+6 artikla Julkisten elinten rakennusten esimerkillinen rooli
---+6 artikla 1.
---+6 artikla 2.
---+6 artikla 3.
---+6 artikla 4.
---+6 artikla 5.
---+6 artikla 6.

6 artikla Julkisten elinten rakennusten esimerkillinen rooli

1. Yleiskatsaus

,
6 artikla 1.
Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että vähintään 3 prosenttia julkisten elinten omistamien lämmitettyjen ja/tai jäähdytettyjen rakennusten kokonaispinta-alasta korjataan vuosittain siten, että ne muutetaan vähintään direktiivin 2010/31/EU 9 artiklan mukaisiksi lähes nollaenergiarakennuksiksi tai päästöttömiksi rakennuksiksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2010/31/EU 7 artiklan soveltamista.

Jäsenvaltiot voivat valita, mitkä rakennukset sisällytetään kolmen prosentin korjausvaatimukseen, ottaen asianmukaisesti huomioon kustannustehokkuuden ja teknisen toteutettavuuden valittaessa korjauksen kohteeksi tulevia rakennuksia.

Jäsenvaltiot voivat vapauttaa sosiaalisen asuntotuotannon ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta korjausvelvoitteesta, jos tällaiset korjaukset eivät olisi kustannusneutraaleja tai johtaisivat sosiaaliperusteisissa asunnoissa asuvien ihmisten vuokrankorotuksiin, elleivät tällaiset vuokrankorotukset vastaa enintään energialaskussa saavutettavia taloudellisia säästöjä.

Jos julkiset elimet käyttävät kiinteistöä, jota ne eivät omista, niiden on neuvoteltava omistajan kanssa sopimusmääräyksistä, erityisesti silloin, kun ne saavuttavat kynnyspisteen, kuten vuokran uusimisen, käyttötarkoituksen muuttamisen tai merkittävät korjaus- tai huoltotyöt, jotta rakennuksesta tulee vähintään lähes nollaenergiarakennus tai päästötön rakennus.

Vähintään 3 prosentin osuus lasketaan julkisten elinten omistamien sellaisten rakennusten kokonaispinta-alasta, joiden kokonaishyötypinta-ala on yli 250 m2 ja jotka eivät ole lähes nollaenergiarakennuksia 1 päivänä tammikuuta 2024.
6 artikla 2.

Jäsenvaltiot voivat soveltaa 1 kohdassa säädettyjä vaatimuksia lievempiä vaatimuksia seuraaviin rakennusluokkiin:

a) 

rakennukset, joita suojellaan virallisesti osana määrättyä ympäristöä tai niiden erityisen arkkitehtonisen tai historiallisen arvon vuoksi, siltä osin kuin niiden luonne tai ulkonäkö muuttuisi tiettyjen energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamisen vuoksi tavalla, jota ei voida hyväksyä;

b) 

asevoimien tai keskushallinnon omistamat kansalliseen puolustukseen käytettävät rakennukset, lukuun ottamatta asevoimien ja muun kansallisten puolustusviranomaisten henkilöstön käytössä olevia yksittäisiä asuintiloja tai toimistorakennuksia;

c) 

rakennukset, joita käytetään hartauden harjoittamiseen ja uskonnolliseen toimintaan.

Jäsenvaltiot voivat päättää olla korjaamatta rakennusta, jota ei tarkoiteta tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa, 1 kohdassa säädetylle tasolle, jos ne arvioivat, että kyseisen rakennuksen muuttaminen lähes nollaenergiarakennukseksi ei ole teknisesti, taloudellisesti tai toiminnallisesti toteutettavissa. Jäsenvaltioiden niin päättäessä ne eivät ota kyseisen rakennuksen korjausta huomioon 1 kohdassa säädetyn vaatimuksen täyttämisessä.
6 artikla 3.
Saavuttaakseen etupainotteisesti energiansäästöjä ja kannustaakseen varhaisia toimia jäsenvaltio, joka korjaa 1 kohdan mukaisesti yli 3 prosenttia rakennustensa kokonaispinta-alasta tiettynä vuonna 31 päivään joulukuuta 2026 saakka, voi ottaa ylimenevän osuuden huomioon vuotuisten korjausten määrän laskennassa jonakin kolmesta seuraavasta vuodesta. Jäsenvaltio, joka korjaa yli 3 prosenttia rakennustensa kokonaispinta-alasta 1 päivästä tammikuuta 2027 alkaen, voi ottaa ylimenevän osuuden huomioon vuotuisten korjausten määrän laskennassa kahtena seuraavana vuonna.
6 artikla 4.
Jäsenvaltiot voivat katsoa, että jonakin kahdesta edeltävästä vuodesta purettujen yksittäisten julkisten elinten rakennusten korvaamiseksi omistetut uudet rakennukset otetaan huomioon rakennusten vuotuisten korjausten määrän laskennassa. Tätä sovelletaan vain, jos ne olisivat saavutettujen energiansäästöjen ja elinkaarenaikaisten hiilidioksidipäästöjen vähennysten kannalta kustannustehokkaampia ja kestävämpiä kuin tällaisten rakennusten peruskorjaukset. Kunkin jäsenvaltion on julkaistava selvästi esitettyinä yleiset perusteet, menetelmät ja menettelyt, joilla tällaiset poikkeukset määritellään.
6 artikla 5.
Tämän artiklan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on viimeistään 11 päivänä lokakuuta 2025 laadittava ja asetettava julkisesti saataville käytettävässä muodossa luettelo lämmitetyistä ja/tai jäähdytetyistä julkisten elinten omistamista tai käyttämistä rakennuksista, joiden kokonaishyötypinta-ala on yli 250 m2. Jäsenvaltioiden on saatettava kyseinen luettelo ajan tasalle vähintään kahden vuoden välein. Luettelo on liitettävä rakennuskannasta kansallisten rakennusten perusparannussuunnitelmien yhteydessä direktiivin 2010/31/EU mukaisesti tehtävään yleiskatsaukseen ja asiaankuuluviin tietokantoihin.

