+III LUKU
---+14 artikla Seurantajärjestelmä
------+Article 14 1.
------+Article 14 2.
---+15 artikla Virallinen valvonta
------+Article 15 1.
------+Article 15 2.
------+Article 15 3.
------+Article 15 4.
------+Article 15 5.
------+Article 15 6.
------+Article 15 7.
------+Article 15 8.
------+Article 15 9.
---+16 artikla Varhaista havaitsemisesta koskevat tiedoksiannot
------+Article 16 1.
------+Article 16 2.
---+17 artikla Nopea hävittäminen invaasion varhaisessa vaiheessa
------+Article 17 1.
------+Article 17 2.
------+Article 17 3.
------+Article 17 4.
---+18 artikla Poikkeukset nopean hävittämisen velvoitteesta
------+Article 18 1.
------+Article 18 2.
------+Article 18 3.
------+Article 18 4.
------+Article 18 5.
------+Article 18 6.

III LUKU

III LUKU

1. Yleiskatsaus

,
Otsikko Sääntely
14 artikla Seurantajärjestelmä

14 artikla

Seurantajärjestelmä

1.  Jäsenvaltioiden on 18 kuukauden kuluessa unionin luettelon hyväksymisestä perustettava niiden haitallisten vieraslajien, joilla on merkitystä unionin kannalta, seurantajärjestelmä tai niiden on lisättävä se olemassa olevaan järjestelmäänsä, jolla selvitys-, seuranta- tai muita menettelyjä käyttäen kerätään ja kirjataan tietoja haitallisten vieraslajien esiintymisestä ympäristössä, jotta voidaan ehkäistä ennalta haitallisten vieraslajien leviäminen unioniin tai unionissa.

2.  Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun seurantajärjestelmän on

a) katettava jäsenvaltioiden alue, merien aluevedet mukaan lukien, jotta voidaan määrittää uusien sekä jo osaksi elinympäristöään vakiintuneiden haitallisten vieraslajien, joilla on merkitystä unionin kannalta, esiintyminen ja levinneisyys;

b) oltava riittävän dynaaminen, jotta unionin kannalta merkityksellisen haitallisen vieraslajin, jota ei aikaisemmin tiedetty esiintyvän, voidaan nopeasti havaita esiintyvän jäsenvaltioiden alueen tai sen osan ympäristössä;

c) perustuttava unionin oikeudessa tai kansainvälisissä sopimuksissa vahvistettuihin arviointia ja seurantaa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin, oltava yhteensopiva niiden kanssa ja vältettävä päällekkäisyyttä niihin nähden ja hyödynnettävä tietoja, jotka saadaan käytössä olevista seurantajärjestelmistä, joista säädetään direktiivin 92/43/ETY 11 artiklassa, direktiivin 2000/60/EY 8 artiklassa ja direktiivin 2008/56/EY 11 artiklassa;

d) otettava mahdollisimman hyvin huomioon myös rajat ylittävät merkittävät vaikutukset ja piirteet.

15 artikla Virallinen valvonta

15 artikla

Virallinen valvonta

1.  Jäsenvaltioilla on viimeistään 2 päivänä tammikuuta 2016 oltava käytössä täysin toimivat rakenteet tarvittavan sellaisen virallisen valvonnan suorittamiseksi, joka on välttämätöntä, jotta voidaan estää unionin kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien tarkoituksellinen tuonti unioniin. Tätä virallista valvontaa sovelletaan yhdistetyn nimikkeistön niihin koodeihin kuuluviin tavaraluokkiin, joihin 4 artiklan 5 kohdan mukaisesti viitataan unionin luettelossa.

2.  Toimivaltaisten viranomaisten on suoritettava tämän artiklan 1 kohdassa mainituille tavaroille aiheelliset riskiin perustuvat tarkastukset ja todennettava, että

a) tavarat eivät sisälly unionin luetteloon, tai

b) tavaroille on 8 artiklassa tarkoitettu voimassa oleva lupa.

3.  Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettu asiakirja-, tunnistus- ja tarvittaessa fyysisistä tarkastuksista muodostuva valvonta suoritetaan, kun tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tavaroita tuodaan unioniin. Jos virallista valvontaa koskevassa unionin lainsäädännössä jo säädetään tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tavaraluokkien osalta erityisestä virallisesta valvonnasta rajatarkastusasemilla asetuksen (EY) N:o 882/2004 sekä direktiivien 91/496/ETY ja 97/78/EY mukaisesti tai saapumispaikoissa direktiivin 2000/29/EY mukaisesti, jäsenvaltioiden on uskottava vastuu tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun valvonnan suorittamisesta toimivaltaisille viranomaisille, joiden tehtäväksi kyseisen valvonnan suorittaminen on annettu asetuksen (EY) N:o 882/2004 4 artiklan mukaisesti tai direktiivin 2000/29/EY 2 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti.

