6 artikla Kolmannen osapuolen verkkoonpääsyyn liittyvät palvelut siirtoverkonhaltijoiden osalta

1.   Siirtoverkonhaltijoiden on

Ensimmäisen alakohdan a alakohdan osalta siirtoverkonhaltijan on tarjotessaan samaa palvelua eri asiakkaille noudatettava yhtäläisiä sopimusehtoja joko käyttämällä yhdenmukaisia siirtosopimuksia tai yhteistä verkkosääntöä, jotka sääntelyviranomainen on hyväksynyt direktiivin (EU) 2024/1788 78 tai 79 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

2.    Elokuun 5 päivään 2025 mennessä komissio

Kyseiseen kertomukseen voidaan tarvittaessa liittää lainsäädäntöehdotuksia arvioinnissa havaittuihin esteisiin puuttumiseksi.

3.   Tariffeja ei saa sillä perusteella, että siirtosopimuksella on poikkeuksellinen voimaantulopäivä tai että sillä on lyhyempi voimassaoloaika kuin vakiomuotoisella vuosittaisella siirtosopimuksella, korottaa tai alentaa mielivaltaisesti siten, että tariffit eivät vastaa palvelun markkina-arvoa 17 artiklan 1 kohdassa säädettyjen periaatteiden mukaisesti.

4.   Jos vähintään kaksi yhteenliitäntäpistettä liittää yhteen samat kaksi vierekkäistä syöttö- ja ottojärjestelmää, kyseisten vierekkäisten siirtoverkonhaltijoiden on tarjottava yhteenliitäntäpisteissä saatavilla oleva kapasiteetti yhdessä virtuaalisessa yhteenliitäntäpisteessä. Yhteenliitäntäpisteessä oleva mahdollinen sovittu kapasiteetti, riippumatta sopimuksen tekopäivästä, on siirrettävä virtuaaliseen yhteenliitäntäpisteeseen.

Virtuaalinen yhteenliitäntäpiste perustetaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

5.   Kolmannen osapuolen verkkoonpääsyyn liittyviä palveluja voidaan tarvittaessa tarjota edellyttäen, että verkonkäyttäjät antavat asianmukaiset takeet tällaisten käyttäjien luottokelpoisuudesta. Kyseiset takeet eivät saa muodostaa perusteettomia markkinoilletulon esteitä, ja niiden on oltava syrjimättömiä, läpinäkyviä ja oikeasuhteisia.

6.   Toimintojensa toteuttamiseksi, rajojen yli tapahtuvaan siirtoon liittyvät toiminnot mukaan lukien, siirtoverkonhaltijoilla on tarvittaessa oltava pääsy muiden siirtoverkonhaltijoiden verkkoon.

7.   Edellä olevat 1–6 kohta eivät rajoita jäsenvaltioiden mahdollisuutta toteuttaa oikeasuhteisia toimenpiteitä rajoittaakseen tilapäisesti Venäjän federaatiosta ja Valko-Venäjältä tulevia maakaasutoimituksia määräajaksi, joka voidaan uusia, jos se on perusteltua, rajoittamalla yksittäisen verkonkäyttäjän kapasiteettia koskevia etukäteistarjouksia syöttökohdissa Venäjän federaatiosta tai Valko-Venäjältä tulevien toimitusten osalta, jos se on tarpeen niiden ja unionin keskeisten turvallisuusetujen suojaamiseksi, edellyttäen, että tällaiset toimenpiteet

Kun otetaan huomioon tarve varmistaa unionin toimitusvarmuus, jäsenvaltioiden ensimmäisen alakohdan nojalla toteuttamilla toimenpiteillä voidaan pyrkiä monipuolistamaan maakaasutoimituksia, jotta päästään asteittain eroon riippuvuudesta Venäjän maakaasusta, jos voidaan osoittaa, että tällaiset toimenpiteet ovat tarpeen jäsenvaltioiden ja unionin keskeisten turvallisuusetujen suojaamiseksi.

Ennen kuin jäsenvaltio tekee päätöksen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta toimenpiteestä, sen on kuultava komissiota ja, jos kyseinen toimenpide todennäköisesti vaikuttaa niihin, muita jäsenvaltioita, energiayhteisön sopimuspuolia, kolmansia maita, jotka ovat Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sopimuspuolia, sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyttä kuningaskuntaa. Asianomaisen jäsenvaltion on otettava mahdollisimman tarkasti huomioon kyseisten jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden tilanne sekä kyseisten jäsenvaltioiden, kolmansien maiden tai komission tältä osin esittämät huolenaiheet.