Neuvoston direktiivi 2003/72/EY, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2003, eurooppaosuuskunnan sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta

Neuvoston direktiivi 2003/72/EY,

annettu 22 päivänä heinäkuuta 2003,

eurooppaosuuskunnan sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 308 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2),

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Perustamissopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi on neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1435/2003(4) määritetty eurooppaosuuskunnan säännöt.

(2) Mainitun asetuksen tarkoituksena on luoda yhdenmukaiset oikeudelliset puitteet, joiden sisällä eri jäsenvaltioiden osuuskunnat ja muut yhteenliittymät sekä luonnolliset henkilöt voisivat suunnitella ja toteuttaa toimintansa uudelleen organisoimisen osuuskunnan muodossa yhteisön laajuisesti.

(3) Yhteisön sosiaalisten tavoitteiden edistämiseksi on erityisesti henkilöstöedustuksen alalla vahvistettava erityisiä säännöksiä, joilla on tarkoitus varmistaa, että eurooppaosuuskunnan perustamisesta ei seuraa sen perustamiseen osallistuvissa yhteenliittymissä olevien henkilöstöedustuskäytänteiden katoaminen tai heikentyminen. Tavoitteeseen olisi pyrittävä luomalla alalle säännöstö, jolla täydennetään asetuksen (EY) N:o 1435/2003 säännöksiä.

(4) Edellä esitettyjä suunnitellun toiminnan tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, koska tavoitteena on vahvistaa eurooppaosuuskuntiin sovellettava henkilöstöedustuksen säännöstö, vaan tavoitteet voidaan ehdotetun toiminnan mittasuhteiden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(5) Jäsenvaltioissa on hyvin erilaisia sääntöjä ja käytäntöjä henkilöstön edustajien osallistumisesta osuuskuntien päätöksentekoon, joten olisi epäviisasta vahvistaa yksi ainoa eurooppaosuuskuntia koskeva eurooppalainen henkilöstöedustuksen malli.

(6) Kaikissa eurooppaosuuskunnan perustamistapauksissa olisi huolehdittava tiedotus- ja kuulemismenettelyistä rajat ylittävällä tasolla, tarpeellisin mukautuksin niiden eurooppaosuuskuntien osalta, jotka on perustettu kokonaan uusina, jos se niiden työpaikkoina mitatun koon vuoksi on perusteltua.

(7) Jos osallistumista koskevat oikeudet ovat voimassa yhdessä tai useammassa eurooppaosuuskunnan perustavassa yhteenliittymässä, ne olisi periaatteessa säilytettävä siirtämällä ne eurooppaosuuskunnalle sen perustamisesta alkaen, jolleivät osapuolet päätä toisin.

(8) Rajat ylittävää henkilöstölle tiedottamista ja henkilöstön kuulemista sekä mahdollisesti sen osallistumista koskevat, kaikkiin eurooppaosuuskuntiin sovellettavat käytännön menettelyt olisi ensisijaisesti määritettävä asianomaisten osapuolten välisellä sopimuksella tai, jos sopimusta ei ole syntynyt, toissijaista säännöstöä soveltamalla.

(9) Jäsenvaltioilla olisi oltava edelleen mahdollisuus olla soveltamatta osallistumisoikeutta koskevia toissijaisia säännöksiä sulautumistapauksissa ottaen huomioon olemassa olevien osallistumisjärjestelmien ja -käytänteiden erilaisuus. Tässä tapauksessa on osallistuvissa yhteenliittymissä mahdollisesti voimassa olevien osallistumisjärjestelmien säilyttäminen varmistettava mukauttamalla rekisteröimistä koskevia sääntöjä.

(10) Henkilöstöä neuvotteluissa edustavassa erityisryhmässä noudatettavien äänestyssääntöjen olisi, erityisesti silloin kun tehdään sopimuksia alemman tasoisesta osallistumisesta kuin se, jota sovelletaan yhdessä tai useammassa osallistuvassa yhteenliittymässä, oltava suhteessa olemassa olevien osallistumisjärjestelmien ja -käytänteiden katoamisen tai heikentymisen vaaraan. Tämä vaara on suurempi, jos eurooppaosuuskunta luodaan muuntamalla tai sulautumisella, kuin jos eurooppaosuuskunta perustetaan kokonaan uutena.

