+249 artikla Arvopaperistamispositioiden luottoriskin vähentämisen hyväksyminen
---+249 artikla 1.
---+249 artikla 2.
---+249 artikla 3.
---+249 artikla 4.
---+249 artikla 5.
---+249 artikla 6.
---+249 artikla 7.
---+249 artikla 8.
---+249 artikla 9.
---+249 artikla 10.

249 artikla Arvopaperistamispositioiden luottoriskin vähentämisen hyväksyminen

-

1. Yleiskatsaus

,
249 artikla 1.
Laitos voi hyväksyä vastikkeellisen tai takauksen luonteisen luottosuojan arvopaperistamispositiolle, kun tässä luvussa ja 4 luvussa säädetyt luottoriskin vähentämisen vaatimukset täyttyvät.
249 artikla 2.
Vastikkeellinen luottosuoja voidaan hyväksyä vain niiden rahoitusvakuuksien osalta, jotka voidaan hyväksyä laskettaessa riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärää 2 luvun mukaisesti, kuten 4 luvussa säädetään, ja luottoriskin vähentämisen hyväksymisen ehtona on 4 luvussa säädettyjen asianmukaisten vaatimusten täyttyminen.

Hyväksytty takauksen luonteinen luottosuoja ja sen tarjoajat on rajattava 4 luvun mukaiseen luottosuojaan, ja luottoriskin vähentämisen hyväksymisessä on noudatettava 4 luvussa säädettyjä asianmukaisia vaatimuksia.
249 artikla 3.
Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 2 kohdassa säädetään, 201 artiklan 1 kohdan g alakohdassa luetelluilla hyväksyttävillä takauksen luonteisen luottosuojan tarjoajilla on oltava virallisesti hyväksytyn ulkoisen luottoluokituslaitoksen antama luottoluokitus, joka oli vähintään luottoluokkaa 2, kun luottosuoja ensimmäisen kerran hyväksyttiin, ja on nyt vähintään luottoluokkaa 3.

Laitokset, joilla on lupa soveltaa IRB-menetelmää luottosuojan tarjoajaan kohdistuvaan välittömään vastuuseen, voivat arvioida ensimmäisen alakohdan mukaista hyväksyttävyyttä siltä perustalta, että luottosuojan tarjoajan PD-luku vastaa 136 artiklassa tarkoitettuihin luottoluokkiin liittyvää PD-lukua.
249 artikla 4.

Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, erillisyhtiöt hyväksytään luottosuojan tarjoajiksi, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) 

erillisyhtiöllä on omaisuuseriä, jotka hyväksytään rahoitusvakuuksiksi 4 luvun mukaisesti;

b) 

edellä a alakohdassa tarkoitettuihin omaisuuseriin ei kohdistu vaateita tai ehdollisia vaateita, jotka ovat etuoikeusasemaltaan parempia tai samoja kuin takauksen luonteisen luottosuojan saavan laitoksen vaade tai ehdollinen vaade; ja

c) 

kaikki 4 luvun mukaiset rahoitusvakuuksien hyväksymistä koskevat vaatimukset täyttyvät.
249 artikla 5.
Edellä olevaa 4 kohtaa sovellettaessa luottosuojan arvo, johon on tehty 4 luvun mukaisesti valuutta- ja maturiteettieroista (Ga) johtuvat korjaukset, rajoittuu kyseisten omaisuuserien volatiliteettikorjattuun markkina-arvoon, ja suojan tarjoajaan kohdistuvien vastuiden riskipaino, kuten standardimenetelmässä on määritelty (g), määritetään painotetuksi keskimääräiseksi riskipainoksi, jota sovellettaisiin kyseisiin omaisuuseriin rahoitusvakuutena standardimenetelmän mukaisesti.
249 artikla 6.

Jos arvopaperistamispositiolla on täysimääräinen luottosuoja tai osittainen, tasasuhteisesti laskettu luottosuoja, sovelletaan seuraavia vaatimuksia:

a) 

luottosuojaa tarjoavan laitoksen on laskettava luottosuojatun arvopaperistamisposition osuuden riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä 3 alajakson mukaisesti, ikään kuin position osuus olisi suoraan sen hallussa;

b) 

luottosuojan ostavan laitoksen on laskettava suojatun osuuden riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä 4 luvun mukaisesti.
249 artikla 7.

Kaikissa tapauksissa, jotka eivät kuulu 6 kohdan soveltamisalaan, sovelletaan seuraavia vaatimuksia:

a) 

luottosuojaa tarjoavan laitoksen on käsiteltävä luottosuojatun position osuutta arvopaperistamispositiona ja sen on laskettava riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä 3 alajakson mukaisesti, ikään kuin positio olisi suoraan sen hallussa, jollei 8, 9 ja 10 kohdasta muuta johdu;

b) 

luottosuojan ostavan laitoksen on laskettava a alakohdassa tarkoitetun position suojatun osuuden riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä 4 luvun mukaisesti. Laitoksen on käsiteltävä sitä arvopaperistamisposition osuutta, jolla ei ole luottosuojaa, erillisenä arvopaperistamispositiona ja sen on laskettava riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä 3 alajakson mukaisesti, jollei 8, 9 ja 10 kohdasta muuta johdu.
249 artikla 8.
Laitosten, jotka soveltavat sisäisten luottoluokitusten menetelmää (SEC-IRBA) tai arvopaperistamisen standardimenetelmää (SEC-SA) 3 alajakson mukaisesti, on määritettävä kiinnittämispiste (A) ja irrottamispiste (B) erikseen kullekin 7 kohdan mukaisesti johdetulle positiolle, ikään kuin ne olisi annettu erillisinä arvopaperistamispositioina liiketoimen käynnistämisen ajankohtana. KIRB tai KSA-arvo on laskettava ottaen huomioon alkuperäinen arvopaperistamisen perustana ollut vastuukanta.
249 artikla 9.

Laitosten, jotka käyttävät 3 alajakson mukaista ulkoisten luottoluokitusten menetelmää (SEC-ERBA) alkuperäiseen arvopaperistamispositioon, on laskettava johdettujen positioiden riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä 7 kohdan mukaisesti seuraavasti:

a) 

jos johdetulla positiolla on korkeampi etuoikeusluokka, siihen sovelletaan alkuperäisen arvopaperistamisposition riskipainoa;

b) 

jos johdetulla positiolla on huonompi etuoikeusluokka, siihen voidaan soveltaa johdettua luottoluokitusta 261 artiklan 7 kohdan mukaisesti. Etuoikeusluokan tiheys T lasketaan tässä tapauksessa ainoastaan johdetun position perusteella. Jos luokitus ei voi olla johdettu, laitoksen on sovellettava sitä riskipainoa, joka on seuraavista tuloksista korkeampi:

i) 

SEC-SA-menetelmän soveltaminen 8 kohdan ja 3 alajakson mukaisesti; tai

ii) 

alkuperäisen SEC-ERBA-menetelmän mukaisen arvopaperistamisposition riskipaino.
249 artikla 10.
Johdettua positiota, jolla on huonompi etuoikeusluokka, on käsiteltävä muuna kuin parhaimpien etuoikeusluokkien arvopaperistamispositiona, vaikka alkuperäinen arvopaperistamispositio ennen suojaa katsottaisiin parhaimpiin etuoikeusluokkiin kuuluvaksi.

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset

3. Liittyvät standardit

Standardit