästöjen raja-arvojen noudattamisesta.

7. Uusista keskisuurista polttolaitoksista peräisin olevat ilmaan joutuvat rikkidioksidin, typen oksidien ja hiukkasten päästöt eivät saa ylittää liitteessä II olevassa 2 osassa esitettyjä päästöjen raja-arvoja 20 päivästä joulukuuta 2018 alkaen.

8. Jäsenvaltiot voivat vapauttaa uudet keskisuuret polttolaitokset, joiden toiminta-aika on enintään 500 käyttötuntia vuodessa kolmen vuoden jakson liukuvana keskiarvona laskettuna, liitteessä II olevassa 2 osassa esitettyjen päästöjen raja-arvojen noudattamisesta. Kun tällainen vapautus myönnetään, laitoksiin, joissa poltetaan kiinteitä polttoaineita, sovelletaan hiukkasten päästöjen raja-arvoa 100 mg/Nm3.

9. Alueilla tai alueiden osilla, joilla ei noudateta direktiivissä 2008/50/EY säädettyjä ilmanlaadun raja-arvoja, jäsenvaltioiden on arvioitava tarve soveltaa näillä alueilla tai alueiden osilla sijaitseviin yksittäisiin keskisuuriin polttolaitoksiin tässä direktiivissä asetettuja päästöjen raja-arvoja tiukempia raja-arvoja osana direktiivin 2008/50/EY 23 artiklassa tarkoitettujen ilmanlaatusuunnitelmien laatimista ottaen huomioon tämän artiklan 10 kohdassa tarkoitetun tietojenvaihdon tulokset, mikäli kyseisten raja-arvojen soveltaminen auttaisi tehokkaasti parantamaan ilmanlaatua huomattavasti.

10. Komissio järjestää tietojenvaihdon jäsenvaltioiden sekä asiaan liittyvien toimialojen ja kansalaisjärjestöjen kanssa parhaan käytettävissä olevan ja kehitteillä olevan tekniikan avulla saavutettavista päästötasoista ja tähän liittyvistä kustannuksista.

Komissio julkistaa tällaisen tietojenvaihdon tulokset.

11. Toimivaltainen viranomainen voi myöntää poikkeuksen velvoitteesta noudattaa 2 ja 7 kohdassa säädettyjä rikkidioksidipäästöjen raja-arvoja enintään kuuden kuukauden ajaksi, jos tavanomaisesti vähärikkistä polttoainetta käyttävän keskisuuren polttolaitoksen toiminnanharjoittaja ei kykene noudattamaan mainittuja päästöjen raja-arvoja sen vuoksi, että vähärikkisen polttoaineen toimitukset ovat keskeytyneet vakavan polttoainepulan vuoksi.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava yhden kuukauden kuluessa komissiolle ensimmäisen alakohdan mukaisesti myönnetyistä poikkeuksista.

12. Toimivaltainen viranomainen voi myöntää poikkeuksen velvoitteesta noudattaa 2 ja 7 kohdassa säädettyjä päästöjen raja-arvoja, jos yksinomaan kaasumaista polttoainetta käyttävän keskisuuren polttolaitoksen on poikkeuksellisesti turvauduttava muihin polttoaineisiin sen vuoksi, että kaasun toimitukset ovat keskeytyneet äkillisesti, ja sillä olisi tästä syystä oltava sekundääriset päästöjä vähentävät laitteet. Tällainen poikkeus voidaan myöntää enintään kymmenen päivän ajaksi, paitsi jos toiminnanharjoittaja osoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle, että pidempi aika on perusteltu.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava yhden kuukauden kuluessa komissiolle ensimmäisen alakohdan mukaisesti myönnetyistä poikkeuksista.

13. Jos keskisuuri polttolaitos käyttää samanaikaisesti kahta tai useampaa polttoainetta, kunkin epäpuhtauden päästöjen raja-arvo lasketaan siten, että

a) otetaan lähtökohdaksi kutakin yksittäistä polttoainetta koskeva päästöjen raja-arvo liitteen II mukaisesti;

b) määritetään polttoainepainotettu päästöjen raja-arvo, joka saadaan kertomalla a alakohdassa tarkoitettu yksittäinen päästöjen raja-arvo kunkin polttoaineen lämpöteholla ja jakamalla näin saatu tulo kaikkien polttoaineiden lämpötehojen summalla; ja

c) lasketaan yhteen polttoainepainotetut päästöjen raja-arvot.