EU:n rakennuskannan seurantakeskus voi koota yhteen julkisesti saatavilla ja käytettävässä muodossa olevia tietoja rakennuskannan ominaisuuksista, rakennusten peruskorjauksista ja energiatehokkuudesta, jotta rakennusalan energiatehokkuudesta saadaan parempi käsitys vertailukelpoisten tietojen avulla.

Luettelossa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

a) 

pinta-ala neliömetreinä;

b) 

lämmityksen, jäähdytyksen, sähkön ja lämpimän veden mitattu vuotuinen energiankulutus, kun tiedot ovat saatavilla;

c) 

kunkin rakennuksen direktiivin 2010/31/EU mukaisesti myönnetty energiatehokkuustodistus.
6 artikla 6.
Jäsenvaltiot voivat päättää soveltaa 1–4 kohdassa vahvistetulle lähestymistavalle vaihtoehtoista lähestymistapaa saavuttaakseen vuosittain julkisten elinten rakennuksissa vähintään 1 kohdassa vaadittua määrää vastaavan energiansäästön.

Kyseisen vaihtoehtoisen lähestymistavan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on

a) 

varmistettava, että vuosittain otetaan käyttöön perusparannuspassi tapauksen mukaan sellaisia rakennuksia varten, joiden osuus on vähintään 3 prosenttia julkisten elinten omistamien lämmitettyjen ja/tai jäähdytettyjen rakennusten kokonaispinta-alasta. Kyseisten rakennusten osalta korjaus lähes nollaenergiarakennukseksi on saavutettava viimeistään vuonna 2040;

b) 

arvioitava 1–4 kohdan soveltamisesta saatavat energiasäästöt käyttämällä julkisten elinten viiterakennusten energiankulutuksen asianmukaisia standardiarvoja ennen korjausta, jolla rakennukset muutetaan direktiivissä 2010/31/EU tarkoitetuiksi lähes nollaenergiarakennuksiksi, ja sen jälkeen.

Jäsenvaltioiden, jotka päättävät soveltaa vaihtoehtoista toimintatapaa, on ilmoitettava komissiolle 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä niiden suunnitelluista energiasäästöistä, joilla saavutetaan vähintään 1 kohdan kattamien rakennusten energiansäästöjä vastaavat säästöt 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä.

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset

3. Liittyvät standardit

Standardit
  • Builddate: 05.08.2026 00:00:00 -Doknr: CELEX:32023L1791
  • EULAW -

    EN: Legal acts of the European Union from EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © European Union. Re-use is authorised by Decision 2011/833/EU, provided the source is acknowledged; the consolidated texts are licensed under CC BY 4.0 (EUR-Lex legal notice). Divided into sections and converted into the GRCA format, the wording unchanged. Only the legislation published in the Official Journal of the European Union is deemed authentic.

    DE: Rechtsakte der Europäischen Union aus EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © Europäische Union. Weiterverwendung nach Beschluss 2011/833/EU mit Quellenangabe gestattet; die konsolidierten Fassungen stehen unter CC BY 4.0 (Rechtlicher Hinweis von EUR-Lex). In Abschnitte aufgeteilt und in das GRCA-Format umgewandelt, der Wortlaut unverändert. Verbindlich sind allein die im Amtsblatt der Europäischen Union veröffentlichten Rechtsakte.