|
+LIITE I |
LIITE I
LIITE I ALUEELLISTEN KOORDINOINTIKESKUSTEN TEHTÄVÄT 1. Koordinoitu kapasiteetin laskenta 1.1 Alueellisten koordinointikeskusten on suoritettava alueiden välisen kapasiteetin koordinoitu laskenta. 1.2 Koordinoitu kapasiteetin laskenta suoritetaan kaikilla kapasiteetin jakamisen aikaväleillä. 1.3 Koordinoitu kapasiteetin laskenta on suoritettava asetuksen (EY) N:o 714/2009 18 artiklan 5 kohdan perusteella hyväksyttyjen kapasiteetin jakamista ja siirtorajoituksen hallintaa koskevien suuntaviivojen nojalla kehitettyjen menetelmien perusteella. 1.4 Koordinoitu kapasiteetin laskenta suoritetaan yhteisen verkkomallin pohjalta 3 kohdan mukaisesti. 1.5 Koordinoidulla kapasiteetin laskennalla on varmistettava siirtorajoituksen tehokas hallinta tässä asetuksessa määriteltyjen siirtorajoituksen hallintaa koskevien periaatteiden mukaisesti. 2. Koordinoitu käyttövarmuusanalyysi 2.1 Alueellisten koordinointikeskusten on tehtävä koordinoitu käyttövarmuusanalyysi, jonka tavoitteena on varmistaa verkon käyttövarmuus. 2.2 Käyttövarmuusanalyysi tehdään kaikista käyttötoiminnan suunnittelun aikaväleistä, vuosittaisesta päivänsisäiseen, käyttäen yhteisiä verkkomalleja. 2.3 Koordinoitu käyttövarmuusanalyysi on tehtävä asetuksen (EY) N:o 714/2009 18 artiklan 5 kohdan perusteella hyväksyttyjen verkon käyttöä koskevien suuntaviivojen nojalla kehitettyjen menetelmien perusteella. 2.4 Alueellisten koordinointikeskusten on jaettava koordinoidun käyttövarmuusanalyysin tulokset ainakin käyttöalueen siirtoverkonhaltijoiden kanssa. 2.5 Jos alueellinen koordinointikeskus havaitsee koordinoidun käyttövarmuusanalyysin tuloksena mahdollisen rajoituksen, sen on suunniteltava korjaavia toimenpiteitä, joilla maksimoidaan tuloksellisuus ja taloudellinen tehokkuus. 3. Yhteisten verkkomallien laatiminen 3.1 Alueellisten koordinointikeskusten on otettava käyttöön tehokkaita prosesseja yhteisen verkkomallin laatimiseksi kutakin käyttötoiminnan suunnittelun aikaväliä varten, vuosittaisesta päivänsisäiseen. 3.2 Siirtoverkonhaltijoiden on nimitettävä yksi alueellinen koordinointikeskus laatimaan unionin laajuisia yhteisiä verkkomalleja. 3.3 Yhteiset verkkomallit on toteutettava asetuksen (EY) N:o 714/2009 18 artiklan 5 kohdan perusteella hyväksyttyjen verkon käyttöä koskevien suuntaviivojen ja kapasiteetin jakamista ja siirtorajoituksen hallintaa koskevien suuntaviivojen nojalla kehitettyjen menetelmien mukaisesti. 3.4 Yhteisiin verkkomalleihin on sisällytettävä tehokkaan käyttötoiminnan suunnittelun ja kapasiteetin laskennan kannalta merkitykselliset tiedot kaikilla käyttötoiminnan suunnittelun aikaväleillä, vuosittaisesta päivänsisäiseen. 3.5 Yhteiset verkkomallit on asetettava pyynnöstä kaikkien alueellisten koordinointikeskusten, siirtoverkonhaltijoiden, Sähkö-ENTSOn ja pyynnöstä ACERin saataville. 4. Siirtoverkonhaltijoiden varautumissuunnitelmien ja palautussuunnitelmien tukeminen yhdenmukaisuuden arvioinnin kannalta 4.1 Alueellisten koordinointikeskusten on tuettava käyttöalueen siirtoverkonhaltijoita varautumissuunnitelmien ja palautussuunnitelmien yhdenmukaisuuden arvioinnin tekemisessä asetuksen (EY) N:o 714/2009 6 artiklan 11 kohdan perusteella hyväksytyssä sähköverkon hätätilaa ja käytönpalautusta koskevassa verkkosäännössä vahvistettujen menettelyjen mukaisesti. 4.2. Kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on sovittava tasosta, jonka yläpuolella yhden tai useamman siirtoverkonhaltijan hätä-, suurhäiriö- tai palautustilassa toteuttamien toimien vaikutusta pidetään merkittävänä muiden synkronisesti tai synkronoimattomasti yhteenliitettyjen siirtoverkonhaltijoiden kannalta. 4.3 Tukiessaan siirtoverkonhaltijoita alueellisen koordinointikeskuksen on
