|
+Preamble: 1 |
Preamble: 1Neuvoston direktiivi 2003/72/EY, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2003, eurooppaosuuskunnan sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 308 artiklan, ottaa huomioon komission ehdotuksen(1), ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2), ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3), sekä katsoo seuraavaa: (1) Perustamissopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi on neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1435/2003(4) määritetty eurooppaosuuskunnan säännöt. (2) Mainitun asetuksen tarkoituksena on luoda yhdenmukaiset oikeudelliset puitteet, joiden sisällä eri jäsenvaltioiden osuuskunnat ja muut yhteenliittymät sekä luonnolliset henkilöt voisivat suunnitella ja toteuttaa toimintansa uudelleen organisoimisen osuuskunnan muodossa yhteisön laajuisesti. (3) Yhteisön sosiaalisten tavoitteiden edistämiseksi on erityisesti henkilöstöedustuksen alalla vahvistettava erityisiä säännöksiä, joilla on tarkoitus varmistaa, että eurooppaosuuskunnan perustamisesta ei seuraa sen perustamiseen osallistuvissa yhteenliittymissä olevien henkilöstöedustuskäytänteiden katoaminen tai heikentyminen. Tavoitteeseen olisi pyrittävä luomalla alalle säännöstö, jolla täydennetään asetuksen (EY) N:o 1435/2003 säännöksiä. (4) Edellä esitettyjä suunnitellun toiminnan tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, koska tavoitteena on vahvistaa eurooppaosuuskuntiin sovellettava henkilöstöedustuksen säännöstö, vaan tavoitteet voidaan ehdotetun toiminnan mittasuhteiden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen. (5) Jäsenvaltioissa on hyvin erilaisia sääntöjä ja käytäntöjä henkilöstön edustajien osallistumisesta osuuskuntien päätöksentekoon, joten olisi epäviisasta vahvistaa yksi ainoa eurooppaosuuskuntia koskeva eurooppalainen henkilöstöedustuksen malli. (6) Kaikissa eurooppaosuuskunnan perustamistapauksissa olisi huolehdittava tiedotus- ja kuulemismenettelyistä rajat ylittävällä tasolla, tarpeellisin mukautuksin niiden eurooppaosuuskuntien osalta, jotka on perustettu kokonaan uusina, jos se niiden työpaikkoina mitatun koon vuoksi on perusteltua. (7) Jos osallistumista koskevat oikeudet ovat voimassa yhdessä tai useammassa eurooppaosuuskunnan perustavassa yhteenliittymässä, ne olisi periaatteessa säilytettävä siirtämällä ne eurooppaosuuskunnalle sen perustamisesta alkaen, jolleivät osapuolet päätä toisin. (8) Rajat ylittävää henkilöstölle tiedottamista ja henkilöstön kuulemista sekä mahdollisesti sen osallistumista koskevat, kaikkiin eurooppaosuuskuntiin sovellettavat käytännön menettelyt olisi ensisijaisesti määritettävä asianomaisten osapuolten välisellä sopimuksella tai, jos sopimusta ei ole syntynyt, toissijaista säännöstöä soveltamalla. (9) Jäsenvaltioilla olisi oltava edelleen mahdollisuus olla soveltamatta osallistumisoikeutta koskevia toissijaisia säännöksiä sulautumistapauksissa ottaen huomioon olemassa olevien osallistumisjärjestelmien ja -käytänteiden erilaisuus. Tässä tapauksessa on osallistuvissa yhteenliittymissä mahdollisesti voimassa olevien osallistumisjärjestelmien säilyttäminen varmistettava mukauttamalla rekisteröimistä koskevia sääntöjä. (10) Henkilöstöä neuvotteluissa edustavassa erityisryhmässä noudatettavien äänestyssääntöjen olisi, erityisesti silloin kun tehdään sopimuksia alemman tasoisesta osallistumisesta kuin se, jota sovelletaan yhdessä tai useammassa osallistuvassa yhteenliittymässä, oltava suhteessa olemassa olevien osallistumisjärjestelmien ja -käytänteiden katoamisen tai heikentymisen vaaraan. Tämä vaara on suurempi, jos eurooppaosuuskunta luodaan muuntamalla tai sulautumisella, kuin jos eurooppaosuuskunta perustetaan kokonaan uutena. (11) Siltä varalta, että henkilöstön edustajien ja osallistuvien yhteenliittymien toimivaltaisten elinten neuvottelujen jälkeen ei ole saatu aikaan sopimusta, olisi säädettävä tietystä toissijaisesta säännöstöstä, jota sovelletaan eurooppaosuuskuntaan sen perustamisesta alkaen. Tällä säännöstöllä olisi varmistettava rajat ylittävään henkilöstölle tiedottamiseen ja henkilöstön kuulemiseen sekä sen eurooppaosuuskunnan asianomaisiin toimivaltaisiin elimiin osallistumiseen liittyvien käytäntöjen toteutuminen, jos tällainen osallistuminen oli voimassa osallistuvissa yhteenliittymissä ennen eurooppaosuuskunnan perustamista. (12) Jos edellä mainittuja menettelyjä ei ole perusteltua soveltaa kokonaan uutena perustettavaan eurooppaosuuskuntaan osallistuviin yhteenliittymiin niiden työpaikkoina mitaten pienen koon vuoksi, olisi eurooppaosuuskuntaan sovellettava siinä jäsenvaltiossa, jossa