2 artikla Määritelmät

’uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla’ tai ’uusiutuvalla energialla’ tarkoitetaan uusiutuvista, muista kuin fossiilisista lähteistä peräisin olevaa energiaa eli tuuli- ja aurinkoenergiaa (aurinkolämpö ja aurinkosähkö) sekä geotermistä energiaa, osmoottista energiaa, ympäristön energiaa, vuorovesi- ja aaltoenergiaa ja muuta valtamerienergiaa, vesivoimaa, biomassaa, kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamoissa syntyvää kaasua ja biokaasua;

’teollisuuslaatuisella raakapuulla’ tarkoitetaan sahatukkeja, vaneritukkeja, kuitupuuta (pyöreää tai halkaistua) sekä kaikkea muuta raakapuuta, joka soveltuu teolliseen käyttöön, lukuun ottamatta raakapuuta, joka ominaispiirteidensä, kuten lajin, koon, suoruuden ja oksaisuuden, vuoksi ei sovellu teolliseen käyttöön, jäsenvaltioiden määrittelemällä ja asianmukaisesti perustelemalla tavalla asiaankuuluvien metsä- ja markkinaolosuhteiden mukaisesti;

’ympäristön energialla’ tarkoitetaan sellaista luonnollisesti esiintyvää lämpöenergiaa ja ympäristöön rajoitettuihin tiloihin keräytynyttä energiaa, joka voi olla varastoituna ympäröivään ilmaan, poistoilma pois lukien, pintaveteen tai jäteveteen;

’geotermisellä energialla’ tarkoitetaan maaperän pinnan alle lämmön muodossa varastoitunutta energiaa;

’energian kokonaisloppukulutuksella’ tarkoitetaan teollisuuden, liikenteen, kotitalouksien, palvelujen, myös julkisten palvelujen, maatalouden sekä metsä- ja kalatalouden energiakäyttöön toimitettuja energiahyödykkeitä, sähkön ja lämmön kulutusta energiatoimialalla sähkön ja lämmön tuotantoon sekä sähkön ja lämmön jakelu- ja siirtohäviötä;

’tukijärjestelmällä’ tarkoitetaan jäsenvaltion tai tiettyjen jäsenvaltioiden käyttämää välinettä, järjestelmää tai mekanismia, joka edistää uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä alentamalla tällaisen energian kustannuksia, korottamalla sen mahdollista myyntihintaa tai lisäämällä tällaisen energian ostomääriä uusiutuvan energian velvoitteen avulla tai muulla tavalla, sisältäen muun muassa investointituen, verovapaudet tai -helpotukset, veronpalautukset, uusiutuvan energian velvoitteen tukijärjestelmät, kuten ne, joissa käytetään vihreitä sertifikaatteja, sekä syöttötariffimaksujen ja liukuvien tai kiinteiden lisähintamaksujen kaltaiset suorat hintatukijärjestelmät;

’uusiutuvan energian velvoitteella’ tarkoitetaan tukijärjestelmää, jonka mukaan energian tuottajien on varattava tietty osuus tuotannostaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalle energialle, energian toimittajien on varattava tietty osuus toimituksistaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalle energialle tai energian kuluttajien on varattava tietty osuus kulutuksestaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalle energialle. Edellä mainittu sisältää järjestelmät, joissa mainitut vaatimukset voidaan täyttää käyttämällä vihreitä sertifikaatteja;

’rahoitusvälineellä’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 ( 2 ) 2 artiklan 29 alakohdassa määriteltyä rahoitusvälinettä;

’pk-yrityksellä’ tarkoitetaan komission suosituksessa 2003/361/EY ( 3 ) olevan liitteen 2 artiklassa määriteltyjä mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä;

’hukkalämmöllä ja -kylmällä’ tarkoitetaan teollisuus- tai sähköntuotantolaitoksissa tai palvelualalla sivutuotteena väistämättä syntyvää lämpöä tai kylmää, joka katoaisi käyttämättömänä ilmaan tai veteen, jos sitä ei johdettaisi kaukolämmitys- tai jäähdytysjärjestelmään, jos on käytetty tai käytetään yhteistuotantoprosessia tai jos yhteistuotanto ei ole mahdollista;

’uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueella’ tarkoitetaan tiettyä joko maalla tai merellä tai sisävesillä sijaitsevaa paikkaa tai aluetta, jonka jäsenvaltio on nimennyt erityisen soveltuvaksi uusiutuvan energian tuotantolaitosten asentamiseen;

