|
+Preamble: 1 |
Preamble: 1Neuvoston direktiivi 2001/86/EY, annettu 8 päivänä lokakuuta 2001, eurooppayhtiön sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 308 artiklan, ottaa huomioon komission muutetun ehdotuksen(1), ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2), ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3), sekä katsoo seuraavaa: (1) Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2157/2001(4) määritetään eurooppayhtiön (SE) säännöt perustamissopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. (2) Kyseisen asetuksen tarkoituksena on luoda yhdenmukaiset oikeudelliset puitteet, joiden sisällä eri jäsenvaltioiden yhtiöt voisivat suunnitella ja toteuttaa toimintansa uudelleen organisoimisen yhteisön laajuisesti. (3) Yhteisön sosiaalisten tavoitteiden edistämiseksi on vahvistettava erityisiä säännöksiä erityisesti henkilöstöedustuksesta, joilla on tarkoitus varmistaa, että SE:n perustamisesta ei seuraa SE:n perustamiseen osallistuvissa yhtiöissä olevien henkilöstöedustuskäytänteiden katoaminen tai heikentyminen. Tavoitteeseen olisi pyrittävä luomalla alalle säännöstö, jolla täydennetään tämän asetuksen säännöksiä. (4) Edellä esitettyjä suunnitellun toiminnan tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, koska tavoitteena on vahvistaa SE:ihin sovellettava henkilöstöedustuksen säännöstö, vaan tavoitteet voidaan ehdotetun toiminnan mittasuhteiden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen. (5) Jäsenvaltioissa on hyvin erilaisia sääntöjä ja käytäntöjä henkilöstön edustajien osallistumisesta yhtiöiden päätöksentekoon, joten olisi epäviisasta vahvistaa SE:ita koskeva yhtenäinen Euroopan henkilöstöedustuksen malli. (6) Tiedotus- ja kuulemismenettelyistä olisi kuitenkin huolehdittava rajat ylittävällä tasolla kaikissa eurooppayhtiön perustamistapauksissa. (7) Jos yhdessä tai useammassa eurooppayhtiön perustavassa yhtiössä on osallistumisoikeudet, ne olisi säilytettävä siirtämällä ne SE:lle sitä perustettaessa, elleivät osapuolet päätä toisin. (8) Rajat ylittävää henkilöstölle tiedottamista ja henkilöstön kuulemista sekä mahdollisesti sen osallistumista koskevat, kaikkien SE:iden soveltamat konkreettiset menettelyt olisi määritettävä asianomaisten osapuolten välisellä sopimuksella, tai jos sopimusta ei ole syntynyt toissijaista säännöstöä soveltamalla. (9) Jäsenvaltioille on jätettävä mahdollisuus olla soveltamatta toissijaisia säännöksiä osallistumisoikeudesta sulautumissa ottaen huomioon olemassa olevien osallistumisjärjestelmien ja -käytänteiden erilaisuus. Tässä tapauksessa osallistuvissa yhtiöissä kenties voimassa olevien osallistumisjärjestelmien säilyttäminen on varmistettava mukauttamalla rekisteröimistä koskevia sääntöjä. (10) Henkilöstöä neuvotteluissa edustavassa erityisryhmässä noudatettavien äänestyssääntöjen, erityisesti tehtäessä sopimuksia vähemmästä osallistumisesta kuin yhdessä tai useammassa osallistuvassa yhtiössä on, olisi oltava suhteessa olemassa olevien osallistumisjärjestelmien ja -käytänteiden katoamisen tai heikentymisen vaaraan; vaara on suurempi, jos SE luodaan muuntumisella tai sulautumisella kuin jos perustetaan holding-yhtiö tai yhteinen tytäryhtiö. (11) Siltä varalta, että henkilöstön edustajien ja osallistuvien yhtiöiden toimivaltaisten elinten neuvottelujen jälkeen ei ole sopimusta, olisi säädettävä tietyistä vakiovaatimuksista, joita sovelletaan SE:hen sen perustamisesta alkaen. Vakiovaatimuksilla olisi varmistettava rajat