+22 a artikla Uusiutuvan energian käytön edistäminen teollisuudessa
---+22 a artikla 1.
---+22 a artikla 2.
---+22 a artikla 3.

22 a artikla Uusiutuvan energian käytön edistäminen teollisuudessa

1. Yleiskatsaus

,
Otsikko Sääntely
22 a artikla 1.
Jäsenvaltioiden on pyrittävä lisäämään uusiutuvien energialähteiden osuutta teollisuuden lopullisessa energiakäytössä ja muussa kuin energiakäytössä käytettävien energialähteiden määrässä ohjeellisella lisäyksellä, joka on vähintään 1,6 prosenttiyksikköä vuotuisena keskiarvona laskettuna kausille 2021–2025 ja 2026–2030.

Jäsenvaltiot voivat laskea hukkalämmön ja -kylmän ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin keskimääräisiin vuotuisiin lisäyksiin enintään 0,4 prosenttiyksikköön asti edellyttäen, että hukkalämpö ja -kylmä toimitetaan tehokkaasta kaukolämmityksestä ja -jäähdytyksestä, lukuun ottamatta verkkoja, jotka toimittavat lämpöä vain yhteen rakennukseen tai joissa kaikki lämpöenergia käytetään yksinomaan paikan päällä ja joissa lämpöenergiaa ei myydä. Jos ne päättävät tehdä niin, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu keskimääräinen vuotuinen lisäys lisääntyy puolella laskentaan sisällytetyistä hukkalämmön ja -kylmän prosenttiyksiköistä.

Jäsenvaltioiden on sisällytettävä tämän ohjeellisen lisäyksen saavuttamiseksi suunnitellut ja toteutetut politiikat ja toimenpiteet asetuksen (EU) 2018/1999 3 ja 14 artiklan mukaisesti toimitettuihin yhdennettyihin kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiinsa sekä kyseisen asetuksen 17 artiklan mukaisesti toimitettuihin yhdennettyjä kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia koskeviin edistymisraportteihin.

Tällaisilla politiikoilla ja toimenpiteillä on edistettävä teollisten prosessien uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa sähköistämistä silloin, kun se katsotaan kustannustehokkaaksi vaihtoehdoksi. Kyseisillä politiikoilla ja toimenpiteillä on pyrittävä luomaan otolliset markkinaolosuhteet taloudellisesti kannattavien ja teknisesti toteutettavien uusiutuvaan energiaan perustuvien vaihtoehtojen saatavuudelle teollisuuden lämmityksessä käytettävien fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi, jotta voidaan vähentää lämmitykseen käytettävien fossiilisten polttoaineiden käyttöä alle 200 celsiusasteen lämpötilassa. Kyseisiä politiikkoja ja toimenpiteitä hyväksyessään jäsenvaltioiden on otettava huomioon energiatehokkuus etusijalle -periaate, vaikuttavuus ja kansainvälinen kilpailukyky ja tarve puuttua sääntelyyn liittyviin, hallinnollisin ja taloudellisiin esteisiin.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lopullisessa energiakäytössä ja muussa kuin energiakäytössä käytettävien muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden osuus on vähintään 42 prosenttia lopulliseen energiakäyttöön ja muuhun kuin energiakäyttöön teollisuudessa käytetystä vedystä vuoteen 2030 mennessä ja 60 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Tämän prosenttimäärän laskemisessa käytetään seuraavia sääntöjä:

a) 

laskettaessa nimittäjää otetaan huomioon lopullisessa energiakäytössä ja muussa kuin energiakäytössä käytettävän vedyn energiasisältö mutta ei oteta huomioon

i) 

perinteisten liikenteen polttoaineiden ja biopolttoaineiden tuotannossa välituotteina käytettävää vetyä;

ii) 

vetyä, jota tuotetaan poistamalla hiili teollisuuden jäännöskaasusta ja jota käytetään korvaamaan tietty kaasu, josta se on tuotettu;

iii) 

teollisuuslaitoksissa sivutuotteena tuotettua tai sivutuotteista johdettua vetyä;

b) 

laskettaessa osoittajaa otetaan huomioon teollisuuden lopullisessa energiakäytössä ja muussa kuin energiakäytössä kulutettavien muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden energiasisältö mutta ei oteta huomioon perinteisten liikenteen polttoaineiden ja biopolttoaineiden tuotannossa välituotteina käytettäviä muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia polttoaineita;

c) 

laskettaessa osoittajaa ja nimittäjää on käytettävä liitteessä III vahvistettuja polttoaineiden energiasisältöjä koskevia arvoja.