’aurinkoenergialaitteilla’ tarkoitetaan laitteita, jotka muuntavat aurinkoenergiaa lämpö- tai sähköenergiaksi, erityisesti aurinkolämpö- ja aurinkosähkölaitteita

’voimalaitoksen päivittämisellä’ tarkoitetaan uusiutuvaa energiaa tuottavien voimalaitosten uusimista, mukaan lukien laitosten tai toimintajärjestelmien ja laitteistojen korvaaminen kokonaan tai osittain kapasiteetin korvaamiseksi tai laitoksen tehokkuuden tai kapasiteetin lisäämiseksi;

’jakeluverkonhaltijalla’ tarkoitetaan direktiivin 2009/72/EY 2 artiklan 6 alakohdassa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/73/EY ( 4 ) 2 artiklan 6 alakohdassa määriteltyä haltijaa;

’alkuperätakuulla’ tarkoitetaan sähköistä asiakirjaa, joka toimii ainoastaan näyttönä loppukäyttäjälle siitä, että tietty energiaosuus tai -määrä on tuotettu uusiutuvista lähteistä;

’jäännösjakaumalla’ tarkoitetaan jäsenvaltion vuotuista energialähteiden kokonaisyhdistelmää, pois lukien peruutettujen alkuperätakuiden kattama osuus;

’itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttävällä kuluttajalla’ tarkoitetaan loppukäyttäjää, joka toimii omissa tiloissaan rajatulla alueella tai jäsenvaltion niin salliessa muissa tiloissa ja joka tuottaa uusiutuvista energialähteistä sähköä omaan kulutukseen ja joka voi varastoida tai myydä uusiutuvista energialähteistä itse tuottamaansa sähköä, edellyttäen että muun kuin itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttävän kotitalouskuluttajan kyseinen toiminta ei ole hänen ensisijaista kaupallista tai ammatillista toimintaansa;

’tarjousalueella’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/943 ( 5 ) 2 artiklan 65 alakohdassa määriteltyä tarjousaluetta;

’innovatiivisella uusiutuvan energian teknologialla’ tarkoitetaan uusiutuvan energian tuotantoteknologiaa, joka parantaa vähintään yhdellä tavalla uusimman tekniikan mukaista vastaavaa uusiutuvan energian teknologiaa tai tekee hyödynnettäväksi uusiutuvan energian teknologian, jota ei ole täysin kaupallistettu tai johon liittyy ilmeinen riski;

’älykkäällä mittausjärjestelmällä’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/944 ( 6 ) 2 artiklan 23 alakohdassa määriteltyä älykästä mittausjärjestelmää;

’latauspisteellä’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/1804 ( 7 ) 2 artiklan 48 alakohdassa määriteltyä latauspistettä;

’markkinaosapuolella’ tarkoitetaan asetuksen (EU) 2019/943 2 artiklan 25 alakohdassa määriteltyä markkinaosapuolta;

’sähkömarkkinoilla’ tarkoitetaan direktiivin (EU) 2019/944 2 artiklan 9 alakohdassa määriteltyjä sähkömarkkinoita;

’kotitalousakulla’ tarkoitetaan erillistä ladattavaa akkua, jonka nimellisteho on suurempi kuin 2 kWh ja joka soveltuu asennuksiin ja käyttöön kotitalousympäristössä;

’sähköajoneuvoakulla’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/1542 ( 8 ) 3 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa määriteltyä sähköajoneuvoakkua;

’teollisuusakulla’ tarkoitetaan asetuksen (EU) 2023/1542 3 artiklan 1 kohdan 13 alakohdassa määriteltyä teollisuusakkua;

’toimintakunnolla’ tarkoitetaan asetuksen (EU) 2023/1542 3 artiklan 1 kohdan 28 alakohdassa määriteltyä toimintakuntoa;

’varaustilalla’ tarkoitetaan asetuksen (EU) 2023/1542 3 artiklan 1 kohdan 27 alakohdassa määriteltyä varaustilaa;

’tehon asetusarvolla’ tarkoitetaan akun hallintajärjestelmän sisältämää dynaamista tietoa, jolla määritetään sähkötehon asetukset, joilla akun pitäisi toimia optimaalisesti lataamisen tai purkautumisen aikana siten, että akun toimintakunto ja käyttö ovat optimaalisia;

’älylatauksella’ tarkoitetaan lataustoimintoa, jossa akkuun siirrettävän sähkön intensiteetti säätyy dynaamisesti sähköisen tiedonsiirron kautta saadun tiedon perusteella;

’sääntelyviranomaisella’ tarkoitetaan asetuksen (EU) 2019/943 2 artiklan 2 alakohdassa määritettyä sääntelyviranomaista;

