|
+3 artikla Määritelmät |
3 artikla Määritelmät3 artikla Määritelmät Tässä direktiivissä tarkoitetaan
1)
’jätteellä’ mitä tahansa ainetta tai esinettä, jonka haltija poistaa käytöstä, aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä;
2)
’vaarallisella jätteellä’ jätettä, jolla on yksi tai useampi liitteessä III lueteltu vaarallinen ominaisuus;
2 a)
’vaarattomalla jätteellä’ jätettä, joka ei sisälly 2 kohtaan;
2 b)
’yhdyskuntajätteellä’
a)
kotitalouksien sekajätettä ja erilliskerättyä jätettä, mukaan lukien paperi ja kartonki, lasi, metallit, muovit, biojäte, puu, tekstiilit, pakkaukset, sähkö- ja elektroniikkalaiteromu, käytetyt paristot ja akut sekä karkea jäte, mukaan lukien patjat ja huonekalut;
b)
muista lähteistä peräisin oleva sekajäte ja erilliskerätty jäte, kun tällainen jäte on luonteeltaan ja koostumukseltaan samankaltainen kuin kotitalouksista peräisin oleva jäte; Yhdyskuntajätteeseen ei sisälly tuotantoteollisuudesta, maataloudesta, metsätaloudesta, kalastuksesta, sakokaivoista sekä viemäriverkosta ja viemäriveden käsittelystä peräisin oleva jäte, mukaan lukien puhdistamoliete, romuajoneuvot tai rakennus- ja purkujäte; Tämän määritelmän soveltaminen ei rajoita sitä, miten jätehuoltoa koskeva vastuu on jaettu julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä;
2 c)
’rakennus- ja purkujätteellä’ rakennus- ja purkutoiminnoista syntyviä jätteitä;
3)
’jäteöljyllä’ mitä tahansa mineraalipohjaista tai synteettistä voiteluainetta tai teollisuusöljyä, josta on tullut sopimatonta siihen käyttöön, johon se alun perin oli tarkoitettu, kuten käytettyjä polttomoottoriöljyjä, vaihteistoöljyjä, voiteluöljyjä, turbiineissa käytettäviä öljyjä ja hydrauliikkaöljyjä;
4)
’biojätteellä’ biohajoavaa puutarha- ja puistojätettä, kotitalouksista, toimistoista, ravintoloista, tukkuliikkeistä, ruokaloista, catering-palveluista ja vähittäisliikkeistä peräisin olevaa elintarvike- ja keittiöjätettä sekä elintarviketehtaista peräisin olevaa vastaavaa jätettä;
4 a)
’elintarvikejätteellä’ kaikkia elintarvikkeita, sellaisena kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 ( 4 ) 2 artiklassa, joista on tullut jätettä;
4 b)
’liitteessä IV c lueteltujen tekstiilituotteiden, tekstiileihin liittyvien tuotteiden tai jalkinetuotteiden tuottajalla’ valmistajaa, maahantuojaa tai jakelijaa tai muuta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka käytetystä myyntitavasta riippumatta, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/83/EU ( 5 ) 2 artiklan 7 alakohdassa määritellyt etäsopimukset,
a)
on sijoittautunut johonkin jäsenvaltioon ja valmistaa liitteessä IV c lueteltuja tekstiilituotteita, tekstiileihin liittyviä tuotteita tai jalkinetuotteita omalla nimellään tai tavaramerkillään tai suunnitteluttaa tai valmistuttaa niitä ja toimittaa niitä ensimmäistä kertaa omalla nimellään tai tavaramerkillään kyseisen jäsenvaltion alueella;
b)
on sijoittautunut johonkin jäsenvaltioon ja jälleenmyy kyseisen jäsenvaltion alueella omalla nimellään tai tavaramerkillään muiden talouden toimijoiden valmistamia liitteessä IV c lueteltuja tekstiilituotteita, tekstiileihin liittyviä tuotteita tai jalkinetuotteita, joihin ei ole merkitty tällaisten muiden talouden toimijoiden nimeä, tuotenimeä tai tavaramerkkiä;
c)
on sijoittautunut johonkin jäsenvaltioon ja toimittaa ensimmäistä kertaa kyseisen jäsenvaltion alueella ammattimaisesti toisesta jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta peräisin olevia liitteessä IV c lueteltuja tekstiilituotteita, tekstiileihin liittyviä tuotteita tai jalkinetuotteita; taikka
d)