a)
määritettävä mahdolliset yhteensopimattomuudet;
b)
ehdotettava lieventämistoimia. 4.4 Siirtoverkonhaltijoiden on arvioitava ja otettava huomioon ehdotetut lieventämistoimet. 5. Alueellisen käytönpalautuksen koordinoinnin ja optimoinnin tukeminen 5.1 Kunkin asiaankuuluvan alueellisen koordinointikeskuksen on tuettava siirtoverkonhaltijoita, jotka on asetuksen (EY) N:o 714/2009 6 artiklan 11 kohdan perusteella hyväksytyn sähköverkon hätätilaa ja käytönpalautusta koskevan verkkosäännön nojalla nimitetty taajuusjohtajiksi ja tahdistuksen johtajiksi, järjestelmän käytönpalautuksen tehokkuuden ja tuloksellisuuden parantamiseksi. Käyttöalueen siirtoverkonhaltijoiden on määriteltävä alueellisen koordinointikeskuksen rooli alueellisen käytönpalautuksen koordinoinnin ja optimoinnin tukemisessa. 5.2. Siirtoverkonhaltijat voivat pyytää apua alueellisilta koordinointikeskuksilta, jos niiden verkko on suurhäiriö- tai palautustilassa. 5.3. Alueellisilla koordinointikeskuksilla on oltava käytössään lähes reaaliaikaiset käytönvalvontajärjestelmät, joiden osalta tarkkailtavuus määritellään 4.2 kohdassa tarkoitettua tasoa soveltamalla. 6. Käytön jälkeinen ja häiriöiden jälkeinen analysointi ja raportointi 6.1 Alueellisten koordinointikeskusten on tutkittava kaikki 4.2 kohdassa tarkoitetun tason ylittävät häiriöt ja laadittava niistä raportti. Käyttöalueen sääntelyviranomaiset ja ACER voidaan ottaa mukaan tutkintaan niiden pyynnöstä. Raporttiin on sisällyttävä suosituksia vastaavien häiriöiden estämiseksi tulevaisuudessa. 6.2 Alueellisten koordinointikeskusten on julkaistava raportti. ACER voi antaa suosituksia vastaavien häiriöiden estämiseksi tulevaisuudessa. 7. Reservikapasiteetin alueellinen mitoitus 7.1 Alueellisten koordinointikeskusten on laskettava käyttöalueen reservikapasiteettivaatimukset. Reservikapasiteettivaatimusten määrityksessä on noudatettava seuraavia vaatimuksia:
a)
sen yleisenä tavoitteena on oltava käyttövarmuuden ylläpitäminen mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla;
b)
se on suoritettava vuorokautisella tai päivänsisäisellä aikavälillä taikka molempina;
c)
siinä on laskettava käyttöalueella vaaditun reservikapasiteetin kokonaismäärä;
d)
siinä on määritettävä reservikapasiteettia koskevat vähimmäisvaatimukset kullekin reservikapasiteetin tyypille;
e)
siinä on otettava huomioon erityyppisten reservikapasiteettien mahdollinen korvaaminen toisentyyppisillä reservikapasiteeteilla hankintakustannusten minimoimiseksi;
f)
siinä on vahvistettava vaaditun reservikapasiteetin maantieteellistä jakautumista koskevat tarvittavat vaatimukset, jos näitä tarvitaan. 8. Tasehallintakapasiteetin alueellisen hankinnan helpottaminen 8.1 Alueellisten koordinointikeskusten on tuettava käyttöalueen siirtoverkonhaltijoita hankittavan tasehallintakapasiteetin määrän määrittämisessä. Tasehallintakapasiteetin määrän määrityksessä on noudatettava seuraavia vaatimuksia:
a)
se on suoritettava vuorokautisella tai päivänsisäisellä aikavälillä taikka molempina;
b)
siinä on otettava huomioon erityyppisten reservikapasiteettien mahdollinen korvaaminen toisentyyppisillä reservikapasiteeteilla hankintakustannusten minimoimiseksi;
c)
siinä on otettava huomioon vaaditun reservikapasiteetin määrät, jotka odotetaan toimitettavan sellaisten tasesähköä koskevien tarjousten pohjalta, joita ei tehdä tasehallintakapasiteettia koskevan sopimuksen perusteella. 8.2 Alueellisten käyttökeskusten on tuettava käyttöalueen siirtoverkonhaltijoita 8.1 kohdan mukaisesti määritetyn vaaditun tasehallintakapasiteetin määrän hankinnassa. Tasehallintakapasiteetin hankinnassa on noudatettava seuraavia vaatimuksia:
a)
se on suoritettava vuorokautisella tai päivänsisäisellä aikavälillä taikka molempina;
b)
siinä on otettava huomioon erityyppisten reservikapasiteettien mahdollinen korvaaminen toisentyyppisillä reservikapasiteeteilla hankintakustannusten minimoimiseksi. 9. Alueelliset seuraavan viikon ja vähintään vuorokautiset verkon riittävyysarvioinnit ja riskiä vähentävien toimien valmistelu 9.1 Alueellisten koordinointikeskusten on tehtävä alueellisia seuraavan viikon ja vähintään vuorokautisia riittävyysarviointeja asetuksessa (EU) 2017/1485 vahvistettujen menettelyjen mukaisesti ja asetuksen (EU) 2019/941 8 artiklan nojalla kehitetyn menetelmän perusteella. 9.2 Alueellisten koordinointikeskusten on tehtävä lyhyen aikavälin alueelliset riittävyysarvioinnit käyttöalueen siirtoverkonhaltijoiden toimittamien tietojen pohjalta sellaisten tilanteiden havaitsemiseksi, joissa riittävyyden odotetaan olevan puutteellinen millä tahansa vastuualueella tai alueellisella tasolla. Alueellisten koordinointikeskusten on otettava huomioon mahdolliset alueiden väliset siirrot ja käyttövarmuusrajat kaikilla asiaankuuluvilla käyttötoiminnan suunnittelun aikaväleillä. 9.3 Tehdessään alueellista verkon riittävyysarviointia kunkin alueellisen koordinointikeskuksen on koordinoitava toimintaansa muiden alueellisten koordinointikeskusten kanssa
a)
perustana olevien oletusten ja ennusteiden todentamiseksi;
b)
sellaisten mahdollisten tilanteiden havaitsemiseksi, joissa riittävyys on puutteellinen useilla alueilla. 9.4 Kunkin alueellisen koordinointikeskuksen on toimitettava alueellisten verkon riittävyysarviointien tulokset sekä toimet, joita se ehdottaa puutteellisen riittävyyden riskin vähentämiseksi, käyttöalueen siirtoverkonhaltijoille ja muille alueellisille koordinointikeskuksille. 10. Alueellinen käyttökeskeytysten koordinointi 10.1 Kunkin alueellisen koordinointikeskuksen on toteutettava alueellinen käyttökeskeytysten koordinointi asetuksen (EY) N:o 714/2009 18 artiklan 5 kohdan perusteella hyväksytyissä verkon käyttöä koskevissa suuntaviivoissa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti, jotta voidaan seurata merkityksellisen verkko-omaisuuden käytettävyystilaa ja koordinoida käytettävyyssuunnitelmia ja varmistaa näin siirtoverkon käyttövarmuus ja maksimoida samalla alueiden välisiin sähkönsiirtoihin vaikuttavien rajayhdysjohtojen ja siirtoverkkojen kapasiteetti. 10.2 Kunkin alueellisen koordinointikeskuksen on ylläpidettävä yhtä luetteloa käyttöalueen merkityksellisistä verkkoelementeistä, sähköntuotantomoduuleista ja kulutuslaitoksista ja asetettava se saataville Sähkö-ENTSOn käyttötoiminnan suunnittelun tietopankissa. 10.3 Kunkin alueellisen koordinointikeskuksen on toteutettava seuraavat käyttökeskeytysten koordinointiin käyttöalueella liittyvät toimet:
a)
niiden on arvioitava käyttökeskeytysten suunnittelun yhteensopivuutta käyttäen kaikkien siirtoverkonhaltijoiden seuraavan vuoden käytettävyyssuunnitelmia;
b)
