+5 artikla Infrastruktuurinormi
---+5 artikla 1.
---+5 artikla 2.
---+5 artikla 3.
---+5 artikla 4.
---+5 artikla 5.
---+5 artikla 6.
---+5 artikla 7.
---+5 artikla 8.
---+5 artikla 9.

5 artikla Infrastruktuurinormi

1. Yleiskatsaus

,
Otsikko Sääntely
5 artikla 1.
Kunkin jäsenvaltion tai, mikäli jäsenvaltio niin säätää, sen toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että toteutetaan tarvittavat toimenpiteet, jotta suurimman yksittäisen kaasuinfrastruktuurin häiriötilanteessa jäljelle jäävän infrastruktuurin teknisellä kapasiteetilla, joka määritetään liitteessä II olevassa 2 kohdassa esitetyn N – 1-kaavan mukaisesti, pystytään vastaamaan laskelmassa huomioon otetun alueen kaasun kokonaiskysyntään yhtenä päivänä, jona kaasun kysyntä on poikkeuksellisen suurta ja joka tilastollisen todennäköisyyden mukaan esiintyy kerran 20 vuodessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 kohdan soveltamista. Tällöin on otettava huomioon kaasunkulutuksen suuntaukset, energiatehokkuustoimien pitkän aikavälin vaikutukset ja käytettävissä olevan infrastruktuurin käyttöaste.

Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetty velvoite ei rajoita siirtoverkonhaltijoiden vastuuta tehdä vastaavat investoinnit eikä siirtoverkonhaltijoiden velvoitteita, kuten asetuksessa (EY) N:o 715/2009 ja direktiivissä 2009/73/EY säädetään.

5 artikla 2.
Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu velvoite varmistaa, että jäljelle jäävän infrastruktuurin teknisellä kapasiteetilla pystytään vastaamaan kaasun kokonaiskysyntään, katsotaan täytetyksi myös, jos toimivaltainen viranomainen osoittaa ennaltaehkäisysuunnitelmassa, että kaasun toimitushäiriö voidaan riittävällä tavalla tasata oikea-aikaisesti asianmukaisilla markkinapohjaisilla kysyntään vaikuttavilla toimenpiteillä. Tätä varten N – 1-kaava on laskettava liitteessä II olevassa 4 kohdassa esitetyn mukaisesti.
5 artikla 3.
Tarvittaessa 7 artiklassa tarkoitettujen riskinarviointien mukaisesti naapurijäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat sopia täyttävänsä tämän artiklan 1 kohdassa säädetyn velvoitteen yhteisesti. Tällaisessa tapauksessa toimivaltaisten viranomaisten on esitettävä riskinarvioinnissa N – 1-kaavan mukainen laskenta sekä ennaltaehkäisysuunnitelmien alueellisissa luvuissa selitys siitä, kuinka sovitut järjestelyt täyttävät tämän velvoitteen. Tällöin sovelletaan liitteessä II olevaa 5 kohtaa.
5 artikla 4.

Siirtoverkonhaltijoiden on mahdollistettava pysyvä fyysinen kapasiteetti kaasun siirtämiseksi molempiin suuntiin, jäljempänä ”kaksisuuntainen kapasiteetti”, kaikissa jäsenvaltioiden välisissä yhteenliitännöissä, lukuun ottamatta

a) 

liitäntöjä tuotantolaitoksiin, nesteytetyn maakaasun käsittelylaitoksiin ja jakeluverkkoihin; tai

b) 

tapauksia, joissa on myönnetty poikkeus kyseisestä velvoitteesta yksityiskohtaisen arvioinnin sekä muiden jäsenvaltioiden ja komission kuulemisen jälkeen liitteen III mukaisesti.

Menettelyyn, jolla mahdollistetaan kaksisuuntainen kapasiteetti yhteenliitäntään tai parannetaan sitä tai saadaan poikkeus velvoitteesta tai poikkeusta jatketaan, sovelletaan liitettä III. Komissio julkistaa luettelon poikkeuksista ja pitää sitä ajan tasalla.