7 artikla Toiminnanharjoittajan velvollisuudet

7 artikla

Toiminnanharjoittajan velvollisuudet

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toiminnanharjoittajat tarkkailevat päästöjä vähintään liitteessä III olevan 1 osan mukaisesti.

2. Useita polttoaineita käyttävissä keskisuurissa polttolaitoksissa päästöjä tarkkaillaan sen polttoaineen tai polttoaineyhdistelmän käytön yhteydessä, jonka odotetaan antavan tulokseksi korkeimman päästötason, ja ajanjaksona, joka vastaa tavanomaisia käyttöolosuhteita.

3. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa kaikista tarkkailutuloksista ja käsiteltävä ne siten, että on mahdollista varmentaa päästöjen raja-arvojen noudattaminen liitteessä III olevassa 2 osassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

4. Keskisuurissa polttolaitoksissa, jotka käyttävät sekundäärisiä päästöjenvähennyslaitteita täyttääkseen päästöjen raja-arvot, toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa tai säilytettävä tiedot voidakseen osoittaa laitteiden jatkuvan tehokkaan käytön.

5. Keskisuuren polttolaitoksen toiminnanharjoittajan on säilytettävä seuraava asiakirja-aineisto:

a) lupa tai todisteet toimivaltaisen viranomaisen suorittamasta rekisteröinnistä ja tarvittaessa sen ajan tasalle saatettu versio ja siihen liittyvät tiedot;

b) edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut tarkkailutulokset ja -tiedot;

c) tarvittaessa 6 artiklan 3 ja 8 kohdassa tarkoitetut tiedot käyttötunneista;

d) tiedot polttolaitoksessa käytettyjen polttoaineiden tyypeistä ja määristä ja kaikista sekundääristen päästöjenvähennyslaitteiden toimintahäiriöistä tai rikkoutumisista;

e) tiedot tilanteista, joissa raja-arvoja ei ole noudatettu sekä 7 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä, jotka tuolloin on toteutettu.

Ensimmäisen alakohdan b–e alakohdassa tarkoitetut tiedot on säilytettävä vähintään kuuden vuoden ajan.

6. Toiminnanharjoittajan on ilman aiheetonta viivytystä saatettava 5 kohdassa tarkoitetut tiedot toimivaltaisen viranomaisen saataville tämän pyynnöstä. Toimivaltainen viranomainen voi esittää tällaisen pyynnön voidakseen tarkastaa tämän direktiivin vaatimusten noudattamisen. Toimivaltaisen viranomaisen on esitettävä tällainen pyyntö, jos yleisön edustaja pyytää saada tutustua 5 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin.

7. Jos liitteessä II esitettyjä päästöjen raja-arvoja ei noudateta, toiminnanharjoittajan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että vaatimukset täyttyvät taas mahdollisimman pian, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 8 artiklan nojalla edellytettyjen toimenpiteiden toteuttamista. Jäsenvaltioiden on vahvistettava säännöt siitä, mitä tietoja vaatimusten täyttymättä jäämisestä toiminnanharjoittajan on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle ja miten usein ja missä muodossa näitä tietoja on toimitettava.

8. Toiminnanharjoittajan on annettava toimivaltaiselle viranomaiselle kaikki tarvittava apu, jotta tämä pystyy suorittamaan mahdolliset tarkastukset ja käynnit paikan päällä, ottamaan näytteitä ja keräämään kaikki tiedot, jotka ovat kyseisen viranomaisen tehtävien suorittamisen kannalta tarpeen tämän direktiivin soveltamiseksi.

9. Toiminnanharjoittajan on pidettävä keskisuuren polttolaitoksen käynnistys- ja pysäytysvaiheet mahdollisimman lyhyinä.

8 artikla Vaatimustenmukaisuuden tarkistaminen

8 artikla

Vaatimustenmukaisuuden tarkistaminen

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteen III mukaisesti tarkkailtavien päästöjen pätevät arvot eivät ylitä liitteessä II esitettyjä päästöjen raja-arvoja.

2. Jäsenvaltioiden on perustettava tehokas järjestelmä, joka perustuu joko ympäristötarkastuksiin tai muihin toimenpiteisiin, joilla tarkastetaan, täyttyvätkö tämän direktiivin vaatimukset.