sillä on sääntömääräinen kotipaikka, tai niissä jäsenvaltioissa, joissa eurooppaosuuskunnalla on tytäryhtiöitä tai toimipaikkoja, voimassa olevia henkilöstöedustusta koskevia kansallisia sääntöjä. Tämä ei saisi vaikuttaa jo perustetun eurooppaosuuskunnan velvollisuuteen panna täytäntöön kyseiset menettelyt, jos merkittävä osa sen henkilöstöstä vaatii sitä. (13) Henkilöstön osallistumiseen osuuskunnan kokouksiin olisi sovellettava erityissäännöksiä kansallisen lainsäädännön rajoissa. Näiden säännösten soveltaminen ei estä muiden osallistumismuotojen soveltamista tässä direktiivissä säädetyn mukaisesti. (14) Jäsenvaltioiden olisi asianmukaisten säännösten avulla varmistettava, että jos eurooppaosuuskuntaan tehdään perustamisen jälkeen rakenteellisia muutoksia, henkilöstöedustusta koskevista järjestelyistä voidaan tarvittaessa neuvotella uudelleen. (15) Olisi säädettävä, että tämän direktiivin puitteissa toimivilla henkilöstön edustajilla on tehtäviään hoitaessaan sama suoja ja samat takeet kuin henkilöstön edustajille annetaan työskentelymaan lainsäädännössä tai käytännöissä. Heitä ei saisi syrjiä eikä häiritä millään tavalla heidän laillisen toimintansa takia, ja heillä olisi oltava asianmukainen suoja erottamista ja muita seuraamuksia vastaan. (16) Arkaluonteisten tietojen olisi säilyttävä luottamuksellisina senkin jälkeen, kun henkilöstön edustajien toimikausi päättyy. Olisi säädettävä, että eurooppaosuuskunnan toimivaltainen elin voi olla paljastamatta tietoja, jotka vakavasti häiritsisivät eurooppaosuuskunnan toimintaa, jos ne tulisivat julki. (17) Sikäli kuin eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä 22 päivänä syyskuuta 1994 annettu neuvoston direktiivi 94/45/EY(5) koskee eurooppaosuuskuntaa ja sen tytäryhtiöitä ja toimipaikkoja, mainitun direktiivin säännöksiä ja säännöksiä niiden saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä ei saisi soveltaa eurooppaosuuskuntaan eikä sen tytäryhtiöihin eikä toimipaikkoihin, ellei erityinen neuvotteluelin päätä olla aloittamatta neuvotteluja tai lopettaa jo aloitetut neuvottelut. (18) Tällä direktiivillä ei saisi olla vaikutusta muihin olemassa oleviin henkilöstöedustusta koskeviin oikeuksiin, eivätkä ne välttämättä vaikuta olemassa oleviin yhteisön ja kansallisen lainsäädännön ja käytäntöjen mukaisiin edustamisrakenteisiin. (19) Jos tässä direktiivissä säädettyjä velvoitteita ei täytetä, jäsenvaltioiden olisi toteutettava asianmukaiset toimenpiteet. (20) Perustamissopimuksessa ei ole annettu yhteisölle muita valtuuksia tämän direktiivin antamiseksi kuin sen 308 artiklassa säädetyt. (21) Tämän direktiivin perusperiaatteena ja nimenomaisena tavoitteena on turvata työntekijöiden saavuttamat oikeudet osallistua yrityksen päätöksentekoon. Ennen eurooppaosuuskuntien perustamista voimassa olleiden työntekijöiden oikeuksien olisi muodostettava lähtökohta työntekijöiden osallistumisoikeuksille eurooppaosuuskunnassa ("ennen ja jälkeen" -periaate). Tätä lähestymistapaa olisi siten siis sovellettava, paitsi eurooppaosuuskuntaa alun perin perustettaessa, myös jo olemassa olevan eurooppaosuuskunnan rakenteellisiin muutoksiin sekä niihin yhteenliittymiin, joihin rakenteelliset muutosprosessit vaikuttavat. Jos eurooppaosuuskunnan sääntömääräinen kotipaikka siirretään jäsenvaltiosta toiseen, olisi sen vuoksi sovellettava edelleen vähintään samantasoisia henkilöstöedustusoikeuksia. Samoin mikäli henkilöstöedustusta koskeva kynnysarvo saavutetaan tai se ylittyy eurooppaosuuskunnan rekisteröinnin jälkeen, näitä oikeuksia olisi sovellettava samalla tavoin kuin niitä olisi sovellettu, jos kynnysarvo olisi saavutettu tai ylitetty ennen rekisteröintiä. (22) Jäsenvaltiot voivat säätää, että ammattiliittojen edustajat voivat olla erityisen neuvotteluryhmän jäseniä riippumatta siitä, ovatko he eurooppaosuuskunnan perustamiseen osallistuvan yhteenliittymän työntekijöitä. Jäsenvaltioiden olisi tältä osin voitava ottaa käyttöön tämä oikeus erityisesti silloin, kun ammattiliittojen edustajilla on kansallisen lainsäädännön mukaisesti oikeus toimia yritysten hallintoneuvostojen tai hallitusten jäseninä ja äänestää niissä. (23) Useissa jäsenvaltioissa henkilöstöedustus ja muut työelämän suhteita koskevat alat perustuvat sekä kansalliseen lainsäädäntöön että käytäntöön, jonka tässä yhteydessä katsotaan kattavan myös eri tasoilla eli kansallisesti, alakohtaisesti ja/tai yrityksen tasolla tehtävät työehtosopimukset, ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN: 1. Yleiskatsaus
1.1 Viittaukset1.2 Tunnistetut vaatimukset1.3 Liittyvät standardit2. Tunnistetut vaatimukset
3. Liittyvät standardit
|