+LIITE VII UNIONIN LUETTELO YHTEISTÄ ETUA KOSKEVISTA HANKKEISTA JA KESKINÄISTÄ ETUA KOSKEVISTA HANKKEISTA (”UNIONIN LUETTELO”)

LIITE VII UNIONIN LUETTELO YHTEISTÄ ETUA KOSKEVISTA HANKKEISTA JA KESKINÄISTÄ ETUA KOSKEVISTA HANKKEISTA (”UNIONIN LUETTELO”)



LIITE VII

UNIONIN LUETTELO YHTEISTÄ ETUA KOSKEVISTA HANKKEISTA JA KESKINÄISTÄ ETUA KOSKEVISTA HANKKEISTA (”UNIONIN LUETTELO”)

(3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu)

A.   UNIONIN LUETTELON LAATIMISESSA SOVELLETUT PERIAATTEET

1) Yhteistä etua koskevien hankkeiden ja keskinäistä etua koskevin hankkeiden ryhmät

Jotkin yhteistä/keskinäistä etua koskevat hankkeet ovat osa hankeryhmää, koska ne ovat toisistaan riippuvaisia, mahdollisesti keskenään kilpailevia tai keskenään kilpailevia. Yhteistä/keskinäistä etua koskevat hankkeet on ryhmitelty seuraavan tyyppisiin ryhmiin:

a) 

toisistaan riippuvaisten yhteistä/keskinäistä etua koskevien hankkeiden ryhmä on määritelty seuraavasti: ”Hankeryhmä X, mukaan lukien seuraavat yhteistä/keskinäistä etua koskevat hankkeet”. Toisistaan riippuvaisten hankkeiden ryhmät on muodostettu sellaisten hankkeiden yksilöimiseksi, jotka ovat kaikki välttämättömiä saman maiden rajat ylittävän pullonkaulan poistamiseksi ja jotka tarjoavat synergioita, jos ne toteutetaan yhdessä. Tässä tapauksessa kaikki hankkeet on toteutettava unionin laajuisten hyötyjen saavuttamiseksi;

b) 

mahdollisesti keskenään kilpailevien yhteistä/keskinäistä etua koskevien hankkeiden ryhmä on määritelty seuraavasti: ”Hankeryhmä X, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä/keskinäistä etua koskevista hankkeista”. Mahdollisesti keskenään kilpailevien hankkeiden ryhmissä otetaan huomioon maiden rajat ylittävän pullonkaulan laajuuteen liittyvä epävarmuus. Tässä tapauksessa kaikkia hankeryhmään kuuluvia hankkeita ei tarvitse toteuttaa. Markkinat voivat päättää, toteutetaanko kaikki hankkeet, osa niistä tai vain yksi hanke, kunhan tarvittavat suunnitteluun ja lupamenettelyihin liittyvät ja lakisääteiset hyväksynnät on saatu. Hankkeiden tarpeellisuutta arvioidaan uudelleen – myös kapasiteettitarpeiden osalta – seuraavassa yhteistä/keskinäistä etua koskevien hankkeiden määrittelyprosessissa;

c) 

keskenään kilpailevien yhteistä/keskinäistä etua koskevien hankkeiden ryhmä on määritelty seuraavasti: ”Hankeryhmä X, mukaan lukien yksi seuraavista yhteistä/keskinäistä etua koskevista hankkeista”. Keskenään kilpailevien hankkeiden ryhmät liittyvät samaan pullonkaulaan. Pullonkaulan laajuus on kuitenkin selvempi kuin mahdollisesti keskenään kilpailevien yhteistä/keskinäistä etua koskevien hankkeiden tapauksessa, ja siksi on päätetty, että ainoastaan yksi yhteistä/keskinäistä etua koskeva hanke on tarpeellista toteuttaa. Markkinat voivat päättää, mikä hankkeista toteutetaan, kunhan tarvittavat suunnitteluun ja lupamenettelyihin liittyvät ja lakisääteiset hyväksynnät on saatu. Tarvittaessa hankkeiden tarpeellisuutta arvioidaan uudelleen seuraavassa yhteistä/keskinäistä etua koskevien hankkeiden määrittelyprosessissa.

Kaikkiin yhteistä/keskinäistä etua koskeviin hankkeisiin sovelletaan asetuksessa (EU) 2022/869 vahvistettuja oikeuksia ja velvollisuuksia.

2) Sähköasemien ja kompressoriasemien käsittely

Sähköasemien, muuttaja-asemien ja kompressoriasemien katsotaan olevan osa yhteistä/keskinäistä etua koskevaa hanketta, jos ne sijaitsevat maantieteellisesti siirtojohdon tai -putken varrella. Sähköasemat, muuttaja-asemat ja kompressoriasemat katsotaan yksittäisiksi hankkeiksi ja mainitaan erikseen unionin luettelossa, jos niiden maantieteellinen sijainti poikkeaa siirtojohdosta tai -putkesta. Niihin sovelletaan asetuksessa (EU) 2022/869 vahvistettuja oikeuksia ja velvollisuuksia.

3) Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä tai keskinäistä etua koskeviksi hankkeiksi, ja hankkeet, joista on tullut osa muita yhteistä tai keskinäistä etua koskevia hankkeita

Useita ensimmäiseen unionin luetteloon sisältyneitä hankkeita ei enää katsota yhteistä/keskinäistä etua koskeviksi hankkeiksi yhdestä tai useammasta seuraavasta syystä:

a) 

hanke on jo otettu käyttöön tai otetaan käyttöön maaliskuuhun 2026 mennessä, joten se ei voisi hyötyä asetuksen (EU) 2022/869 säännöksistä;

b) 

uusien tietojen mukaan hanke ei täytä yleisiä kriteerejä;

c) 

hankkeesta ei ole jätetty uutta hakemusta, jonka perusteella se voitaisiin valita yhteistä/keskinäistä etua koskevaksi hankkeeksi;

d) 

jäsenvaltio, jonka alueeseen hanke liittyy, ei ole antanut hyväksyntäänsä; tai

e) 

hanke sijoitettiin tärkeysjärjestyksessä muita ehdotettuja yhteistä/keskinäistä etua koskevia hankkeita alemmalle sijalle.

Nämä hankkeet (lukuun ottamatta käyttöön otettuja tai maaliskuuhun 2026 mennessä käyttöön otettavia hankkeita) voidaan ottaa huomioon valittaessa hankkeita seuraavaan unionin luetteloon, jos syitä niiden pois jättämiselle ei enää ole.

