TITLE II REQUIREMENTS FOR THE TAKING UP, PURSUIT AND PRUDENTIAL SUPERVISION OF THE BUSINESS OF ELECTRONIC MONEY INSTITUTIONS

3 artikla

Yleiset toiminnan vakauden valvontaa koskevat säännöt

▼M1

1.  Sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitoksiin sovelletaan soveltuvin osin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2366 ( 1 ) 5 artiklaa, 11–17 artiklaa, 19 artiklan 5 ja 6 kohtaa ja 20–31 artiklaa, mukaan lukien sen 15 artiklan 4 kohdan, 28 artiklan 5 kohdan ja 29 artiklan 7 kohdan nojalla annetut delegoidut säädökset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän direktiivin soveltamista.

▼B

2.  Sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitosten on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille etukäteen kaikista tärkeistä muutoksista toimissa, joilla turvataan sähköistä rahaa vastaan vastaanotetut varat.

3.  Jokaisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, joka päättää hankkia tai luovuttaa joko välittömästi tai välillisesti direktiivin 2006/48/EY 4 artiklan 11 kohdassa tarkoitetun määräosuuden sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitoksessa taikka lisätä tai vähentää välittömästi tai välillisesti tällaista määräosuutta, minkä seurauksena hänen osuutensa pääomasta tai äänioikeuksista nousisi 20 prosenttiin tai sen yli tai laskisi mainittuun rajaan tai sen alle, nousisi 30 prosenttiin tai sen yli tai laskisi mainittuun rajaan tai sen alle tai nousisi 50 prosenttiin tai sen yli tai laskisi mainittuun rajaan tai sen alle, taikka siten, että sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitoksesta tulisi hänen tytäryhtiönsä tai se lakkaisi olemasta hänen tytäryhtiönsä, on ilmoitettava tällaisesta hankkimisesta, luovuttamisesta, lisäämisestä tai vähentämisestä etukäteen toimivaltaisille viranomaisille.

Hankkimista kaavailevan on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle tiedot aiotun määräosuuden koosta ja muut, direktiivin 2006/48/EY 19 a artiklan 4 kohdassa tarkoitetut asianmukaiset tiedot.

Niissä tapauksissa, joissa toisessa alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden käyttämä vaikutusvalta on omiaan aiheuttamaan haittaa laitoksen järkevälle ja vakaalle toiminnalle, toimivaltaisten viranomaisten on esitettävä vastalauseensa tai toteutettava muita asianmukaisia toimenpiteitä kyseisen tilanteen lakkauttamiseksi. Toimenpiteisiin voi kuulua kieltoja, johtajiin tai johtohenkilöihin kohdistuvia seuraamuksia tai kyseessä olevien osakkaiden tai jäsenten omistamiin osakkeisiin tai osuuksiin kuuluvan äänioikeuden käyttöön kohdistuvia keskeytyksiä.

Samanlaisia toimenpiteitä on sovellettava luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin, jotka eivät noudata tässä kohdassa tarkoitettua ennakkoilmoitusvelvoitetta.

Jos omistusyhteys on hankittu toimivaltaisten viranomaisten vastustuksesta huolimatta, näiden viranomaisten on muista seuraamuksista riippumatta määrättävä joko hankkijan vastaavan äänivallan käyttämisen keskeyttämisestä tai annettujen äänien mitätöinnistä taikka mahdollisuudesta mitätöidä nämä äänet.

Jäsenvaltiot voivat kumota tämän kohdan mukaiset velvoitteet tai valtuuttaa toimivaltaiset viranomaiset kumoamaan ne kokonaan tai osittain sellaisten sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitosten osalta, jotka hoitavat yhtä tai useampaa 6 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetuista toiminnoista.

▼M1

4.  Jäsenvaltioiden on sallittava sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitosten luovuttaa ja lunastaa sähköistä rahaa niiden puolesta toimivien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden välityksellä. Jos sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitos luovuttaa sähköistä rahaa toisessa jäsenvaltiossa tällaisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön avulla, tällaiseen sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitokseen sovelletaan soveltuvin osin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2366 27–31 artiklaa, lukuun ottamatta 29 artiklan 4 ja 5 kohtaa, mukaan lukien sen 28 artiklan 5 kohdan ja 29 artiklan 7 kohdan nojalla annetut delegoidut säädökset.