myy liitteessä IV c lueteltuja tekstiilituotteita, tekstiileihin liittyviä tuotteita tai jalkinetuotteita etäsopimuksilla suoraan loppukäyttäjille, riippumatta siitä, ovatko ne yksityisiä kotitalouksia vai eivät, jossakin jäsenvaltiossa ja joka on sijoittautunut toiseen jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan; ’liitteessä IV c luetellulla tekstiilituotteiden, tekstiileihin liittyvien tuotteiden tai jalkinetuotteiden tuottajalla’ ei tarkoiteta valmistajaa, maahantuojaa tai jakelijaa tai muuta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka toimittaa markkinoille käytettyjä liitteessä IV c lueteltuja tekstiilituotteita, tekstiileihin liittyviä tuotteita tai jalkinetuotteita, jotka on arvioitu uudelleenkäyttöön soveltuviksi, tai tällaisista käytetyistä tuotteista tai tällaisista tuotteista syntyvästä jätteestä taikka niiden osista tehtyjä liitteessä IV c lueteltuja tekstiilituotteita, tekstiileihin liittyviä tuotteita tai jalkinetuotteita, sekä yksilöllisiä tuotteita tuottavia itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivia räätäleitä;
4 c)
’asettamisella saataville markkinoilla’ liitteessä IV c luetellun tekstiilituotteen, tekstiileihin liittyvän tuotteen tai jalkinetuotteen toimittamista jonkin jäsenvaltion markkinoille liiketoiminnan yhteydessä jakelua tai käyttöä varten joko maksua vastaan tai maksutta;
4 d)
’tuottajayhteisöllä’ oikeussubjektia, joka taloudellisesti taikka taloudellisesti ja toiminnallisesti huolehtii laajennettuun tuottajan vastuuseen kuuluvien velvoitteiden täyttämisestä tuottajien puolesta;
4 e)
’verkkoalustalla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/2065 ( 6 ) 3 artiklan i alakohdassa määriteltyä verkkoalustaa;
4 f)
’jakelupalvelujen tarjoajalla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1020 ( 7 ) 3 artiklan 11 alakohdassa määriteltyä jakelupalvelujen tarjoajaa;
4 g)
’kuluttajalla’ luonnollista henkilöä, joka toimii muussa kuin elinkeino- tai ammattitoimintaansa kuuluvassa tarkoituksessa;
4 h)
’loppukäyttäjällä’ asetuksen (EU) 2019/1020 3 artiklan 21 alakohdassa määriteltyä loppukäyttäjää;
4 i)
’yhteisötalouden toimijalla’ yksityisoikeudellista toimijaa, joka tarjoaa markkinoille tavaroita tai palveluja ja toimii seuraavien periaatteiden mukaisesti:
a)
se asettaa ihmiset sekä yhteiskunnallisen tai ympäristöön liittyvän päämäärän etusijalle voittojen sijaan;
b)
se sijoittaa uudelleen kaikki voitot ja ylijäämät tai suurimman osan niistä yhteiskunnallisten tai ympäristöön liittyvien päämääriensä tavoittelemiseen edelleen ja harjoittaa toimintaa jäsentensä tai käyttäjiensä taikka koko yhteiskunnan edun mukaisesti; ja
c)
sillä on demokraattinen tai osallistava hallintorakenne;
4 j)
’myymättä jääneellä kulutustavaralla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1781 ( 8 ) 2 artiklan 37 alakohdassa määriteltyä myymättä jäänyttä kulutustavaraa;
5)
’jätteen tuottajalla’ jokaista, jonka toiminta tuottaa jätettä (alkuperäinen jätteen tuottaja) tai joka suorittaa esikäsittelyä, sekoittamista tai muunlaista toimintaa, jonka tuloksena kyseisen jätteen luonne tai koostumus muuttuu;
6)
’jätteen haltijalla’ jätteen tuottajaa taikka luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka hallussa jäte on;
7)
’kauppiaalla’ mitä tahansa yritystä, joka toimii toimeksiantajana jätteen ostossa ja sen jälkeisessä myynnissä, mukaan lukien kauppiaat, jotka eivät ota jätettä fyysisesti haltuunsa;
8)
’välittäjällä’ mitä tahansa yritystä, joka järjestää jätteen hyödyntämisen tai loppukäsittelyn toisten puolesta, mukaan lukien välittäjät, jotka eivät ota jätettä fyysisesti haltuunsa;
9)
’jätehuollolla’ jätteen keräystä, kuljetusta, hyödyntämistä (mukaan lukien lajittelu), ja loppukäsittelyä, mukaan lukien tällaisten toimintojen valvonta ja loppusijoituspaikkojen jälkihoito sekä kauppiaana tai välittäjänä toteutetut toimet;
10)
