+3 artikla Kansallinen rakennusten perusparannussuunnitelma
---+3 artikla 1.
---+3 artikla 2.
---+3 artikla 3.
---+3 artikla 4.
---+3 artikla 5.
---+3 artikla 6.
---+3 artikla 7.
---+3 artikla 8.
---+3 artikla 9.

3 artikla Kansallinen rakennusten perusparannussuunnitelma

1. Yleiskatsaus

,
3 artikla 1.
Kunkin jäsenvaltion on laadittava kansallinen rakennusten perusparannussuunnitelma varmistamaan sekä julkisten että yksityisten asuinrakennusten ja muiden kuin asuinrakennusten kansallisen kannan perusparantaminen erittäin energiatehokkaaksi ja hiilivapaaksi saatetuksi rakennuskannaksi vuoteen 2050 mennessä pyrkien muuttamaan olemassa olevat rakennukset päästöttömiksi rakennuksiksi.
3 artikla 2.

Kuhunkin kansalliseen rakennusten perusparannussuunnitelmaan on sisällyttävä

a) 

kansallisen rakennuskannan yleiskatsaus, jossa otetaan huomioon eri rakennustyypit, mukaan lukien niiden osuus kansallisesta rakennuskannasta, rakennuskaudet ja ilmastovyöhykkeet, ja joka perustuu tarvittaessa tilastolliseen otantaan ja 22 artiklan mukaiseen energiatehokkuustodistusten kansalliseen tietokantaan, yleiskatsaukseen markkinaesteistä ja markkinoiden toimintapuutteista, yleiskatsaukseen kapasiteetista rakennusalalla, energiatehokkuusalalla ja uusiutuvan energian alalla sekä tarvittaessa tilastolliseen otantaan perustuvaan heikossa asemassa olevien kotitalouksien osuuteen;

b) 

etenemissuunnitelma, joka sisältää kansallisesti vahvistetut tavoitteet ja mitattavissa olevat edistymisindikaattorit vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi, mukaan lukien energiaköyhyydestä kärsivien osuuden väheneminen, jotta voidaan varmistaa erittäin energiatehokas ja hiilivapaaksi saatettu kansallinen rakennuskanta ja olemassa olevien rakennusten muuttaminen päästöttömiksi rakennuksiksi vuoteen 2050 mennessä;

c) 

yleiskatsaus toteutetuista ja suunnitelluista politiikoista ja toimenpiteistä, joilla tuetaan b alakohdan mukaisen etenemissuunnitelman täytäntöönpanoa.

d) 

selvitys kansallisen rakennusten perusparannussuunnitelman toteuttamiseen liittyvistä investointitarpeista, rahoituslähteistä ja -toimenpiteistä sekä hallinnollisista resursseista rakennusten perusparannusta varten;

e) 

käytöstä syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen ja vuotuisen primäärienergiankäytön kysynnän kynnysarvot uudessa tai perusparannetussa päästöttömässä rakennuksessa 11 artiklan mukaisesti;

f) 

muita kuin asuinrakennuksia koskevat energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka perustuvat energiatehokkuuden enimmäiskynnysarvoihin 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

g) 

kansallinen kehityspolku asuinrakennuskannan perusparannuksille, mukaan lukien primäärienergian keskimääräisen kokonaiskäytön vuosien 2030 ja 2035 välitavoitteet (kWH/m2/vuosi) 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti; ja

h) 

näyttöön perustuva arvio odotetuista energiansäästöistä ja laajemmista hyödyistä, mukaan lukien sisäympäristön laatuun liittyvät hyödyt.

