+4 artikla Kriisinratkaisukollegiot
---+4 artikla 1
---+4 artikla 2
---+4 artikla 3
---+4 artikla 4
---+4 artikla 5
---+4 artikla 6
---+4 artikla 7

4 artikla Kriisinratkaisukollegiot

1. Yleiskatsaus

,
Otsikko Sääntely
4 artikla 1

1.   Keskusvastapuolen kriisinratkaisuviranomaisen on perustettava kriisinratkaisukollegio huolehtimaan 12, 15 ja 16 artiklassa tarkoitetuista tehtävistä sekä hallittava ja johdettava sitä, sekä varmistettava yhteistyö ja koordinointi niiden viranomaisten kanssa, jotka ovat kriisinratkaisukollegion jäseniä, ja tarvittaessa varmistettava yhteistyö kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten ja kriisinratkaisuviranomaisten kanssa.

Kriisinratkaisukollegioiden on tarjottava kriisinratkaisuviranomaisille ja muille asiaankuuluville viranomaisille puitteet, joissa ne voivat suorittaa seuraavat tehtävät:

a)

kriisinratkaisusuunnitelmien laatimisen kannalta merkityksellisten tietojen vaihtaminen muun muassa kriisinratkaisusuunnitelman täytäntöönpanon systeemisen vaikutuksen huomioon ottamiseksi, valmistelu- ja ennaltaehkäisytoimenpiteiden soveltamiseksi ja kriisinratkaisua varten;

b)

kriisinratkaisusuunnitelmien laatiminen 12 artiklan nojalla;

c)

keskusvastapuolten purkamismahdollisuuksien arvioiminen 15 artiklan nojalla;

d)

keskusvastapuolten purkamismahdollisuuksien esteiden määrittäminen, niihin puuttuminen ja niiden poistaminen 16 artiklan nojalla; ja

e)

kriisinratkaisusuunnitelmia ja -strategioita koskevan julkisen viestinnän koordinointi.

4 artikla 2

2.   Kriisinratkaisukollegion jäseninä ovat seuraavat tahot:

a)

keskusvastapuolen kriisinratkaisuviranomainen;

b)

keskusvastapuolen toimivaltainen viranomainen;

c)

asetuksen (EU) N:o 648/2012 18 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut määritysosapuolten toimivaltaiset viranomaiset ja kriisinratkaisuviranomaiset, mukaan lukien tarvittaessa Euroopan keskuspankki (EKP) neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 (22) mukaisesti sille annettujen yhteiseen valvontamekanismiin kuuluvien luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvien tehtävien puitteissa ja yhteinen kriisinratkaisuneuvosto asetuksen (EU) N:o 806/2014 mukaisesti sille annetussa tehtävässään yhteiseen kriisinratkaisumekanismiin kuuluvien luottolaitosten kriisinratkaisuviranomaisena;

d)

muut kuin c alakohdassa tarkoitetut määritysosapuolten toimivaltaiset viranomaiset ja kriisinratkaisuviranomaiset. Kyseisten toimivaltaisten viranomaisten ja kriisinratkaisuviranomaisten on ilmoitettava keskusvastapuolen kriisinratkaisuviranomaiselle osallistumisestaan kollegioon ja perusteltava se arvioituaan keskusvastapuolen kriisinratkaisun mahdollisia vaikutuksia oman jäsenvaltionsa rahoitusvakauteen;

e)

määritysosapuolten asiakkaiden toimivaltaiset viranomaiset tai kriisinratkaisuviranomaiset edellyttäen, että kollegiossa ei ole vielä niiden oman jäsenvaltion jäsentä c, d, f, g tai h alakohdan mukaisesti. Kyseisten viranomaisten on ilmoitettava keskusvastapuolen kriisinratkaisuviranomaiselle osallistumisestaan kollegioon ja perusteltava se arvioituaan keskusvastapuolen kriisinratkaisun mahdollisia vaikutuksia oman jäsenvaltionsa rahoitusvakauteen;

f)

asetuksen (EU) N:o 648/2012 18 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset;

g)

asetuksen (EU) N:o 648/2012 18 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitetut keskusvastapuolten toimivaltaiset viranomaiset ja kriisinratkaisuviranomaiset;

h)

asetuksen (EU) N:o 648/2012 18 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset;

i)

asetuksen (EU) N:o 648/2012 18 artiklan 2 kohdan g alakohdassa tarkoitetut Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) jäsenet;

j)

asetuksen (EU) N:o 648/2012 18 artiklan 2 kohdan h alakohdassa tarkoitetut liikkeeseen laskevat keskuspankit;

k)

muut kuin j alakohdassa tarkoitetut keskuspankit, jotka laskevat liikkeeseen keskusvastapuolessa määritetyissä rahoitusvälineissä käytettäviä unionin valuuttoja. Kyseisten liikkeeseen laskevien keskuspankkien on ilmoitettava keskusvastapuolen kriisinratkaisuviranomaiselle osallistumisestaan kollegioon ja perusteltava se arvioituaan keskusvastapuolen kriisinratkaisun mahdollisia vaikutuksia liikkeeseen laskemaansa valuuttaan;

l)

soveltuvissa tapauksissa emoyrityksen toimivaltainen viranomainen;

m)

toimivaltainen ministeriö, jos a alakohdassa tarkoitettu kriisinratkaisuviranomainen ei ole toimivaltainen ministeriö;

n)

arvopaperimarkkinaviranomainen; ja

o)

asetuksella (EU) N:o 1093/2010 perustettu Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan pankkiviranomainen), jäljempänä ’pankkiviranomainen’.

