+26 artikla Lämmityksen ja jäähdytyksen tarjonta
---+26 artikla 1.
---+26 artikla 2.
---+26 artikla 3.
---+26 artikla 4.
---+26 artikla 5.
---+26 artikla 6.
---+26 artikla 7.
---+26 artikla 8.
---+26 artikla 9.
---+26 artikla 10.
---+26 artikla 11.
---+26 artikla 12.
---+26 artikla 13.
---+26 artikla 14.

26 artikla Lämmityksen ja jäähdytyksen tarjonta

1. Yleiskatsaus

,
26 artikla 1.

Jotta varmistetaan primäärienergian tehokkaampi kulutus ja lisätään uusiutuvan energian osuutta verkkoon menevässä lämmityksessä ja jäähdytyksessä, tehokkaan kaukolämmitys- ja jäähdytysjärjestelmän on täytettävä seuraavat kriteerit:

a) 

31 päivään joulukuuta 2027 järjestelmä, jossa käytetään vähintään 50-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa, 50-prosenttisesti hukkalämpöä, 75-prosenttisesti yhteistuotannosta saatavaa lämpöä tai 50-prosenttisesti tällaisen energian ja lämmön yhdistelmää;

b) 

1 päivästä tammikuuta 2028 järjestelmä, jossa käytetään vähintään 50-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa, 50-prosenttisesti hukkalämpöä, 50-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa ja hukkalämpöä, 80-prosenttisesti tehokkaasta yhteistuotannosta saatavaa lämpöä tai vähintään sellaista verkkoon menevän lämpöenergian yhdistelmää, jossa uusiutuvan energian osuus on vähintään 5 prosenttia ja uusiutuvan energian, hukkalämmön tai tehokkaan yhteistuotannon kokonaisosuus on vähintään 50 prosenttia;

c) 

1 päivästä tammikuuta 2035 järjestelmä, jossa käytetään vähintään 50-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa, 50-prosenttisesti hukkalämpöä tai 50-prosenttisesti uusitutuvaa energiaa ja hukkalämpöä, tai järjestelmää, jossa uusiutuvan energian, hukkalämmön tai tehokkaasta yhteistuotannosta saatavan lämmön kokonaisosuus on vähintään 80 prosenttia ja lisäksi uusiutuvan energian tai hukkalämmön kokonaisuusosuus on vähintään 35 prosenttia;

d) 

1 päivästä tammikuuta 2040 järjestelmä, jossa käytetään vähintään 75-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa, 75-prosenttisesti hukkalämpöä tai 75-prosenttisesti uusitutuvaa energiaa ja hukkalämpöä, tai järjestelmää, jossa käytetään uusiutuvaa energiaa, hukkalämpöä ja tehokkaasta yhteistuotannosta saatavaa lämpöä vähintään 95-prosenttisesti, ja jossa lisäksi uusiutuvan energian tai hukkalämmön kokonaisosuus on vähintään 35 prosenttia;

e) 

1 päivästä tammikuuta 2045 järjestelmä, jossa käytetään vähintään 75-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa, 75-prosenttisesti hukkalämpöä tai 75-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa ja hukkalämpöä;

f) 

1 päivästä tammikuuta 2050 järjestelmä, jossa käytetään ainoastaan uusiutuvaa energiaa, ainoastaan hukkalämpöä tai ainoastaan uusiutuvan energian ja hukkalämmön yhdistelmää.
26 artikla 2.

Jäsenvaltiot voivat vaihtoehtoina tämän artiklan 1 kohdassa vahvistetuille kriteereille valita myös kestävyyteen liittyvää suorituskykyä koskevia kriteerejä, jotka perustuvat kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmästä tulevien kasvihuonekaasupäästöjen määrään asiakkaille toimitettua lämmitys- tai jäähdytysyksikköä kohden ottaen huomioon toimenpiteet, jotka on toteutettu direktiivin (EU) 2018/2001 24 artiklan 4 kohdan mukaisen velvoitteen täyttämiseksi. Kyseisiä kriteereitä valittaessa tehokkaan kaukolämmitys- ja -kaukojäähdytysjärjestelmän on tuotettava seuraava kasvihuonekaasupäästöjen enimmäismäärä asiakkaille toimitettua lämmitys- tai jäähdytysyksikköä kohden:

a) 