(11) Siltä varalta, että henkilöstön edustajien ja osallistuvien yhteenliittymien toimivaltaisten elinten neuvottelujen jälkeen ei ole saatu aikaan sopimusta, olisi säädettävä tietystä toissijaisesta säännöstöstä, jota sovelletaan eurooppaosuuskuntaan sen perustamisesta alkaen. Tällä säännöstöllä olisi varmistettava rajat ylittävään henkilöstölle tiedottamiseen ja henkilöstön kuulemiseen sekä sen eurooppaosuuskunnan asianomaisiin toimivaltaisiin elimiin osallistumiseen liittyvien käytäntöjen toteutuminen, jos tällainen osallistuminen oli voimassa osallistuvissa yhteenliittymissä ennen eurooppaosuuskunnan perustamista.

(12) Jos edellä mainittuja menettelyjä ei ole perusteltua soveltaa kokonaan uutena perustettavaan eurooppaosuuskuntaan osallistuviin yhteenliittymiin niiden työpaikkoina mitaten pienen koon vuoksi, olisi eurooppaosuuskuntaan sovellettava siinä jäsenvaltiossa, jossa sillä on sääntömääräinen kotipaikka, tai niissä jäsenvaltioissa, joissa eurooppaosuuskunnalla on tytäryhtiöitä tai toimipaikkoja, voimassa olevia henkilöstöedustusta koskevia kansallisia sääntöjä. Tämä ei saisi vaikuttaa jo perustetun eurooppaosuuskunnan velvollisuuteen panna täytäntöön kyseiset menettelyt, jos merkittävä osa sen henkilöstöstä vaatii sitä.

(13) Henkilöstön osallistumiseen osuuskunnan kokouksiin olisi sovellettava erityissäännöksiä kansallisen lainsäädännön rajoissa. Näiden säännösten soveltaminen ei estä muiden osallistumismuotojen soveltamista tässä direktiivissä säädetyn mukaisesti.

(14) Jäsenvaltioiden olisi asianmukaisten säännösten avulla varmistettava, että jos eurooppaosuuskuntaan tehdään perustamisen jälkeen rakenteellisia muutoksia, henkilöstöedustusta koskevista järjestelyistä voidaan tarvittaessa neuvotella uudelleen.

(15) Olisi säädettävä, että tämän direktiivin puitteissa toimivilla henkilöstön edustajilla on tehtäviään hoitaessaan sama suoja ja samat takeet kuin henkilöstön edustajille annetaan työskentelymaan lainsäädännössä tai käytännöissä. Heitä ei saisi syrjiä eikä häiritä millään tavalla heidän laillisen toimintansa takia, ja heillä olisi oltava asianmukainen suoja erottamista ja muita seuraamuksia vastaan.

(16) Arkaluonteisten tietojen olisi säilyttävä luottamuksellisina senkin jälkeen, kun henkilöstön edustajien toimikausi päättyy. Olisi säädettävä, että eurooppaosuuskunnan toimivaltainen elin voi olla paljastamatta tietoja, jotka vakavasti häiritsisivät eurooppaosuuskunnan toimintaa, jos ne tulisivat julki.

(17) Sikäli kuin eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä 22 päivänä syyskuuta 1994 annettu neuvoston direktiivi 94/45/EY(5) koskee eurooppaosuuskuntaa ja sen tytäryhtiöitä ja toimipaikkoja, mainitun direktiivin säännöksiä ja säännöksiä niiden saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä ei saisi soveltaa eurooppaosuuskuntaan eikä sen tytäryhtiöihin eikä toimipaikkoihin, ellei erityinen neuvotteluelin päätä olla aloittamatta neuvotteluja tai lopettaa jo aloitetut neuvottelut.

(18) Tällä direktiivillä ei saisi olla vaikutusta muihin olemassa oleviin henkilöstöedustusta koskeviin oikeuksiin, eivätkä ne välttämättä vaikuta olemassa oleviin yhteisön ja kansallisen lainsäädännön ja käytäntöjen mukaisiin edustamisrakenteisiin.

(19) Jos tässä direktiivissä säädettyjä velvoitteita ei täytetä, jäsenvaltioiden olisi toteutettava asianmukaiset toimenpiteet.

(20) Perustamissopimuksessa ei ole annettu yhteisölle muita valtuuksia tämän direktiivin antamiseksi kuin sen 308 artiklassa säädetyt.