5 artikla 5.

Kaksisuuntaisen kapasiteetin mahdollistamista tai parantamista koskevan ehdotuksen tai sitä koskevan poikkeuksen myöntämistä tai jatkamista koskevan pyynnön on sisällettävä kustannushyötyanalyysi, joka on laadittu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 347/2013 ( 2 ) 11 artiklassa tarkoitettujen menetelmien perusteella, ja sen on perustuttava seuraaviin seikkoihin:

a) 

markkinoiden kysyntää koskevaan arvioon;

b) 

kysyntä- ja tarjontaennusteisiin;

c) 

käytössä olevan infrastruktuurin mahdollisiin taloudellisiin vaikutuksiin;

d) 

toteutettavuustutkimukseen;

e) 

kaksisuuntaisen kapasiteetin kustannuksiin, mukaan lukien tarvittava siirtoverkon vahvistaminen; sekä

f) 

kaasun toimitusvarmuudelle koituvaan hyötyyn, kun otetaan huomioon myös kaksisuuntaisen kapasiteetin mahdollinen vaikutus tässä artiklassa tarkoitetun infrastruktuurinormin noudattamiseen.

5 artikla 6.
Kansallisten sääntelyviranomaisten on otettava huomioon tämän artiklan 1 kohdassa säädetyn velvoitteen täyttämisestä aiheutuvat tosiasialliset kustannukset samoin kuin kaksisuuntaisen kapasiteetin järjestämisestä aiheutuvat kustannukset, jotta ne voivat myöntää asianmukaisia kannustimia niiden vahvistaessa tai hyväksyessä avoimella ja yksityiskohtaisella tavalla tariffeja tai menetelmiä asetuksen (EY) N:o 715/2009 13 artiklan ja direktiivin 2009/73/EY 41 artiklan 8 kohdan mukaisesti.
5 artikla 7.
Jos markkinat eivät edellytä investointia kaksisuuntaisen kapasiteetin toteuttamiseksi tai parantamiseksi, mutta sen katsotaan olevan tarpeen kaasun toimitusvarmuuden kannalta, ja jos tällaisesta investoinnista aiheutuu kustannuksia useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa tai yhdessä jäsenvaltiossa toisen jäsenvaltion hyödyksi, kaikkien asianomaisten jäsenvaltioiden kansallisten sääntelyviranomaisten on tehtävä koordinoitu päätös kustannusten jakamisesta ennen mahdollisen investointipäätöksen tekemistä. Kustannusten jakamisessa on otettava huomioon asetuksen (EU) N:o 347/2013 12 artiklan 4 kohdassa kuvatut periaatteet ja siinä esitetyt seikat, erityisesti asianomaisten jäsenvaltioiden osuus kaasun toimitusvarmuuden lisäämiseksi tehtyjen infrastruktuuri-investointien tuottamasta hyödystä sekä kyseessä olevaan infrastruktuurin jo tehdyt investoinnit. Kustannusten jakamisella ei saa perusteettomasti vääristää kilpailua eikä sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa, ja sillä on pyrittävä välttämään markkinoita vääristäviä tarpeettomia vaikutuksia.
5 artikla 8.
Toimivaltaisen viranomaisen on huolehdittava, että mahdollinen uusi siirtoinfrastruktuuri parantaa osaltaan kaasun toimitusvarmuutta kehittämällä hyvin yhteenliitetty verkko, joka käsittää tarvittaessa riittävän määrän markkinoiden kysyntään ja tunnistettuihin riskeihin liittyviä rajatylittäviä tulo- ja lähtöpisteitä.

Toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava riskiarvioinnissa, esiintyykö kaasu- ja sähköjärjestelmiä kokonaisvaltaisesti tarkasteltaessa sisäisiä pullonkauloja ja pystyvätkö kansallinen tulokapasiteetti ja infrastruktuuri, erityisesti siirtoverkot, mukauttamaan kansalliset ja rajatylittävät kaasuvirrat riskiarvioinnissa yksilöityyn skenaarioon, joka koskee häiriötilannetta suurimmassa yksittäisessä kaasuinfrastruktuurissa kansallisella tasolla sekä jonkin riskiryhmän yhteisen edun mukaisessa suurimmassa yksittäisessä kaasuinfrastruktuurissa.

