+15 artikla Päästöjen raja-arvot, ympäristötehokkuuden raja-arvot, vastaavat parametrit ja tekniset toimenpiteet
---+15 artikla 1.
---+15 artikla 2.
---+15 artikla 3.
---+15 artikla 4.
---+15 artikla 5.
---+15 artikla 6.
---+15 artikla 7.

15 artikla Päästöjen raja-arvot, ympäristötehokkuuden raja-arvot, vastaavat parametrit ja tekniset toimenpiteet

1. Yleiskatsaus

,
Otsikko Sääntely
15 artikla 1.
Pilaavien aineiden päästöjen raja-arvoja sovelletaan siihen hetkeen, jona päästöt tulevat laitoksesta ulos, eikä mahdollisesti ennen tuota hetkeä tapahtunutta laimentumista oteta huomioon kyseisten arvojen määrittelyssä.

Mitä tulee pilaavien aineiden epäsuoriin päästöihin veteen, laitoksen ulkopuolisen jätevedenpuhdistamon vaikutus voidaan ottaa huomioon määritettäessä kyseessä olevan laitoksen päästöjen raja-arvoja, edellyttäen että tämä ei lisää ympäristön pilaantumista, näin taataan vastaava koko ympäristön suojelun taso ja toiminnanharjoittaja varmistaa jätevedenpuhdistamon toiminnanharjoittajaa kuullen, että epäsuorat päästöt eivät vaaranna jätevedenpuhdistamon tämän direktiivin mukaisen luvan tai direktiivin 91/271/ETY mukaisen erityisluvan määräysten noudattamista ja että kaikki seuraavat vaatimukset täyttyvät:

a) 

veteen päästetyt pilaavat aineet eivät haittaa jätevedenpuhdistamon toimintaa tai kapasiteettia käsiteltävästä jätevesivirrasta peräisin olevien resurssien talteenottoon;

b) 

veteen päästetyt pilaavat aineet eivät vahingoita keräysjärjestelmien parissa tai jätevedenpuhdistamoissa työskentelevän henkilöstön terveyttä;

c) 

jätevedenpuhdistamo on suunniteltu ja varustettu siten, että se vähentää pilaavien aineiden päästöjä veteen;

d) 

vesiin lopulta joutuvien pilaavien aineiden kokonaiskuormitus ei ole suurempi kuin tilanteessa, jossa kyseessä olevan laitoksen päästöt ovat tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti suorille päästöille asetettujen päästöjen raja-arvojen mukaisia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 18 artiklan nojalla vaadittujen tiukempien toimenpiteiden soveltamista.

Toimivaltaisen viranomaisen on kirjattava lupaehtoihin sisällytettävään liitteeseen perustelut toisen alakohdan soveltamiselle mukaan lukien toiminnanharjoittajan arvio siitä, että vaaditut edellytykset täyttyvät.

Toiminnanharjoittajan on toimitettava päivitetty arvio tapauksissa, joissa lupaehtoja on muutettava sen varmistamiseksi, että toisen alakohdan a–d alakohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät.

15 artikla 2.
Päästöjen raja-arvot, vastaavat parametrit ja 14 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tekniset toimenpiteet perustuvat parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan, määräämättä kuitenkaan tietyn tekniikan tai teknologian käyttämisestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 18 artiklan soveltamista.
15 artikla 3.

Toimivaltaisen viranomaisen on vahvistettava tiukimmat päästöjen raja-arvot, jotka voidaan saavuttaa laitoksessa soveltamalla parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, ottaen huomioon parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvien päästötasojen, jäljempänä ”BAT-päästötasot”, koko vaihteluvälin sen varmistamiseksi, että päästöt eivät normaalien toimintaolosuhteiden vallitessa ylitä BAT-päästötasoja, jotka on vahvistettu 13 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuissa BAT-päätelmistä tehdyissä päätöksissä. Päästöjen raja-arvojen on perustuttava toiminnanharjoittajan BAT-päästötasojen koko vaihteluvälistä tekemään arviointiin, jossa analysoidaan mahdollisuutta saavuttaa BAT-päästötasojen vaihteluvälin tiukimmat vaatimukset ja osoitetaan paras kokonaistehokkuus, joka laitoksessa voidaan saavuttaa soveltamalla BAT-päätelmissä kuvattua parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, ottaen huomioon mahdolliset kokonaisympäristövaikutukset. Päästöjen raja-arvot on vahvistettava jollakin seuraavista:

a) 

vahvistamalla päästöjen raja-arvot, jotka on ilmoitettava samalta tai lyhyemmältä ajanjaksolta ja samojen vertailuolosuhteiden mukaisina kuin BAT-päästötasot; tai

b) 

vahvistamalla muut kuin a alakohdassa tarkoitetut päästöjen raja-arvot sovellettavien arvojen, ajanjaksojen ja viiteolosuhteiden osalta.

Jos päästöjen raja-arvot vahvistetaan b alakohdan mukaisesti, toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava vähintään kerran vuodessa päästöjen tarkkailun tuloksia sen varmistamiseksi, etteivät päästöt normaalien toimintaolosuhteiden vallitessa ole ylittäneet BAT-päästötasoja.