(21) Tämän direktiivin perusperiaatteena ja nimenomaisena tavoitteena on turvata työntekijöiden saavuttamat oikeudet osallistua yrityksen päätöksentekoon. Ennen eurooppaosuuskuntien perustamista voimassa olleiden työntekijöiden oikeuksien olisi muodostettava lähtökohta työntekijöiden osallistumisoikeuksille eurooppaosuuskunnassa ("ennen ja jälkeen" -periaate). Tätä lähestymistapaa olisi siten siis sovellettava, paitsi eurooppaosuuskuntaa alun perin perustettaessa, myös jo olemassa olevan eurooppaosuuskunnan rakenteellisiin muutoksiin sekä niihin yhteenliittymiin, joihin rakenteelliset muutosprosessit vaikuttavat. Jos eurooppaosuuskunnan sääntömääräinen kotipaikka siirretään jäsenvaltiosta toiseen, olisi sen vuoksi sovellettava edelleen vähintään samantasoisia henkilöstöedustusoikeuksia. Samoin mikäli henkilöstöedustusta koskeva kynnysarvo saavutetaan tai se ylittyy eurooppaosuuskunnan rekisteröinnin jälkeen, näitä oikeuksia olisi sovellettava samalla tavoin kuin niitä olisi sovellettu, jos kynnysarvo olisi saavutettu tai ylitetty ennen rekisteröintiä.

(22) Jäsenvaltiot voivat säätää, että ammattiliittojen edustajat voivat olla erityisen neuvotteluryhmän jäseniä riippumatta siitä, ovatko he eurooppaosuuskunnan perustamiseen osallistuvan yhteenliittymän työntekijöitä. Jäsenvaltioiden olisi tältä osin voitava ottaa käyttöön tämä oikeus erityisesti silloin, kun ammattiliittojen edustajilla on kansallisen lainsäädännön mukaisesti oikeus toimia yritysten hallintoneuvostojen tai hallitusten jäseninä ja äänestää niissä.

(23) Useissa jäsenvaltioissa henkilöstöedustus ja muut työelämän suhteita koskevat alat perustuvat sekä kansalliseen lainsäädäntöön että käytäntöön, jonka tässä yhteydessä katsotaan kattavan myös eri tasoilla eli kansallisesti, alakohtaisesti ja/tai yrityksen tasolla tehtävät työehtosopimukset,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

SECTION I

GENERAL

SECTION II

NEGOTIATING PROCEDURE APPLICABLE TO SCEs ESTABLISHED BY AT LEAST TWO LEGAL ENTITIES OR BY TRANSFORMATION

SECTION III

RULES APPLICABLE TO SCEs ESTABLISHED EXCLUSIVELY BY NATURAL PERSONS OR BY A SINGLE LEGAL ENTITY AND NATURAL PERSONS

SECTION IV

PARTICIPATION IN THE GENERAL MEETING OR SECTION OR SECTORIAL MEETING

SECTION V

MISCELLANEOUS PROVISIONS

LIITE

TOISSIJAISET SÄÄNNÖKSET

(7 ja 8 artiklassa tarkoitetut)

Osa 1: Henkilöstöä edustavan elimen kokoonpano

Edellä 1 artiklassa kuvatun tavoitteen saavuttamiseksi ja 7 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa on perustettava edustava elin seuraavien sääntöjen mukaisesti:

a) Edustava elin muodostetaan eurooppaosuuskunnan sekä sen tytäryhtiöiden ja toimipaikkojen työntekijöistä, jotka henkilöstön edustajat tai, jollei edustajia ole, kaikki työntekijät valitsevat tai nimeävät keskuudestaan.

b) Edustavan elimen jäsenet valitaan tai nimetään kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti.

Jäsenvaltiot vahvistavat säännöt sen varmistamiseksi, että edustavan elimen jäsenten lukumäärä ja paikkojen jakautuminen edustavassa elimessä mukautetaan eurooppaosuuskunnassa sekä sen tytäryhtiöissä ja toimipaikoissa tapahtuvien muutosten huomioon ottamiseksi. Henkilöstön edustajien nimittämisessä, nimeämisessä tai valitsemisessa käytettävillä menetelmillä olisi pyrittävä edistämään tasapainoista sukupuolijakaumaa.

c) Jos edustavan elimen koko sitä edellyttää, se valitsee keskuudestaan suppean komitean, jossa on enintään kolme jäsentä.

d) Edustava elin vahvistaa työjärjestyksensä.

e) Edustavan elimen jäsenet valitaan tai nimetään suhteessa eurooppaosuuskunnan ja sen tytäryhtiöiden tai toimipaikkojen kussakin jäsenvaltiossa olevan henkilöstön määrään siten, että kunkin jäsenvaltion osalta varataan yksi paikka kyseisessä jäsenvaltiossa työskentelevän henkilöstön kutakin sellaista osaa kohti, joka edustaa 10:tä prosenttia tai sen murto-osaa kaikissa jäsenvaltioissa yhteensä niissä työskentelevän henkilöstön kokonaismäärästä.

f) Eurooppaosuuskunnan toimivaltaiselle elimelle on annettava tieto edustavan elimen kokoonpanosta.

g) Viimeistään neljän vuoden kuluttua perustamisestaan edustava elin tarkastelee, onko aloitettava neuvottelut 4 ja 7 artiklassa tarkoitetun sopimuksen tekemiseksi vai jatkettava tämän liitteen mukaisesti annettujen toissijaisten säännösten soveltamista.

