”7 a. Poiketen siitä, mitä 6 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa, 6 b artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan a alakohdassa, 6 c artiklan 2 kohdan toisen alakohdan b alakohdassa ja 10 artiklan 1 kohdan l alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat poikkeuksellisesti päättää toteuttaa väliaikaisia toimenpiteitä suojattujen asiakkaiden ei-välttämättömän kaasunkulutuksen vähentämiseksi erityisesti silloin, kun on julistettu jokin tämän artiklan 1 kohdan mukaisista kriisitasoista tai 12 artiklan mukainen alueellinen tai unionin tason hätätilanne. Tällaiset väliaikaiset toimenpiteet on rajoitettava ei-välttämättömään kaasunkulutukseen, ja niissä on otettava huomioon seuraavat tekijät:
|
a)
|
häiriön vaikutus yhteiskunnan kannalta kriittisiin toimitusketjuihin;
|
|
b)
|
mahdolliset kielteiset vaikutukset muissa jäsenvaltioissa, erityisesti yhteiskunnan kannalta kriittisten tuotantoketjun loppupään alojen toimitusketjuissa;
|
|
c)
|
teollisuuslaitoksille mahdollisesti aiheutuvat pitkäaikaiset vahingot;
|
|
d)
|
mahdollisuudet vähentää kulutusta ja korvata tuotteita unionissa.
|
Tällaisia poikkeuksellisia toimenpiteitä voidaan toteuttaa vasta sen jälkeen, kun toimivaltaiset viranomaiset ovat laatineet arvion edellytyksistä tällaisten ei-välttämättömien kaasumäärien määrittämiseksi.
Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden seurauksena heikossa asemassa olevien asiakkaiden ei-välttämättömän kaasunkulutuksen, siten kuin jäsenvaltiot ovat sen määritelleet direktiivin (EU) 2024/1788 26 artiklassa, vähentämistä on vältettävä.”