Edellä 6 artiklassa tarkoitettuja yleisesti sitovia sääntöjä voidaan soveltaa vahvistettaessa asiaankuuluvia päästöjen raja-arvoja tämän artiklan mukaisesti.

Jos yleisesti sitovia sääntöjä annetaan, tiukimmat parhaan käytettävissä olevan tekniikan avulla saavutettavissa olevat päästöjen raja-arvot on asetettava sellaisten laitosten luokille, joilla on alhaisimpien saavutettavissa olevien päästötasojen määrittämisen kannalta samanlaiset merkitykselliset ominaisuudet, kun otetaan huomioon BAT-päästötasojen koko vaihteluväli. Jäsenvaltion on vahvistettava yleisesti sitovat säännöt niiden BAT-päätelmissä annettujen tietojen pohjalta, joissa analysoidaan mahdollisuutta saavuttaa BAT-päästötasojen vaihteluvälin tiukimmat vaatimukset ja osoitetaan paras tehokkuus, joka kyseisissä laitosten luokissa voidaan saavuttaa soveltamalla BAT-päätelmissä kuvattua parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa.

15 artikla 4.
Toimivaltaisen viranomaisen on vahvistettava normaalien toimintaolosuhteiden osalta sitovat ympäristötehokkuuden vaihteluvälit, joita yhden tai useamman ajanjakson kuluessa ei saa ylittää, 13 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen BAT-päätelmistä tehtyjen päätösten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 9 artiklan 2 kohdan soveltamista.

Toimivaltaisen viranomaisen on lisäksi

a) 

vahvistettava normaalien toimintaolosuhteiden osalta ja mahdolliset kokonaisympäristövaikutukset huomioon ottaen vettä koskevat ympäristötehokkuuden raja-arvot, joita yhden tai useamman ajanjakson kuluessa ei saa ylittää ja jotka eivät ole vähemmän tiukkoja kuin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut sitovat vaihteluvälit;

b) 

vahvistettava normaalien toimintaolosuhteiden osalta jätettä ja muita resursseja kuin vettä koskevat viitteelliset ympäristötehokkuuden tasot, jotka eivät ole vähemmän tiukkoja kuin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut sitovat vaihteluvälit.

15 artikla 5.

Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi erityistapauksissa vahvistaa BAT-päästötasoja korkeampia päästöjen raja-arvoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 18 artiklan soveltamista. Tällaista poikkeusta voidaan soveltaa ainoastaan, kun arvioinnista käy ilmi, että BAT-päätelmissä kuvattuun parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvien BAT-päästötasojen saavuttaminen johtaisi suhteettoman suuriin kustannuksiin ympäristöhyötyihin verrattuna

a) 

kyseessä olevan laitoksen maantieteellisen sijainnin tai paikallisten ympäristöolojen vuoksi; tai

b) 

kyseessä olevan laitoksen teknisten ominaisuuksien vuoksi.

Toimivaltaisen viranomaisen on kirjattava lupaehtoihin sisällytettävään liitteeseen perustelut poikkeamiselle 3 kohdan säännöksistä sekä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun arvioinnin tulos sekä asetettujen edellytysten perustelut.

Ensimmäisen alakohdan mukaisesti asetetut raja-arvot eivät kuitenkaan saa ylittää tämän direktiivin liitteissä vahvistettuja raja-arvoja, sikäli kuin ne ovat sovellettavissa.

Tämän kohdan mukaisesti myönnettyjen poikkeusten on oltava liitteessä II esitettyjen periaatteiden mukaisia. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että toiminnanharjoittaja toimittaa arvion poikkeuksen vaikutuksista kyseisten pilaavien aineiden pitoisuuksiin vastaanottavassa ympäristössä ja joka tapauksessa, että merkittävää pilaantumista ei aiheudu ja että saavutetaan yleisesti korkea ympäristön suojelun taso. Poikkeuksia ei myönnetä, jos ne voisivat vaarantaa 18 artiklassa tarkoitettujen ympäristönlaatunormien noudattamisen.

Toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava uudelleen neljän vuoden välein tai osana 21 artiklan mukaista lupaehtojen tarkistusta, jos tällainen tarkistus tehdään ennen kuin neljä vuotta on kulunut poikkeuksen myöntämisestä, ovatko tämän kohdan mukaisesti myönnetyt poikkeukset perusteltuja.

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jolla vahvistetaan standardisoitu menetelmä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen BAT-päätelmien täytäntöönpanokustannusten ja mahdollisten ympäristöhyötyjen välisen suhteettomuuden arvioimiseksi. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 75 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

15 artikla 6.

Poiketen siitä, mitä 4 kohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi erityistapauksissa vahvistaa vähemmän tiukkoja sitovia ympäristötehokkuuden vaihteluvälejä tai ympäristötehokkuuden raja-arvoja. Tällaista poikkeusta voidaan soveltaa ainoastaan, kun arvioinnista käy ilmi, että BAT-päätelmissä kuvattuun parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan perustuvien ympäristötehokkuuden tasojen saavuttamisesta seuraisi merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia, kokonaisympäristövaikutukset mukaan luettuina, tai merkittäviä taloudellisia vaikutuksia

a) 

kyseessä olevan laitoksen maantieteellisen sijainnin tai paikallisten ympäristöolojen vuoksi; tai

b) 

kyseessä olevan laitoksen teknisten ominaisuuksien vuoksi.

