|
+LIITE NÄYTTEENOTTO- JA ANALYYSIMENETELMÄT |
LIITE NÄYTTEENOTTO- JA ANALYYSIMENETELMÄTLIITE NÄYTTEENOTTO- JA ANALYYSIMENETELMÄT A. JÄTEVEDEN PÄÄSTÖ Analyysin vertailumenetelmä kiintoaineen kokonaismäärän määrittämiseksi (suodatettavissa oleva aine saostumattomasta näytteestä) ilmaistuna mg/l on suodatus 0,45 μm kalvosuodattimen läpi, kuivaus 105 °C:n lämpötilassa ja punnitus ( 4 ). Näytteet on otettava siten, että ne edustavat päästöä 24 tunnin ajalta. Määritys on suoritettava ± 5 % tarkkuudella ( 5 ) ja ± 10 % täsmällisyydellä (5) . B. ERITELMÄT, JOITA ON NOUDATETTAVA VALITTAESSA ILMAAN TAPAHTUVIEN PÄÄSTÖJEN MITTAUSMENETELMÄÄ I Gravimetrinen menetelmä
II Kuitujen laskentamenetelmä Käytettäessä kuitujen laskentamenettelyjä sen tarkastamiseksi onko tämän direktiivin 4 artiklan raja-arvoa noudatettu direktiivin 6 artiklan 3 kohdan säännösten mukaisesti, voidaan käyttää muuntokerrointa kaksi kuitua/ml 0,1 mg/m3 asbestipölyä kohti. Kuitu määritellään tässä direktiivissä esineeksi, jonka pituus on yli 5 μm ja leveys alle 3 μm, ja jonka pituus/leveys -suhde on yli 3/1, mikä on laskettavissa vaihekontrastisella optisella mikroskopialla käyttäen direktiivin 83/477/ETY liitteessä I määriteltyä eurooppalaista vertailumenetelmää. Kuitujen laskentamenetelmän on täytettävä seuraavat eritelmät: 1 Menetelmällä on pystyttävä mittaamaan laskettavien kuitujen pitoisuus päästetyissä kaasuissa. Valvova viranomainen päättää tällaisen mittauksen jaksollisuudesta laitoksen ja sen tuotannon ominaisuuksien mukaan, mutta sen tulisi tapahtua vähintään kuuden kuukauden välein. Kun jaksoittaisia mittauksia ei suoriteta, pölyn kokonaispäästöihin sovelletaan direktiivin 4 artiklassa asetettua raja-arvoa. Näytteenotto on suoritettava ennen mitattavan virtauksen laimennusta. 2 Laitoksen toiminta Mittaukset ovat päteviä vain, jos näytteenotto tehdään laitoksen toimiessa normaalisti. 3 Näytteenottopisteen valinta Näytteenotto on tehtävä pisteessä, jossa on pyörteetön ilmanvirtaus. On huolehdittava mahdollisimman hyvin siitä, että vältetään pyörteilyä ja esteitä, jotka saattaisivat katkaista ilman virtauksen. 4 Näytteenottoa varten vaaditut muutokset Kanaviin, joissa näytteenotto tapahtuu, on tehtävä sopivia aukkoja ja järjestettävä asianmukaiset alustat. 5 Ennen näytteenottoa suoritettavat mittaukset Ennen näytteenoton alkamista on ensin tarpeellista mitata ilman lämpötila ja ilmanpaine sekä virtausnopeus kanavassa. Ilman lämpötila ja ilmanpaine mitataan tavallisesti näytteenottolinjalta normaaleilla virtausnopeuksilla. Poikkeuksellisissa oloissa on myös tarpeellista mitata vesihöyrypitoisuus, jotta tulokset voidaan muuttaa sen mukaisesti. 6 Näytteenottomenettelyn yleiset edellytykset Menettely edellyttää, että ilmanäyte asbestipölyn päästöjä johtavasta kanavasta viedään suodattimen läpi ja että laskettavat asbestikuidut suodattimeen jääneessä pölyssä mitataan. 6.1 Näytteenottolinja on tarkastettava ensin sen varmistamiseksi, että se on ilmatiivis ja että siinä ei ole vuotoja, jotka saattaisivat aiheuttaa mittausvirheitä. Keräimen pää irrotetaan varovasti ja käynnistetään näytteenottopumppu. Vuotoaste ei saa ylittää 1 % tavallisesta näytteenottovirtauksesta. 6.2 Näytteenotto päästetyistä kaasuista on tehtävä päästökanavan sisällä isokineettisissä oloissa. 6.3 Näytteenoton kesto riippuu valvotun prosessin lajista ja käytetyn näytteenottosuuttimen koosta. Näytteenottoajan on oltava riittävä sen varmistamiseksi, että näytteenkeräyssuodattimessa on 100-600 laskettavaa asbestikuitua/mm2. Sen on oltava tyypillinen koko valvotulle prosessille. 6.4 Keräimen pää ja niiden pisteiden määrä, joista näytteitä on otettava, on määritettävä hyväksytyn kansallisen standardin mukaisesti. 7 Näytteenkeräyssuodattimen ominaisuudet 7.1 On valittava käytettyyn mittaustekniikkaan sopiva suodatin. Kuitujen laskentamenetelmässä on käytettävä kalvosuodattimia (selluloosan tai nitraattiselluloosan esterien seokset), joiden nimellinen huokoskoko on 5 μm, joihin on painettu neliöt ja joiden halkaisija on 25 mm. 7.2 Näytteenkeräyssuodattimen suodatustehon on oltava vähintään 99 % laskettavissa olevien asbestikuitujen suhteen. 8 Kuitujen laskeminen Kuitujen laskentamenetelmän on noudatettava direktiivin 83/477/ETY liitteessä I määriteltyä eurooppalaista vertailumenetelmää. 9 Tulosten ilmaiseminen Mittaustietojen lisäksi tuloksissa tulee esittää lämpötila-, paine- ja virtaustiedot ja niissä on oltava kaikki asiaankuuluvat tiedot, kuten yksinkertainen kaavio, joka osoittaa näytteenottopisteiden sijainnin, kanavien mitat, näytteenottomäärät ja tulosten saamisessa käytetyn laskentamenetelmän. Nämä tulokset ilmaistaan normaalissa lämpötilassa (273 K) ja paineessa (101,3 kPa). ( 1 ) EYVL N:o L 194, 25.7.1975, s. 47 ( 2 ) EYVL N:o L 84, 31.3.1978, s. 43 ( 3 ) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23. ( 4 ) Katso direktiivin 82/883/ETY III liite (EYVL N:o L 378, 31.12.1982, s. 1). ( 5 ) Nämä tekijät on määritelty direktiivin 79/869/ETY 2 artiklassa (EYVL N:o L 271, 29.10.1979, s. 44), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 81/855/ETY (EYVL N:o L 319, 7.11.1981, s. 16). 1. Yleiskatsaus
1.1 Viittaukset1.2 Tunnistetut vaatimukset1.3 Liittyvät standardit2. Tunnistetut vaatimukset
3. Liittyvät standardit
|