3. Jos vaatimukset eivät täyty, jäsenvaltioiden on toiminnanharjoittajan 7 artiklan 7 kohdan nojalla toteuttamien toimenpiteiden lisäksi varmistettava, että toimivaltainen viranomainen vaatii toiminnanharjoittajaa toteuttamaan kaikki toimenpiteet sen varmistamiseksi, että vaatimukset täyttyvät uudelleen ilman aiheetonta viivästystä.

Jos vaatimusten täyttymättä jääminen heikentää paikallista ilmanlaatua huomattavasti, keskisuuren polttolaitoksen toiminta on keskeytettävä siihen saakka, kun vaatimukset jälleen täyttyvät.

9 artikla Keskisuuriin polttolaitoksiin tehtävät muutokset

9 artikla

Keskisuuriin polttolaitoksiin tehtävät muutokset

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että toiminnanharjoittaja ilmoittaa ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista keskisuureen polttolaitokseen suunnitelluista muutoksista, jotka vaikuttavat sovellettaviin päästöjen raja-arvoihin.

Toimivaltaisen viranomaisen on tarvittaessa saatettava lupa tai rekisteröinti ajan tasalle tämän mukaisesti.

10 artikla Toimivaltaiset viranomaiset

10 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset

Jäsenvaltioiden on nimettävä tämän direktiivin velvoitteiden täyttämisestä vastaavat toimivaltaiset viranomaiset.

11 artikla Kertomukset

11 artikla

Kertomukset

1. Jäsenvaltioiden on viimeistään 1 päivänä lokakuuta 2026 ja viimeistään 1 päivänä lokakuuta 2031 toimitettava komissiolle kertomus, joka sisältää laadullisia ja määrällisiä tietoja tämän direktiivin täytäntöönpanosta, kaikista toimista, joilla varmennetaan, että keskisuurten polttolaitosten toiminta on tämän direktiivin mukaista, ja kaikista tässä tarkoituksessa toteutetuista täytäntöönpanon valvontatoimista.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun ensimmäiseen kertomukseen on sisällytettävä arvio keskisuurista polttolaitoksista peräisin olevista rikkidioksidin, typen oksidien ja hiukkasten vuotuisista kokonaispäästöistä laitostyypeittäin, polttoainetyypeittäin ja kapasiteettiluokittain.

2. Jäsenvaltioiden on myös toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2021 kertomus, joka sisältää arvion keskisuurista polttolaitoksista peräisin olevista hiilimonoksidin vuotuisista kokonaispäästöistä ja käytettävissä olevat tiedot hiilimonoksidipäästöjen pitoisuudesta polttoainetyypeittäin ja kapasiteettiluokittain.

3. Komissio asettaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua raportointia varten jäsenvaltioiden saataville sähköisen raportointivälineen.

Komissio määrittää täytäntöönpanosäädöksillä raportoitavien tietojen teknisen muodon yksinkertaistaakseen ja virtaviivaistaakseen jäsenvaltioiden raportointivelvoitteita tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen osalta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 15 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiivistelmäkertomuksen kahdentoista kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut jäsenvaltioiden kertomukset tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti, ottaen huomioon 6 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti saataville saatetut tiedot.

5. Euroopan ympäristövirasto avustaa komissiota 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamisessa.

12 artikla Uudelleentarkastelu

12 artikla

Uudelleentarkastelu

1. Komissio tarkastelee 1 päivään tammikuuta 2020 mennessä uudelleen keskisuurten polttolaitosten energiatehokkuuden kehitystä ja arvioi energiatehokkuuden vähimmäisnormien asettamisesta koituvia etuja parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisesti.

2. Komissio arvioi 1 päivään tammikuuta 2023 mennessä, onko pieneen erilliseen verkkoon tai erittäin pieneen erilliseen verkkoon kuuluvia laitoksia koskevia säännöksiä ja liitteessä II olevaa 2 osaa tarkasteltava uudelleen uusimman teknologian perusteella.

Osana uudelleentarkastelua se arvioi myös, onko tietyntyyppisten tai kaikkien keskisuurten polttolaitosten hiilimonoksidipäästöjä säänneltävä.

Tämän jälkeen uudelleentarkastelu suoritetaan kymmenen vuoden välein, ja siihen sisällytetään arvio siitä, onko aiheellista asettaa erityisesti uusille keskisuurille polttolaitoksille tiukempia päästöjen raja-arvoja.

3. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun uudelleentarkastelun tuloksista kertomuksen, johon liittyy tarvittaessa säädösehdotus.

13 artikla Liitteiden muuttaminen

13 artikla

Liitteiden muuttaminen

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 14 artiklan mukaisesti liitteessä III olevan 2 osan 2 kohdan mukauttamiseksi tekniikan ja tieteen kehitykseen.

14 artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen

14 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tämän artiklan mukaisesti.

2. Siirretään komissiolle 18 päivästä joulukuuta 2015 viiden vuoden ajaksi 13 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 13 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5. Edellä 13 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

15 artikla Komiteamenettely

15 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa direktiivin 2010/75/EU 75 artiklan 1 kohdalla perustettu komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

3. Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

16 artikla Seuraamukset

16 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on annettava säännöt seuraamuksista, joita sovelletaan tämän direktiivin nojalla annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet seuraamusten täytäntöönpanon varmistamiseksi. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on annettava nämä säännökset ja toimenpiteet komissiolle tiedoksi viimeistään 19 päivänä joulukuuta 2017 ja ilmoitettava viipymättä niihin vaikuttavista myöhemmistä muutoksista.

17 artikla Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

17 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 19 päivänä joulukuuta 2017. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

18 artikla Voimaantulo

18 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

19 artikla Osoitus

19 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

LIITE I

TIEDOT, JOTKA TOIMINNANHARJOITTAJAN ON TOIMITETTAVA TOIMIVALTAISELLE VIRANOMAISELLE

1. Keskisuuren polttolaitoksen polttoaineteho (MW);

2. Keskisuuren polttolaitoksen tyyppi (diesel-moottori, kaasuturbiini, kaksoispolttoainemoottori, muu moottori tai muu keskisuuri polttolaitos);

3. Käytettyjen polttoaineiden tyyppi ja osuus liitteessä II vahvistettujen polttoaineluokkien mukaisesti;

4. Keskisuuren polttolaitoksen käyttöönottopäivä tai, jos tarkka käyttöönottopäivä ei ole tiedossa, todisteet siitä, että toiminta on alkanut ennen 20 päivää joulukuuta 2018;

5. Toimiala, jolla keskisuurta polttolaitosta käytetään, tai laitoskokonaisuus, jossa sitä käytetään (NACE-koodi);

6. Keskisuuren polttolaitoksen odotettu käyttötuntien määrä vuodessa ja keskimääräinen kuormitus käytössä;

7. Kun sovelletaan 6 artiklan 3 kohdan tai 8 kohdan mukaista poikkeusta, toiminnanharjoittajan allekirjoittama vakuutus siitä, ettei keskisuurta polttolaitosta käytetä kyseisissä kohdissa tarkoitettua tuntimäärää enemmän;

8. Toiminnanharjoittajan nimi ja sääntömääräinen kotipaikka sekä kiinteiden keskisuurten polttolaitosten osalta osoite, jossa laitos sijaitsee.

LIITE II

DIREKTIIVIN 6 ARTIKLASSA TARKOITETUT PÄÄSTÖJEN RAJA-ARVOT

Kaikki tässä liitteessä vahvistetut päästöjen raja-arvot on määritettävä 273,15 K:n lämpötilassa ja 101,3 kPa:n paineessa ja savukaasujen vesihöyrypitoisuuden mukaan tehtävän korjauksen jälkeen sekä standardoituna happipitoisuuteen, joka on kiinteitä polttoaineita käyttävien keskisuurten polttolaitosten osalta 6 prosenttia, nestemäisiä ja kaasumaisia polttoaineita käyttävien, muiden keskisuurten polttolaitosten kuin moottoreiden ja kaasuturbiinien osalta 3 prosenttia sekä moottoreiden ja kaasuturbiinien osalta 15 prosenttia.

