|
+LIITE II Periaatteet, joita on noudatettava myönnettäessä 15 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja poikkeuksia |
LIITE II Periaatteet, joita on noudatettava myönnettäessä 15 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja poikkeuksia
LIITE II Periaatteet, joita on noudatettava myönnettäessä 15 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja poikkeuksia Myönnettäessä 15 artiklan 5 kohdan mukaisia poikkeuksia on noudatettava seuraavia periaatteita: 1. Kustannukset 1.1. Edellä 15 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut kustannukset ovat parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvien päästötasojen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia, ja niihin sisältyvät sekä pääoma- että toimintakustannukset. Laajempia sosiaalisia tai taloudellisia kustannuksia ei oteta huomioon. 1.2. Kustannusten arvioinnin on oltava määrällistä, ja sitä on tuettava laadullisella arvioinnilla. 1.3. Arvioinnissa huomioon otettavien kustannusten on täytettävä seuraavat edellytykset:
a)
ne edustavat nettoarvoa, joka on saatu vähentämällä kokonaiskustannuksista parhaan käytettävissä olevan tekniikan soveltamisesta saatava taloudellinen hyöty;
b)
ne sisältävät parhaan käytettävissä olevan tekniikan edellyttämän rahoituksen kustannukset;
c)
ne on laskettu käyttäen diskonttokorkoa, jotta voidaan ottaa huomioon rahallisen arvon erot ajan mittaan. 1.4. Poikkeusta koskevassa hakemuksessa on ilmoitettava selkeästi kustannusten lähde ja laskentamenetelmät, mukaan lukien 1.3 kohdan c alakohdassa mainittu diskonttokorko ja arvio kustannusten arviointiin liittyvistä epävarmuustekijöistä. 1.5. Toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava toiminnanharjoittajan arvioimat kustannukset muista lähteistä, kuten teknologian tuottajilta, vertaisarvioiduista tutkimuksista, asiantuntija-arvioista tai muista laitoksista, joissa on hiljattain otettu käyttöön paras käytettävissä oleva tekniikka, saatujen tietojen perusteella. 2. Ympäristöhyödyt 2.1. Edellä 15 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut ympäristöhyödyt ovat parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvien päästötasojen noudattamisesta saatavia ympäristöhyötyjä. 2.2. Ympäristöhyötyjen arvioinnin on oltava määrällistä (rahallista), ja sitä on tuettava laadullisella arvioinnilla. Jos pilaavien aineiden aiheuttaman vahingon kustannukset on määritetty, niitä on käytettävä. 2.3. Ympäristöhyötyjen arvioinnissa on otettava huomioon diskonttokorko, jota sovelletaan rahallisten hyötyjen määrittämisessä, jotta voidaan ottaa huomioon rahallisen arvon erot ajan mittaan. 2.4. Poikkeusta koskevassa hakemuksessa on yksilöitävä selkeästi ympäristöhyötyjä koskevien tietojen lähde ja ympäristöhyötyjen laskentamenetelmät, mukaan lukien 1.3 kohdan c alakohdassa mainittu diskonttokorko ja arvio ympäristöhyötyjen arviointiin liittyvistä epävarmuustekijöistä. 2.5. Toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava toiminnanharjoittajan arvioimat ympäristöhyödyt asiantuntija-arvioista tai muista laitoksista, joissa on hiljattain otettu käyttöön paras käytettävissä oleva tekniikka, saatujen tietojen perusteella. 3. Kustannusten suhteettomuus ympäristöhyötyihin verrattuna 3.1. Jotta voidaan määrittää, onko kustannusten ja ympäristöhyötyjen välillä epäsuhta, on verrattava parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvien päästötasojen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja vaatimusten noudattamisesta saatavia hyötyjä. 3.2. Vertailumekanismiin on sisällytettävä seuraavat osatekijät:
a)
menetelmä kustannusten ja ympäristöhyötyjen arviointiin liittyvien epävarmuuksien käsittelemiseksi;
b)
marginaali, jonka perusteella kustannusten voidaan katsoa olevan suhteettomat ympäristöhyötyihin verrattuna. 1. Yleiskatsaus
1.1 Viittaukset1.2 Tunnistetut vaatimukset1.3 Liittyvät standardit2. Tunnistetut vaatimukset
3. Liittyvät standardit
|