I LUKU KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

’liikkuvilla työkoneilla’ kaikkia korilla varustettuja tai korittomia, pyörällisiä tai pyörättömiä liikkuvia koneita, siirrettäviä laitteita tai ajoneuvoja, joita ei ole tarkoitettu matkustajien tai tavaroiden kuljetukseen tieliikenteessä, myös sellaisten ajoneuvojen alustaan asennettuja koneita, jotka on tarkoitettu matkustajien tai tavaroiden kuljetukseen tieliikenteessä;

’EU-tyyppihyväksynnällä’ menettelyä, jossa hyväksyntäviranomainen varmentaa, että moottorityyppi tai moottoriperhe täyttää sitä koskevat tämän asetuksen hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset;

’kaasupäästöillä’ seuraavia moottorista vapautuvia ilmaa pilaavia aineita kaasumaisessa muodossaan: hiilimonoksidia (CO), hiilivetyjä (HC) ja typen oksideja (NOx); typen oksideja ovat typpimonoksidi (NO) ja typpidioksidi (NO2), jotka ilmoitetaan typpidioksidiekvivalenttina (NO2);

’hiukkasilla’ tai ’PM’:llä sellaisten moottorista vapautuvaan pakokaasuun sisältyvien aineiden massaa, jotka jäävät tiettyyn suodatinmateriaaliin sen jälkeen, kun kaasu on laimennettu puhtaalla, suodatetulla ilmalla siten, että lämpötila on enintään 325 K (52 °C);

’hiukkasten lukumäärällä’ tai’PN’:llä sellaisten moottorista vapautuvien kiinteiden hiukkasten lukumäärää, joiden läpimitta on suurempi kuin 23 nm;

’hiukkaspäästöillä’ moottorista vapautuvia aineita, joita mitataan PM:n tai PN:n perusteella;

’polttomoottorilla’ tai’moottorilla’ energiamuunninta, joka ei ole kaasuturbiini ja joka on suunniteltu muuntamaan kemiallinen energia (syöte) mekaaniseksi energiaksi (tuotos) sisäisen palamisprosessin avulla; siihen kuuluu, sikäli kuin tällaiset on asennettu, II ja III luvun noudattamiseksi edellytettävä päästöjenrajoitusjärjestelmä sekä moottorin elektronisen ohjausyksikön (taikka ohjausyksiköiden) ja muun voimalaitteen tai liikkuvan työkoneen muun hallintayksikön välillä oleva tietoliikenneliitäntä (laitteisto ja viestit);

’moottorityypillä’ sellaisten moottoreiden ryhmää, jotka eivät eroa toisistaan moottorin olennaisten ominaisuuksien osalta;

’moottoriperheellä’ valmistajan luomaa sellaisten moottorityyppien ryhmittelyä, joilla on suunnittelultaan samanlaiset pakokaasupäästöominaisuudet ja jotka ovat sovellettavien päästöraja-arvojen mukaiset;

’perusmoottorilla’ moottorityyppiä, joka on valittu moottoriperheestä siten, että sen päästöominaisuudet edustavat tälle moottoriperheelle tyypillisiä päästöominaisuuksia;

’vaihtomoottorilla’ moottoria,

’käytössä olevalla moottorilla’ moottoria, joka on käytössä liikkuvassa työkoneessa sen normaalien käyttötapojen, -olosuhteiden ja -kuormitusten mukaisesti ja jota käytetään 19 artiklassa tarkoitettujen, päästöjen seurantaan liittyvien testien suorittamisessa;

’puristussytytysmoottorilla’ moottoria, joka toimii puristussytytysperiaatteella;

’kipinäsytytysmoottorilla’ moottoria, joka toimii kipinäsytytysperiaatteella;

’kannettavalla kipinäsytytysmoottorilla’ kipinäsytytysmoottoria, jonka vertailuteho on vähemmän kuin 19 kW ja jota käytetään laitteessa, joka täyttää vähintään yhden seuraavista edellytyksistä:

’nestemäisellä polttoaineella’ polttoainetta, joka on nestemäisessä tilassa standardiolosuhteissa (298 K, absoluuttinen ympäröivä paine 101,3 kPa);

’kaasumaisella polttoaineella’ polttoainetta, joka on täysin kaasumainen standardiolosuhteissa (298 K, absoluuttinen ympäröivä paine 101,3 kPa);

