|
+9 artikla Erityisvarastot ---+Article 9 1. ---+Article 9 2. ---+Article 9 3. ---+Article 9 4. ---+Article 9 5. |
9 artikla Erityisvarastot9 artikla Erityisvarastot 1. Kukin jäsenvaltio voi sitoutua ylläpitämään kulutuspäivien perusteella laskettua öljyvarastojen vähimmäistasoa tämän artiklan ehtojen mukaisesti. Erityisvarastot omistaa jäsenvaltio tai sen perustama keskusvarastointiyksikkö, ja niitä ylläpidetään yhteisön alueella. 2. Erityisvarastot voivat koostua yksinomaan yhdestä tai useammasta seuraavista tuoteluokista, sellaisina kuin ne määritellään asetuksen (EY) N:o 1099/2008 liitteessä A olevassa 3.4 luvussa:
—
etaani
—
nestekaasu
—
moottoribensiini
—
lentobensiini
—
bensiininomainen lentopetroli (teollisuusbensiininomainen lentopetroli tai JP4)
—
lentopetroli
—
muu petroli
—
dieselöljy (kevyt polttoöljy)
—
polttoöljy (runsas- tai vähärikkinen)
—
teollisuus- ja muu bensiini
—
voiteluaineet
—
bitumi
—
parafiinivahat
—
öljykoksi.
3. Kunkin jäsenvaltion on yksilöitävä 2 kohdassa mainittujen luokkien mukaan öljytuotteet, joista erityisvarastot koostuvat. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jäsenvaltiossa kulutettujen määrien raakaöljyekvivalentti 3 artiklan sääntöjen mukaisesti määritettynä viitevuotena ja käytettyihin luokkiin sisältyvien tuotteiden osalta on vähintään 75 prosenttia kotimaankulutuksesta, joka lasketaan liitteessä II esitetyn menetelmän mukaisesti. Jäsenvaltion valitseman kunkin luokan osalta erityisvarastojen, joita se sitoutuu ylläpitämään, on vastattava keskimääräisen päivittäisen kulutuksen tiettyä päivien määrää laskettuna niiden raakaöljyekvivalentin pohjalta 3 artiklan sääntöjen mukaisesti määritettynä viitevuotena. Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetut raakaöljyekvivalentit lasketaan kertomalla kertoimella 1,2 aggregaatin ”havaitut kotimaan kokonaistoimitukset”, sellaisena kuin se on määritetty asetuksen (EY) N:o 1099/2008 liitteessä C olevassa 3.2.2.11 kohdassa, summa käytettyihin tai kyseessä oleviin luokkiin kuuluvien tuotteiden osalta. Kansainvälisen meriliikenteen polttoaineita ei lasketa mukaan. 4. Kunkin jäsenvaltion, joka on päättänyt ylläpitää erityisvarastoja, on toimitettava komissiolle Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistava ilmoitus, jossa täsmennetään niiden varastojen taso, joita se sitoutuu ylläpitämään, ja tällaisen sitoumuksen kesto, jonka on oltava vähintään yksi vuosi. Ilmoitettua vähimmäistasoa sovelletaan samalla tavoin kaikkiin erityisvarastojen luokkiin, joita jäsenvaltio käyttää. Jäsenvaltion on varmistettava, että tällaisia varastoja pidetään koko ilmoitetun kauden ajan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltion oikeutta tehdä tilapäisiä vähennyksiä, jotka johtuvat ainoastaan yksittäisten varastojen korvaustoimenpiteistä. Jäsenvaltion käyttämien luokkien luettelon on oltava voimassa vähintään vuoden, ja sitä voidaan muuttaa ainoastaan kalenterikuukauden ensimmäisestä päivästä alkaen. 5. Kunkin jäsenvaltion, joka ei ole antanut koko kalenterivuoden kestävää sitoumusta ylläpitää erityisvarastoja vähintään 30 päivälle, on varmistettava, että vähintään yksi kolmasosa sen varastointivelvoitteesta täyttyy 2 ja 3 kohdan mukaisten tuotteiden ylläpidosta. Jäsenvaltion, joka pitää erityisvarastoja alle 30 päivälle, on laadittava vuosikertomus, jossa selostetaan kyseisen jäsenvaltion kansallisten viranomaisten toteuttamat toimenpiteet sen varmuusvarastojen 5 artiklassa tarkoitetun käytettävyyden ja fyysisen saatavuuden varmistamiseksi ja todentamiseksi, ja sen on dokumentoitava samassa kertomuksessa järjestelyt, jotka on tehty, jotta jäsenvaltio voisi valvoa näiden varastojen käyttöä öljyn toimitushäiriöiden ilmetessä. Kertomus on toimitettava komissiolle sen kalenterivuoden ensimmäisen kuukauden loppuun mennessä, jota se koskee. 1. Yleiskatsaus
1.1 Viittaukset1.2 Tunnistetut vaatimukset1.3 Liittyvät standardit2. Tunnistetut vaatimukset
3. Liittyvät standardit
|