5.  Sen estämättä, mitä tämän artiklan 4 kohdassa säädetään, sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitokset eivät saa laskea liikkeeseen sähköistä rahaa asiamiesten välityksellä. Sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitokset saavat tarjota tämän direktiivin 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja maksupalveluja asiamiesten välityksellä, jollei direktiivin (EU) 2015/2366 19 artiklassa säädetyistä edellytyksistä muuta johdu.

▼B

4 artikla

Alkupääoma

Jäsenvaltioiden on vaadittava, että sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitoksilla on toimiluvan myöntämisajankohtana alkupääoma, joka sisältää direktiivin 2006/48/EY 57 artiklan a ja b alakohdassa säädetyt erät ja on vähintään 350 000 euroa.

5 artikla

Omat varat

1.  Sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitoksen omien varojen, sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 2006/48/EY 57–61, 63, 64 ja 66 artiklassa, on oltava vähintään yhtä suuret kuin tämän artiklan 2–5 kohdassa tai tämän direktiivin 4 artiklassa edellytetyistä määristä suurempi.

2.  Sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitoksen omia varoja koskevat vaatimukset lasketaan jollakin direktiivin 2007/64/EY 8 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyistä kolmesta menetelmästä (A, B tai C), kun kyseessä ovat 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut toiminnot, jotka eivät liity sähköisen rahan liikkeeseen laskemiseen. Toimivaltaiset viranomaiset päättävät soveltuvasta menetelmästä kansallisen lainsäädännön pohjalta.

Kun kyseessä on sähköisen rahan liikkeeseen laskeminen, sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitoksen omia varoja koskevat vaatimukset lasketaan 3 kohdassa tarkoitetulla menetelmällä D.

Sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitoksilla on kaikkina aikoina oltava omia varoja enemmän tai yhtä paljon kuin ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetuissa vaatimuksissa yhteensä edellytetään.

3.  Menetelmä D: Sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitoksen sähköisen rahan liikkeeseen laskemiseen tarkoitettujen omien varojen on oltava vähintään 2 prosenttia keskimäärin liikkeessä olevasta sähköisestä rahasta.

4.  Jos sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitokset suorittavat 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja toimintoja, jotka eivät liity sähköisen rahan liikkeeseen laskemiseen, tai jotakin 6 artiklan 1 kohdan b–e alakohdassa tarkoitetuista toiminnoista, eikä liikkeessä olevan sähköisen rahan määrä ole ennalta tiedossa, toimivaltaisten viranomaisten on annettava näiden liikkeeseenlaskijalaitosten laskea omia varoja koskeva vaatimuksensa sellaisen edustavan osuuden perusteella, joka oletetaan käytettävän sähköisen rahan liikkeeseenlaskuun, edellyttäen, että tämä edustava osuus voidaan arvioida kohtuullisesti historiatietojen perusteella ja toimivaltaisia viranomaisia tyydyttävällä tavalla. Jos sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitos ei ole ollut liiketoiminnassa riittävän pitkään, sen omia varoja koskevat vaatimukset lasketaan liiketoimintasuunnitelmassa kaavaillun liikkeessä olevan sähköisen rahan perusteella soveltaen kaikkia muutoksia, joita toimivaltaiset viranomaiset ovat vaatineet kyseiseen suunnitelmaan.

5.  Toimivaltaiset viranomaiset voivat sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitosten riskinhallintaprosesseja, tappioita koskevaa riskitietokantaa ja sisäisiä valvontamekanismeja koskevan arvioinnin perusteella vaatia, että sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitoksella on oltava omien varojen määrä, joka on enintään 20 prosenttia suurempi kuin 2 kohdan mukaisen menetelmän soveltamisesta johtuva määrä, tai sallia, että sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitoksella on omien varojen määrä, joka on enintään 20 prosenttia pienempi kuin 2 kohdan mukaisen menetelmän soveltamisesta johtuva määrä.

6.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet omiksi varoiksi hyväksyttävien osuuksien moninkertaisen käytön estämiseksi, kun

7.  Jos direktiivin 2006/48/EY 69 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät, jäsenvaltiot tai niiden toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää olla soveltamatta tämän artiklan 2 ja 3 kohtaa sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitoksiin, jotka kuuluvat emoluottolaitoksen konsolidoidun valvonnan piiriin direktiivin 2006/48/EY nojalla.

6 artikla

Toiminnot

1.  Sähköisen rahan liikkeeseenlaskun lisäksi sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitokset voivat harjoittaa mitä tahansa seuraavista toiminnoista:

Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuja luottoja ei myönnetä varoista, jotka on vastaanotettu sähköistä rahaa vastaan ja joita säilytetään 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

2.  Sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitokset eivät saa ottaa yleisöltä vastaan direktiivin 2006/48/EY 5 artiklassa tarkoitettuja talletuksia tai muita takaisin maksettavia varoja.