1 OSA

Olemassa olevien keskisuurten polttolaitosten päästöjen raja-arvot

Taulukko 1

Päästöjen raja-arvot (mg/Nm3), joita sovelletaan olemassa oleviin keskisuuriin polttolaitoksiin, joiden polttoaineteho on vähintään 1 MW ja enintään 5 MW, ei kuitenkaan moottoreihin ja kaasuturbiineihin

Epäpuhtaus	Kiinteä biomassa	Muut kiinteät polttoaineet	Kaasuöljy	Muut nestemäiset polttoaineet kuin kaasuöljy	Maakaasu	Muut kaasumaiset polttoaineet kuin maakaasu
SO2	200 (1) (2)	1 100	—	350	—	200 (3)
NOx	650	650	200	650	250	250
Hiukkaset	50	50	—	50	—	—
(1) Arvoa ei sovelleta laitoksiin, jotka käyttävät yksinomaan puumaista kiinteää biomassaa. (2) Olkea käyttäviin laitoksiin sovelletaan arvoa 300 mg/Nm3. (3) Rauta- ja terästeollisuudessa lämpöarvoltaan vähäisiin koksiuunissa tuotettuihin kaasuihin sovelletaan arvoa 400 mg/Nm3.

Taulukko 2

Päästöjen raja-arvot (mg/Nm3), joita sovelletaan olemassa oleviin keskisuuriin polttolaitoksiin, joiden polttoaineteho on yli 5 MW, ei kuitenkaan moottoreihin ja kaasuturbiineihin

Epäpuhtaus	Kiinteä biomassa	Muut kiinteät polttoaineet	Kaasuöljy	Muut nestemäiset polttoaineet kuin kaasuöljy	Maakaasu	Muut kaasumaiset polttoaineet kuin maakaasu
SO2	200 (1) (2)	400 (3)	—	350 (4)	—	35 (5) (6)
NOX	650	650	200	650	200	250
Hiukkaset	30 (7)	30 (7)	—	30	—	—
(1) Arvoa ei sovelleta laitoksiin, jotka käyttävät yksinomaan puumaista kiinteää biomassaa. (2) Olkea käyttäviin laitoksiin sovelletaan arvoa 300 mg/Nm3. (3) Laitoksiin, joiden polttoaineteho on yli 5 MW ja enintään 20 MW, sovelletaan arvoa 1 100 mg/Nm3. (4) Laitoksiin, joiden polttoaineteho on yli 5 MW ja enintään 20 MW ja jotka käyttävät raskasta polttoöljyä, sovelletaan 1 päivään tammikuuta 2030 saakka arvoa 850 mg/Nm3. (5) Rauta- ja terästeollisuudessa lämpöarvoltaan vähäisiin koksiuunissa tuotettuihin kaasuihin sovelletaan arvoa 400 mg/Nm3 ja lämpöarvoltaan vähäisiin masuunissa tuotettuihin kaasuihin arvoa 200 mg/Nm3. (6) Biokaasuun sovelletaan arvoa 170 mg/Nm3. (7) Laitoksiin, joiden polttoaineteho on yli 5 MW ja enintään 20 MW, sovelletaan arvoa 50 mg/Nm3.

Taulukko 3

Päästöjen raja-arvot (mg/Nm3), joita sovelletaan olemassa oleviin moottoreihin ja kaasuturbiineihin

Epäpuhtaus	Keskisuuren polttolaitoksen tyyppi	Kaasuöljy	Muut nestemäiset polttoaineet kuin kaasuöljy	Maakaasu	Muut kaasumaiset polttoaineet kuin maakaasu
SO2	Moottorit ja kaasuturbiinit	—	120	—	15 (1) (2)
NOX	Moottorit	190 (3) (4)	190 (3) (5)	190 (6)	190 (6)
NOX	Kaasuturbiinit (7)	200	200	150	200
Hiukkaset	Moottorit ja kaasuturbiinit	—	10 (8)	—	—
(1) Biokaasuun sovelletaan arvoa 60 mg/Nm3. (2) Rauta- ja terästeollisuudessa lämpöarvoltaan vähäisiin koksiuunissa tuotettuihin kaasuihin sovelletaan arvoa 130 mg/Nm3 ja lämpöarvoltaan vähäisiin masuunissa tuotettuihin kaasuihin arvoa 65 mg/Nm3. (3) Seuraavissa tapauksissa sovelletaan arvoa 1 850 mg/Nm3: i) diesel-moottorit, joiden rakentaminen aloitettiin ennen 18 päivää toukokuuta 2006; ii) kaksoispolttoainemoottorit nestemäisen polttoaineen moodissa. (4) Moottoreihin, joiden polttoaineteho on vähintään 1 MW ja enintään 5 MW, sovelletaan arvoa 250 mg/Nm3. (5) Moottoreihin, joiden polttoaineteho on vähintään 1 MW ja enintään 5 MW, sovelletaan arvoa 250 mg/Nm3 ja moottoreihin, joiden polttoaineteho on yli 5 MW ja enintään 20 MW, arvoa 225 mg/Nm3. (6) Kaksoispolttoainemoottoreihin sovelletaan kaasumaisen polttoaineen moodissa arvoa 380 mg/Nm3. (7) Päästöjen raja-arvoja sovelletaan ainoastaan yli 70 prosentin kuormituksessa. (8) Laitoksiin, joiden polttoaineteho on vähintään 1 MW ja enintään 20 MW, sovelletaan arvoa 20 mg/Nm3.