Toimivaltaisen viranomaisen on kirjattava lupaehtoihin sisällytettävään liitteeseen perustelut poikkeamiselle 4 kohdan säännöksistä sekä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun arvioinnin tulos sekä asetettujen edellytysten perustelut.

Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että vähemmän tiukoilla sitovilla ympäristötehokkuuden vaihteluväleillä tai ympäristötehokkuuden raja-arvoilla tapahtuva toiminta ei aiheuta merkittäviä ympäristövaikutuksia, mukaan lukien vesivarojen ehtyminen, ja että sen avulla saavutetaan yleisesti korkea ympäristön suojelun taso.

Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä standardisoidun menetelmän ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun arvioinnin suorittamiseksi. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 75 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

15 artikla 7.

Poiketen siitä, mitä 3 ja 4 kohdassa säädetään, ja edellyttäen, että merkittävää pilaantumista ei aiheudu ja kaikki toimenpiteet, jotka vähentävät ympäristön pilaantumista, on toteutettu, toimivaltainen viranomainen voi asettaa vähemmän tiukkoja päästöjen raja-arvoja tai ympäristötehokkuuden raja-arvoja kriisitilanteessa, joka johtuu poikkeuksellisista olosuhteista, joihin toiminnanharjoittaja ja jäsenvaltiot eivät voi vaikuttaa ja jotka johtavat vakaviin häiriöihin tai puutteeseen seuraavien osalta:

a) 

energiatoimitukset, jos energian toimitusvarmuuteen liittyy erittäin tärkeä yleinen etu;

b) 

resurssit, materiaalit tai laitteet, jotka ovat toiminnanharjoittajan kannalta välttämättömiä yleisen edun mukaisten toimintojen suorittamiseksi sovellettavien päästöjen raja-arvojen tai ympäristötehokkuuden raja-arvojen mukaisesti; tai

c) 

olennaiset resurssit, materiaalit tai laitteet, kun tuotanto korvaa tällaista puutetta tai häiriötä, kansanterveyteen tai yleiseen turvallisuuteen liittyvistä syistä tai muista erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä.

Poikkeusta ei saa myöntää yli kolmeksi kuukaudeksi. Jos poikkeuksen myöntämisen perusteena olevat syyt pysyvät voimassa, poikkeusta voidaan jatkaa enintään kolmella kuukaudella.

Heti kun toimitusedellytykset on palautettu tai energiatoimituksille, resursseille, materiaaleille tai laitteille on saatavilla vaihtoehto, jäsenvaltion on varmistettava, että päästöjen vähemmän tiukkojen raja-arvojen ja ympäristötehokkuuden vähemmän tiukkojen raja-arvojen asettamista koskeva päätös lakkaa olemasta voimassa ja että laitos noudattaa 3 ja 4 kohdan mukaisesti asetettuja lupaehtoja.

Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta poikkeuksesta johtuvia päästöjä tarkkaillaan.

Toimivaltaisen viranomaisen on asetettava tietoa poikkeuksesta ja asetetuista ehdoista julkisesti saataville 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Komissio voi tarvittaessa arvioida ja selventää ohjeiden avulla perusteita, jotka on otettava huomioon tämän kohdan soveltamisessa.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista tämän kohdan nojalla myönnetyistä poikkeuksista sekä poikkeuksen myöntämisen perusteluista ja asetetuista ehdoista.

Komissio arvioi, onko myönnetty poikkeus perusteltu, ottaen asianmukaisesti huomioon tässä kohdassa säädetyt kriteerit. Jos komissio esittää vastalauseita kahden kuukauden kuluessa jäsenvaltion tekemästä ilmoituksesta, jäsenvaltion on viipymättä tarkistettava poikkeusta vastaavasti.

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset
Lähde Vaatimus

3. Liittyvät standardit

Standardit
Lähde Vaatimus
  • Builddate: 04.08.2024 00:00:00 -Doknr: CELEX:32010L0075
  • EULAW -

    EN: Legal acts of the European Union from EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © European Union. Re-use is authorised by Decision 2011/833/EU, provided the source is acknowledged; the consolidated texts are licensed under CC BY 4.0 (EUR-Lex legal notice). Divided into sections and converted into the GRCA format, the wording unchanged. Only the legislation published in the Official Journal of the European Union is deemed authentic.

    DE: Rechtsakte der Europäischen Union aus EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © Europäische Union. Weiterverwendung nach Beschluss 2011/833/EU mit Quellenangabe gestattet; die konsolidierten Fassungen stehen unter CC BY 4.0 (Rechtlicher Hinweis von EUR-Lex). In Abschnitte aufgeteilt und in das GRCA-Format umgewandelt, der Wortlaut unverändert. Verbindlich sind allein die im Amtsblatt der Europäischen Union veröffentlichten Rechtsakte.