’kaksisuuntaisella latauksella’ tarkoitetaan asetuksen (EU) 2023/1804 2 artiklan 11 alakohdassa määriteltyä kaksisuuntaista latausta;

’normaalitehoisella latauspisteellä’ tarkoitetaan asetuksen (EU) 2023/1804 2 artiklan 37 alakohdassa määriteltyä normaalitehoista latauspistettä;

’uusiutuvan energian ostosopimuksella’ tarkoitetaan sopimusta, jonka nojalla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö sopii ostavansa uusiutuvaa energiaa suoraan tuottajalta ja joka kattaa muun muassa uusiutuvan sähkön ostosopimukset ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmityksen tai jäähdytyksen ostosopimukset;

’yhdessä toimivilla itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttävillä kuluttajilla’ tarkoitetaan 14 alakohdan mukaisesti vähintään kahta yhdessä toimivaa itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttävää kuluttajaa, jotka asuvat samassa rakennuksessa tai moniasuntoisessa rakennuksessa;

’uusiutuvan energian yhteisöllä’ tarkoitetaan oikeushenkilöä,

’uusiutuvan sähkön ostosopimuksella’ tarkoitetaan sopimusta, jolla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö sopii ostavansa uusiutuvista energialähteistä peräisin olevaa sähköä suoraan energiantuottajalta;

uusiutuvan energian ’vertaiskaupalla’ tarkoitetaan uusiutuvan energian myyntiä markkinatoimijoiden välillä sellaisen sopimuksen mukaisesti, joka sisältää ennalta määritellyt ehdot siirron automaattisesta toteuttamisesta ja toimituksesta joko suoraan markkinatoimijoiden välillä tai välillisesti sertifioidun kolmantena osapuolena olevan markkinatoimijan, kuten aggregaattorin, välityksellä. Vertaiskaupan käyntiä koskeva oikeus ei vaikuta osapuolten oikeuksiin ja velvollisuuksiin loppukäyttäjinä, tuottajina, toimittajina tai aggregaattoreina;

’teollisuudella’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 ( 9 ) vahvistettuja Euroopan yhteisön tilastollisen toimialaluokituksen (NACE Rev.2) pääluokkiin B, C ja F sekä pääluokan J kaksinumerotasoon 63 kuuluvia yrityksiä ja tuotteita;

’muulla kuin energiakäytöllä’ tarkoitetaan polttoaineiden käyttöä teollisen prosessin raaka-aineina energiantuotantokäytön sijaan;

’kaukolämmityksellä’ tai ’kaukojäähdytyksellä’ tarkoitetaan termisen energian jakelua höyryn, kuuman veden tai jäähdytetyn nesteen muodossa keskitetyistä tai hajautetuista tuotantolähteistä verkoston välityksellä useisiin rakennuksiin tai kohteisiin käytettäväksi lämmitykseen tai jäähdytykseen sisätiloissa tai prosesseissa;

’tehokkaalla kaukolämmitys ja -jäähdytysjärjestelmällä’ tarkoitetaan direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 41 alakohdassa määriteltyä tehokasta kaukolämmitys- ja jäähdytysjärjestelmää;

’tehokkaalla yhteistuotannolla’ tarkoitetaan direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 34 alakohdassa määriteltyä tehokasta yhteistuotantoa;

’energiatehokkuustodistuksella’ tarkoitetaan direktiivin 2010/31/EU 2 artiklan 12 alakohdassa määriteltyä energiatehokkuustodistusta.

’uusiutuvilla polttoaineilla’ tarkoitetaan biopolttoaineita, bionesteitä, biomassapolttoaineita ja muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia polttoaineita;

’energiatehokkuus etusijalle -periaatteella’ tarkoitetaan asetuksen (EU) 2018/1999 2 artiklan 18 alakohdassa määriteltyä energiatehokkuus etusijalle -periaatetta;

’jätteellä’ tarkoitetaan direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä jätettä pois lukien aineet, joita on muutettu tai jotka on pilattu tarkoituksellisesti, jotta ne olisivat tämän määritelmän mukaisia;

’biomassalla’ tarkoitetaan maataloudesta, kasvi- ja eläinperäiset aineet mukaan lukien, metsätaloudesta ja niihin liittyviltä tuotannonaloilta, myös kalastuksesta ja vesiviljelystä, peräisin olevien biologista alkuperää olevien tuotteiden, jätteiden ja tähteiden biohajoavaa osaa sekä biologista alkuperää olevien jätteiden, teollisuus- ja yhdyskuntajätteet mukaan lukien, biohajoavaa osaa;