’kaksipolttoainemoottorilla’ moottoria, joka on suunniteltu toimimaan samanaikaisesti nestemäisellä polttoaineella ja kaasumaisella polttoaineella siten, että kumpaakin polttoainetta syötetään erikseen ja että yhden polttoaineen kulutuksen määrä suhteessa toisen polttoaineen kulutuksen määrään voi vaihdella toiminnan mukaisesti;

’yksipolttoainemoottorilla’ moottoria, joka ei ole kaksipolttoainemoottori;

’kaasuenergiasuhteella’ tai’GER’:llä kaksipolttoainemoottorin tapauksessa kaasumaisen polttoaineen energiasisällön suhdetta molempien polttoaineiden energiasisältöön; yksipolttoainemoottorin tapauksessa kaasuenergiasuhde on arvoltaan joko 1 tai 0 polttoainetyypin mukaan;

’vakionopeusmoottorilla’ moottoria, jonka EU-tyyppihyväksyntä on rajoitettu vakionopeuskäyttöön, lukuun ottamatta moottoreita, joiden vakionopeuden säätimen toiminto on poistettu tai pois käytöstä; siinä voi olla joutokäyntinopeus, jota voidaan käyttää käynnistyksessä taikka sammutuksessa, ja se voi olla varustettu säätimellä, joka on mahdollista asettaa eri nopeuksille silloin, kun moottori on pysähdyksissä;

’vaihtuvanopeuksisella moottorilla’ moottoria, joka ei ole vakionopeusmoottori;

’vakionopeuskäytöllä’ moottorin käyttöä säätimellä, joka valvoo automaattisesti käyttäjän ohjaussyötettä ja pitää moottorin käyntinopeuden samana myös kuormituksen vaihdellessa;

’apumoottorilla’ moottoria, joka on asennettu tai tarkoitettu asennettavaksi liikkuvaan työkoneeseen ja joka ei anna suoraan eikä välillisesti käyttövoimaa;

’nettoteholla’ kilowatteina ilmaistua moottorin tehoa, joka mitataan testipenkissä kampiakselin tai vastaavan päästä UNECE-säännössä nro 120 säädetyn polttomoottoreiden tehon mittausmenetelmän mukaisesti 25 artiklan 2 kohdassa mainittua vertailupolttoainetta tai polttoaineyhdistelmää käyttämällä;

’vertailuteholla’ nettotehoa, jota käytetään moottoriin sovellettavien päästöraja-arvojen määrittämiseen;

’nettonimellisteholla’ kilowatteina ilmaistua valmistajan ilmoittamaa moottorin nettotehoa nimellisnopeudella;

’suurimmalla nettoteholla’ nettotehon suurinta arvoa moottorityypin nimellisen täyden kuormituksen tehokäyrällä;

’nimellisnopeudella’ valmistajan suunnittelemaa suurinta moottorin rajoittimen sallimaa täyskuormitusnopeutta tai, jos rajoitinta ei ole, valmistajan määrittämää nopeutta, jolla moottori saavuttaa suurimman nettotehon;

’moottorin valmistuspäivällä’ kuukautena ja vuotena ilmaistavaa päivämäärää, jona moottori läpäisee tuotantolinjalta valmistumisen jälkeen viimeisen tarkastuksen ja on valmis toimitettavaksi tai varastoitavaksi;

’siirtymäajalla’ liitteessä III vahvistetun, vaiheen V moottoreiden markkinoille saattamisen päivämäärien jälkeistä 24 kuukauden ajanjaksoa;

’siirtymäajan moottorilla’ moottoria, jonka valmistuspäivä edeltää liitteessä III vahvistettua vaiheen V moottoreiden markkinoille saattamisen päivämäärää ja joka täyttää jonkin seuraavista vaatimuksista:

’liikkuvan työkoneen valmistuspäivällä’ koneen lakisääteisessä merkinnässä mainittua kuukautta ja vuotta tai, jos lakisääteistä merkintää ei ole, sitä kuukautta ja vuotta, jona kone läpäisee tuotantolinjalta valmistumisensa jälkeen lopputarkastuksen;

’sisävesialuksella’ alusta, joka kuuluu direktiivin (EU) 2016/1629 soveltamisalaan;

’generaattorikoneistolla’ itsenäisesti toimivaa liikkuvaa työkonetta, joka ei ole osa voimalinjaa ja joka on ensi sijassa tarkoitettu tuottamaan sähkötehoa;

