|
+61 artikla 3. |
61 artikla 3.Kansalliset sääntelyviranomaiset voivat erityisesti kohtuullisesta pyynnöstä asettaa velvollisuuksia myöntää käyttöoikeus johtoihin ja kaapeleihin ja niiden liitännäistoimintoihin rakennuksissa tai kansallisen sääntelyviranomaisen määrittelemään ensimmäiseen rakennuksen ulkopuolella sijaitsevaan keskittimeen tai jakelupisteeseen saakka, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan ja 2 kohdan säännösten soveltamista. Tällaisia velvollisuuksia voidaan asettaa sähköisten viestintäverkkojen tarjoajille tai myös tällaisten johtojen ja kaapelien omistajille, vaikka ne eivät olisi sähköisten viestintäverkkojen tarjoajia, jos tämä on perusteltua siksi, että tämänkaltaisten verkkoelementtien toisintaminen olisi taloudellisesti tehotonta tai fyysisesti mahdotonta toteuttaa. Käyttöoikeuden ehtoihin voi sisältyä erityisiä sääntöjä tällaisten verkkoelementtien sekä niiden liitännäistoimintojen ja -palvelujenkäyttöoikeudesta, avoimuudesta ja syrjimättömyydestä ja käyttöoikeuden kustannusten jakamisesta sekä siitä, että niitä on mukautettava riskitekijöiden huomioon ottamiseksi. Jos kansallinen sääntelyviranomainen toteaa, ottaen tarvittaessa huomioon asiaan liittyvästä markkina-analyysistä seuraavat velvollisuudet, että ensimmäisessä alakohdassa asetetut velvollisuudet eivät riitä vastaamaan nykyiseen tai syntymässä olevaan markkinatilanteeseen, jonka taustalla ovat toisintamiseen liittyvät suuret ja pysyväisluonteiset taloudelliset tai fyysiset esteet ja jonka lopputuloksena kilpailu vähenisi merkittävästi loppukäyttäjien kannalta, se voi asettaa tällaisia käyttöoikeutta koskevia velvollisuuksia oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin ja edellytyksin myös ensimmäistä keskitintä tai jakelupistettä pidemmälle sellaiseen pisteeseen asti, jonka se katsoo olevan lähimpänä loppukäyttäjiä niistä pisteistä, joihin voi muodostaa yhteyden riittävä määrä loppukäyttäjiä, jotta piste olisi käyttöoikeuden hakijoiden kannalta kaupallisesti kannattava. Kansallinen sääntelyviranomainen ottaa mahdollisimman tarkasti huomioon BERECin asiaankuuluvat suuntaviivat määritellessään, kuinka paljon ensimmäistä keskitintä tai jakelupistettä pidemmälle se ulottaa nämä velvollisuudet. Kansalliset sääntelyviranomaiset voivat asettaa aktiivisia tai virtuaalisia käyttöoikeuksia koskevia velvollisuuksia, jos tämä on teknisesti tai taloudellisesti perusteltua. Kansalliset sääntelyviranomaiset eivät saa asettaa sähköisten viestintäverkkojen tarjoajille velvollisuuksia toisen alakohdan mukaisesti, jos ne katsovat, että:
a)
tarjoaja täyttää 80 artiklan 1 kohdassa luetellut edellytykset ja asettaa saataville oikeudenmukaisin, syrjimättömin ja kohtuullisin ehdoin ja edellytyksin toteutettavissa olevan samanlaisen vaihtoehdon, jonka kautta loppukäyttäjät saavat käyttöoikeuden minkä tahansa yrityksen erittäin suuren kapasiteetin verkkoon; kansalliset sääntelyviranomaiset voivat ulottaa tämän poikkeuksen muihin tarjoajiin, jotka tarjoavat käyttöoikeuden erittäin suuren kapasiteetin verkkoon oikeudenmukaisin, syrjimättömin ja kohtuullisin ehdoin ja edellytyksin; tai
b)
velvollisuuksien asettaminen vaarantaisi uuden verkon käyttöönoton taloudellisen ja rahoituksellisen toteutettavuuden, erityisesti pienten paikallisten hankkeiden yhteydessä. Poiketen kolmannen alakohdan a alakohdasta kansalliset sääntelyviranomaiset voivat asettaa velvollisuuksia sähköisten viestintäverkkojen tarjoajille, jotka täyttävät kyseisessä alakohdassa vahvistetut edellytykset, jos asianomainen verkko on julkisesti rahoitettu. BEREC julkaisee viimeistään 21 päivänä joulukuuta 2020 suuntaviivat, joiden tarkoituksena on edistää tämän kohdan säännösten johdonmukaista soveltamista vahvistamalla asianmukaiset perusteet seuraavien määrittelylle:
a)
ensimmäinen keskitin tai jakelupiste;
b)
ensimmäistä keskitintä tai jakelupistettä pidemmällä oleva piste, johon voi muodostaa yhteyden riittävän suuri määrä loppukäyttäjiä, jotta tehokas yritys voi poistaa toisintamisen liittyvät hyvin merkittävät esteet;
c)
millaiset verkon käyttöönotot voidaan katsoa uusiksi;
d)
millaiset hankkeet voidaan katsoa pieniksi; ja
e)
mitkä toisintamiseen liittyvät taloudelliset tai fyysiset esteet ovat suuria ja pysyväisluonteisia. 1. Yleiskatsaus
1.1 Viittaukset1.2 Tunnistetut vaatimukset1.3 Liittyvät standardit2. Tunnistetut vaatimukset
3. Liittyvät standardit
|