2 OSA

Uusien keskisuurten polttolaitosten päästöjen raja-arvot

Taulukko 1

Päästöjen raja-arvot (mg/Nm3), joita sovelletaan uusiin keskisuuriin polttolaitoksiin, ei kuitenkaan moottoreihin ja kaasuturbiineihin

Epäpuhtaus	Kiinteä biomassa	Muut kiinteät poltto-aineet	Kaasuöljy	Muut nestemäiset polttoaineet kuin kaasuöljy	Maakaasu	Muut kaasumaiset polttoaineet kuin maakaasu
SO2	200 (1)	400	—	350 (2)	—	35 (3) (4)
NOx	300 (5)	300 (5)	200	300 (6)	100	200
Hiukkaset	20 (7)	20 (7)	—	20 (8)	—	—
(1) Arvoa ei sovelleta laitoksiin, jotka käyttävät yksinomaan puumaista kiinteää biomassaa. (2) Pieneen erilliseen verkkoon tai erittäin pieneen erilliseen verkkoon kuuluviin laitoksiin sovelletaan 1 päivään tammikuuta 2025 saakka arvoa 1 700 mg/Nm3. (3) Rauta- ja terästeollisuudessa lämpöarvoltaan vähäisiin koksiuunissa tuotettuihin kaasuihin sovelletaan arvoa 400 mg/Nm3 ja lämpöarvoltaan vähäisiin masuunissa tuotettuihin kaasuihin arvoa 200 mg/Nm3. (4) Biokaasuun sovelletaan arvoa 100 mg/Nm3. (5) Laitoksiin, joiden kokonaispolttoaineteho on vähintään 1 MW ja enintään 5 MW, sovelletaan arvoa 500 mg/Nm3. (6) Pieneen erilliseen verkkoon tai erittäin pieneen erilliseen verkkoon kuuluviin laitoksiin sovelletaan 1 päivään tammikuuta 2025 saakka arvoa 450 mg/Nm3, kun käytetään raskasta polttoöljyä, joka sisältää 0,2 prosenttia–0,3 prosenttia typpeä, ja arvoa 360 mg/Nm3, kun käytetään raskasta polttoöljyä, joka sisältää alle 0,2 prosenttia typpeä. (7) Laitoksiin, joiden kokonaispolttoaineteho on vähintään 1 MW ja enintään 5 MW, sovelletaan arvoa 50 mg/Nm3; laitoksiin, joiden kokonaispolttoaineteho on yli 5 MW ja enintään 20 MW, sovelletaan arvoa 30 mg/Nm3. (8) Laitoksiin, joiden kokonaispolttoaineteho on vähintään 1 MW ja enintään 5 MW, sovelletaan arvoa 50 mg/Nm3.

Taulukko 2

Päästöjen raja-arvot (mg/Nm3), joita sovelletaan uusiin moottoreihin ja kaasuturbiineihin