ylittävän henkilöstölle tiedottamisen ja henkilöstön kuulemisen sekä sen osallistumisen SE:n asianomaisiin toimivaltaisiin elimiin liittyvien käytäntöjen toteutuminen, jos kyseistä osallistumista tapahtui osallistuvissa yhtiöissä ennen SE:n perustamista. (12) On säädettävä siitä, että direktiivin puitteissa toimivilla henkilöstön edustajilla on tehtäviään hoitaessaan samankaltainen suoja ja samankaltaiset takeet kuin henkilöstön edustajille tarjotaan työskentelymaan lainsäädännössä tai käytännöissä. Heitä ei saisi syrjiä millään tavalla heidän laillisen toimintansa takia ja heillä olisi oltava asianmukainen suoja erottamista ja muita seuraamuksia vastaan. (13) Arkaluonteisten tietojen olisi säilyttävä luottamuksellisina senkin jälkeen, kun henkilöstön edustajien toimikausi päättyy. Olisi säädettävä siitä, että SE:n toimivaltainen elin ei saa paljastaa tietoja, jotka voisivat vakavasti häiritä SE:n toimintaa, jos ne tulisivat julki. (14) Kun eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä 22 päivänä syyskuuta 1994 annettu neuvoston direktiivi 94/45/EY(5) koskee SE:tä ja sen tytäryhtiöitä ja toimipaikkoja, kyseisen direktiivin säännöksiä ja säännöksiä niiden saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä ei saisi soveltaa SE:hen eikä sen tytäryhtiöihin eikä toimipaikkoihin, ellei erityinen neuvotteluelin päätä olla aloittamatta neuvotteluja tai lopettaa jo aloitetut neuvottelut. (15) Tässä direktiivissä säädetyt säännöt eivät saisi vaikuttaa muihin olemassa oleviin henkilöstöedustusta koskeviin oikeuksiin, eivätkä ne välttämättä vaikuta olemassa oleviin yhteisön lainsäädännön ja käytäntöjen ja kansallisen lainsäädännön ja käytäntöjen mukaisiin edustamisrakenteisiin. (16) Jos tässä direktiivissä säädettyjä velvoitteita ei täytetä, jäsenvaltioiden olisi toteutettava asianmukaiset toimenpiteet. (17) Perustamissopimuksessa ei ole annettu yhteisölle muita kuin 308 artiklassa säädettyjä ehdotetun direktiivin hyväksymisen edellyttämiä valtuuksia. (18) Tämän direktiivin perusperiaatteena ja nimenomaisena tavoitteena on varmistaa työntekijöiden saavuttamat oikeudet osallistua yrityksen päätöksentekoon. Ennen SE:iden perustamista voimassa olleiden työntekijöiden oikeuksien olisi muodostettava lähtökohta työntekijöiden osallistumisoikeuksille SE:ssä (ennen ja jälkeen -periaate). Tätä lähestymistapaa on sovellettava paitsi SE:tä alun perin perustettaessa myös jo olemassa olevan SE:n rakenteellisiin muutoksiin sekä niihin yhtiöihin, joihin rakenteelliset muutosprosessit vaikuttavat. (19) Jäsenvaltioiden on voitava säätää, että ammattiliittojen edustajat voivat olla erityisen neuvotteluryhmän jäseniä riippumatta siitä, ovatko he SE:n perustamiseen osallistuvan yhtiön työntekijöitä. Jäsenvaltioiden on tältä osin erityisesti voitava ottaa käyttöön tämä oikeus silloin, kun ammattiliittojen edustajilla on kansallisen lainsäädännön mukaisesti oikeus toimia yhtiöiden hallintoneuvostojen ja hallitusten jäseninä ja äänestää niissä. (20) Useissa jäsenvaltioissa henkilöstöedustus ja muut työelämän suhteita koskevat asiat perustuvat sekä kansalliseen lainsäädäntöön että käytäntöön, jonka tässä yhteydessä katsotaan kattavan myös eri tasoilla eli kansallisesti, alakohtaisesti ja/tai yrityksen tasolla tehtävät työehtosopimukset, ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN: 1. Yleiskatsaus
1.1 Viittaukset1.2 Tunnistetut vaatimukset1.3 Liittyvät standardit2. Tunnistetut vaatimukset
3. Liittyvät standardit
|