Jos on päätetty neuvotella sopimus 4 artiklan mukaisesti, 3 artiklan 4-7 kohtaa ja 4, 5 ja 6 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin ja ilmaisu "erityinen neuvotteluryhmä" korvataan ilmaisulla "edustava elin". Mikäli neuvottelujen päättymiselle asetettuun määräaikaan mennessä sopimusta ei ole tehty, jatketaan edelleen niiden järjestelyjen soveltamista, jotka alun perin hyväksyttiin toissijaisten säännösten mukaisesti.

Osa 2: Tiedottamista ja kuulemista koskevat toissijaiset säännökset

Eurooppaosuuskuntaan perustetun edustavan elimen toimivaltaa ja valtuuksia koskevat seuraavat säännöt:

a) Edustavan elimen toimivalta rajoittuu asioihin, jotka koskevat eurooppaosuuskuntaa itseään ja jotain sen toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevaa tytäryhtiötä tai toimipaikkaa, tai asioihin, joissa päätöksiä tekevät elimet yksittäisessä jäsenvaltiossa eivät ole toimivaltaisia.

b) Edustavalla elimellä on eurooppaosuuskunnan toimivaltaisen elimen säännöllisesti laatimien kertomusten pohjalta oikeus saada tietoja ja tulla kuulluksi eurooppaosuuskunnan liiketoiminnan kehittymisestä ja sen tulevaisuudennäkymistä ja tätä varten tavata toimivaltainen elin ainakin kerran vuodessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta c alakohdan nojalla pidettäviä kokouksia. Paikalliselle johdolle on annettava samat tiedot.

Eurooppaosuuskunnan toimivaltaisen elimen on toimitettava edustavalle elimelle hallituksen tai soveltuvin osin johtokunnan ja hallintoneuvoston kokousten esityslistat ja jäljennökset kaikista osuuskunnan kokoukselle toimitetuista asiakirjoista.

Kokouksessa käsitellään erityisesti seuraavia asioita: rakenne, taloudellinen tilanne ja rahoitustilanne, liiketoiminnan, tuotannon ja myynnin todennäköinen kehitys, yritysten sosiaaliseen vastuuseen liittyvät aloitteet, työllisyystilanne ja siinä todennäköisesti tapahtuva kehitys, investoinnit ja merkittävät organisaatiomuutokset, uusien työmenetelmien tai tuotantoprosessien käyttöönotto, tuotannon siirrot, yritysten, toimipaikkojen tai niiden huomattavien osien sulautumiset, toiminnan supistamiset tai sulkemiset sekä henkilöstön joukkovähentämiset.

c) Kun poikkeukselliset olosuhteet vaikuttavat huomattavasti henkilöstön etuihin, erityisesti jos toimintoja sijoitetaan uudelleen tai siirretään, toimipaikkoja tai yrityksiä suljetaan tai henkilöstön joukkovähentämistapauksissa, edustavalla elimellä on oikeus saada tietoja asiasta. Edustavalla elimellä tai, jos se erityisesti kiireellisyyssyistä niin päättää, suppealla komitealla on oikeus pyynnöstään tavata eurooppaosuuskunnan toimivaltainen elin tai muu eurooppaosuuskunnan asiassa tarkoituksenmukaisempi johtotaso, jolla on päätöksentekovaltaa, saadakseen tietoja ja tullakseen kuulluksi sellaisten toimenpiteiden osalta, jotka vaikuttavat merkittävästi henkilöstön etuihin.

Jos toimivaltainen elin päättää olla toimimatta edustavan elimen ilmaiseman kannan mukaisesti, edustavalla elimellä on oikeus lisäkokoukseen eurooppaosuuskunnan toimivaltaisen elimen kanssa yhteisymmärrykseen pääsemiseksi.

Jos järjestetään kokous suppean komitean kanssa, myös niillä edustavan elimen henkilöstöä edustavilla jäsenillä, joita kyseiset toimenpiteet välittömästi koskevat, on oikeus olla läsnä.

Edellä tarkoitetut kokoukset eivät vaikuta toimivaltaisen elimen oikeuksiin.

d) Jäsenvaltiot voivat vahvistaa tiedottamista ja kuulemista koskevien kokousten puheenjohtajuutta koskevat säännöt.