’maatalousbiomassalla’ tarkoitetaan maatalouden tuottamaa biomassaa;

’metsäbiomassalla’ tarkoitetaan metsätalouden tuottamaa biomassaa;

’biomassapolttoaineilla’ tarkoitetaan biomassasta tuotettuja kaasumaisia ja kiinteitä polttoaineita;

’biokaasulla’ tarkoitetaan biomassasta tuotettuja kaasumaisia polttoaineita;

’biojätteellä’ tarkoitetaan direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 4 alakohdassa määriteltyä biojätettä;

’hankinta-alueella’ tarkoitetaan maantieteellisesti määriteltyä aluetta, jolta metsäbiomassan raaka-aine hankitaan, josta on saatavilla luotettavaa ja riippumatonta tietoa ja jolla olosuhteet ovat riittävän yhdenmukaiset, jotta metsän biomassan kestävyyteen ja lainmukaisuuteen liittyvä riski voidaan arvioida;

’metsän uudistamisella’ tarkoitetaan metsäpuuston palauttamista luontaisin tai keinotekoisin keinoin sen jälkeen, kun aiempi puusto on hakattu tai se on hävinnyt luonnollisista syistä, metsäpalot ja myrskyt mukaan lukien;

’bionesteillä’ tarkoitetaan biomassasta muuhun energiakäyttöön kuin liikennettä varten, sähkö, lämmitys ja jäähdytys mukaan lukien, tuotettuja nestemäisiä polttoaineita;

’biopolttoaineilla’ tarkoitetaan nestemäisiä liikenteessä käytettäviä polttoaineita, jotka tuotetaan biomassasta;

’kehittyneillä biopolttoaineilla’ tarkoitetaan biopolttoaineita, jotka tuotetaan liitteessä IX olevassa A osassa luetelluista raaka-aineista;

’kierrätetyillä hiilipitoisilla polttoaineilla’ tarkoitetaan nestemäisiä ja kaasumaisia polttoaineita, jotka tuotetaan uusiutumatonta alkuperää olevista nestemäisistä tai kiinteistä jätevirroista, jotka eivät sovellu direktiivin 2008/98/EY 4 artiklan mukaiseen materiaalien hyödyntämiseen, tai uusiutumatonta alkuperää olevista, jätteiden käsittelystä peräisin olevasta kaasusta ja pakokaasusta, joita syntyy teollisuuslaitosten tuotantoprosessin väistämättömänä ja tahattomana seurauksena;

’muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla polttoaineilla’ tarkoitetaan nestemäisiä ja kaasumaisia polttoaineita, joiden energiasisältö on peräisin muista uusiutuvista energialähteistä kuin biomassasta;

’biopolttoaineilla, bionesteillä ja biomassapolttoaineilla, joista todennäköisesti ei aiheudu epäsuoria maankäytön muutoksia’ tarkoitetaan biopolttoaineita, bionesteitä ja biomassapolttoaineita, joiden raaka-aineet on tuotettu sellaisten järjestelmien puitteissa, joilla vältetään ravinto- ja rehukasvipohjaisten biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden syrjäyttävä vaikutus paremmilla maatalouskäytännöillä sekä viljelemällä kasveja alueilla, joita ei aikaisemmin ole käytetty kasvien viljelyyn, ja jotka on tuotettu 29 artiklassa säädettyjen biopolttoaineita, bionesteitä ja biomassapolttoaineita koskevien kestävyyskriteerien mukaisesti;

’polttoaineen toimittajalla’ tarkoitetaan polttoainetta markkinoille toimittavaa tahoa, joka on vastuussa siitä, että polttoaineesta maksetaan valmistevero, tai, jos kyse on sähköstä tai jos veroa ei ole maksettava tai asianmukaisesti perustellussa tapauksessa, muuta jäsenvaltion määrittelemää asianmukaista tahoa;

’paljon tärkkelystä sisältävillä viljelykasveilla’ tarkoitetaan lähinnä viljakasveja, riippumatta siitä, käytetäänkö vain jyvät vai koko kasvi kuten rehumaissi, mukulakasveja ja juurikasveja, kuten peruna, maa-artisokka, bataatti, maniokki ja jamssi, ja varsimukulakasveja, kuten taaro ja kaakaotaaro;

’ravinto- ja rehukasveilla’ tarkoitetaan paljon tärkkelystä sisältäviä viljelykasveja sekä sokeri- tai öljykasveja, joita tuotetaan maatalousmaalla pääviljelykasvina, pois lukien tähteet, jätteet ja lignoselluloosa, ja väliaikaista kasvustoa, kuten kerääjäkasveja ja maanpeitekasveja, edellyttäen että tällaisen väliaikaisen kasvuston käyttö ei lisää viljelymaan tarvetta;

