4 artikla Kvantifiointi

1.   Pysyvällä hiilenpoistotoimella on tarjottava pysyvä hiilenpoiston nettohyöty, joka kvantifioidaan seuraavan kaavan mukaisesti:

pysyvä hiilenpoiston nettohyöty = CRperusura – CRyhteensä – GHGliittyvät > 0,

jossa:

2.   Hiiliviljelytoimen on tarjottava väliaikainen hiilenpoiston nettohyöty tai maaperäpäästöjen vähennyksen nettohyöty, joka kvantifioidaan seuraavien kaavojen mukaisesti:

Muuttujissa CRperusura ja CRyhteensä tarkoitetut määrät vastaavat asetuksen (EU) 2018/841 soveltamisalaan kuuluvia kasvihuonekaasujen nettopoistoja.

Muuttujissa LSEperusura ja LSEyhteensä tarkoitetut määrät vastaavat asetuksen (EU) 2018/841 liitteessä I olevan B jakson e ja f kohdassa luetelluista biogeenisistä hiilivarastoista peräisin olevien kasvihuonekaasujen nettopäästöjä.

Muuttujissa ASEperusura ja ASEyhteensä tarkoitetut määrät vastaavat IPCC:n maataloutta koskevan lähdeluokan alaluokan 3.D (maatalousmaa) päästöjä.

3.   Sovellettavissa sertifiointimenetelmissä on edellytettävä kaikkien 2 kohdassa tarkoitettujen määrien erittelyä kasvihuonekaasujen mukaan.

4.   Jos maaperäpäästöt lisääntyvät sellaisen toimen seurauksena, joka johtaa väliaikaiseen hiilenpoistoon hiiliviljelyn yhteydessä, ne on kvantifioitava ja laskettava mukaan hiilenpoiston nettohyötyyn. Erityisesti päästöt, jotka ovat peräisin asetuksen (EU) 2018/841 liitteessä I olevan B jakson e ja f kohdassa luetelluista biogeenisistä hiilivarastoista, on kvantifioitava ja raportoitava osana muuttujaa CRyhteensä, ja IPCC:n maataloutta koskevan lähdeluokan alaluokkaa 3.D (maatalousmaa) vastaavat päästöt on kvantifioitava ja raportoitava muuttujana GHGliittyvät.

Jos maaperäpäästöt vähenevät sellaisen toimen seurauksena, joka johtaa väliaikaiseen hiilenpoistoon hiiliviljelyn yhteydessä, ne on kvantifioitava, raportoitava ja laskettava mukaan maaperäpäästöjen vähennyksen nettohyötyyn.

Jos toimi johtaa sekä väliaikaiseen hiilenpoiston nettohyötyyn että maaperäpäästöjen vähennyksen nettohyötyyn, asiaankuuluvassa menetelmässä on täsmennettävä jakosäännöt asiaan liittyville suorille ja epäsuorille kasvihuonekaasupäästöille, jotka ovat kohdennettavissa kyseiseen toimeen.

5.   Hiilen varastointia tuotteeseen koskevalla toimella on tarjottava väliaikainen hiilenpoiston nettohyöty, joka kvantifioidaan seuraavan kaavan mukaisesti:

väliaikainen hiilenpoiston nettohyöty = CRperusura – CRyhteensä – GHGliittyvät > 0,

jossa:

6.   Määrille, joita tarkoitetaan 1–5 kohdassa, kohdennetaan negatiivinen merkki (–), jos ne ovat kasvihuonekaasujen nettopoistoja, ja positiivinen merkki (+), jos ne ovat kasvihuonekaasujen nettopäästöjä; ne on ilmaistava hiilidioksidiekvivalenttitonneina.

7.   Pysyvä hiilenpoisto, väliaikainen hiilenpoisto hiiliviljelyn yhteydessä ja hiilen varastointi tuotteisiin sekä maaperäpäästöjen vähennykset ja asiaan liittyvät kasvihuonekaasupäästöt on kvantifioitava asiaankuuluvalla, varovaisella, tarkalla, kattavalla, johdonmukaisella, läpinäkyvällä ja vertailukelpoisella tavalla tuoreimman saatavilla olevan tieteellisen näytön mukaisesti. Tarkkailun on perustuttava asianmukaiseen yhdistelmään paikalla tehtäviä mittauksia ja kaukokartoituksia tai mallintamisia sovellettavissa sertifiointimenetelmissä vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

8.   Edellä 1, 2 ja 5 kohdassa tarkoitetun perusuran on oltava erittäin edustava vertailukelpoisten käytäntöjen ja prosessien tulosten suhteen samankaltaisissa sosiaalisissa, taloudellisissa, ympäristöön liittyvissä, teknologisissa ja sääntelyyn liittyvissä olosuhteissa, ja niissä on otettava huomioon maantieteellinen konteksti, mukaan lukien paikalliset maaperä- ja ilmasto- sekä sääntelyolosuhteet, jäljempänä ’vakioitu perusura’.

9.   Komissio vahvistaa vakioidun perusuran sovellettavissa sertifiointimenetelmissä, jotka vahvistetaan 8 artiklan nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä.

Komissio tarkastelee vakioitua perusuraa uudelleen vähintään viiden vuoden välein ja tarvittaessa ajantasaistaa sitä muuttuvien sääntelyolosuhteiden ja tuoreimman saatavilla olevan tieteellisen näytön perusteella. Ajantasaistettua vakioitua perusuraa sovelletaan ainoastaan sellaiseen toimeen, jonka toteutuskausi alkaa sovellettavan sertifiointimenetelmän voimaantulon jälkeen.

10.   Poiketen siitä, mitä 8 kohdassa säädetään, jos se on asianmukaisesti perusteltua sovellettavassa sertifiointimenetelmässä ja myös, jos tietoja puuttuu tai vertailukelpoisia toimia ei ole riittävästi, toiminnanharjoittajan on käytettävä perusuraa, joka vastaa tietyn yksittäisen toimen tuloksia, jäljempänä ’toimikohtainen perusura’.

11.   Toimikohtaiset perusurat on ajantasaistettava säännöllisesti kunkin toteutuskauden alussa, jollei 8 artiklan nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä vahvistettavissa sovellettavissa sertifiointimenetelmissä toisin säädetä.

12.   Kvantifioinnissa, joka koskee pysyvää hiilenpoistoa, väliaikaista hiilenpoistoa hiiliviljelyn kautta ja hiilen varastointia tuotteisiin sekä maaperäpäästöjen vähennyksiä, on otettava huomioon epävarmuustekijät varovaisella tavalla ja tunnustettujen tilastollisten lähestymistapojen mukaisesti. Hiilenpoistojen ja maaperäpäästöjen vähennysten kvantifiointiin liittyvät epävarmuustekijät on raportoitava asianmukaisesti.

13.   Sellaisen kvantifioinnin tukemiseksi, joka koskee väliaikaisia hiilenpoistoja ja maaperäpäästöjen vähennyksiä, jotka on tuotettu hiiliviljelytoimella, toiminnanharjoittajan tai toiminnanharjoittajaryhmän on mahdollisuuksien mukaan kerättävä tietoa hiilenpoistoista ja kasvihuonekaasupäästöistä käyttäen kolmannen tason menetelmiä kansallisia kasvihuonekaasuinventaarioita koskevien IPCC:n vuoden 2006 ohjeiden ja kyseisten IPCC:n vuoden 2006 ohjeiden täsmennysten mukaisesti ja tavalla, joka on yhteensopiva asetuksen (EU) 2018/841 ja asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä V olevan 3 osan mukaisten kansallisten kasvihuonekaasuinventaarioiden kanssa.