Tällaiset hankkeet eivät ole yhteistä/keskinäistä etua koskevia hankkeita, mutta läpinäkyvyyden ja selkeyden vuoksi ne mainitaan alkuperäisillä hankenumeroilla tässä liitteessä olevassa C osassa ”Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä tai keskinäistä etua koskeviksi hankkeiksi”.

Joistakin ensimmäiseen unionin luetteloon sisältyneistä hankkeista tuli niiden toteuttamisen aikana erottamaton osa muita yhteistä/keskinäistä etua koskevia hankkeita (tai tällaisten hankkeiden ryhmää).

Tällaisia hankkeita ei enää katsota itsenäisiksi yhteistä/keskinäistä etua koskeviksi hankkeiksi, mutta läpinäkyvyyden ja selkeyden vuoksi ne mainitaan alkuperäisillä hankenumeroilla tässä liitteessä olevassa C osassa ”Hankkeet, jotka ovat nyt erottamaton osa muita yhteistä tai keskinäistä etua koskevia hankkeita”.

4) Yhteistä/keskinäistä etua koskevien hankkeiden osat, jotka eivät ole tukikelpoisia

Joihinkin yhteistä/keskinäistä etua koskeviin hankkeisiin sisältyy yksi tai useampi investointi, joka ei ole tukikelpoinen. Seuraavien investointien ei katsota olevan osa unionin luetteloa:

a) 

sisäiset vahvistukset Medlink-hankkeen siirtojohtoihin (osa keskinäistä etua koskevaa hanketta 1.35): vaihtovirtasiirtojohto Annaba–Tougourt Algeriassa ja vaihtovirtasiirtojohto De Jebil – Marsa Dhib Tunisiassa;

b) 

sisäiset vahvistukset rajayhdysjohtoon Subotica (RS) – Sándorfalva (HU) (osa keskinäistä etua koskevaa hanketta 2.12): ilmajohto Novi Sad 3 – Sombor 3, ilmajohto Srbobran – Sremska Mitrovica 2 ja sähköaseman Subotica 3 uudelleenrakennus;

c) 

sisäiset vahvistukset rajayhdysjohtoon Wadi El Natroon (EG) – Mesogeia / St Stefanos (EL) (tunnetaan nimellä ”GREGY Interconnector”) (osa keskinäistä etua koskevaa hanketta 2.13): Egyptin sisäiset osuudet;

d) 

sisäiset vahvistukset rajayhdysjohtoon Bobov Dol (BG) – Leskovac 2 (RS) (tunnetaan nimellä ”Central Balkan Corridor”) (osa keskinäistä etua koskevaa hanketta 2.26): ilmajohdon Nis 2 – Krusevac 1 parannustyöt, sähköaseman Krusevac 1 parannustyöt, ilmajohdon Krusevac 1 – Kraljevo 3 parannustyöt, ilmajohdon Kraljevo–Pozega parannustyöt, uusi Pozegan sähköasema, uusi ilmajohto Jagodina–Pozarevac, ilmajohdon Pozega–Vardiste parannustyöt ja uusi sähköasema Pozarevac 3;

e) 

Espanjan runkoverkon sisäiset osuudet (osa yhteistä etua koskevaa hanketta 9.1.3): Coruña–Zamora, Huelva–Algeciras, Kastilia ja Léon (välillä Zamora–Haro), Guitiriz–Zamora sekä Kastilia-La Manchan ja Madridin välinen yhteys;

f) 

Saksan sisäinen osuus Freiburg–Offenbach (osa yhteistä etua koskevaa hanketta 9.2.1);

g) 

Limburgin alueen osuus ja sen yhteys pohjois-eteläsuuntaiseen runkoverkkoon Alankomaiden itäosassa (osa yhteistä etua koskevaa hanketta 9.6);

h) 

Saksan sisäinen osuus, joka alkaa Bremenin läheltä ja jatkuu Hannoverin suuntaan (osa yhteistä etua koskevaa hanketta 9.7.4);

i) 

Ranskan sisäinen osuus, joka alkaa Port-de-la-Nouvellesta ja kulkee Barbairan kautta (osa yhteistä etua koskevaa hanketta 9.27.2);

j) 

Ranskan sisäinen osuus Bordeaux–Lussagnet (osa yhteistä etua koskevaa hanketta 9.27.3);

k) 

Saksan sisäinen osuus, joka alkaa Bremenin läheltä ja jatkuu etelään (osa yhteistä etua koskevaa hanketta 9.28);

l) 

Yhdistyneen kuningaskunnan sisäinen osuus, joka alkaa Bactonista ja yhdistyy Yhdistyneen kuningaskunnan sisäiseen vetyverkkoon (osa keskinäistä etua koskevaa hanketta 9.35);

m) 

Tunisian sisäiset osuudet, jotka kuuluvat North Africa Hydrogen Corridor -vetykäytävään (osa keskinäistä etua koskevaa hanketta 10.12);

n) 

Ruotsin sisäinen osuus Kiiruna–Luulaja, joka kuuluu Nordic Hydrogen Route – Bothnian Bay -vetyputkistoon (osa yhteistä etua koskevaa hanketta 11.1);

o) 

Suomen sisäiset osuudet (maantieteelliset sijainnit ovat viitteellisiä): Mäntsälä, Imatra, Kouvola, Kotka; Nordic-Baltic Hydrogen Corridor -vetykäytävän osuus Liettuan alueella Klaipėdaan (osa yhteistä etua koskevaa hanketta 11.2);

p) 

Baltic Sea Hydrogen Collector -vety-yhdysputken osuus Suomen ja Ruotsin välillä sekä yhteys Gotlannin saareen (osa yhteistä etua koskevaa hanketta 11.3).

5) Unionin luettelossa olevien hankkeiden numerointi

Ensimmäiseen unionin luetteloon sisältyneet yhteistä/keskinäistä etua koskevat hankkeet säilyttävät nykyisessä unionin luettelossa alkuperäisen hankenumeronsa. Yhteistä/keskinäistä etua koskeville hankkeille, jotka lisätään nykyiseen unionin luetteloon uusina hankkeina, annetaan yksilöllinen hankenumero.

