2 artikla Määritelmät

’keskusvastapuolella’ asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä keskusvastapuolta;

’kriisinratkaisukollegiolla’ 4 artiklan nojalla perustettua kollegiota;

’kriisinratkaisuviranomaisella’ jäsenvaltion 3 artiklan mukaisesti nimeämää viranomaista;

’kriisinratkaisuvälineellä’ 27 artiklan 1 kohdassa säädettyä kriisinratkaisuvälinettä;

’kriisinratkaisuvaltuuksilla’ mitä tahansa 48–58 artiklassa säädetyistä valtuuksista;

’kriisinratkaisutavoitteilla’ 21 artiklassa säädettyjä kriisinratkaisun tavoitteita;

’toimivaltaisella viranomaisella’ jäsenvaltion asetuksen (EU) N:o 648/2012 22 artiklan mukaisesti nimeämää viranomaista;

’maksukyvyttömyystapahtumalla’ skenaariota, jossa keskusvastapuoli on julistanut maksukyvyttömäksi:

’muulla kuin maksukyvyttömyystapahtumalla’ skenaariota, jossa keskusvastapuolelle aiheutuvien tappioiden syynä on muu kuin maksukyvyttömyystapahtuma, esimerkiksi liiketoiminnan, säilytyksen tai sijoitustoiminnan epäonnistuminen, oikeudelliset tai toiminnalliset puutteet tai petos, mukaan luettuna kyberhyökkäyksestä johtuva toimintakyvyn menetys;

’kriisinratkaisusuunnitelmalla’ 12 artiklan mukaisesti keskusvastapuolelle laadittua kriisinratkaisusuunnitelmaa;

’kriisinratkaisutoimella’ päätöstä asettaa keskusvastapuoli kriisinratkaisuun 22 artiklan nojalla taikka jonkin kriisinratkaisuvälineen soveltamista keskusvastapuoleen tai yhden tai useamman kriisinratkaisuvaltuuden käyttämistä keskusvastapuoleen nähden;

’määritysosapuolella’ asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 14 alakohdassa määriteltyä määritysosapuolta;

’emoyrityksellä’ asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 15 alakohdan a alakohdassa määriteltyä emoyritystä;

’kolmannen maan keskusvastapuolella’ keskusvastapuolta, jonka sääntömääräinen kotipaikka on kolmannessa maassa;

’kuittausjärjestelyllä’ järjestelyä, jonka nojalla vähintään kaksi kriisinratkaisun kohteena olevan keskusvastapuolen ja vastapuolen välillä olevaa saamista tai velvoitetta voidaan kuitata vastakkain;

’rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurilla’ keskusvastapuolta, arvopaperikeskusta, kauppatietorekisteriä, maksujärjestelmää tai muuta järjestelmää, jonka jäsenvaltio on määritellyt ja nimennyt direktiivin 98/26/EY 2 artiklan a alakohdan mukaisesti;

’markkinapaikalla’ asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 4 alakohdassa määriteltyä markkinapaikkaa;

’asiakkaalla’ asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 15 alakohdassa määriteltyä asiakasta;

’muilla järjestelmän kannalta merkittävillä laitoksilla’ direktiivin 2013/36/EU 131 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja muita järjestelmän kannalta merkittäviä laitoksia;

’epäsuoralla asiakkaalla’ yritystä, joka on ottanut käyttöön epäsuoria määritysmenettelyjä asetuksen (EU) N:o 648/2012 4 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun määritysosapuolen kanssa;

’yhteentoimivalla keskusvastapuolella’ keskusvastapuolta, jonka kanssa on tehty yhteentoimivuusjärjestely;

’elvytyssuunnitelmalla’ keskusvastapuolen 9 artiklan mukaisesti laatimaa ja ylläpitämää elvytyssuunnitelmaa;

’hallituksella’ kansallisen yhtiöoikeuden nojalla ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustettua hallinto- tai valvontaelintä tai molempia;

’valvontakollegiolla’ asetuksen (EU) N:o 648/2012 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kollegiota;

’pääomalla’ asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 25 alakohdassa määriteltyä pääomaa;

’maksukyvyttömyysjärjestelyllä’ asetuksen (EU) N:o 648/2012 45 artiklan mukaista maksukyvyttömyysjärjestelyä;