5 artikla 9.
Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, ja tässä kohdassa säädetyin edellytyksin Luxemburg, Slovenia ja Ruotsi eivät ole kyseisen kohdan velvoitteiden sitomia, mutta niiden on pyrittävä täyttämään ne ja turvaamaan samalla kaasun toimitukset 6 artiklan mukaisesti suojatuille asiakkaille.

Poikkeus on Luxemburgin osalta voimassa, jos sillä on

a) 

vähintään kaksi yhdysputkea muihin jäsenvaltioihin;

b) 

vähintään kaksi eri kaasun toimituslähdettä; ja

c) 

ei yhtään kaasun varastointilaitosta alueellaan.

Poikkeus on Slovenian osalta voimassa, jos sillä on

a) 

vähintään kaksi yhdysputkea muihin jäsenvaltioihin;

b) 

vähintään kaksi eri kaasun toimituslähdettä; ja

c) 

ei yhtään kaasun varastointilaitosta tai nesteytetyn maakaasun käsittelylaitosta alueellaan.

Poikkeus on Ruotsin osalta voimassa, jos

a) 

sen alueen kautta ei kulje kaasua muihin jäsenvaltioihin;

b) 

sen sisäinen vuotuinen bruttokaasunkulutus on alle kaksi miljoonaa öljyekvivalenttitonnia; ja

c) 

kaasun osuus primaarienergiankulutuksesta on alle viisi prosenttia.

Luxemburgin, Slovenian ja Ruotsin on ilmoitettava komissiolle mahdollisista muutoksista, jotka vaikuttavat tässä kohdassa säädettyihin ehtoihin. Tässä kohdassa säädettyä poikkeusta ei enää sovelleta, jos yksikin näistä edellytyksistä ei enää täyty.

Luxemburgin, Slovenian ja Ruotsin on osana 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti tehtävää kansallista riskinarviointia kuvattava tilanne tässä kohdassa säädettyjen asianomaisten edellytysten osalta ja mahdollisuudet tämän artiklan 1 kohdan mukaisen velvoitteen täyttämiseen, kun otetaan huomioon infrastruktuurinormin täyttämisen taloudellinen vaikutus, kaasumarkkinoiden kehitys ja kaasuinfrastruktuurihankkeet riskiryhmässä. Komissio voi kansallisessa riskinarvioinnissa toimitettujen tietojen perusteella ja tässä kohdassa säädettyjen asianomaisten edellytysten yhä täyttyessä päättää, että poikkeusta voidaan soveltaa vielä neljän vuoden ajan. Jos päätös on myönteinen, tässä alakohdassa säädetty menettely toistetaan neljän vuoden kuluttua.

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset
Lähde Vaatimus

3. Liittyvät standardit

Standardit
Lähde Vaatimus
  • Builddate: 22.06.2026 00:00:00 -Doknr: CELEX:32017R1938
  • EULAW -

    EN: Legal acts of the European Union from EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © European Union. Re-use is authorised by Decision 2011/833/EU, provided the source is acknowledged; the consolidated texts are licensed under CC BY 4.0 (EUR-Lex legal notice). Divided into sections and converted into the GRCA format, the wording unchanged. Only the legislation published in the Official Journal of the European Union is deemed authentic.

    DE: Rechtsakte der Europäischen Union aus EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © Europäische Union. Weiterverwendung nach Beschluss 2011/833/EU mit Quellenangabe gestattet; die konsolidierten Fassungen stehen unter CC BY 4.0 (Rechtlicher Hinweis von EUR-Lex). In Abschnitte aufgeteilt und in das GRCA-Format umgewandelt, der Wortlaut unverändert. Verbindlich sind allein die im Amtsblatt der Europäischen Union veröffentlichten Rechtsakte.