Ennen eurooppaosuuskunnan toimivaltaisen elimen kanssa pidettävää kokousta edustava elin tai suppea komitea, jota tarvittaessa laajennetaan c alakohdan kolmannen alakohdan mukaisesti, voi kokoontua ilman, että oikeushenkilön toimivaltaisen elimen edustajia on läsnä.

e) Edustavan elimen jäsenten on annettava eurooppaosuuskunnan sekä sen tytäryhtiöiden ja toimipaikkojen henkilöstön edustajille tietoja tiedottamis- ja kuulemismenettelyjen sisällöstä ja tuloksesta, tämän kuitenkaan rajoittamatta 10 artiklan säännösten soveltamista.

f) Edustavaa elintä tai suppeaa komiteaa voivat avustaa sen valitsemat asiantuntijat.

g) Edustavan elimen jäsenillä on oikeus koulutusvapaaseen ilman palkanmenetystä sikäli kuin tämä on tarpeen heidän tehtäviensä suorittamiseksi.

h) Edustavan elimen kustannuksista vastaa eurooppaosuuskunta, joka asettaa edustavan elimen jäsenten käyttöön sellaiset taloudelliset ja aineelliset resurssit, että jäsenet voivat hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti.

Eurooppaosuuskunta vastaa erityisesti kokousten järjestämisestä ja tulkkauksesta aiheutuvista kustannuksista sekä edustavan elimen ja suppean komitean jäsenten matka- ja majoituskustannuksista, jollei asiasta ole toisin sovittu.

Näiden periaatteiden mukaisesti jäsenvaltiot voivat vahvistaa edustavan elimen toimintabudjettia koskevat säännöt. Ne voivat erityisesti rajata rahoituksen koskemaan ainoastaan yhtä asiantuntijaa.

Osa 3: Henkilöstön osallistumista koskevat toissijaiset säännökset

Henkilöstön osallistuminen eurooppaosuuskunnassa määräytyy seuraavien säännösten mukaisesti:

a) Jos kyseessä on muuntamalla perustettu eurooppaosuuskunta ja henkilöstön osallistumista hallitukseen tai hallintoneuvostoon koskevia jäsenvaltion sääntöjä sovellettiin ennen rekisteröintiä, kaikkia henkilöstön osallistumista koskevia kohtia sovelletaan edelleen eurooppaosuuskuntaan. Tätä varten sovelletaan b alakohtaa soveltuvin osin.

b) Muissa eurooppaosuuskunnan perustamistapauksissa eurooppaosuuskunnan, sen tytäryhtiöiden ja toimipaikkojen henkilöstöllä ja/tai niitä edustavalla elimellä on oikeus valita tai nimetä eurooppaosuuskunnan hallitukseen tai hallintoneuvostoon se määrä taikka suositella tai vastustaa sitä määrää jäseniä, joka vastaa suurinta asianomaisissa osallistuvissa oikeushenkilöissä ennen eurooppaosuuskunnan rekisteröintiä sovellettua henkilöstöosallistumisen osuutta.

c) Jos yhdessäkään osallistuvista oikeushenkilöistä ei ennen eurooppaosuuskunnan rekisteröintiä sovellettu henkilöstön osallistumista koskevia sääntöjä, eurooppaosuuskunta ei ole velvollinen ottamaan käyttöön henkilöstön osallistumista koskevia järjestelyjä.

d) Edustava elin päättää hallituksen tai hallintoneuvoston paikkojen jakautumisesta eri jäsenvaltioiden henkilöstöä edustavien jäsenten kesken tai siitä, miten eurooppaosuuskunnan työntekijät voivat suositella tai vastustaa kyseisten elimien jäseniä, suhteessa kussakin jäsenvaltiossa työskentelevän eurooppaosuuskunnan henkilöstön määrään. Jos yhden tai useamman jäsenvaltion työntekijät eivät kuulu suhteellisuusperusteen piiriin, edustava elin nimittää yhden jäsenistä yhdestä tällaisesta jäsenvaltiosta, erityisesti siitä jäsenvaltiosta, jossa on eurooppaosuuskunnan sääntömääräinen kotipaikka, jos tämä on asianmukaista. Kukin jäsenvaltio voi määrittää, miten sille osoitetut hallituksen tai hallintoneuvoston paikat jaetaan.

e) Jokainen eurooppaosuuskunnan hallituksen tai tarvittaessa hallintoneuvoston jäsen, jonka edustava elin tai tapauksesta riippuen henkilöstö on valinnut tai nimennyt tai joita se on suositellut, on kyseisen elimen täysivaltainen jäsen, jolla on samat oikeudet ja velvoitteet kuin osuuskunnan jäseniä edustavilla jäsenillä, äänioikeus mukaan lukien.