’keräyksellä’ jätteen kokoamista, mukaan lukien jätteen alustava lajittelu ja alustava varastointi sen kuljettamiseksi jätteenkäsittelylaitokseen;
11)
’erilliskeräyksellä’ keräystä, jossa erityyppiset ja ominaisuuksiltaan erilaiset jätevirrat pidetään erillään erityiskäsittelyn helpottamiseksi;
12)
’ehkäisemisellä’ toimenpiteitä, jotka toteutetaan ennen kuin aineesta, materiaalista tai tuotteesta tulee jätettä ja joilla vähennetään
a)
jätteen määrää, mukaan lukien tuotteiden uudelleenkäyttö tai niiden elinkaaren pidentäminen;
b)
syntyneen jätteen haittavaikutuksia ympäristöön ja ihmisten terveyteen, tai
c)
vaarallisten aineiden pitoisuuksia materiaaleissa ja tuotteissa;
13)
’uudelleenkäytöllä’ tointa, jonka avulla tuotteet tai osat, jotka eivät ole jätettä, voidaan käyttää uudelleen samassa tarkoituksessa, jota varten ne on suunniteltu;
14)
’käsittelyllä’ hyödyntämis- tai loppukäsittelytoimia, mukaan lukien hyödyntämisen tai loppukäsittelyn valmistelu;
15)
’hyödyntämisellä’ tointa, jonka pääasiallisena tuloksena jätettä voidaan käyttää hyödylliseen tarkoitukseen joko tuotantolaitoksessa tai yleensä taloudessa korvaamalla muita materiaaleja, joita olisi muutoin käytetty erityiseen tarkoitukseen, tai jätteen valmistelemista tällaista tarkoitusta varten. Liitteessä II on esimerkkiluettelo hyödyntämistoimista;
15 a)
’materiaalien hyödyntämisellä’ hyödyntämistointa, joka ei ole hyödyntämistä energiana eikä uudelleenkäsittelyä materiaaleiksi, joita on määrä käyttää polttoaineina tai muutoin energian tuottamiseksi. Se kattaa muun muassa valmistelun uudelleenkäyttöön, kierrätyksen ja maantäytön;
16)
’valmistelulla uudelleenkäyttöön’ tarkistamis-, puhdistamis- tai korjaamistarkoituksessa toteutettavia hyödyntämistoimia, joiden avulla tuotteet tai tuotteiden osat, joista on tullut jätettä, valmistellaan siten, että niitä voidaan käyttää uudelleen ilman mitään muuta esikäsittelyä;
17)
’kierrätyksellä’ hyödyntämistointa, jossa jätemateriaalit käsitellään uudelleen tuotteiksi, materiaaleiksi tai aineiksi joko alkuperäiseen tarkoitukseen tai muihin tarkoituksiin. Siihen sisältyy eloperäisen aineksen uudelleenkäsittely, mutta ei energian hyödyntäminen eikä uudelleenkäsittely materiaaleiksi, joita käytetään polttoaineina tai maantäyttötoimiin;
17 a)
’maantäytöllä’ hyödyntämistointa, jossa soveltuvaa vaaratonta jätettä käytetään louhittujen alueiden kunnostamisessa tai maisemointiin liittyvissä maarakennustöissä. Maantäyttöön käytettävällä jätteellä on korvattava materiaaleja, jotka eivät ole jätettä, sen on sovelluttava edellä mainittuihin tarkoituksiin ja sen käyttö on rajattava siihen, mikä on ehdottoman tarpeellista kyseisten tarkoitusten toteuttamiseksi;
18)
’jäteöljyjen uudistamisella’ kierrätystointa, jolla perusöljyjä voidaan tuottaa jalostamalla jäteöljyjä ja erityisesti poistamalla tällaisiin öljyihin sisältyvät epäpuhtaudet, hapettumistuotteet ja lisäaineet;
19)
’loppukäsittelyllä’ tointa, joka ei ole hyödyntämistä, vaikka toimen toissijaisena seurauksena olisi aineiden tai energian talteenotto. Liitteessä I on esimerkkiluettelo loppukäsittelytoimista;
20)
’parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla’ direktiivin 96/61/EY 2 artiklan 11 kohdassa määriteltyä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa;
21)
’laajennettua tuottajan vastuuta koskevalla järjestelmällä’ jäsenvaltioiden toteuttamia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että tuotteiden tuottajat kantavat taloudellisen vastuun tai taloudellisen ja järjestämisvastuun tuotteen jätehuollosta, kun tuote on elinkaarensa jätevaiheessa. 1. Yleiskatsaus
1.1 Viittaukset1.2 Tunnistetut vaatimukset1.3 Liittyvät standardit2. Tunnistetut vaatimukset
3. Liittyvät standardit
|