’paikallaan seisovalla koneella’ konetta, joka on tarkoitus asentaa pysyvästi yhteen paikkaan ensimmäisellä käyttökerralla ja jota ei ole tarkoitus siirtää teitse tai muulla tavalla, paitsi silloin, kun se toimitetaan valmistuspaikasta paikkaan, johon se ensi kertaa asennetaan;

’pysyvästi asennetulla’ kohdetta, joka on pultattu kiinni tai muulla tavalla lujasti kiinnitetty alustaan tai muuhun kiinnityspintaan niin, että sen irrottaminen edellyttää työkalujen tai laitteiden käyttöä, jolloin moottoria on mahdollista käyttää vain yhdessä rakennuksen, rakenteen, laitoksen tai laitteiston kohdassa;

’moottorikelkalla’ omalla käyttövoimallaan kulkevaa konetta, joka on tarkoitettu maastossa liikkumiseen ensisijaisesti lumen päällä, joka kulkee lumeen kosketuksissa olevilla teloilla, jota ohjataan lumeen kosketuksissa olevalla suksella (tai suksilla) ja jonka kuormittamaton enimmäismassa on ajokunnossa 454 kg (painoon lasketaan mukaan vakiovarusteet, jäähdytysnesteet, voiteluaineet, polttoaineet ja työkalut muttei valinnaisia varusteita eikä kuljettajaa);

’mönkijällä’ moottoriajoneuvoa, jolle moottori antaa käyttövoiman ja joka on ensisijaisesti tarkoitettu liikkumiseen päällystämättömillä pinnoilla vähintään neljällä matalapainerenkaisella pyörällä ja jossa on joko vain kuljettajan käyttöön tarkoitettu satulaistuin taikka kuljettajan käyttöön tarkoitettu satulaistuin ja istuin enintään yhdelle matkustajalle sekä ohjaustanko;

’rinnakkain istuttavalla maastoajoneuvolla’ omalla käyttövoimallaan kulkevaa, kuljettajan ohjaamaa, niveletöntä ajoneuvoa, joka on ensisijaisesti tarkoitettu liikkumiseen päällystämättömillä pinnoilla vähintään neljällä pyörällä, jonka kuormittamaton vähimmäismassa on ajokunnossa 300 kg (tähän painoon lasketaan mukaan vakiovarusteet, jäähdytysnesteet, voiteluaineet, polttoaineet ja työkalut muttei valinnaisia varusteita eikä kuljettajaa) ja jonka rakenteellinen enimmäisnopeus on 25 km/h tai enemmän; ajoneuvo on lisäksi tarkoitettu henkilöiden ja/tai tavaroiden kuljetukseen sekä/taikka laitteiden vetämiseen ja työntämiseen, sitä ohjataan muulla säätimellä kuin ohjaustangolla, se soveltuu huvi- tai hyötykäyttöön ja se voi kuljettaa enintään kuutta henkilöä (ajoneuvon kuljettaja mukaan lukien), jotka istuvat rinnakkain yhdellä tai useammalla istuimella, jotka eivät ole satulaistuimia;

’raideliikenteen kulkuneuvolla’ liikkuvaa työkonetta, jota käytetään yksinomaan raiteilla;

’veturilla’ raideliikenteen kulkuneuvoa, joka on suunniteltu antamaan suoraan omien pyöriensä kautta tai välillisesti muiden raideliikenteen kulkuneuvojen pyörien kautta käyttövoimaa itselleen sekä muille rahdin, matkustajien ja varusteiden kuljetukseen tarkoitetuille raideliikenteen kulkuneuvoille ja jota itseään ei ole suunniteltu taikka tarkoitettu rahdin tai matkustajien kuljetukseen sen omaa käyttöhenkilöstöä lukuun ottamatta;

’moottorivaunulla’ raideliikenteen kulkuneuvoa, jonka tarkoitus on antaa itselleen käyttövoimaa joko suoraan omien pyöriensä kautta tai välillisesti muiden raideliikenteen kulkuneuvojen pyörien kautta ja joka on nimenomaisesti tarkoitettu tavaroiden tai matkustajien tai näiden molempien kuljetukseen ja joka ei ole veturi;

’raideliikenteen apukulkuneuvolla’ raideliikenteen kulkuneuvoa, joka ei ole moottorivaunu eikä veturi vaan jokin muu raideliikenteen kulkuneuvo, kuten kiskoihin tai muuhun rautatieinfrastruktuuriin liittyvien huolto-, rakennus- tai nostotöiden suorittamiseen nimenomaisesti tarkoitettu kulkuneuvo;

