+273 artikla Menetelmät vastuuarvon laskemiseksi
---+273 artikla 1.
---+273 artikla 2.
---+273 artikla 3.
---+273 artikla 4.
---+273 artikla 5.
---+273 artikla 6.
---+273 artikla 7.
---+273 artikla 8.
---+273 artikla 9.

273 artikla Menetelmät vastuuarvon laskemiseksi

-

1. Yleiskatsaus

,
Otsikko Sääntely
273 artikla 1.
►M17  Laitosten on laskettava vastuuarvo liitteessä II luetelluille sopimuksille sekä luottojohdannaisille, lukuun ottamatta tämän artiklan 3 tai 5 kohdassa tarkoitettuja luottojohdannaisia, jonkin 3–6 jaksossa säädetyn menetelmän perusteella tämän artiklan mukaisesti. ◄

Jos laitos ei täytä 273 a artiklan 1 kohdan mukaisia ehtoja, se ei saa käyttää 4 jaksossa esitettyä menetelmää. Jos laitos ei täytä 273 a artiklan 2 kohdan mukaisia ehtoja, se ei saa käyttää 5 jaksossa esitettyä menetelmää.

Laitokset voivat ryhmänä käyttää 3–6 jaksossa esitettyjä menetelmiä yhdistelmänä jatkuvasti. Yksittäinen laitos ei saa käyttää 3–6 jaksossa esitettyjä menetelmiä yhdistelmänä jatkuvasti.

273 artikla 2.

Jos toimivaltaiset viranomaiset antavat siihen luvan 283 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti, laitos voi määrittää seuraavien erien vastuuarvon käyttäen 6 jaksossa esitettyä sisäisen mallin menetelmää:

a) 

liitteessä II luetellut sopimukset;

b) 

takaisinostotransaktiot;

c) 

arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksiantaminen ja -ottaminen;

d) 

vakuudellinen limiittiluotonanto;

e) 

pitkän selvitysajan liiketoimet.

273 artikla 3.

Jos laitos ostaa luottojohdannaisen välityksellä suojan kaupankäyntivaraston ulkopuolista luottoriskiä tai vastapuoliriskiä vastaan, se voi laskea suojattuun vastuuseen liittyvän omien varojen vaatimuksen noudattaen jompaakumpaa seuraavista:

a) 

233–236 artikla;

▼M17

b) 

183 artikla, jos lupa on myönnetty 143 artiklan mukaisesti.

▼B

Kyseisissä luottojohdannaisissa vastapuoliriskin vastuuarvo on nolla, paitsi jos laitos soveltaa 299 artiklan 2 kohdan h alakohdan ii alakohtaa.

273 artikla 4.
Sen estämättä, mitä 3 kohdassa säädetään, laskiessaan vastapuoliriskiin liittyvien omien varojen vaatimuksia laitos voi valintansa mukaan johdonmukaisesti sisällyttää laskentaan kaikki kaupankäyntivarastoon kuulumattomat luottojohdannaiset, jotka on ostettu suojana kaupankäyntivaraston ulkopuoliselle vastuulle tai vastapuoliriskille, jos luottosuoja on hyväksytty tämän asetuksen mukaisesti.
273 artikla 5.
Kun laitos käsittelee jonkin laitoksen myymiä luottoriskinvaihtosopimuksia kyseisen laitoksen antamana luottosuojana ja niitä koskee kohde-etuuden luottoriskiin liittyvä omien varojen vaatimus koko nimellismäärän osalta, niiden kaupankäyntivaraston ulkopuolinen vastapuoliriskin vastuuarvo on nolla.
273 artikla 6.
Kaikissa 3–6 jaksossa vahvistetuissa menetelmissä tietyn vastapuolen vastuuarvo on sama kuin kyseisen vastapuolen kullekin nettoutusryhmälle laskettujen vastuuarvojen summa.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, kun yhtä vakuusvajesopimusta sovelletaan useaan kyseisen vastapuolen nettoutusryhmään ja laitos käyttää yhtä 3–6 jaksossa vahvistetuista menetelmistä kyseisten nettoutusryhmien vastuuarvon laskemiseksi, vastuuarvo on laskettava asiaa koskevan jakson mukaisesti.

Tietylle vastapuolelle liitteessä II lueteltujen OTC-johdannaissopimusten tietylle nettoutusryhmälle tämän luvun mukaisesti laskettu vastuuarvo on nolla tai – jos seuraavaksi mainittu luku on suurempi – vastapuoleen liittyvien kaikkien nettoutusryhmien vastuuarvojen summan ja kyseiseen vastapuoleen liittyvän sellaisen vastuun arvonoikaisun (CVA) summan, jonka laitos hyväksyy tapahtuneeksi arvonalennukseksi, välinen erotus. Vastuiden arvonoikaisut on laskettava ilman, että otetaan huomioon tätä kuittaavaa velan arvonoikaisua, joka kohdistuisi yrityksen omaan luottoriskiin ja jonka yritys on jo vähentänyt omista varoista 33 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti.

273 artikla 7.
Laskettaessa vastuuarvo 3, 4 ja 5 jaksossa säädettyjen menetelmien mukaisesti laitokset voivat käsitellä kahta samaan nettoutussopimukseen kuuluvaa OCT-johdannaissopimusta, jotka ovat täysin yhdenmukaisia, ikään kuin ne olisivat yksi sopimus, jonka nimellinen pääoma on nolla.

Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa kahden OTC-johdannaissopimuksen katsotaan olevan täysin yhdenmukaisia, kun ne täyttävät kaikki seuraavat ehdot:

a) 

niiden riskipositiot ovat vastakkaismerkkisiä;

b) 

niiden ominaisuudet ovat samat lukuun ottamatta kaupantekopäivää;

c) 

niiden kassavirrat kuittaavat toisensa täysin.

273 artikla 8.
Laitosten on määriteltävä pitkän selvitysajan liiketoimista aiheutuvien vastuiden vastuuarvot käyttäen mitä tahansa tämän luvun 3–6 jaksossa vahvistettua menetelmää riippumatta menetelmästä, jonka laitos on valinnut OTC-johdannaisten ja takaisinostotransaktioiden, arvopapereiden ja hyödykkeiden lainaksiantamisen tai -ottamisen sekä vakuudellisen limiittiluotonannon käsittelyä varten. Laskiessaan omien varojen vaatimuksia, jotka koskevat pitkän selvitysajan liiketoimia, laitos, joka käyttää 3 luvussa vahvistettua menetelmää, voi soveltaa riskipainoja 2 luvussa vahvistetun menetelmän mukaisesti jatkuvasti ja kyseisten positioiden olennaisuudesta riippumatta.
273 artikla 9.
Tämän luvun 3–6 jaksossa vahvistettujen menetelmien osalta laitosten on käsiteltävä liiketoimia, joissa on havaittu wrong-way-erityisriski, 291 artiklan 2, 4, 5 ja 6 kohdan mukaisesti.

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset
Lähde Vaatimus

3. Liittyvät standardit

Standardit
Lähde Vaatimus