4 artikla 3

3.   Arvopaperimarkkinaviranomaisella, pankkiviranomaisella ja 2 kohdan d, e, k ja l alakohdassa tarkoitetuilla viranomaisilla ei ole äänioikeutta kriisinratkaisukollegioissa.

Jos Euroopan keskuspankki on kollegion jäsen 2 kohdan c ja j alakohdan nojalla, sillä on kollegiossa kaksi ääntä.

4 artikla 4

4.   Kolmansiin maihin sijoittautuneiden määritysosapuolten toimivaltaiset viranomaiset ja kriisinratkaisuviranomaiset sekä sellaisten kolmansien maiden keskusvastapuolten toimivaltaiset viranomaiset ja kriisinratkaisuviranomaiset, joiden kanssa keskusvastapuoli on tehnyt yhteentoimivuusjärjestelyjä, voidaan kutsua osallistumaan kriisinratkaisukollegioon tarkkailijoina. Osallistumisen edellytyksenä on, että kyseisiin viranomaisiin sovelletaan salassapitovelvollisuutta koskevia vaatimuksia, jotka kriisinratkaisukollegion puheenjohtajana toimivan keskusvastapuolen kriisinratkaisuviranomaisen näkemyksen mukaan vastaavat 73 artiklassa säädettyjä vaatimuksia.

Kolmansien maiden viranomaisten osallistuminen kriisinratkaisukollegioon voidaan rajoittaa keskusteluun valikoiduista rajatylittävistä täytäntöönpanokysymyksistä, joihin voivat kuulua seuraavat:

a)

kriisinratkaisutoimien tehokas ja koordinoitu täytäntöönpano erityisesti 53 ja 77 artiklan mukaisesti;

b)

erilaisesta vakuus-, nettoutus- ja kuittausjärjestelylainsäädännöstä ja erilaisista elvytys- ja kriisinratkaisuvaltuuksista tai -strategioista mahdollisesti johtuvien tehokkaan kriisinratkaisutoimen mahdollisten esteiden tunnistaminen ja poistaminen;

c)

uusien lupa-, tunnustamis- tai toimilupavaatimusten tarpeen määrittäminen ja koordinointi ottaen huomioon, että kriisinratkaisutoimet on toteutettava oikea-aikaisesti;

d)

määritysvelvollisuuden mahdollinen keskeyttäminen asetuksen (EU) N:o 648/2012 6 a artiklan nojalla tai asianomaisen kolmannen maan kansallisen lainsäädännön vastaavan säännöksen nojalla niiden asiaankuuluvien omaisuusluokkien osalta, joihin keskusvastapuolen kriisinratkaisu vaikuttaa;

e)

eri aikavyöhykkeiden mahdollinen vaikutus kaupankäynnin päättymisajankohtaan.

4 artikla 5

5.   Keskusvastapuolen kriisinratkaisuviranomainen on kriisinratkaisukollegion puheenjohtajana vastuussa seuraavista tehtävistä:

a)

kirjallisten järjestelyjen ja menettelyjen käyttöönotto kriisinratkaisukollegion toimintaa varten kriisinratkaisukollegion muita jäseniä kuultuaan;

b)

kriisinratkaisukollegion kaiken toiminnan koordinointi;

c)

kriisinratkaisukollegion kaikkien kokouksien koollekutsuminen ja niissä puheenjohtajana toimiminen;

d)

täydellisten tietojen toimittaminen ennalta kaikille kriisinratkaisukollegion jäsenille kokousten järjestämisestä, keskeisistä kokouksissa käsiteltävistä kysymyksistä ja niiden käsittelyssä huomioon otettavista asioista;

e)

päättäminen siitä, kutsutaanko tiettyihin kriisinratkaisukollegion kokouksiin 4 kohdan mukaisesti kolmansien maiden viranomaisia ja mitkä niistä kutsutaan;

f)

kaikkien merkityksellisten tietojen oikea-aikaisen kriisinratkaisukollegion jäsenten välisen vaihdon mahdollistaminen, edistäminen ja koordinointi; ja

g)

tietojen toimittaminen oikea-aikaisesti kaikille kriisinratkaisukollegion jäsenille kyseisten kokousten päätöksistä ja tuloksista.

4 artikla 6

6.   Kollegiolle annettujen tehtävien hoitamisen helpottamiseksi 2 kohdassa tarkoitetuilla kollegion jäsenillä on oikeus osallistua kollegion kokousten esityslistojen vahvistamiseen erityisesti lisäämällä kohtia kokouksen esityslistaan.

4 artikla 7

7.   Jotta voidaan varmistaa kriisinratkaisukollegioiden yhtenäinen ja johdonmukainen toiminta kaikkialla unionissa, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, jotta voidaan määritellä kirjallisten järjestelyjen ja menettelyjen sisältö 1 kohdassa tarkoitettujen kriisinratkaisukollegioiden toimintaa varten.

Kyseisiä sääntelystandardeja laatiessaan arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa huomioon direktiivin 2014/59/EU 88 artiklan 7 kohdan nojalla hyväksyttyjen delegoitujen säädöstenasiaa koskevat säännökset.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 12 päivänä helmikuuta 2022.

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklaa noudattaen.

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset
Lähde Vaatimus

3. Liittyvät standardit

Standardit
Lähde Vaatimus