niiden on toimitettava käyttöalueen siirtoverkonhaltijoille luettelo havaituista suunnittelun yhteensopimattomuuksista ja ratkaisut, joita se ehdottaa yhteensopimattomuuksien ratkaisemiseksi. 11. Siirtoverkonhaltijoiden välisten korvausmekanismien optimointi 11.1 Käyttöalueen siirtoverkonhaltijat voivat yhdessä päättää alueellisen koordinointikeskuksen tuen vastaanottamisesta sellaisiin siirtoverkonhaltijoiden välisiin suorituksiin liittyvien rahavirtojen hallinnoinnissa, joissa on osallisina useampi kuin kaksi siirtoverkonhaltijaa; tämä koskee esimerkiksi ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyn kustannuksia, pullonkaulatuloja, tahattomia poikkeamia ja reservien hankintakustannuksia. 12. Alueellisten koordinointikeskusten palveluksessa olevan henkilöstön koulutus ja sertifiointi 12.1 Alueellisten koordinointikeskusten on valmisteltava ja toteutettava alueelliseen verkon käyttöön keskittyviä koulutus- ja sertifiointiohjelmia henkilöstölle, joka työskentelee alueellisten koordinointikeskusten palveluksessa. 12.2 Koulutusohjelmien on katettava kaikki alueellisen koordinointikeskuksen tehtäviin kuuluvat verkon käyttöä koskevat merkitykselliset osatekijät, alueellista kriisiä koskevat skenaariot mukaan lukien. 13. Alueellisten sähkökriisiskenaarioiden määrittäminen 13.1 Alueellisten koordinointikeskusten on määritettävä alueelliset kriisiskenaariot asetuksen (EU) 2019/941 6 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen kriteerien mukaisesti, jos Sähkö-ENTSO siirtää niille tämän tehtävän. Alueelliset sähkökriisiskenaariot määritetään asetuksen (EU) 2019/941 5 artiklassa vahvistettua menetelmää noudattaen. 13.2 Alueellisten koordinointikeskusten on tuettava kunkin käyttöalueen toimivaltaisia viranomaisia niiden pyynnöstä kahden vuoden välein tehtävien alueellisten kriisisimulaatioiden valmistelussa ja toteuttamisessa asetuksen (EU) 2019/941 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti. 14. Uutta siirtokapasiteettia, olemassa olevan siirtokapasiteetin parantamista tai niiden vaihtoehtoja koskevien tarpeiden määrittäminen 14.1 Alueellisten koordinointikeskusten on tuettava siirtoverkonhaltijoita niiden määrittäessä uutta siirtokapasiteettia, olemassa olevan siirtokapasiteetin parantamista tai niiden vaihtoehtoja koskevia tarpeita, jotka on toimitettava asetuksen (EU) N:o 347/2013 nojalla perustetuille alueellisille ryhmille ja sisällytettävä direktiivin (EU) 2019/944 51 artiklassa tarkoitettuun kymmenvuotiseen verkon kehittämissuunnitelmaan. 15. Sellaisen tarjousalueen ulkopuolisen enimmäiskapasiteetin laskenta, joka on käytettävissä ulkopuolisen kapasiteetin osallistumiseen kapasiteettimekanismeihin 15.1 Alueellisten koordinointikeskusten on tuettava siirtoverkonhaltijoita niiden laskiessa, mikä on tarjousalueen ulkopuolinen enimmäiskapasiteetti, joka on käytettävissä ulkopuolisen kapasiteetin osallistumiseksi kapasiteettimekanismeihin, ottaen huomioon yhteenliitännän odotettavissa oleva käytettävyys ja todennäköisyys sille, että mekanismia soveltavassa sähköjärjestelmässä esiintyy järjestelmän niukkuustilanne samanaikaisesti kuin siinä sähköjärjestelmässä, jossa tämä tarjousalueen ulkopuolinen kapasiteetti sijaitsee. 15.2 Laskenta suoritetaan 26 artiklan 11 kohdan a alakohdassa vahvistettua menetelmää noudattaen. 15.3 Alueellisten koordinointikeskusten on suoritettava laskenta kullekin käyttöalueen kattamalle tarjousalueen rajalle. 16. Kausittaisten riittävyysarviointien valmistelu 16.1 Alueellisten koordinointikeskusten on tuotettava alueellisia kausittaisia riittävyysarviointeja, jos Sähkö-ENTSO siirtää niille tämän tehtävän asetuksen (EU) 2019/941 9 artiklan mukaisesti. 16.2 Kausittaisten riittävyysarviointien valmistelu tehdään asetuksen (EU) 2019/941 8 artiklan nojalla kehitetyn menetelmän perusteella. 1. Yleiskatsaus
1.1 Viittaukset1.2 Tunnistetut vaatimukset1.3 Liittyvät standardit2. Tunnistetut vaatimukset
3. Liittyvät standardit
|