’lignoselluloosalla’ tarkoitetaan raaka-ainetta, joka koostuu ligniinistä, selluloosasta ja hemiselluloosasta, kuten biomassaa, jota saadaan metsistä, puumaisista energiakasveista ja puunjalostusteollisuuden tähteistä ja jätteistä;

’muiden kuin ruokakasvien selluloosalla’ tarkoitetaan raaka-ainetta, joka koostuu pääasiassa selluloosasta ja hemiselluloosasta ja jonka ligniinipitoisuus on alhaisempi kuin lignoselluloosassa; se käsittää ravinto- ja rehukasvien tähteet, kuten olki, maissin varret, kuoret ja akanat, heinämäiset energiakasvit, joiden tärkkelyspitoisuus on alhainen, kuten raiheinä, lännenhirssi, Miscanthus, kaukasianjättiputki, ennen pääviljelykasveja ja niiden jälkeen käytettävät maanpeitekasvit, viljellyt nurmikasvit, teollisuustähteet, myös ravinto- ja rehukasveista peräisin olevat kasviöljyjen, sokerien, tärkkelysten ja proteiinin uuttamisen jälkeen, ja biojätteestä peräisin olevan raaka-aineen, jolloin nurmi- ja maanpeitekasveilla tarkoitetaan tilapäisesti ja lyhytaikaisesti kylvettyä laidunmaata, jolla kasvatetaan sekaisin heinä- ja palkokasveja, joiden tärkkelyspitoisuus on alhainen, karjan rehuksi sekä maaperän viljavuuden parantamiseksi, jotta pääpeltokasveista saataisiin suuremmat sadot;

’tähteellä’ tarkoitetaan ainetta, joka ei ole lopputuote, joka tuotantoprosessissa pyritään suoraan tuottamaan; se ei ole tuotantoprosessin ensisijainen tavoite, eikä prosessia ole tarkoituksella muutettu sen tuottamiseksi;

’maataloudesta, vesiviljelystä, kalastuksesta ja metsätaloudesta peräisin olevilla tähteillä’ tarkoitetaan tähteitä, joita syntyy suoraan maataloudessa, vesiviljelyssä, kalastuksessa ja metsätaloudessa; niihin eivät sisälly niihin liittyviltä teollisuudenaloilta tai jalostusteollisuudesta peräisin olevat tähteet;

’plantaasilla’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/1115 ( 10 ) 2 artiklan 11 alakohdassa määriteltyä plantaasia;

’osmoottisella energialla’ tarkoitetaan energiaa, joka syntyy luonnostaan kahden nesteen, kuten makean ja suolaisen veden, suolaisuuseroista;

’järjestelmän tehokkuudella’ tarkoitetaan energiatehokkaiden ratkaisujen valintaa, kun ne mahdollistavat myös kustannustehokkaan hiilestä irtautumisen kehityspolun, lisäjouston ja resurssien tehokkaan käytön;

’samalla paikalla sijaitsevalla energiavarastolla’ tarkoitetaan energiavarastoa, joka on yhdistetty uusiutuvaa energiaa tuottavaan laitokseen ja liitetty samaan verkon liityntäpisteeseen;

’aurinkosähköajoneuvolla’ tarkoitetaan moottoriajoneuvoa, joka on varustettu voimalinjalla, jossa on energianmuuntimena ainoastaan kiinteitä sähkömoottoreita sekä ulkoisesti ladattavissa oleva sähköenergiavarastojärjestelmä, ja johon on integroitu aurinkopaneeleja;

’todellisella arvolla’ tarkoitetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä joissakin tai kaikissa erityisen biopolttoaineen, bionesteen tai biomassapolttoaineen tuotannon vaiheissa laskettuna liitteessä V olevassa C osassa tai liitteessä VI olevassa B osassa tarkoitetun menetelmän mukaisesti;

’tyypillisellä arvolla’ tarkoitetaan arviota unionin kulutusta edustavan tietyn biopolttoaineiden, bionesteiden tai biomassapolttoaineiden tuotantoketjun kasvihuonekaasupäästöistä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä;

’oletusarvolla’ tarkoitetaan tyypillisestä arvosta ennalta määritettyjen tekijöiden avulla johdettua arvoa, jota voidaan tässä direktiivissä määritellyissä olosuhteissa käyttää todellisen arvon sijasta.