Epäpuhtaus	Keskisuuren polttolaitoksen tyyppi	Kaasuöljy	Muut nestemäiset polttoaineet kuin kaasuöljy	Maakaasu	Muut kaasumaiset polttoaineet kuin maakaasu
SO2	Moottorit ja kaasuturbiinit	—	120 (1)	—	15 (2)
NOX	Moottorit (3) (4)	190 (5)	190 (5) (6)	95 (7)	190
NOX	Kaasuturbiinit (8)	75	75 (9)	50	75
Hiukkaset	Moottorit ja kaasuturbiinit	—	10 (10) (11)	—	—
(1) Pieneen erilliseen verkkoon tai erittäin pieneen erilliseen verkkoon kuuluviin diesel-moottoreihin sovelletaan 1 päivään tammikuuta 2025 saakka arvoa 590 mg/Nm3. (2) Biokaasuun sovelletaan arvoa 40 mg/Nm3. (3) Moottoreille, jotka ovat toiminnassa 500–1 500 tuntia vuodessa, voidaan myöntää poikkeus näiden päästöjen raja-arvojen noudattamisesta, jos niihin sovelletaan primäärisiä toimia typen oksidipäästöjen rajoittamiseksi ja jos ne noudattavat alaviitteessä 4 esitettyjä päästöjen raja-arvoja. (4) Pienessä erillisessä verkossa ja erittäin pienessä erillisessä verkossa sovelletaan 1 päivään tammikuuta 2025 saakka kaksoispolttomoottoreihin arvoa 1 850 mg/Nm3 nestemäisen polttoaineen moodissa ja 380 mg/Nm3 kaasumoodissa; diesel-moottoreihin, joiden pyörimisnopeus on ≤ 1 200 rpm ja kokonaispolttoaineteho enintään 20 MW, sovelletaan arvoa 1 300 mg/Nm3, ja diesel-moottoreihin, joiden kokonaispolttoaineteho on yli 20 MW, sovelletaan arvoa 1 850 mg/Nm3; dieselmoottoreihin, joiden pyörimisnopeus on > 1 200 rpm, sovelletaan arvoa 750 mg/Nm3. (5) Kaksoispolttoainemoottoreihin sovelletaan nestemäisen polttoaineen moodissa arvoa 225 mg/Nm3. (6) Diesel-moottoreihin, joiden kokonaispolttoaineteho on enintään 20 MW ja pyörimisnopeus ≤ 1 200 rpm, sovelletaan arvoa 225 mg/Nm3. (7) Kaksoispolttoainemoottoreihin sovelletaan kaasumaisen polttoaineen moodissa arvoa 190 mg/Nm3. (8) Näitä päästöjen raja-arvoja sovelletaan ainoastaan yli 70 prosentin kuormituksessa. (9) Pieneen erilliseen verkkoon tai erittäin pieneen erilliseen verkkoon kuuluviin laitoksiin sovelletaan 1 päivään tammikuuta 2025 saakka arvoa 550 mg/Nm3. (10) Pieneen erilliseen verkkoon tai erittäin pieneen erilliseen verkkoon kuuluviin diesel-moottoreihin sovelletaan 1 päivään tammikuuta 2025 saakka arvoa 75 mg/Nm3. (11) Laitoksiin, joiden kokonaispolttoaineteho on vähintään 1 MW ja enintään 5 MW, sovelletaan arvoa 20 mg/Nm3.

LIITE III

PÄÄSTÖJEN TARKKAILU JA PÄÄSTÖJEN RAJA-ARVOJEN NOUDATTAMISEN ARVIOINTI

1 OSA

Toiminnanharjoittajan suorittama päästöjen tarkkailu

1. Määrävälein suoritettavia mittauksia on tehtävä vähintään:

— joka kolmas vuosi, kun keskisuuren polttolaitoksen polttoaineteho on vähintään 1 MW ja enintään 20 MW,

— joka vuosi, kun keskisuuren polttolaitoksen polttoaineteho on yli 20 MW.

2. Vaihtoehtona 1 kohdassa tarkoitetuille mittausten toistamistiheydelle voidaan vaatia, että keskisuurissa polttolaitoksissa, joihin sovelletaan 6 artiklan 3 tai 8 kohdan säännöksiä, on tehtävä määrävälein suoritettavia mittauksia aina, kun on kulunut käyttötunteja seuraavasti:

— kolminkertainen 6 artiklan 3 tai 8 kohdan nojalla sovellettava vuotuinen enimmäiskäyttötuntimäärä niiden keskisuurten polttolaitosten osalta, joiden polttoaineteho on vähintään 1 MW ja enintään 20 MW,

— edellä olevan 6 artiklan 3 tai 8 kohdan nojalla sovellettava vuotuinen enimmäiskäyttötuntimäärä niiden keskisuurten polttolaitosten osalta, joiden polttoaineteho on yli 20 MW.

Määrävälein suoritettavia mittauksia on joka tapauksessa tehtävä vähintään joka viides vuosi.