B.   UNIONIN LUETTELO YHTEISTÄ ETUA KOSKEVISTA HANKKEISTA JA KESKINÄISTÄ ETUA KOSKEVISTA HANKKEISTA

1) Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköverkkojen yhteenliitännät (”NSI West Electricity”)

Alueella kehitetyt yhteistä etua koskevat hankkeet:



Nro

Määritelmä

1.1

Portugali–Espanja-rajayhdysjohto väleillä Beariz–Fontefría (ES), Fontefría (ES) – Ponte de Lima (PT) ja Ponte de Lima – Vila Nova de Famalicão (PT), mukaan lukien sähköasemat Bearizissa (ES), Fontefríassa (ES) ja Ponte de Limassa (PT)

1.2

Rajayhdysjohto Gatica (ES) – Cubnezais (FR) (tunnetaan nimellä ”Biscay Gulf”)

1.3

Rajayhdysjohto La Martyre (FR) – Great Island tai Knockraha (IE) (tunnetaan nimellä ”Celtic Interconnector”)

1.4

1.4.1  Sisäinen siirtojohto Emden-East–Osterath kapasiteetin lisäämiseksi Pohjois-Saksasta Reininmaalle (tunnetaan nimellä ”A-Nord”)

1.5

Saksan sisäinen siirtojohto Brunsbüttel/Wilster–Großgartach/Grafenrheinfeld kapasiteetin lisäämiseksi pohjois- ja etelärajoilla (tunnetaan nimellä ”Suedlink”)

1.6

Sisäinen siirtojohto Osterath–Philippsburg (DE) kapasiteetin lisäämiseksi länsirajoilla (tunnetaan nimellä ”Ultranet”)

1.7

1.7.1  Rajayhdysjohto Navarra (ES) – Landes (FR) (tunnetaan nimellä ”Pyrenean crossing 1”)

1.7.2  Rajayhdysjohto Aragónin alue (ES) – Marsillon (FR) (tunnetaan nimellä ”Pyrenean crossing 2”)

1.8

Rajayhdysjohto Lonny (FR) – Gramme (BE)

1.9

Sisäiset siirtojohdot Belgian pohjoisrajalla välillä Zandvliet–Lillo-Liefkenshoek (BE) ja välillä Liefkenshoek–Mercator, mukaan lukien sähköasema Lillossa (BE) (tunnetaan nimellä ”BRABO II + III”)

1.10

Rajayhdysjohto Manner-Italiasta Korsikaan (FR) ja Sardiniaan (IT) (tunnetaan nimellä ”SACOI 3”)

1.11

Kaunertalin varastointilaitoksen laajennushanke (AT)

1.12

Puhdistus- ja pumppuvoimalaitos – Navaleo (ES)

1.13

Pumppuvoimalaitos – Silvermines (IE)

1.14

Pumppuvoimalaitos – Riedl (DE)

1.16

Vihreän vedyn keskuksen paineilmaenergiavarasto (DK)

1.17

Pumppuvoimalaitos – WSK PULS (DE)

1.18

Vaihtuvasuuntainen pumppuvoimalaitos – AGUAYO II (ES)

1.22

Sisäinen siirtojohto Bordeaux’n alue – Nantesin alue (FR) (tunnetaan nimellä ”GiLA”)

1.23

Sisäinen siirtojohto Montalto–Avenza (IT) (tunnetaan nimellä ”HG North Tyrrhenian Corridor”)

1.24

Sisäinen siirtojohto Ovelgönne/Rastede/Wiefelstede/Westerstede – Bürstadt – Marxheim (Taunus) (DE) (tunnetaan nimellä ”Rhine-Main-Link”)

1.25

Internetiin yhdistetty verkonhallintajärjestelmä – PSKW-Rio (DE)

1.26

Pumppuvoimalaitos – CHR IRENE (ES)

1.27

Pumppuvoimalaitos – PSP CONSO II (ES)

1.28

Pumppuvoimalaitos – Villarosa (IT)

1.29

Pumppuvoimalaitos – Taccu Sa Pruna (IT)

1.30

Pumppuvoimalaitos – Favazzina (IT)

1.31

Pumppuvoimalaitos – Serra Del Corvo (IT)

1.32

Paineilmaenergiavarasto – CAES Ahaus (DE)

Alueella kehitetyt keskinäistä etua koskevat hankkeet:



Nro

Määritelmä

1.19

Rajayhdysjohto Sisilia (IT) – Tunisia (TN) (tunnetaan nimellä ”ELMED”)

1.20

Rajayhdysjohto Zeebruggen alue (BE) – Kemsley, Kent (UK) (tunnetaan nimellä ”Cronos”)

1.21

Rajayhdysjohto Emdenin alue (DE) – Corringham, Essex (UK) (tunnetaan nimellä ”Tarchon”)

1.33

Rajayhdysjohto Woodland (IE) – Turleenan (UK) (tunnetaan nimellä ”North-South interconnector”) (neljännen unionin luettelon hanke nro 2.13.1)

1.34

Rajayhdysjohto Maynooth (IE) – Bodelwyddan (UK) (tunnetaan nimellä ”MaresConnect”)

1.35

Rajayhdysjohdot La Spezia (IT) – Annaba (DZ) ja Suvereto (IT) – Marsa Dhib (TN) (tunnetaan nimellä ”Medlink”)

2) Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköverkkojen yhteenliitännät (”NSI East Electricity”)

Alueella kehitetyt yhteistä etua koskevat hankkeet:



Nro

Määritelmä

2.1

Hankeryhmä Itävalta–Saksa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

2.1.1  Rajayhdysjohto Isar/Altheim/Ottenhofen (DE) – St. Peter (AT)

2.1.3  Sisäinen siirtojohto Westtirol–Zell/Ziller (AT)

2.1.4  Rajayhdysjohto Pleinting (DE) – St. Peter (AT)

2.2

Saksan sisäinen siirtojohto Wolmirstedt–Isar (tunnetaan nimellä ”SuedOstLink”)

2.3

Sisäisten siirtojohtojen hankeryhmä Tšekissä, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

2.3.2  Sisäinen siirtojohto Prestice–Kocin

2.3.3  Sisäinen siirtojohto Kocin–Mirovka

2.4

Rajayhdysjohto Würmlach (AT) – Somplago (IT)

