|
+32 artikla 3. |
32 artikla 3.Jos komissio katsoo uusiutuvan energian alalla 29 artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla tekemänsä arvioinnin perusteella, että 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja unionin ohjeellisen kehityskulun yhtä tai useampaa vertailukohtaa ei saavutettu vuosina 2022, 2025 ja 2027, jäsenvaltioiden, jotka eivät ole saavuttaneet yhtä tai useampaa 4 artiklan a alakohdan 2 alakohdassa tarkoitetuista kansallisista vertailukohdistaan vuonna 2022, 2025 ja 2027, on varmistettava, että vuoden kuluessa siitä, kun ne ovat vastaanottaneet komission arvioinnin, niiden kansalliseen vertailukohtaan olevan eron kattamiseksi pannaan täytäntöön lisätoimenpiteitä, joita voivat olla:
a)
kansalliset toimenpiteet uusiutuvan energian käyttöönoton edistämiseksi;
b)
direktiivin (EU) 2018/2001 23 artiklan 1 kohdassa lämmitys- ja jäähdytysalalle säädetyn uusiutuvan energian osuuden mukauttaminen;
c)
direktiivin (EU) 2018/2001 25 artiklan 1 kohdassa liikennealalle säädetyn uusiutuvan energian osuuden mukauttaminen;
d)
vapaaehtoisten rahasuoritusten maksaminen sellaiseen unionin tasolla perustettuun uusiutuvan energian rahoitusmekanismiin, jolla edistetään uusiutuvaa energiaa koskevia hankkeita ja jota komissio hallinnoi suoraan tai välillisesti 33 artiklassa esitetyllä tavalla;
e)
direktiivissä (EU) 2018/2001 säädettyjen yhteistyömekanismien käyttäminen. Tällaisissa toimenpiteissä on otettava huomioon tämän artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetyt komission huomioon ottamat seikat. Asianomaisten jäsenvaltioiden on sisällytettävä kyseiset toimenpiteet yhdennettyä kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaa koskevaan edistymisraporttiin. 1. Yleiskatsaus
1.1 Viittaukset1.2 Tunnistetut vaatimukset1.3 Liittyvät standardit2. Tunnistetut vaatimukset
3. Liittyvät standardit
|