31 päivään joulukuuta 2025: 200 grammaa/kWh;

b) 

1 päivästä tammikuuta 2026: 150 grammaa/kWh;

c) 

1 päivästä tammikuuta 2035: 100 grammaa/kWh;

d) 

1 päivästä tammikuuta 2045: 50 grammaa/kWh;

e) 

1 päivästä tammikuuta 2050: 0 grammaa/kWh.
26 artikla 3.
Jäsenvaltiot voivat päättää soveltaa kriteerejä, jotka koskevat kasvihuonekaasupäästöjä lämmitys- tai jäähdytysyksikköä kohden, millä tahansa tämän artiklan 2 kohdan a–e alakohdassa tarkoitetulla kaudella. Jos ne päättävät tehdä niin, niiden on ilmoitettava asiasta komissiolle viimeistään 11 päivänä tammikuuta 2024 tämän artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun ajanjakson osalta ja vähintään kuusi kuukautta ennen tämän artiklan 2 kohdan b–e alakohdassa tarkoitettujen asiaankuuluvien kausien alkamista. Tällaisen ilmoituksen on sisällettävä toimenpiteet, jotka on toteutettu direktiivin (EU) 2018/2001 24 artiklan 4 kohdan mukaisen velvoitteen täyttämiseksi, ellei niitä ole jo ilmoitettu niiden kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman viimeisimmässä päivityksessä.
26 artikla 4.

Jotta kaukolämmitys- ja kaukojäähdytysjärjestelmä voidaan määritellä tehokkaaksi, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun järjestelmä rakennetaan tai sen toimitusyksikköjä uudistetaan merkittävästi, se täyttää 1 tai 2 kohdassa säädetyt kriteerit, joita sovelletaan ajankohtana, jona se aloittaa toimintansa tai jatkaa toimintaansa uudistamisen jälkeen. Lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun kaukolämmitys- ja kaukojäähdytysjärjestelmää rakennetaan tai sen syöttöyksiköitä kunnostetaan merkittävästi

a) 

muiden fossiilisten polttoaineiden kuin maakaasun käyttö olemassa olevissa lämmönlähteissä ei lisäänny verrattuna kolmen edeltävän täyden toiminnan kalenterivuoden keskimääräiseen vuotuiseen kulutukseen ennen uudistamista; ja

b) 

missään kyseisen järjestelmän uusissa lämmönlähteissä ei käytetä muita fossiilisia polttoaineita kuin maakaasua, jos se rakennetaan tai sitä kunnostetaan merkittävästi vuoteen 2030 saakka.
26 artikla 5.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 päivästä tammikuuta 2025 ja sen jälkeen joka viides vuosi kaikkien sellaisten olemassa olevien kaukolämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien toiminnanharjoittajat, joiden lämmön ja jäähdytyksen kokonaistuotto on yli 5 MW ja jotka eivät täytä 1 kohdan b–e alakohdassa vahvistettuja kriteerejä, laativat suunnitelman, jolla varmistetaan primäärienergian tehokkaampi kulutus, vähennetään jakeluhäviöitä ja lisätään uusiutuvan energian osuutta lämmön ja jäähdytyksen toimituksessa. Suunnitelmaan on sisällyttävä toimenpiteitä 1 kohdan b–e alakohdassa vahvistettujen kriteerien täyttämiseksi, ja toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä se.
26 artikla 6.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että datakeskukset, joiden nimellinen kokonaisenergiapanos on yli 1 MW, käyttää hukkalämpöä tai muita hukkalämmön talteenottosovelluksia, paitsi jos ne voivat osoittaa, että se ei ole teknisesti tai taloudellisesti toteutettavissa 7 kohdassa tarkoitetun arvioinnin mukaisesti.
26 artikla 7.