4.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tavaroiden käsittelystä vapaa-alueilla ja vapaavarastoissa sekä niiden luovuttamisesta vapaaseen liikkeeseen tai asettamisesta passituksen, tullivarastoinnin, sisäisen jalostuksen, tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen tai väliaikaisen maahantuonnin tullimenettelyyn, on annettava tulliviranomaisille ilmoitus seuraavasti:

a) tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten asianmukaisesti täyttämä asiaankuuluva saapumisasiakirja, jossa todistetaan tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttyvän, kun valvonta on suoritettu rajatarkastusasemilla asetuksen (EY) N:o 882/2004 sekä direktiivien 91/496/ETY ja 97/78/EY mukaisesti tai saapumispaikoissa direktiivin 2000/29/EY 2 artiklan 1 kohdan j alakohdan mukaisesti. Siinä ilmoitettua tullimenettelyä on noudatettava; tai

b) muu asiakirjanäyttö siitä, että valvonta on tehty tyydyttävin tuloksin, kun tavarat eivät kuulu unionin lainsäädännön mukaisen virallisen valvonnan piiriin, sekä siihen perustuva saapumisasiakirja.

Nämä asiakirjat saadaan toimittaa myös sähköisesti.

5.  Mikäli valvonnassa havaitaan, että tätä asetusta ei ole noudatettu:

a) tulliviranomaisten on keskeytettävä tullimenettelyyn asettaminen tai otettava tavarat haltuun;

b) edellä 3 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten on otettava tavarat haltuun.

Kun tavarat otetaan haltuun, ne on annettava sen toimivaltaisen viranomaisen vastuulle, jonka tehtävänä on huolehtia tämän asetuksen soveltamisesta. Tämän toimivaltaisen viranomaisen on toimittava kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat siirtää tiettyjä tehtäviä muille viranomaisille.

6.  Kustannuksista, jotka ovat syntyneet todentamista suoritettaessa ja aiheutuneet vaatimusten noudattamatta jättämisestä, vastaa unionissa oleva luonnollinen tai oikeushenkilö, joka on tuonut tavarat unioniin, jollei asianomainen jäsenvaltio toisin katso.

7.  Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön menettelyitä sen varmistamiseksi, että kaikki toiminnassa mukana olevat viranomaiset vaihtavat keskenään asiaankuuluvia tietoja sekä toteuttavat tehokkaita ja toimivia yhteensovittamis- ja yhteistyötoimia 2 kohdassa tarkoitettujen todentamisten suorittamiseksi.

8.  Komissio laatii yhdessä jäsenvaltioiden kanssa parhaiden käytäntöjen pohjalta ohjeita ja koulutusohjelmia, joilla helpotetaan unionin kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien tunnistamista ja havaitsemista sekä tehokkaan ja toimivan valvonnan suorittamista.

9.  Jos on annettu lupia 8 artiklan mukaisesti, tulli-ilmoituksessa tai rajatarkastusasemalle esitettävissä asiaankuuluvissa ilmoituksissa on oltava viittaus voimassa olevaan ja ilmoitetut tavarat kattavaan lupaan.

16 artikla Varhaista havaitsemisesta koskevat tiedoksiannot

16 artikla

Varhaista havaitsemisesta koskevat tiedoksiannot

1.  Jäsenvaltioiden on hyödynnettävä 14 artiklan mukaisesti perustettua seurantajärjestelmää ja 15 artiklassa säädetyn virallisen valvonnan yhteydessä kerättyjä tietoja, jotta voidaan vahvistaa unionin kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien tuonnin tai esiintymisen varhainen havaitseminen.

2.  Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle viipymättä kirjallisesti tiedoksi unionin kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien tuonnin tai esiintymisen varhainen havaitseminen ja ilmoitettava asiasta muille jäsenvaltioille, erityisesti kun

a) jäsenvaltion alueella tai sen osassa esiintyy lajia, joka on sisällytetty unionin luetteloon ja jota ei aiemmin tiedetty esiintyvän jäsenvaltion alueella tai sen osassa;

b) jäsenvaltion alueella tai sen osassa esiintyy uudelleen lajia, joka on sisällytetty unionin luetteloon, sen jälkeen kun se oli jo ilmoitettu hävitetyksi.

17 artikla Nopea hävittäminen invaasion varhaisessa vaiheessa

17 artikla

Nopea hävittäminen invaasion varhaisessa vaiheessa

1.  Varhaisen havaitsemisen jälkeen ja kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun 16 artiklassa tarkoitettu varhaista havaitsemista koskeva tiedoksianto on toimitettu, jäsenvaltioiden on toteutettava hävittämistoimenpiteitä, annettava ne tiedoksi komissiolle ja ilmoitettava niistä muille jäsenvaltioille.