3.  Varat, joita sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitokset vastaanottavat sähköisen rahan haltijalta, on viipymättä vaihdettava sähköiseen rahaan. Tällaiset varat eivät myöskään ole direktiivin 2006/48/EY 5 artiklassa tarkoitettuja yleisöltä vastaanotettuja talletuksia tai muita takaisin maksettavia varoja.

4.  Varoihin, jotka on otettu vastaan tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua toimintaa varten ja jotka eivät liity sähköisen rahan liikkeeseenlaskuun, sovelletaan direktiivin 2007/64/EY 16 artiklan 2 ja 4 kohtaa.

7 artikla

Suojaamista koskevat vaatimukset

1.  Jäsenvaltioiden on vaadittava sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitoksia suojaamaan liikkeeseen lasketun sähköisen rahan vastineeksi vastaanotetut varat direktiivin 2007/64/EY 9 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti. Maksuvälineen avulla suoritettuna maksuna vastaanotettuja varoja ei tarvitse suojata ennen kuin ne on hyvitetty sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitoksen maksutilille tai saatettu muulla tavoin sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitoksen saataville tarvittaessa direktiivissä 2007/64/EY vahvistettujen suoritusaikaa koskevien vaatimusten mukaisesti. Tällaiset varat on kuitenkin suojattava viimeistään kyseisen direktiivin 4 artiklan 27 kohdassa määritellyn viiden työpäivän aikana sähköisen rahan liikkeeseenlaskun jälkeen.

2.  Edellä 1 kohdan soveltamista varten turvallinen, vähäriskinen varallisuus kuuluu johonkin sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten omien varojen riittävyydestä 14 päivänä kesäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/49/EY ( 2 ) liitteessä I olevassa 14 kohdan taulukossa tarkoitettuun varallisuusluokkaan ja sen erityisriskin pääomavaatimus on enintään 1,6 prosenttia, lukuun ottamatta muita ”ehdot täyttäviä eriä”, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä kyseisen liitteen 15 kohdassa.

Edellä 1 kohdan soveltamista varten turvallista, vähäriskistä varallisuutta ovat myös sellaisten arvopapereiden yhteissijoitusyritysten osuudet, jotka sijoittavat pelkästään ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun varallisuuteen.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat 1 kohdan soveltamista varten poikkeuksellisissa olosuhteissa ja asianmukaisesti perustellen määritellä ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetun varallisuuden turvallisuutta, maturiteettia, arvoa tai muuta riskielementtiä koskevan arvioinnin perusteella, mikä osa tästä varallisuudesta ei ole turvallista, vähäriskistä varallisuutta.

3.  Sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitoksiin, jotka hoitavat tämän direktiivin 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja, sähköisen rahan liikkeeseenlaskuun liittymättömiä toimintoja, sovelletaan direktiivin 2007/64/EY 9 artiklaa.

4.  Jäsenvaltiot tai niiden toimivaltaiset viranomaiset voivat 1 ja 3 kohdan soveltamiseksi määritellä kansallisen lainsäädännön mukaisesti, mitä menetelmää sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitosten on sovellettava varojen suojaamiseksi.

8 artikla

Suhteet kolmansiin maihin

1.  Jäsenvaltiot eivät saa soveltaa sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitokseen, jonka kotipaikka on yhteisön ulkopuolella, sivukonttoreihin liiketoimintaa aloitettaessa tai harjoitettaessa säännöksiä, joiden johdosta ne saavat edullisemman kohtelun kuin sellainen sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitos, jonka kotipaikka on yhteisössä.

2.  Toimivaltaisten viranomaisten on annettava tiedoksi komissiolle kaikki sellaisille sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitoksille myönnetyt sivukonttoritoimiluvat, joiden kotipaikka on yhteisön ulkopuolella.

3.  Rajoittamatta 1 kohdan soveltamista yhteisö voi yhden tai useamman kolmannen maan kanssa tehdyin sopimuksin ryhtyä soveltamaan säännöksiä, joilla varmistetaan sellaisen sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitoksen sivukonttoreille, jonka kotipaikka on yhteisön ulkopuolella, samanlainen kohtelu koko yhteisössä.