Sen arvioimiseksi, onko lämmityksen ja jäähdytyksen energiatehokkuuden parantaminen taloudellisesti toteutettavissa, jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteen XI mukainen kustannus-hyötyanalyysi tehdään laitostasolla silloin, kun suunnitellaan seuraavia uusia laitoksia tai niiden merkittävää uudistamista:

a) 

sähkön lauhdetuotantolaitos, jonka keskimääräinen vuotuinen kokonaisenergiapanos on yli 10 MW, laitoksen kustannusten ja hyötyjen arvioimiseksi sen toteuttamisesta tehokkaana yhteistuotantolaitoksena;

b) 

teollisuuslaitos, jonka keskimääräinen vuotuinen kokonaisenergiapanos on yli 8 MW, hukkalämmön käytön arvioimiseksi laitosalueella ja sen ulkopuolella;

c) 

palvelulaitokset, kuten jätevedenkäsittelylaitokset ja nesteytetyn maakaasun käsittelylaitokset, joiden keskimääräinen vuotuinen kokonaisenergiapanos on yli 7 MW, hukkalämmön käytön arvioimiseksi laitosalueella ja sen ulkopuolella;

d) 

datakeskus, jonka nimellinen kokonaisenergiapanos on yli 1 MW, kustannus-hyötyanalyysin, muun muassa teknisen toteutettavuuden, kustannustehokkuuden ja energiatehokkuuteen kohdistuvan vaikutuksen sekä paikallisen lämmön kysynnän, myös kausivaihtelun, arvioimiseksi hukkalämmön käyttämisestä taloudellisesti perusteltua kysyntää varten ja kyseisen laitoksen liittämisestä kaukolämpöverkkoon tai tehokkaaseen tai uusiutuvaan energiaan perustuvaan kaukojäähdytysjärjestelmään tai muihin hukkalämmön talteenottosovelluksiin.

Edellä ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitetussa analyysissa on tarkasteltava jäähdytysjärjestelmäratkaisuja, jotka mahdollistavat hukkalämmön poistamisen tai talteenoton käyttökelpoisella lämpötilatasolla mahdollisimman vähäisin lisäenergiapanoksin.

Jäsenvaltioiden on pyrittävä poistamaan hukkalämmön käytön esteitä ja tuettava hukkalämmön käyttöönottoa, kun suunnitellaan uusia laitoksia tai laitosten merkittävää uudistamista.

Sellaisten laitteiden asentamista, joilla otetaan talteen polttolaitoksen tuottamaa hiilidioksidia sen varastoimiseksi maaperään direktiivissä 2009/31/EY säädetyn mukaisesti, ei pidetä tämän kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuna uudistamisena.

Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että kustannus-hyötyanalyysi tehdään yhteistyössä laitoksen toiminnasta vastaavien yritysten kanssa.
26 artikla 8.

Jäsenvaltiot voivat vapauttaa 7 kohdan soveltamisesta

a) 

huippukuormitusaikoina käytettävät ja varasähköä tuottavat laitokset, joiden toiminta-ajaksi on suunniteltu alle 1 500 käyttötuntia vuodessa (viiden vuoden jakson liukuva keskiarvo), perustuen jäsenvaltion määrittelemään todentamismenettelyyn, jolla varmistetaan tämän vapautusperusteen täyttyminen;

b) 

laitokset, jotka on sijoitettava lähelle direktiivin 2009/31/EY nojalla hyväksyttyä geologista varastointipaikkaa;

c) 

datakeskukset, joiden hukkalämpöä käytetään tai tullaan käyttämään kaukolämpöverkossa tai suoraan sisätilojen lämmitykseen, lämpimän käyttöveden valmistukseen tai muuhun käyttöön rakennuksessa, rakennusryhmässä tai tiloissa, jossa ne sijaitsevat.

Jäsenvaltiot voivat yksittäisten laitosten vapauttamiseksi 7 kohdan c ja d alakohdan soveltamisesta myös säätää kynnysarvoja, jotka ilmaistaan saatavilla olevan käyttökelpoisen hukkalämmön määränä, lämmityksen kysyntänä tai teollisuuslaitosten ja kaukolämmitysverkkojen välisinä etäisyyksinä.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kyseiset tämän kohdan nojalla hyväksytyt vapautukset komissiolle.
26 artikla 9.

Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä direktiivin (EU) 2019/944 8 artiklassa tarkoitetut lupaperusteet tai vastaavat hyväksymisperusteet, jotta

a) 

otetaan huomioon 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kattavien arviointien tulokset,

b) 

varmistetaan, että 7 kohdassa vahvistetut vaatimukset täyttyvät,

c) 

otetaan huomioon 7 kohdassa tarkoitetun kustannus-hyötyanalyysin tulokset.
26 artikla 10.
Jäsenvaltiot voivat vapauttaa yksittäisiä laitoksia 9 kohdassa tarkoitettujen lupa- tai vastaavien hyväksyntäperusteiden mukaisesta velvoitteesta toteuttaa vaihtoehtoja, joiden hyödyt ylittävät kustannukset, jos siihen on pakottavia oikeudellisia, omistukseen liittyviä tai taloudellisia syitä. Kyseisissä tapauksissa asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava perusteltu päätös komissiolle kolmen kuukauden kuluessa kyseisen päätöksen tekemisestä. Komissio voi antaa päätöksestä lausunnon kolmen kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta.
26 artikla 11.
Tämän artiklan 7, 8, 9 ja 10 kohtaa sovelletaan direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan kuuluviin laitoksiin sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisessä direktiivissä vahvistettujen vaatimusten soveltamista.
26 artikla 12.
Jäsenvaltioiden on koottava tiedot 7 kohdan a–d alakohdan mukaisesti tehdyistä kustannus-hyötyanalyyseista. Kyseisten tietojen olisi sisällettävä ainakin tiedot saatavilla olevista lämmöntoimitusmääristä ja lämpöparametreista, suunnitellusta vuosittaisesta käyttötuntimäärästä ja laitosten maantieteellisestä sijainnista. Kyseisiä tietoja julkaistaessa on otettava asianmukaisesti huomioon niiden mahdollinen arkaluonteisuus.
26 artikla 13.
Jäsenvaltioiden on varmistettava liitteessä III olevassa d alakohdassa tarkoitettujen yhdenmukaistettujen hyötysuhteen viitearvojen perusteella, että tehokkaalla yhteistuotannolla tuotettavan sähkön alkuperä voidaan taata kunkin jäsenvaltion vahvistamien puolueettomien, avoimien ja syrjimättömien perusteiden mukaisesti. Niiden on varmistettava, että kyseinen alkuperätakuu vastaa liitteessä XII vahvistettuja vaatimuksia ja sisältää vähintään kyseisessä määritellyt tiedot. Jäsenvaltioiden on tunnustettava vastavuoroisesti toistensa alkuperätakuut yksinomaisena todistuksena tässä kohdassa tarkoitetuista tiedoista. Kieltäytymiselle alkuperätakuun tunnustamisesta tällaiseksi todistukseksi, erityisesti petosten estämiseen liittyvistä syistä, on oltava puolueettomat, avoimet ja syrjimättömät perusteet. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tällaisesta kieltäytymisestä ja perusteltava se. Jos alkuperätakuun tunnustamisesta kieltäydytään, komissio voi hyväksyä päätöksen, jolla kieltäytyvä osapuoli velvoitetaan tunnustamaan alkuperätakuu, ottaen huomioon erityisesti puolueettomat, avoimet ja syrjimättömät perusteet, joihin tällainen tunnustaminen perustuu.
26 artikla 14.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhteistuotannolle mahdollisesti annettavan tuen ehdoksi asetetaan, että yhteistuotannosta saatavaa sähköä ja hukkalämmön tehokasta hyödyntämistä käytetään tehokkaasti primäärienergian säästöjen saavuttamiseen. Yhteistuotannolle sekä kaukolämmön tuotannolle ja kaukolämmitysverkoille annettavaan julkiseen tukeen on sovellettava tapauksen mukaan valtiontukisääntöjä.

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset

3. Liittyvät standardit

Standardit
  • Builddate: 05.08.2026 00:00:00 -Doknr: CELEX:32023L1791
  • EULAW -

    EN: Legal acts of the European Union from EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © European Union. Re-use is authorised by Decision 2011/833/EU, provided the source is acknowledged; the consolidated texts are licensed under CC BY 4.0 (EUR-Lex legal notice). Divided into sections and converted into the GRCA format, the wording unchanged. Only the legislation published in the Official Journal of the European Union is deemed authentic.

    DE: Rechtsakte der Europäischen Union aus EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © Europäische Union. Weiterverwendung nach Beschluss 2011/833/EU mit Quellenangabe gestattet; die konsolidierten Fassungen stehen unter CC BY 4.0 (Rechtlicher Hinweis von EUR-Lex). In Abschnitte aufgeteilt und in das GRCA-Format umgewandelt, der Wortlaut unverändert. Verbindlich sind allein die im Amtsblatt der Europäischen Union veröffentlichten Rechtsakte.