’ajoneuvonosturilla’ omalla käyttövoimallaan liikkuvaa kääntönosturia, jota voidaan liikutella tiellä tai maastossa taikka molemmissa ja jonka vakavuus saadaan aikaan painovoimalla ja joka on varustettu renkailla, telaketjuilla tai muilla liikkumisapuneuvoilla;

’lumilingolla’ omalla käyttövoimallaan kulkevaa konetta, jonka yksinomaisena tarkoituksena on luoda lunta päällystetyltä pinnalta keräämällä lunta ja linkoamalla sitä voimalla sivuun heittotorven kautta;

’asettamisella saataville markkinoilla’ moottorin tai liikkuvan työkoneen toimittamista unionin markkinoille liiketoiminnan yhteydessä jakelua taikka käyttöä varten maksua vastaan tai ilmaiseksi;

’markkinoille saattamisella’ moottorin tai liikkuvan työkoneen asettamista ensimmäisen kerran saataville unionin markkinoilla;

’valmistajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka on vastuussa hyväksyntäviranomaiselle kaikista moottoreiden EU-tyyppihyväksynnän taikka lupamenettelyn osa-alueista ja moottorituotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamisesta, ja joka myös vastaa valmistettujen moottoreiden markkinavalvontaa koskevista seikoista, riippumatta siitä, osallistuuko tämä henkilö suoraan kaikkiin EU-tyyppihyväksyntämenettelyn kohteena olevan moottorin suunnittelu- ja valmistusvaiheisiin;

’valmistajan edustajalla’ tai’edustajalla’ unioniin sijoittautunutta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka valmistaja kirjallisella toimeksiannolla asianmukaisesti nimeää edustamaan itseään asioissa, jotka liittyvät hyväksyntäviranomaiseen tai markkinavalvontaviranomaiseen ja toimimaan itsensä puolesta tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa;

’maahantuojalla’ unioniin sijoittautunutta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka saattaa markkinoille kolmannesta maasta peräisin olevan moottorin, riippumatta siitä, onko moottori jo asennettu liikkuvaan työkoneeseen vai ei;

’jakelijalla’ toimitusketjuun kuuluvaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka ei ole valmistaja eikä maahantuoja ja joka asettaa moottorin saataville markkinoilla;

’talouden toimijalla’ valmistajaa, valmistajan edustajaa, maahantuojaa tai jakelijaa;

’alkuperäisellä laitevalmistajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka valmistaa liikkuvia työkoneita;

’hyväksyntäviranomaisella’ jäsenvaltion viranomaista, jonka jäsenvaltio on perustanut tai nimennyt ja ilmoittanut komissiolle ja jolla on toimivalta

’teknisellä tutkimuslaitoksella’ organisaatiota tai elintä, jonka hyväksyntäviranomainen on nimennyt testauslaboratorioksi suorittamaan testejä tai vaatimustenmukaisuuden arviointielimeksi suorittamaan alkuarvioinnin ja muita testejä tai tarkastuksia hyväksyntäviranomaisen puolesta, tai viranomaista itseään silloin, kun se huolehtii näistä tehtävistä;

’markkinavalvonnalla’ kansallisten viranomaisten toimintaa ja toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että markkinoilla saataville asetetut moottorit ovat asiaankuuluvan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön mukaisia;

’markkinavalvontaviranomaisella’ jäsenvaltion viranomaista, joka on vastuussa markkinavalvonnan toteuttamisesta kyseisen valtion alueella;

’kansallisella viranomaisella’ hyväksyntäviranomaista tai muuta viranomaista, joka osallistuu liikkuviin työkoneisiin asennettaviksi tarkoitettujen moottoreiden tai sellaisten liikkuvien työkoneiden, joihin moottorit on asennettu, markkinavalvontaan, rajavalvontaan tai markkinoille saattamiseen ja on näistä vastuussa jäsenvaltiossa;

’loppukäyttäjällä’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka ei ole valmistaja, alkuperäinen laitevalmistaja, maahantuoja tai jakelija, ja joka on vastuussa liikkuvaan työkoneeseen asennetun moottorin käytöstä;