Tämän kohdan viidennen alakohdan c alakohdan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on määrittäessään niiden polttoaineiden energiasisältöä, joita ei ole sisällytetty liitteeseen III, käytettävä asiaankuuluvia polttoaineiden lämpöarvojen määrittämistä koskevia eurooppalaisia standardeja, tai, jos tätä tarkoitusta varten ei ole hyväksytty eurooppalaista standardia, asiaankuuluvia ISO-standardeja.

22 a artikla 2.
Jäsenvaltioiden on edistettävä vapaaehtoisia merkintäjärjestelmiä teollisille tuotteille, jotka esitetään uusiutuvalla energialla tai muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla polttoaineilla tuotetuiksi. Tällaisissa vapaaehtoisissa merkintäjärjestelmissä on ilmaistava raaka-aineiden hankinnassa ja esikäsittelyssä, valmistuksessa ja jakelussa käytetyn uusiutuvan energian tai muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden prosenttiosuus laskettuna joko komission suosituksessa (EU) 2021/2279 ( 23 ) tai standardissa ISO 14067:2018 vahvistettujen menetelmien perusteella.
22 a artikla 3.
Jäsenvaltioiden on raportoitava muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden määrä, jonka ne odottavat tuovansa ja vievänsä, asetuksen (EU) 2018/1999 3 ja 14 artiklan mukaisesti toimitetuissa yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan sekä kyseisen asetuksen 17 artiklan mukaisesti toimitetuissa yhdennettyjä kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia koskevissa edistymisraporteissaan. Komissio kehittää tällaisen raportoinnin perusteella tuontivetyä ja unionissa tuotettua vetyä koskevan unionin strategian, jonka tavoitteena on edistää Euroopan vetymarkkinoita ja unionin sisäistä vedyntuotantoa ja tukea tämän direktiivin täytäntöönpanoa ja siinä asetettujen tavoitteiden saavuttamista ottaen asianmukaisesti huomioon toimitusvarmuus ja unionin strateginen riippumattomuus energian osalta sekä tasapuoliset toimintaedellytykset maailmanlaajuisilla vetymarkkinoilla. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava asetuksen (EU) 2018/1999 3 ja 14 artiklan mukaisesti toimitetuissa yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan, sekä kyseisen asetuksen 17 artiklan mukaisesti toimitetuissa yhdennettyjä kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia koskevissa edistymisraporteissaan, miten ne aikovat edistää tätä strategiaa.

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset
Lähde Vaatimus

3. Liittyvät standardit

Standardit
Lähde Vaatimus
  • Builddate: 16.07.2024 00:00:00 -Doknr: CELEX:32018L2001
  • EULAW -

    EN: Legal acts of the European Union from EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © European Union. Re-use is authorised by Decision 2011/833/EU, provided the source is acknowledged; the consolidated texts are licensed under CC BY 4.0 (EUR-Lex legal notice). Divided into sections and converted into the GRCA format, the wording unchanged. Only the legislation published in the Official Journal of the European Union is deemed authentic.

    DE: Rechtsakte der Europäischen Union aus EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © Europäische Union. Weiterverwendung nach Beschluss 2011/833/EU mit Quellenangabe gestattet; die konsolidierten Fassungen stehen unter CC BY 4.0 (Rechtlicher Hinweis von EUR-Lex). In Abschnitte aufgeteilt und in das GRCA-Format umgewandelt, der Wortlaut unverändert. Verbindlich sind allein die im Amtsblatt der Europäischen Union veröffentlichten Rechtsakte.