2.5

Hankeryhmä Unkari–Romania, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

2.5.1  Rajayhdysjohto Józsa (HU) – Oradea (RO)

2.5.2  Sisäinen siirtojohto Urechesti (RO) – Targu Jiu (RO)

2.5.3  Sisäinen siirtojohto Targu Jiu (RO) – Paroseni (RO)

2.5.4  Sisäinen siirtojohto Paroseni (RO) – Baru Mare (RO)

2.5.5  Sisäinen siirtojohto Baru Mare (RO) – Hasdat (RO)

2.5.6  Sähköaseman Rosiori (RO) parannustyöt

2.5.7  Rajayhdysjohto Nadab (RO) – Bekescsaba (HU)

2.6

Hankeryhmä Israel–Kypros–Kreikka (tunnetaan nimellä ”Great Sea Interconnector”), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

2.6.1  Rajayhdysjohto Hadera (IL) – Kofinou (CY)

2.6.2  Rajayhdysjohto Kofinou (CY) – Korakia, Kreeta (EL)

2.7

Rajayhdysjohto Otrokovice (CZ) – Ladce (SK)

2.8

Rajayhdysjohto Lienz (AT) – Veneton alue (IT)

2.9

Pumppuvoimalaitos – Amfilochía (EL)

2.10

Akkusähkövarasto – Ptolemaida (EL)

2.11

Pumppuvoimalaitoksen modernisointi – Čierny Váh (SK) (tunnetaan nimellä ”SE Integrator”)

2.14

Sisäinen siirtojohto Villanova–Fano (IT) (tunnetaan nimellä ”Adriatic HVDC link”)

2.15

Sisäinen siirtojohto Lienz – Malta – Obersielach (AT)

2.16

Rajayhdysjohto Hradec (CZ) – Röhrsdorf (DE)

2.17

Rajayhdysjohto Galatina (IT) – Thesprotia (EL) (tunnetaan nimellä ”GRITA 2”)

2.18

Sisäinen siirtojohto St. Peter – Dürnrohr (AT)

2.19

Sisäinen siirtojohto Foggia–Forlì (IT) (tunnetaan nimellä ”HG Adriatic Corridor”)

2.20

Rajayhdysjohto Sajóivánka (HU) – Rimavská Sobota (SK) (neljännen unionin luettelon hanke nro 3.17)

2.21

Pumppuvoimalaitos – Yadenitsa (BG) (neljännen unionin luettelon hanke nro 3.23)

2.22

Pumppuvoimalaitos – Kozjak (SI)

2.23

Pumppuvoimalaitos – Batak (BG)

2.24

Pumppuvoimalaitos – Dospat (BG)

Alueella kehitetyt keskinäistä etua koskevat hankkeet:



Nro

Määritelmä

2.12

Rajayhdysjohto Subotica (RS) – Sándorfalva (HU) (tunnetaan nimellä ”Pannonian Corridor”)

2.13

Rajayhdysjohto Nadab (RO) – Bekescsaba (HU)

2.25

Toinen rajayhdysjohto Villanova (IT) – Lastva (ME)

2.26

Rajayhdysjohto Bobov Dol (BG) – Leskovac 2 (RS) (tunnetaan nimellä ”Central Balkan Corridor”)

2.27

Rajayhdysjohto Anaklia (GE) – Constanta Sud (RO) (tunnetaan nimellä ”Black Sea interconnection cable”)

2.28

Rajayhdysjohto Mukacheve (UA) – Veľké Kapušany (SK)

2.29

Rajayhdysjohto Artsyz (UA) – Isaccea (RO)

3) Itämeren energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma sähkön osalta (”BEMIP Electricity”)

Alueella kehitetyt yhteistä etua koskevat hankkeet:



Nro

Määritelmä

3.2

Pumppuvoimalaitos – Viro

3.3

Baltian maiden sähköjärjestelmän integroiminen ja synkronointi eurooppalaisten verkkojen kanssa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

3.3.3  Sisäinen siirtojohto Paide–Sindi (EE)

3.3.5  Baltian maiden järjestelmän synkronointiin Manner-Euroopan verkon kanssa liittyvät infrastruktuurinäkökohdat

3.3.6  Liettuan ja Puolan välinen rajayhdysjohto (tunnetaan nimellä ”Harmony Link”)

3.3.11  Sisäinen siirtojohto Dunowo – Żydowo Kierzkowo (PL)

3.3.12  Sisäinen siirtojohto Piła Krzewina – Żydowo Kierzkowo (PL)

3.3.13  Sisäinen siirtojohto Morzyczyn–Dunowo–Słupsk–Żarnowiec (PL)

3.3.14  Sisäinen siirtojohto Żarnowiec – Gdańsk/Gdańsk Przyjaźń – Gdańsk Błonia (PL)

3.5

Neljäs Suomen ja Ruotsin välinen rajayhdysjohto (tunnetaan nimellä ”Aurora Line 2”)

3.6

Suomen ja Viron välinen rajayhdysjohto (tunnetaan nimellä ”Estlink 3”)

3.7

Suomen ja Ruotsin välinen rajayhdysjohto (tunnetaan nimellä ”Fenno-Skan 3”)

3.8

Ruotsin ja Tanskan välinen rajayhdysjohto (tunnetaan nimellä ”Upgrade to Konti-Skan”)

3.9

Latvian ja Liettuan rajatylittävä vahvistamishanke

3.10

Pumppuvoimalaitos Suomessa (tunnetaan nimellä ”Kemijoki PSP”)

4) Pohjoisten merialueiden verkko (”NSOG”)

Alueella kehitetyt yhteistä etua koskevat hankkeet:



Nro

Määritelmä

4.2

Belgian ja Tanskan välinen offshore-hybridiyhdysjohto (tunnetaan nimellä ”Triton Link”)

4.3

Suurjännitteinen offshore-sähköasema ja yhdysjohto Menueliin (FR) (tunnetaan nimellä ”Offshore Wind connection Centre Manche 1”)

4.4

Suurjännitteinen offshore-sähköasema ja yhdysjohto Tourbeen (FR) (tunnetaan nimellä ”Offshore Wind connection Centre Manche 2”)

4.7

Merituulivoimayhteys Fécamp – Grand Large 1 (FR)

4.8

Merituulivoimayhteys Fécamp – Grand Large 2 (FR)

4.9

Saksan ja Alankomaiden välinen offshore-hybridiyhdysjohto

Alueella kehitetyt keskinäistä etua koskevat hankkeet:



Nro

Määritelmä

4.5

Hybridiyhdysjohto Princess Elisabeth Island (BE) – Kent (UK) (tunnetaan nimellä ”Nautilus”)