3. Mittauksia vaaditaan vain

a) epäpuhtauksista, joille on vahvistettu tässä direktiivissä päästöjen raja-arvo asianomaisen laitoksen osalta;

b) hiilimonoksidipäästöistä kaikkien laitosten osalta.

4. Ensimmäiset mittaukset on tehtävä neljän kuukauden kuluessa siitä, kun laitoksen lupa on myönnetty, laitos on rekisteröity tai sen toiminta on alkanut, sen mukaan, mikä ajankohta on myöhäisin.

5. Edellä 1 kohdassa, 2 kohdassa ja 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen rikkidioksidimittausten sijaan rikkidioksidipäästöt voidaan määrittää myös muilla toimivaltaisen viranomaisen todentamilla ja hyväksymillä menettelyillä.

6. Vaihtoehtona 1 kohdassa tarkoitetuille määrävälein suoritettaville mittauksille jäsenvaltiot voivat vaatia jatkuvia mittauksia.

Jatkuvien mittausten tapauksessa automaattiset mittausjärjestelmät on tarkastettava rinnakkaismittauksin vertailumenetelmien avulla vähintään kerran vuodessa, ja toiminnanharjoittajan on ilmoitettava näiden tarkastusten tulokset toimivaltaiselle viranomaiselle.

7. Epäpuhtauksien näytteenoton ja analysoinnin sekä käyttöparametrien mittausten ja mahdollisten 5 ja 6 kohdan nojalla käytettyjen vaihtoehtojen on perustuttava menetelmiin, joilla saadaan luotettavia, edustavia ja vertailukelpoisia tuloksia. Yhdenmukaistettujen EN-standardien mukaisten menetelmien oletetaan olevan tämän vaatimuksen mukaisia. Kunkin mittauksen aikana laitoksen on toimittava vakaissa olosuhteissa tyypillisen tasaisella kuormituksella. Käynnistys- ja pysäytysjaksot on jätettävä mittauksen ulkopuolelle.

2 OSA

Raja-arvojen noudattamisen arviointi

1. Määrävälein suoritettavien mittausten tapauksessa 6 artiklassa tarkoitettuja päästöjen raja-arvoja katsotaan noudatetun, jos kunkin mittaussarjan tai muiden sellaisten menettelyjen tulokset, jotka on määritetty toimivaltaisten viranomaisten antamien sääntöjen mukaisesti, eivät ylitä asiaankuuluvaa päästöjen raja-arvoa.

2. Jatkuvien mittausten tapauksessa 6 artiklassa tarkoitettujen päästöjen raja-arvojen noudattamista arvioidaan direktiivin 2010/75/EU liitteessä V olevan 4 osan 1 kohdan mukaisesti.

Vahvistetut keskiarvot määritetään direktiivin 2010/75/EU liitteessä V olevan 3 osan 9 ja 10 kohdan mukaisesti.

3. Keskimääräisiä päästöarvoja laskettaessa ei oteta huomioon 6 artiklan 11 ja 12 kohdassa tarkoitettuina ajanjaksoina eikä käynnistys- tai pysäytysjakson yhteydessä mitattuja arvoja.

( 1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/68/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1997, liikkuviin työkoneisiin asennettavien polttomoottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen torjuntatoimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 59, 27.2.1998, s. 1).

( 2 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 (sivutuoteasetus) kumoamisesta (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 1).

( 3 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/72/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 55).

( 4 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset
Lähde	Vaatimus

3. Liittyvät standardit

Standardit
Lähde	Vaatimus

Builddate: 28.11.2015 00:00:00 -Doknr: CELEX:32015L2193
EULAW -
EN: Legal acts of the European Union from EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © European Union. Re-use is authorised by Decision 2011/833/EU, provided the source is acknowledged; the consolidated texts are licensed under CC BY 4.0 (EUR-Lex legal notice). Divided into sections and converted into the GRCA format, the wording unchanged. Only the legislation published in the Official Journal of the European Union is deemed authentic.

DE: Rechtsakte der Europäischen Union aus EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © Europäische Union. Weiterverwendung nach Beschluss 2011/833/EU mit Quellenangabe gestattet; die konsolidierten Fassungen stehen unter CC BY 4.0 (Rechtlicher Hinweis von EUR-Lex). In Abschnitte aufgeteilt und in das GRCA-Format umgewandelt, der Wortlaut unverändert. Verbindlich sind allein die im Amtsblatt der Europäischen Union veröffentlichten Rechtsakte.