’kriittisillä toiminnoilla’ toimintaa, palveluja tai toimintoja, joita tarjotaan keskusvastapuolen ulkopuolisille kolmansille osapuolille ja joiden keskeytyminen todennäköisesti aiheuttaisi reaalitalouden kannalta elintärkeiden palvelujen häiriintymisen tai häiritsisi rahoitusvakautta yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa keskusvastapuolen koon tai markkinaosuuden, ulkoisten ja sisäisten sidosten, monitahoisuuden tai rajatylittävän toiminnan johdosta erityisesti kyseisen toiminnan ja kyseisten palvelujen tai toimintojen korvattavuus huomioon ottaen;

’konsernilla’ asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 16 alakohdassa määriteltyä konsernia;

’yhteentoimivalla rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurilla’ rahoitusmarkkinoiden infrastruktuuria, jonka kanssa keskusvastapuoli on tehnyt sopimusjärjestelyjä, mukaan lukien yhteentoimivuusjärjestelyt;

’poikkeuksellisella julkisella rahoitustuella’ Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua keskusvastapuolen elinkelpoisuuden, maksuvalmiuden tai vakavaraisuuden säilyttämiseksi tai palauttamiseksi ennalleen myönnettävää valtiontukea tai mitä tahansa muuta julkista ylikansallista rahoitustukea, joka kansallisella tasolla myönnettynä katsottaisiin valtiontueksi;

’rahoitussopimuksilla’ direktiivin 2014/59/EU 2 artiklan 1 kohdan 100 alakohdassa määriteltyjä sopimuksia;

’tavanomaisella maksukyvyttömyysmenettelyllä’ kaikkia velkoja koskevaa maksukyvyttömyysmenettelyä, jossa velallinen menettää osittain tai kokonaan määräysvallan ja jossa nimitetään selvittäjä tai hallinnonhoitaja ja jota yleensä sovelletaan keskusvastapuoliin kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja joko erityisesti kyseisiin laitoksiin tai yleisesti kaikkiin luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin;

’omistusinstrumenteilla’ osakkeita, muita omistusoikeuteen oikeuttavia instrumentteja, osakkeiksi tai muiksi omistusinstrumenteiksi muunnettavia tai tällaisen osto-oikeuden antavia instrumentteja sekä omistusyhteyttä osakkeisiin tai muihin omistusinstrumentteihin edustavia instrumentteja;

’nimetyllä makrovakausvalvonnasta vastaavalla kansallisella viranomaisella’ viranomaista, jonka tehtäväksi on annettu kansallisten viranomaisten makrotason valvontatehtävästä 22 päivänä joulukuuta 2011 annettuun Euroopan järjestelmäriskikomitean, jäljempänä ’järjestelmäriskikomitea’, suositukseen (EJRK/2011/3) sisältyvässä suosituksessa B1 tarkoitetun makrotason vakautta koskevan politiikan toteuttaminen;

’maksukyvyttömyysrahastolla’ asetuksen (EU) N:o 648/2012 42 artiklan mukaista keskusvastapuolen ylläpitämää maksukyvyttömyysrahastoa;

’ennalta rahastoiduilla varoilla’ varoja, jotka ovat asiaankuuluvan oikeushenkilön hallussa ja vapaasti sen käytettävissä;

’ylemmällä johdolla’ henkilöä tai henkilöitä, jotka tosiasiallisesti johtavat keskusvastapuolen liiketoimintaa, sekä hallituksen yhtä tai useampaa toimeenpanevaa jäsentä;

’kauppatietorekisterillä’ asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 2 alakohdassa tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2365 (19) 3 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä kauppatietorekisteriä;

’unionin valtiontukikehyksellä’ Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107, 108 ja 109 artiklalla perustettua kehystä sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 4 kohdan tai 109 artiklan nojalla laadittuja tai hyväksyttyjä asetuksia ja kaikkia unionin säädöksiä, mukaan lukien suuntaviivat, tiedonannot ja ilmoitukset;

’velkainstrumenteilla’ joukkovelkakirjoja tai muuta siirrettävissä olevaa vakuudetonta velkaa sekä instrumentteja, jotka synnyttävät velkaa tai joilla velka tunnustetaan, ja instrumentteja, jotka antavat oikeuden hankkia velkainstrumentteja;

’alkuvakuudella’ vakuutta, jonka keskusvastapuoli kerää kattaakseen mahdolliset tulevat vastuut, jotka liittyvät vakuuden tarjoaviin määritysosapuoliin ja tarvittaessa yhteentoimiviin keskusvastapuoliin viimeisen vakuuksien keräämisen ja määritysosapuolen tai yhteentoimivan keskusvastapuolen maksukyvyttömyyden aiheuttaman positioiden likvidaation välisenä aikana;

’vaihtuvalla vakuudella’ vakuutta, joka kerätään tai maksetaan markkinahintojen tosiasiallisista muutoksista johtuvien tämänhetkisten riskien huomioon ottamiseksi;