4.6

Ison-Britannian ja Alankomaiden välinen HVDC-hybridiyhdysjohto (tunnetaan nimellä ”LionLink”)

4.10

Ison-Britannian ja Saksan välinen offshore-hybridiyhdysjohto (tunnetaan nimellä ”HansaLink – Phase 1”)

5) Itämeren energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma offshore-verkkojen osalta (”BEMIP offshore”)

Alueella kehitetyt yhteistä etua koskevat hankkeet:



Nro

Määritelmä

5.1

Latvian ja Viron välinen offshore-hybridiyhdysjohto (tunnetaan nimellä ”Elwind”)

5.2

Tanskan ja Saksan välinen offshore-hybridiyhdysjohto Bornholm Energy Island (BEI)

6) Eteläisten ja läntisten merialueiden offshore-verkot (”SW offshore”)

Alueella kehitetyt yhteistä etua koskevat hankkeet:



Nro

Määritelmä

6.1

Oksitanian merituulivoimayhteys (FR)

6.2

Provence-Alpes-Côte d'Azurin merituulivoimayhteys (FR)

6.3

Golfe de Lion Centren merituulivoimayhteys (FR)

7) Eteläisten ja itäisten merialueiden offshore-verkot (”SE offshore”)

Tälle käytävälle ei esitetty yhtäkään hanketta.

8) Atlantin offshore-verkot

Alueella kehitetyt yhteistä etua koskevat hankkeet:



Nro

Määritelmä

8.1

Etelä-Bretagnen merituulivoimayhteys (FR)

8.2

Etelä-Atlantin Oléron 1 merituulivoimayhteys (FR)

8.3

Etelä-Atlantin Oléron 2 merituulivoimayhteys (FR)

8.4

Golfe de Gascogne Sudin merituulivoimayhteys (FR)

8.5

Luoteis-Bretagnen merituulivoimayhteys (FR)

9) Länsi-Euroopan vetyverkkojen yhteenliitännät (”HI West”)

Alueella kehitetyt yhteistä etua koskevat hankkeet:



Nro

Määritelmä

9.1

Käytävä Portugali–Espanja–Ranska–Saksa:

9.1.1  Portugalin sisäinen vetyinfrastruktuuri

9.1.2  Vety-yhdysputki Portugali–Espanja

9.1.3  Espanjan sisäinen vetyinfrastruktuuri

9.1.4  Vety-yhdysputki Espanja–Ranska (tunnetaan nimellä ”BarMar”)

9.1.5  Ranskan sisäinen vetyinfrastruktuuri ja sen yhteenliitäntä Saksaan (tunnetaan nimellä ”HyFen”)

9.1.6  Saksan sisäinen vetyinfrastruktuuri ja sen yhteenliitäntä Ranskaan (tunnetaan nimellä ”H2Hercules South-West”)

9.2

Ranskan ja Saksan väliset rajatylittävät vetylaaksot:

9.2.1  Vetylaakso Saksasta Ranskan rajalle (tunnetaan nimellä ”RHYn”)

9.2.2  Vetylaakso Ranskasta Saksan rajalle (tunnetaan nimellä ”Mosahyc”)

9.3

Ranskan sisäinen vetyinfrastruktuuri Belgian rajalle (tunnetaan nimellä ”Franco-Belgian H2 corridor”)

9.4

Saksan sisäinen vetyinfrastruktuuri (tunnetaan nimellä ”H2ercules West”)

9.5

Belgian sisäinen vetyinfrastruktuuri (tunnetaan nimellä ”Belgian Hydrogen Backbone”)

9.6

Alankomaiden sisäinen vetyinfrastruktuuri (tunnetaan nimellä ”National Hydrogen Backbone”)

9.7

Vety-yhdysputket National Hydrogen Backbone (NL) – Saksa

Saksassa sijaitsevat yhdysputket:

9.7.1  Vety-yhdysputki maan itäosan pohjois-eteläsuuntaisesta runkoverkosta Oudeen (NL) (tunnetaan nimellä ”H2ercules North”)

9.7.2  Vety-yhdysputki maan itäosan pohjois-eteläsuuntaisesta runkoverkosta reitille Vlieghuis (NL) – Vlieghuis – Ochtrup (DE)

9.7.3  Vety-yhdysputki Alankomaat–Saksa (tunnetaan nimellä ”Delta Rhine Corridor H2”)

9.7.4  Vety-yhdysputki Saksa – Alankomaat 2 (tunnetaan nimellä ”Hyperlink”)

9.7.5  Vety-yhdysputki pohjois-eteläsuuntaisesta runkoverkosta reitille Winterswijk/Vreden–Saksa (tunnetaan nimellä ”H2ercules North-West”)

9.8

Saksan offshore-vetyputki (tunnetaan nimellä ”AquaDuctus”)

9.9

Vety-yhdysputki Tanska–Saksa:

9.9.1  Saksan sisäinen vetyinfrastruktuuri (tunnetaan nimellä ”HyperLink III”)

9.9.2  Tanskan sisäinen vetyinfrastruktuuri (tunnetaan nimellä ”DK Hydrogen Pipeline West”)

9.10

Ammoniakin vastaanottolaitokset Belgiassa:

9.10.1  Ammoniakin vastaanottolaitos Antwerp

9.10.2  Ammoniakin vastaanottolaitos Amplifhy Antwerp

9.10.3  Ammoniakin vastaanottolaitos Zeebrugge New Molecules development

9.10.4  Ammoniakin vastaanottolaitos Antwerp VEPA

9.11

Ammoniakin vastaanottolaitokset Saksassa:

9.11.1  Ammoniakin vastaanottolaitos Brunsbüttel-terminaali

9.11.3  Ammoniakin vastaanottolaitos Wilhelmshaven (Uniper)

9.12

9.12.2  Ammoniakin vastaanottolaitos Amplifhy Rotterdam

9.13

Ammoniakin vastaanottolaitos Dunkerque (FR)

9.15

Elektrolyysilaitteistot Espanjassa:

9.15.4  Elektrolyysilaitteisto Valle andaluz del hidrógeno verde – Huelva

9.15.5  Elektrolyysilaitteisto Asturias H2 valley

9.15.6  Elektrolyysilaitteisto Eume

9.15.7  Elektrolyysilaitteisto Catalina

9.15.8  Elektrolyysilaitteisto ErasmoPower2X

9.16

Elektrolyysilaitteistot Ranskassa:

9.16.6  Elektrolyysilaitteisto GHYga H2

9.16.7  Elektrolyysilaitteisto H2V 59

9.17

9.17.4  Elektrolyysilaitteisto ScheldeH2 (NL)

9.18

Elektrolyysilaitteistot Saksassa:

9.18.3  Elektrolyysilaitteisto Rheinfelden

9.18.4  Elektrolyysilaitteisto GreenRoot

9.20

Vetyvarasto Danish Hydrogen Storage (DK)

9.21

Vetyvarasto Hystock Opslag H2 (NL)

9.22

Vetyvarastot Saksassa:

9.22.1  Vetyvarasto SaltHy Harsefeld

9.22.3  Vetyvarasto SaltHy Harsefeld II A+B

9.22.4  Vetyvarasto EWE Huntorf

9.22.5  Vetyvarasto UST Krummhörn

9.22.6  NWKG H2 Storage

9.22.7  Vetyvarasto EWE Jemgum

9.22.8  Gasunie SpHyGER Etzel

9.22.9  RWE H2 Storagen laajennus – Gronau-Epe (ensimmäisen unionin luettelon hanke nro 9.22.2)

9.22.10  RWE H2 Storagen toinen laajennus – Gronau-Epe

9.22.11  Vetyvarasto UST Epe

9.24

Vetyvarastot Espanjassa:

9.24.1  H2 storage North – 1

9.24.2  H2 storage North – 2

9.26

Vety-yhdysputket Ranska–Luxemburg–Belgia:

9.26.1  Vety-yhdysputki Ranska–Luxemburg (tunnetaan nimellä ”Hy4link (FR)”)

9.26.2  Luxemburgin sisäinen vetyinfrastruktuuri Belgian rajalle (tunnetaan nimellä ”Hy4link (LU)”)

9.27

Ranskan sisäinen vetyinfrastruktuuri Bordeaux’sta Välimeren rannikolle:

9.27.1  MidHY

9.27.2  HySoW Mediterranean

9.27.3  HySoW Atlantic

9.28

Saksan sisäinen vetyinfrastruktuuri (tunnetaan nimellä ”HyperLink 4–5”)

9.29

Vetykäytävä Italia–Sveitsi–Saksa:

9.29.1  Italian sisäinen vetyinfrastruktuuri Poggio Renaticosta Sveitsin rajalle

9.29.2  Saksan sisäinen vetyinfrastruktuuri (tunnetaan nimellä ”Alpine HyWay”)

9.30

Elektrolyysilaitteistot Tanskassa:

9.30.1  Elektrolyysilaitteisto HØST PtX Esbjerg (aiemmin Jyske Banke Nord PtX) (ensimmäisen unionin luettelon hanke nro 9.19)

9.30.2  Elektrolyysilaitteisto Hela

9.30.3  Elektrolyysilaitteisto Vidar

9.30.4  Elektrolyysilaitteisto Plug Idomlund

9.30.5  Elektrolyysilaitteisto Esbjerg

9.31

Elektrolyysilaitteisto H2Austria&Bavaria+Store (AT)

9.32

Elektrolyysilaitteisto CHYMIA (BE)

9.33

Vetyvarastot Ranskassa:

9.33.1  Storage GeoH2 (ensimmäisen unionin luettelon hanke nro 9.23)

9.33.2  HyPSTER_3 Storage

9.33.3  HySoW storage

Alueella kehitetyt keskinäistä etua koskevat hankkeet:



Nro

Määritelmä

9.34

Sveitsin sisäinen vetyinfrastruktuuri (osa Italia–Sveitsi–Saksa-vetykäytävää) (tunnetaan nimellä ”Alpine H2 corridor”)

9.35

Vety-yhdysputki Belgia – Yhdistynyt kuningaskunta

10) Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan vetyverkkojen yhteenliitännät (”HI East”)

Alueella kehitetyt yhteistä etua koskevat hankkeet:



Nro

Määritelmä

10.1

Vetykäytävä Tunisia–Italia–Itävalta–Saksa (tunnetaan nimellä ”SoutH2 corridor”):

10.1.1  Italian sisäinen vetyinfrastruktuuri (tunnetaan nimellä ”Italian H2 Backbone”)

10.1.2  Itävallan sisäinen vetyinfrastruktuuri (tunnetaan nimellä ”H2 Readiness of the TAG pipeline system”)

10.1.3  Itävallan sisäinen vetyinfrastruktuuri (tunnetaan nimellä ”H2 Backbone WAG and Penta West”)

10.1.4  Saksan sisäinen vetyinfrastruktuuri (tunnetaan nimellä ”HyPipe Bavaria – The Hydrogen Hub”)

10.2

Tšekin ja Saksan vetyverkkojen yhteenliitäntä:

10.2.1  Tšekin sisäinen vetyinfrastruktuuri Saksan suuntaan (tunnetaan nimellä ”Czech H2 Backbone West”)

10.2.2  Saksan sisäinen vetyinfrastruktuuri (tunnetaan nimellä ”FLOW East – Making Hydrogen Happen”)

10.2.3  Saksan sisäinen vetyinfrastruktuuri (tunnetaan nimellä ”H2ercules Network South-East”)

10.3

Kreikan ja Bulgarian vetyverkkojen yhteenliitäntä:

10.3.1  Kreikan sisäinen vetyinfrastruktuuri Bulgarian rajan suuntaan (tunnetaan nimellä ”H2DRIA pipeline”)

10.3.2  Bulgarian sisäinen vetyinfrastruktuuri Kreikan rajan suuntaan

10.5

Vetykäytävä Ukraina–Slovakia–Tšekki–Saksa (tunnetaan nimellä ”Central European Hydrogen Corridor”):

10.5.1  Slovakian sisäinen vetyinfrastruktuuri (tunnetaan nimellä ”Slovak Hydrogen Backbone”)

10.5.2  Tšekin sisäinen vetyinfrastruktuuri (tunnetaan nimellä ”Czech Hydrogen Backbone North”)

10.6

Slovakian ja Unkarin vetyverkkojen yhteenliitäntä:

10.6.1  Slovakian sisäinen vetyinfrastruktuuri (tunnetaan nimellä ”SK-HU H2 corridor”)

10.6.2  Unkarin sisäinen vetyinfrastruktuuri (tunnetaan nimellä ”HU/SK hydrogen corridor”)

10.7

Vetykäytävä Kreikka–Italia:

10.7.1  Kreikan sisäinen vetyinfrastruktuuri (tunnetaan nimellä ”Komnina – Florovouni pipeline”)

10.7.2  Kreikan ja Italian välinen offshore-vetyputki (tunnetaan nimellä ”H2 Poseidon Pipeline”)

10.8

Ammoniakin vastaanottolaitos Ionian Energy Terminal (EL)

10.9

Elektrolyysilaitteisto Thalis 1 (EL)

10.10

Vetyvarasto EWE Ruedersdorf (DE)

10.11

Maanalainen vetyvarasto Fiume Treste Livello (IT)

Alueella kehitetyt keskinäistä etua koskevat hankkeet:



Nro

Määritelmä

10.12

Tunisian ja Italian välinen offshore-vetyputki (tunnetaan nimellä ”North Africa Hydrogen Corridor”) (osa SoutH2 corridor -vetykäytävää)

10.13

Ukrainan sisäinen vetyinfrastruktuuri (tunnetaan nimellä ”Central European Hydrogen Corridor (UKR part)”)

11) Itämeren energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma vedyn osalta (”BEMIP Hydrogen”)

Alueella kehitetyt yhteistä etua koskevat hankkeet:



Nro

Määritelmä

11.1

Ruotsin ja Suomen välinen vety-yhdysputki (tunnetaan nimellä ”Nordic Hydrogen Route – Bothnian Bay”)

11.2

Vety-yhdysputki Suomesta Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan kautta Saksaan (tunnetaan nimellä ”Nordic-Baltic Hydrogen Corridor”)

11.3

Suomen ja Saksan välinen vety-yhdysputki (tunnetaan nimellä ”Baltic Sea Hydrogen Collector”)

11.4

Saksan ja Puolan vetyverkkojen yhteenliitännät (tunnetaan nimellä ”Pomeranian Green Hydrogen cluster”)

11.5

Elektrolyysilaitteistot Suomessa:

11.5.1  Porvoo, vaihe 2

11.5.2  FOX-hanke

11.5.3  Plug Power Kristiinankaupunki -hanke

12) Ensisijainen aihealue – Älykkäiden verkkojen käyttöönotto

Aihealueella kehitetyt yhteistä etua koskevat hankkeet:



Nro

Määritelmä

12.2

CARMEN (BG, RO) – vahvistetaan siirtoverkonhaltijoiden välistä rajatylittävää yhteistyötä ja tietojen jakamista, parannetaan siirto- ja jakeluverkonhaltijoiden välistä yhteistyötä, tuetaan verkon laajentamista ja kasvatetaan kapasiteettia uusien uusiutuvien energialähteiden integroimiseksi verkkoon sekä parannetaan verkon vakautta, turvallisuutta ja joustavuutta

12.3

Danube InGrid (HU, SK) – integroidaan tehokkaasti kaikkien sähköverkkoihin liitettyjen markkinakäyttäjien käyttäytyminen ja toiminta Unkarissa ja Slovakiassa

12.4

Gabreta Smart Grids (CZ, DE) – lisätään verkon vastaanottokapasiteettia, mahdollistetaan keskijänniteverkon etäseuranta ja -ohjaus ja parannetaan verkon tarkkailtavuutta ja verkkosuunnittelua

12.5

GreenSwitch (AT, HR, SI) – lisätään hajautettujen uusiutuvien energialähteiden vastaanottokapasiteettia ja tehostetaan uusien kuormien integrointia, parannetaan jakeluverkon tarkkailtavuutta ja kasvatetaan rajatylittävää kapasiteettia

12.6

Selena (CZ, HU, SK) – parannetaan energiavarmuutta, energiatehokkuutta ja häiriönsietokykyä Tšekissä, Unkarissa ja Slovakiassa nykyaikaistamalla ja integroimalla niiden sähkönjakeluverkkoja

12.7

Tune (HU, SI, SK) – lisätään hallittavuutta ja vahvistetaan sähköverkkoja Sloveniassa, Slovakiassa ja Unkarissa

13) Ensisijainen aihealue – Rajatylittävä hiilidioksidiverkko

Aihealueella kehitetyt yhteistä etua koskevat hankkeet:



Nro

Määritelmä

13.1

CO2 TransPorts – luodaan infrastruktuuri, joka helpottaa hiilidioksidin laajamittaista talteenottoa, siirtoa ja varastointia Rotterdamin, Antwerpenin ja North Sea Portin alueilla

13.2

Aramis – rajatylittävä hiilidioksidin siirto- ja varastointihanke (kaasun talteenotto Rotterdamin sataman sisämaa-alueella sijaitsevilta päästöjen aiheuttajilta ja putkikuljetus varastopaikkaan Alankomaiden mannerjalustalla)

13.4

Bifrost – siirto- ja varastointihanke, Tanskan alueella sijaitseva offshore-varasto Tanskassa, Saksassa ja Puolassa sijaitseville päästöjen aiheuttajille

13.5

Callisto – multimodaalisten hiilidioksidikeskusten kehittäminen Välimerellä, Ranskasta ja Italiasta peräisin olevien hiilidioksidipäästöjen varastointi Ravennan rannikolla sijaitsevissa varastopaikoissa

13.6

CCS Baltic Consortium – rajatylittävä hiilidioksidin siirto Latvian ja Liettuan välillä putkea pitkin ja rautateitse/rekkakuljetuksena, multimodaalinen nesteytetyn hiilidioksidin terminaali Klaipėdassa

13.7

Delta Rhine Corridor – hiilidioksidin siirto putkia pitkin Saksassa Ruhrin alueella ja Alankomaissa Rotterdamin alueella sijaitsevilta päästöjen aiheuttajilta Alankomaiden rannikolla sijaitsevaan offshore-varastoon

13.8

EU2NSEA – Belgian, Saksan ja Norjan välillä kehitetty rajatylittävä hiilidioksidiverkko, johon kerätään hiilidioksidia myös Tanskasta, Ranskasta, Latviasta, Alankomaista, Puolasta ja Ruotsista ja johon liittyy varasto Norjan mannerjalustalla

13.10

Norne – siirtoinfrastruktuuri Tanskassa, varastointi maalla ja mahdollisesti merellä, päästöjen aiheuttajat pääasiassa Tanskasta, Ruotsista, Belgiasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta, siirto Tanskaan aluksilla