Tämän kohdan b alakohdassa tarkoitetun etenemissuunnitelman on sisällettävä vuosien 2030, 2040 ja 2050 kansalliset tavoitteet, jotka koskevat kansallisen rakennuskannan vuotuista energiaperusparannusastetta ja primääri- ja loppuenergian kulutusta sekä sen käytöstä syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä, erityiset määräajat 9 artiklan 1 kohdan mukaisten alempien energiatehokkuuden enimmäiskynnysarvojen noudattamiselle muissa kuin asuinrakennuksissa viimeistään vuosina 2040 ja 2050 kansallisen rakennuskannan muuttamista päästöttömiksi rakennuksiksi koskevan kehityskulun mukaisesti; ja näyttöön perustuva arvio odotetuista energiansäästöistä ja laajemmista hyödyistä, myös sisäympäristön laatuun liittyvien hyötyjen osalta.

Jos kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin sisältyy jo yleiskatsaus c alakohdassa tarkoitetuista erityisistä politiikoista ja toimenpiteistä tai d alakohdassa tarkoitetuista erityisistä investointitarpeista, rakennusten perusparannussuunnitelmaan voidaan sisällyttää selkeä viittaus kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien asiaankuuluviin osiin täydellisen yleiskatsauksen sijasta.
3 artikla 3.
Kunkin jäsenvaltion on joka viides vuosi laadittava ja toimitettava komissiolle luonnos kansallisesta rakennusten perusparannussuunnitelmasta käyttäen tämän direktiivin liitteessä II olevaa mallia. Kunkin jäsenvaltion on toimitettava kansallinen rakennusten perusparannussuunnitelmansa luonnos osana asetuksen (EU) 2018/1999 9 artiklassa tarkoitettua yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelmansa luonnosta ja, jos jäsenvaltio toimittaa luonnoksen päivityksestä, osana mainitun asetuksen 14 artiklassa tarkoitettua luonnosta päivityksestä.

Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on toimitettava ensimmäinen rakennusten perusparannussuunnitelman luonnos komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025.
3 artikla 4.
Kansallisen rakennusten perusparannussuunnitelmansa kehittämisen tueksi kunkin jäsenvaltion on suoritettava kansallisen rakennusten perusparannussuunnitelman luonnosta koskeva julkinen kuuleminen ennen sen toimittamista komissiolle. Julkiseen kuulemiseen osallistuvat erityisesti paikallis- ja alueviranomaiset ja muut sosioekonomiset kumppanit, mukaan lukien kansalaisyhteiskunta ja heikossa asemassa olevien kotitalouksien parissa työskentelevät elimet. Kunkin jäsenvaltion on liitettävä julkisen kuulemisensa tulosten yhteenveto kansallisen rakennusten perusparannussuunnitelmansa luonnokseen. Julkinen kuuleminen voidaan sisällyttää osaksi asetuksen (EU) 2018/1999 10 artiklan mukaisesti toteutettavaa julkista kuulemista.
3 artikla 5.

Komissio arvioi 3 kohdan mukaisesti toimitetut kansallisten rakennusten perusparannussuunnitelmien luonnokset, erityisesti sen osalta,

a) 

onko kansallisesti asetettujen tavoitteiden tavoitetaso riittävä ja yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa vahvistettujen kansallisten ilmasto- ja energiasitoumusten mukainen;

b) 

ovatko politiikat ja toimenpiteet riittäviä kansallisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi;

c) 

ovatko suunnitelmaan osoitetut taloudelliset ja hallinnolliset resurssit riittäviä sen toteuttamiseen;

d) 

ovatko tämän artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitetut rahoituslähteet ja -toimenpiteet tämän artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetun energiaköyhyyden suunnitellun vähenemisen mukaisia;

e) 

onko energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset asetettu perusparannussuunnitelmassa etusijalle 9 artiklan mukaisesti;

f) 

onko 4 kohdan mukainen julkinen kuuleminen on ollut riittävän kattava; ja

g) 

ovatko suunnitelmat 1 kohdan vaatimusten ja liitteessä II olevan mallin mukaisia.

Komissio voi tämän direktiivin 33 artiklalla perustettua komiteaa kuultuaan antaa jäsenvaltioille maakohtaisia suosituksia asetuksen (EU) 2018/1999 9 artiklan 2 kohdan ja 34 artiklan mukaisesti.