’kriisinratkaisumaksuvaatimuksella’ kriisinratkaisuviranomaisen käytettävissä 31 artiklan mukaisesti olevien lakisääteisten valtuuksien perusteella määritysosapuolille esitettyä pyyntöä antaa keskusvastapuolelle käteisvaroja ennalta rahastoitujen varojen lisäksi;

’elvytysmaksuvaatimuksella’ keskusvastapuolen toimintasäännöissä esitettyjen sopimusjärjestelyjen perusteella määritysosapuolille esitettyä pyyntöä – joka ei ole kriisinratkaisumaksuvaatimus – antaa keskusvastapuolelle käteisvaroja ennalta rahastoitujen varojen lisäksi;

’siirtovaltuuksilla’ 48 artiklan 1 kohdan c ja d alakohdassa eriteltyjä oikeuksia siirtää osakkeita, muita omistusinstrumentteja, velkainstrumentteja, varoja, oikeuksia, velvoitteita tai velkoja tai näiden yhdistelmiä kriisinratkaisun kohteena olevasta keskusvastapuolesta vastaanottajalle;

’johdannaisella’ asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 5 alakohdassa määriteltyä johdannaista;

’nettoutusjärjestelyllä’ järjestelyä, jonka nojalla useat saamiset tai velvoitteet voidaan muuntaa yhdeksi nettosaamiseksi, mukaan lukien sulkeutuva nettoutusjärjestely, jossa täytäntöönpanoon oikeuttavan tapahtuman (määriteltiinpä se miten tai missä tahansa) toteutuessa osapuolten velvoitteita aikaistetaan niin, että ne erääntyvät välittömästi, tai ne puretaan ja kummassakin tapauksessa muunnetaan yhdeksi nettosaamiseksi tai korvataan yhdellä nettosaamisella, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/47/EY (20) 2 artiklan 1 kohdan n alakohdan i alakohdassa määritelty sulkeutuvaa nettoutusta koskeva lauseke ja direktiivin 98/26/EY 2 artiklan k alakohdassa määritelty ”nettoutus”;

’kriisinehkäisytoimella’ 10 artiklan 8 ja 9 kohdan mukaista valtuuksien käyttöä, jossa keskusvastapuolta vaaditaan toteuttamaan toimenpiteitä elvytyssuunnitelmansa puutteiden korjaamiseksi, 16 artiklan mukaista valtuuksien käyttöä purkamismahdollisuuksien esteisiin puuttumiseksi tai niiden poistamiseksi tai 18 artiklan mukaisen varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteen toteuttamista;

’sopimuksen purkamisoikeudella’ oikeutta purkaa sopimus, velvoitteiden aikaistamista, sulkeutumista, kuittausta tai nettoutusta koskevaa oikeutta tai mitä tahansa vastaavaa sopimuksen osapuolen velvoitetta lykkäävää tai muuttavaa tai sen lakkauttavaa määräystä tai määräystä, joka estää sopimuksesta muussa tapauksessa syntyvän velvoitteen syntymisen;

’omistusoikeuden siirtävällä rahoitusvakuusjärjestelyllä’ direktiivin 2002/47/EY 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa määriteltyä omistusoikeuden siirtävää rahoitusvakuusjärjestelyä;

’katetulla joukkolainalla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/2162 (21) 3 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä katettua joukkolainaa;

’kolmannen maan kriisinratkaisumenettelyllä’ kolmannen maan lainsäädännön mukaista toimea, jonka tarkoituksena on kolmannen maan keskusvastapuolen kaatumisen hallinta ja joka tavoitteiltaan ja odotetuilta tuloksiltaan vastaa tämän asetuksen mukaisia kriisinratkaisutoimia;

’asiaankuuluvilla kansallisilla viranomaisilla’ kriisinratkaisuviranomaisia, toimivaltaisia viranomaisia tai toimivaltaisia ministeriöitä, jotka on nimetty tämän asetuksen mukaisesti tai direktiivin 2014/59/EU 3 artiklan nojalla, tai muita jäsenvaltioiden viranomaisia, joilla on lainkäyttöalueellaan määrityspalveluja tarjoavien kolmansien maiden keskusvastapuolten varoja, oikeuksia, velvoitteita tai velkoja koskevia valtuuksia;

’asiaankuuluvalla kolmannen maan viranomaisella’ kolmannen maan viranomaista, jonka tehtävät vastaavat tehtäviä, joista kriisinratkaisuviranomaiset tai toimivaltaiset viranomaiset huolehtivat tämän asetuksen nojalla.