13.11

Prinos – Apollo CO2 – Prinos-kentällä sijaitseva offshore-varasto, päästöjen siirto Kreikasta putkea pitkin sekä Bulgariasta, Kroatiasta, Kyprokselta, Kreikasta, Italiasta ja Sloveniasta aluksilla

13.12

Pycasso – hiilidioksidin siirto ja varastointi Lounais-Ranskassa maalla sijaitsevassa varastossa, Ranskassa ja Espanjassa sijaitsevat teolliset päästöjen aiheuttajat

13.15

BaltiCO2Net – hanke, johon kuuluu 17 talteenottoaloitetta teollisuuden päästökohteissa viidessä EU-maassa (Tanska, Saksa, Latvia, Puola ja Ruotsi), varastointi suunnitelmien mukaan maalla Tanskassa

13.16

ECO2CEE – Gdanskissa sijaitseva nesteytetyn hiilidioksidin terminaali, jonne kuljetetaan Puolan teollisuuden tuottamaa hiilidioksidia putkiston kautta, ja Klaipėdassa sijaitseva terminaali, jonne kuljetetaan hiilidioksidia liettualaisesta teollisuuslaitoksesta putkiteitse/rautateitse/rekkakuljetuksena (ensimmäisen unionin luettelon hanke nro 13.3)

Aihealueella kehitetyt keskinäistä etua koskevat hankkeet:



Nro

Määritelmä

13.13

Northern Lights – useiden eurooppalaisten talteenottoaloitteiden (muun muassa Belgia, Saksa, Irlanti, Ranska ja Ruotsi) välinen rajatylittävä hiilidioksidin siirtohanke, kuljetus aluksilla Norjan mannerjalustalla sijaitsevaan varastoon

13.14

Nautilus CCS – Le Havren, Dunkerquen, Duisburgin ja Rogalandin alueilta peräisin olevien päästöjen talteenotto ja kuljetus aluksilla Pohjanmerellä sijaitseviin nieluihin (viidennen unionin luettelon hankkeen nro 12.8 laajennus)

13.17

Atlas – hiilidioksidin varastointi Norjassa sijaitsevassa Atlaksen offshore-varastopaikassa, siirto sukkula-aluksilla, joista lasti voidaan purkaa suoraan ja joissa on kelluva keräys-, varastointi- ja lastausyksikkö (FCSO), vaihtoehtoinen sijoituspaikka EU:n teollisuuslaitoksissa talteenotetulle hiilidioksidille

13.18

Carbon Connect – noin 200 kilometrin pituinen rajatylittävä merenalainen runkolinja, ihmisen toiminnasta aiheutuvan hiilidioksidin siirto Zeebruggen (Belgia) alueelta, varastointi Yhdistyneen kuningaskunnan eteläisen Pohjanmeren alueella

13.19

German Carbon Transport Grid – rakennetaan ja otetaan käyttöön kattava hiilidioksidiputkien verkko Saksassa, siirretään päästöt Pohjois-Euroopassa sijaitseviin hiilidioksidinieluihin ja yhdistetään tämä verkko eri maiden kansallisiin verkkoihin

14) Ensisijainen aihealue – Älykkäät kaasuverkot



Nro

Määritelmä

14.1

GREENCONNECT (uusiutuvan kaasun verkko, joka mahdollistaa tehokkaan verkottumisen ja rajatylittävän toiminnan uusissa nettonollaenergian yhteenliitännöissä ja siirroissa)

14.2

Kroatian ja Slovenian älykkäitä kaasuverkkoja koskeva hanke

14.3

SmartSwitch-hanke – Kreikan ja Bulgarian olemassa olevan kaasunjakelujärjestelmän tekeminen älykkäämmäksi, jotta vety ja uusiutuvat kaasut voidaan integroida verkkoon

15) Hankkeet, jotka säilyttävät yhteistä etua koskevan hankkeen asemansa (24 artiklan mukainen poikkeus)



Nro

Määritelmä

15.1

Maltan yhteys Euroopan kaasuverkkoon – kaasuputki Italiaan Gelassa

15.2

Kaasuputki itäisen Välimeren kaasuesiintymiltä Kyproksen ja Kreetan kautta Manner-Kreikkaan (tunnetaan nimellä ”EastMed Pipeline”), mukaan lukien mittaus- ja säätöasema Megalopolissa

C.   ”HANKKEET, JOITA EI ENÄÄ KATSOTA YHTEISTÄ TAI KESKINÄISTÄ ETUA KOSKEVIKSI HANKKEIKSI” JA ”HANKKEET, JOTKA OVAT NYT EROTTAMATON OSA MUITA YHTEISTÄ TAI KESKINÄISTÄ ETUA KOSKEVIA HANKKEITA”

1) Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköverkkojen yhteenliitännät (”NSI West Electricity”)

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä/keskinäistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)



1.4.2

1.4.3

1.15

2) Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköverkkojen yhteenliitännät (”NSI East Electricity”)

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä/keskinäistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)



2.1.2

2.3.1

3) Itämeren energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma sähkön osalta (”BEMIP Electricity”)

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä/keskinäistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)



3.1

3.3.1

3.3.2

3.3.4

3.3.7

3.3.8

3.3.9

3.3.10

3.3.15

3.4.1

3.4.2

4) Pohjoisten merialueiden verkko (”NSOG”)

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä/keskinäistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)



4.1

9) Länsi-Euroopan vetyverkkojen yhteenliitännät (”HI West”)

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä/keskinäistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)



9.11.2

9.12.1

9.12.3

9.14

9.15.1

9.15.2

9.15.3

9.16.1

9.16.2

9.16.3

9.16.4

9.16.5

9.17.1

9.17.2

9.17.3

9.18.1

9.18.2

9.19

9.22.2

9.25

10) Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan vetyverkkojen yhteenliitännät (”HI East”)

Hankkeet, jotka ovat nyt erottamaton osa muita yhteistä/keskinäistä etua koskevia hankkeita



Hankkeen alkuperäinen nro

Sen hankkeen nro, josta hanke muodostaa nyt osan

10.4

10.5 ja 10.13

12) Ensisijainen aihealue – Älykkäiden verkkojen käyttöönotto

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä/keskinäistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)



12.1

13) Ensisijainen aihealue – Rajatylittävä hiilidioksidiverkko

Hankkeet, joita ei enää katsota yhteistä/keskinäistä etua koskeviksi hankkeiksi (nrot)



13.9

1. Yleiskatsaus

,

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset

3. Liittyvät standardit

Standardit