Ensimmäisen kansallisen rakennusten perusparannussuunnitelman luonnoksen osalta komissio voi antaa jäsenvaltioille maakohtaisia suosituksia kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenvaltio on toimittanut kyseisen suunnitelman.
3 artikla 6.
Kunkin jäsenvaltion on otettava kansallisessa rakennusten perusparannussuunnitelmassaan asianmukaisesti huomioon komission antamat suositukset kansallisen rakennusten perusparannussuunnitelman luonnoksesta. Jos asianomainen jäsenvaltio ei ota huomioon suositusta tai sen merkittävää osaa, sen on perusteltava tämä komissiolle ja julkistettava kyseiset perustelut.
3 artikla 7.
Kunkin jäsenvaltion on joka viides vuosi toimitettava rakennusten perusparannussuunnitelmansa komissiolle käyttäen tämän direktiivin liitteessä II olevaa mallia. Kunkin jäsenvaltion on toimitettava kansallinen rakennusten perusparannussuunnitelmansa osana asetuksen (EU) 2018/1999 3 artiklassa tarkoitettua yhdennettyä kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaansa ja, jos jäsenvaltio toimittaa päivityksen, osana mainitun asetuksen 14 artiklassa tarkoitettua päivitystään.

Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on toimitettava ensimmäinen rakennusten perusparannussuunnitelma komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2026.
3 artikla 8.
Kunkin jäsenvaltion on liitettävä yksityiskohtaiset tiedot viimeisimmän pitkän aikavälin peruskorjausstrategiansa tai kansallinen rakennusten perusparannussuunnitelmansa täytäntöönpanosta seuraavaan kansalliseen rakennusten perusparannussuunnitelmaansa, josta käy ilmi, onko sen kansalliset tavoitteet saavutettu.
3 artikla 9.
Kunkin jäsenvaltion on sisällytettävä yhdennettyjä kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia koskeviin edistymisraportteihinsa asetuksen (EU) 2018/1999 17 ja 21 artiklan mukaisesti tiedot tämän artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen kansallisten tavoitteiden täytäntöönpanosta. Komissio sisällyttää joka toinen vuosi asetuksen (EU) 2018/1999 35 artiklan mukaisesti toimitettavaan vuotuiseen energiaunionin tilannekatsaukseensa kertomuksen yleisestä edistymisestä sekä julkisten että yksityisten asuinrakennusten ja muiden kuin asuinrakennusten kansallisen kannan perusparantamisessa rakennusten perusparannussuunnitelmissa esitettyjen etenemissuunnitelmien mukaisesti niiden tietojen perusteella, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmia koskevissa edistymisraporteissaan. Komissio seuraa vuosittain unionin rakennuskannan energiatehokkuuden kehitystä Eurostatilta ja muista lähteistä saatavien parhaiden käytettävissä olevien tietojen perusteella ja julkaisee tiedot EU:n rakennuskannan seurantakeskuksen sivustolla.

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset

3. Liittyvät standardit

Standardit
  • Builddate: 24.05.2026 00:00:00 -Doknr: CELEX:32024L1275
  • EULAW -

    EN: Legal acts of the European Union from EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © European Union. Re-use is authorised by Decision 2011/833/EU, provided the source is acknowledged; the consolidated texts are licensed under CC BY 4.0 (EUR-Lex legal notice). Divided into sections and converted into the GRCA format, the wording unchanged. Only the legislation published in the Official Journal of the European Union is deemed authentic.

    DE: Rechtsakte der Europäischen Union aus EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © Europäische Union. Weiterverwendung nach Beschluss 2011/833/EU mit Quellenangabe gestattet; die konsolidierten Fassungen stehen unter CC BY 4.0 (Rechtlicher Hinweis von EUR-Lex). In Abschnitte aufgeteilt und in das GRCA-Format umgewandelt, der Wortlaut unverändert. Verbindlich sind allein die im Amtsblatt der Europäischen Union veröffentlichten Rechtsakte.