’päästöjenrajoitusstrategialla’ moottorin tai sellaisen liikkuvan työkoneen, johon moottori on asennettu, kokonaisrakenteeseen kuuluvaa rakennepiirrettä tai rakennepiirteiden kokonaisuutta, jonka tarkoituksena on rajoittaa päästöjä;

’päästöjenrajoitusjärjestelmällä’ laitetta, järjestelmää tai rakenteen osaa, jota käytetään päästöjen rajoittamiseen tai vähentämiseen;

’estostrategialla’ päästöjenrajoitusstrategiaa, joka vähentää päästöjenrajoitusjärjestelmän tehokkuutta ympäröivissä olosuhteissa tai moottorin käyttöolosuhteissa joko koneen tavanomaisen toiminnan aikana tai EU-tyyppihyväksynnän testausmenettelyjen ulkopuolella;

’elektronisella ohjausyksiköllä’ moottorissa olevaa elektronista laitetta, joka on osa päästöjenrajoitusjärjestelmää ja joka ohjaa moottorin parametreja moottorin antureilta saamiensa tietojen mukaisesti;

’pakokaasujen kierrätyksellä’ sellaista teknistä laitetta, joka on osa päästöjenrajoitusjärjestelmää ja jolla vähennetään päästöjä siten, että palotilasta tulevat pakokaasut johdetaan takaisin moottoriin ja sekoitetaan tuloilmaan joko ennen palamistapahtumaa tai sen aikana, lukuun ottamatta venttiiliajoituksen käyttöä palotilaan jäävän ja tuloilmaan ennen palotapahtumaa tai sen aikana sekoittuvan pakokaasun määrän lisäämiseksi;

’pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmällä’ katalysaattoria, hiukkassuodatinta, typen oksidien poistojärjestelmää, yhdistettyä typen oksidien poistojärjestelmää ja hiukkassuodatinta tai muuta päästöjä vähentävää laitetta, joka on osa päästöjenrajoitusjärjestelmää ja joka on asennettu virtaussuunnassa moottorin pakokaasuaukkojen alapuolelle, lukuun ottamatta pakokaasujen kierrätysjärjestelmää ja turboahtimia;

’luvattomalla muuttamisella’ päästöjenrajoitusjärjestelmän, mukaan lukien tällaisen järjestelmän ohjelmistot tai muut loogiset ohjausyksiköt, poiskytkemistä, säätämistä tai muuttamista, jonka tahallisena tai tahattomana vaikutuksena on moottorin päästöominaisuuksien huononeminen;

’testisyklillä’ jaksoa, joka muodostuu useista testipisteistä, joille kullekin on määritetty nopeus ja vääntömomentti, joita moottorin on noudatettava silloin, kun sitä testataan vakiotilaisissa tai muuttuvatilaisissa käyttöolosuhteissa;

’vakiotilaisella testisyklillä’ testisykliä, jossa moottorin nopeus ja vääntömomentti pidetään nimellisissä vakioarvoissa, joita on rajallinen määrä. Vakiotilaiset testisyklit ovat joko erillisten moodien testejä tai porrastettujen moodien testejä;

’muuttuvatilaisella testisyklillä’ testisykliä, joka muodostuu sekunneittain vaihtelevien normalisoitujen nopeus- ja vääntömomenttiarvojen sarjasta;

’kampikammiolla’ moottorin sisäisiä tai ulkopuolisia suljettuja tiloja, jotka ovat yhteydessä öljypohjaan sisäisillä tai ulkoisilla putkilla, joiden kautta kaasut ja höyryt voivat haihtua;

’regeneraatiolla’ sellaista tapahtumaa, jonka aikana päästötasot muuttuvat silloin, kun pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmän suorituskykyä palautetaan tarkoituksellisesti ennalleen, ja joka voidaan luokitella joko jatkuvaksi regeneraatioksi tai ajoittaiseksi regeneraatioksi;

’päästökestojaksolla’ (EDP) tuntimäärää tai tapauksen mukaan välimatkaa, jota käytetään huononemiskertoimien määrittämiseen;

’huononemiskertoimilla’ niiden kertoimien joukkoa, jotka osoittavat päästökestojakson alku- ja loppuhetken päästöjen suhteen;

’virtuaalisella testauksella’ päätöksenteon apuvälineenä käytettäviä tietokonesimulaatioita, laskelmat mukaan lukien, joiden avulla osoitetaan moottorin suorituskyvyn taso ilman, että olisi tarvetta käyttää tosiasiallista fyysistä moottoria.