3 artikla 7.

Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 4 kohdassa säädetään, sellaisten TEN-T-verkon teiden varrella, joilla yhteenlaskettu vuotuinen keskimääräinen vuorokausiliikenne on alle 8 500 kevyttä hyötyajoneuvoa, ja jos infrastruktuurin käyttöönottoa ei voida perustella sosioekonomisella kustannus-hyötysuhteella, jäsenvaltiot voivat säätää, että kevyille sähkökäyttöisille hyötyajoneuvoille tarkoitettu yleisesti saatavilla oleva latauskenttä palvelee molempia kulkusuuntia, edellyttäen, että tämän artiklan 4 kohdassa säädetyt, yhden kulkusuunnan osalta sovellettavat latauskenttien välistä enimmäisetäisyyttä, latauskentän kokonaisantotehoa, latauspisteiden lukumäärää ja yksittäisten latauspisteiden antotehoa koskevia vaatimuksia noudatetaan ja että latauskenttään pääsee helposti molemmista kulkusuunnista ja kulku siihen ilmoitetaan asianmukaisin opastein. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tapauksista, joissa ne ovat hyödyntäneet tässä kohdassa tarkoitettua poikkeusta. Jäsenvaltioiden on tarkasteltava uudelleen näitä tapauksia kahden vuoden välein osana 15 artiklassa tarkoitettua kansallista edistymisen raportointia.