2.  Toteuttaessaan hävittämistoimenpiteitä jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytetyillä menetelmillä voidaan tosiasiassa poistaa asianomaisen haitallisen vieraslajin kanta kokonaan ja pysyvästi, ottaen asianmukaisesti huomioon ihmisten terveys ja ympäristö, erityisesti muut kuin kohteena olevat lajit ja niiden elinympäristöt, ja varmistaa, että eläimet säästyvät kaikelta vältettävissä olevalta kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä.

3.  Jäsenvaltioiden on seurattava hävittämisen tehokkuutta. Jäsenvaltiot voivat käyttää 14 artiklassa säädettyä seurantajärjestelmää tätä varten. Seurannassa on tarvittaessa myös arvioitava vaikutusta muihin kuin kohteena oleviin lajeihin.

4.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle toteutettujen toimenpiteiden tehokkuudesta ja ilmoitettava komissiolle unionin kannalta merkityksellisen haitallisen vieraslajin onnistunut hävittäminen. Niiden on myös annettava nämä tiedot muille jäsenvaltioille.

18 artikla Poikkeukset nopean hävittämisen velvoitteesta

18 artikla

Poikkeukset nopean hävittämisen velvoitteesta

1.  Jäsenvaltio voi vahvan tieteellisen näytön pohjalta päättää kahden kuukauden kuluessa 16 artiklassa tarkoitetusta haitallisen vieraslajin havaitsemisesta olla soveltamatta hävittämistoimenpiteitä, jos vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a) hävittämisen on osoitettu olevan teknisesti mahdotonta, koska saatavilla olevia hävittämismenetelmiä ei voida soveltaa ympäristössä, johon haitallinen vieraslaji on vakiintunut;

b) saatavilla olevien tietojen perusteella tehty kustannus-hyötyanalyysi osoittaa kohtuullisella varmuudella, että kustannukset nousevat pitkällä aikavälillä poikkeuksellisen korkeiksi ja hävittämisestä saataviin etuihin nähden suhteettomiksi;

c) hävittämismenetelmiä ei ole saatavilla tai niitä on saatavilla, mutta niillä on hyvin vakavia haittavaikutuksia ihmisten terveydelle, ympäristölle tai muille lajeille.

Asianomaisen jäsenvaltion on viipymättä annettava päätöksensä kirjallisesti tiedoksi komissiolle. Tiedoksiantoon on liitettävä kaikki ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettu näyttö.

2.  Komissio voi päättää täytäntöönpanosäädöksillä hylätä päätöksen, joka on annettu tiedoksi 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, jos siinä esitetyt edellytykset eivät täyty.

3.  Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Ehdotukset täytäntöönpanosäädöksiksi toimitetaan 27 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle kahden kuukauden kuluessa jäsenvaltion tiedoksiannon vastaanottamisesta.

4.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytössä on leviämisen rajoittamista koskevia toimenpiteitä, jotta voidaan välttää haitallisen vieraslajin leviäminen edelleen muihin jäsenvaltioihin, kun 1 kohdan nojalla ei sovelleta minkäänlaisia hävittämistoimenpiteitä.

5.  Jos komissio hylkää päätöksen, joka on annettu tiedoksi tämän artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, kyseessä olevan jäsenvaltion on viipymättä toteutettava 17 artiklassa tarkoitetut hävittämistoimenpiteet.

6.  Jos komissio ei hylkää päätöstä, joka on annettu tiedoksi tämän artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, kyseessä olevaan haitalliseen vieraslajiin on sovellettava 19 artiklassa tarkoitettuja hallintatoimenpiteitä.

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset
Lähde Vaatimus

3. Liittyvät standardit

Standardit
Lähde Vaatimus
  • Builddate: 14.12.2019 00:00:00 -Doknr: CELEX:32014R1143
  • EULAW -

    EN: Legal acts of the European Union from EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © European Union. Re-use is authorised by Decision 2011/833/EU, provided the source is acknowledged; the consolidated texts are licensed under CC BY 4.0 (EUR-Lex legal notice). Divided into sections and converted into the GRCA format, the wording unchanged. Only the legislation published in the Official Journal of the European Union is deemed authentic.

    DE: Rechtsakte der Europäischen Union aus EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © Europäische Union. Weiterverwendung nach Beschluss 2011/833/EU mit Quellenangabe gestattet; die konsolidierten Fassungen stehen unter CC BY 4.0 (Rechtlicher Hinweis von EUR-Lex). In Abschnitte aufgeteilt und in das GRCA-Format umgewandelt, der Wortlaut unverändert. Verbindlich sind allein die im Amtsblatt der Europäischen Union veröffentlichten Rechtsakte.