9 artikla

Valinnaiset poikkeukset

1.  Jäsenvaltiot voivat jättää soveltamatta tai sallia toimivaltaisten viranomaistensa jättää soveltamatta tämän direktiivin 3, 4, 5 ja 7 artiklassa säädettyjä menettelyjä ja edellytyksiä tai osaa niistä, ei kuitenkaan direktiivin 2007/64/EY 20, 22, 23 ja 24 artiklan osalta, sekä sallia oikeushenkilöiden kirjaamisen sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitosten rekisteriin, jos kummatkin seuraavat edellytykset täyttyvät:

Jos sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitokset suorittavat 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja toimintoja, jotka eivät liity sähköisen rahan liikkeeseenlaskuun, tai jotakin 6 artiklan 1 kohdan b–e alakohdassa tarkoitetuista toiminnoista, ja liikkeessä olevan sähköisen rahan määrä ei ole ennalta tiedossa, toimivaltaisten viranomaisten on annettava sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitosten soveltaa tätä kohtaa sellaisen edustavan osuuden perusteella, joka oletetaan käytettävän sähköisen rahan liikkeeseenlaskuun, edellyttäen, että tämä edustava osuus voidaan arvioida kohtuullisesti historiatietojen perusteella ja toimivaltaisia viranomaisia tyydyttävällä tavalla. Jos sähköisen rahan liikkeellelaskija ei ole ollut liiketoiminnassa riittävän pitkään, vaatimusta arvioidaan liiketoimintasuunnitelmassa kaavaillun liikkeessä olevan sähköisen rahan perusteella soveltaen kaikkia muutoksia, joita toimivaltaiset viranomaiset ovat vaatineet kyseiseen suunnitelmaan.

Jäsenvaltiot voivat myös asettaa tämän artiklan mukaisten valinnaisten poikkeusten myöntämistä koskevaksi lisäehdoksi, että kuluttajan maksuvälineeseen tai maksutiliin sovelletaan sähköistä rahaa talletettaessa talletettavan määrän enimmäisrajaa.

Tämän kohdan mukaisesti rekisteröityneet oikeushenkilöt voivat tarjota sähköisen rahan liikkeeseenlaskuun liittymättömiä maksupalveluja tämän artiklan mukaisesti ainoastaan siinä tapauksessa, että direktiivin 2007/64/EY 26 artiklassa tarkoitetut ehdot täyttyvät.

2.  Oikeushenkilön, joka on rekisteröity 1 kohdan mukaisesti, on pidettävä kotipaikkansa siinä jäsenvaltiossa, jossa se tosiasiallisesti harjoittaa liiketoimintaansa.

3.  Oikeushenkilöltä, joka on rekisteröity 1 kohdan mukaisesti, on kohdeltava sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitoksena. Niihin ei kuitenkaan sovelleta direktiivin 2007/64/EY 10 artiklan 9 kohtaa eikä 25 artiklaa.

4.  Jäsenvaltiot voivat myös säätää, että 1 kohdan mukaisesti rekisteröidyt oikeushenkilöt voivat harjoittaa vain joitakin 6 artiklan 1 kohdassa luetelluista toiminnoista.

5.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen oikeushenkilöiden on:

6.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että jos 1, 2 ja 4 kohdan edellytykset eivät enää täyty, asianomaisen oikeushenkilön on haettava 30 kalenteripäivän kuluessa toimilupaa 3 artiklan mukaisesti. Jokaiselta tällaiselta oikeushenkilöltä, joka ei ole hakenut toimilupaa kyseisen ajan kuluessa, on 10 artiklan mukaisesti kiellettävä sähköisen rahan liikkeeseenlasku.

7.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden toimivaltaisilla viranomaisilla on riittävät valtuudet tarkastaa, että tässä artiklassa vahvistettuja vaatimuksia noudatetaan jatkuvasti.

8.  Tätä artiklaa ei sovelleta direktiivin 2005/60/EY säännöksiin eikä kansallisiin rahanpesun torjuntaa koskeviin säännöksiin.

9.  Jos jäsenvaltio käyttää hyväkseen 1 kohdassa tarkoitettua poikkeusta, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle 30 päivään huhtikuuta 2011 mennessä. Jäsenvaltion on tehtävä komissiolle ilmoitus kaikista myöhemmistä muutoksista. Lisäksi jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle kyseisten oikeushenkilöiden määrä ja ilmoitettava vuosittain komissiolle 1 kohdassa tarkoitettu liikkeessä olevan sähköisen rahan kokonaismäärä kunkin kalenterivuoden joulukuun 31 päivänä.