SRMR – 10 artikla Purkamis- tai uudelleenjärjestämismahdollisuuksien arviointi

10 artikla 1.

Laatiessaan ja saattaessaan ajan tasalle 8 artiklan mukaisia kriisinratkaisusuunnitelmia kriisinratkaisuneuvosto suorittaa kuultuaan toimivaltaisia viranomaisia mukaan lukien EKP:tä sekä, siltä osin kuin se on merkittävien sivuliikkeiden osalta tarkoituksenmukaista, sellaisten osallistumattomien jäsenvaltioiden kriisinratkaisuviranomaisia, joissa sijaitsee merkittäviä sivuliikkeitä, arvioinnin siitä, missä määrin laitokset ja konsernit ovat purkamis- tai uudelleenjärjestämiskelpoisia, olettamatta mitään seuraavista:

a)

poikkeuksellista julkista rahoitustukea paitsi 67 artiklan mukaisesti perustetun kriisinratkaisurahaston käyttämistä;

b)

keskuspankin hätärahoituksena antamaa maksuvalmiusapua; tai

c)

keskuspankin antamaa maksuvalmiusapua, joka annetaan epätavallisin vakuuksia, juoksuaikaa ja korkoa koskevin ehdoin.

10 artikla 2.

EKP tai asianomainen kansallinen toimivaltainen viranomainen toimittaa elvytyssuunnitelman tai konsernin elvytyssuunnitelman kriisinratkaisuneuvostolle. Kriisinratkaisuneuvosto tarkastelee elvytyssuunnitelmaa havaitakseen elvytyssuunnitelmassa toimia, jotka saattaisivat vaikuttaa kielteisesti laitoksen tai konsernin purkamis- tai uudelleenjärjestämismahdollisuuksiin, ja esittää EKP:lle tai kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle asiaa koskevia suosituksia.

10 artikla 3.

Kriisinratkaisusuunnitelmaa laatiessaan kriisinratkaisuneuvosto arvioi, missä määrin kyseessä oleva yhteisö on tämän asetuksen mukaisesti purkamis- tai uudelleenjärjestämiskelpoinen. Yhteisö katsotaan purkamis- tai uudelleenjärjestämiskelpoiseksi, jos kriisinratkaisuneuvosto pystyy uskottavasti joko likvidoimaan yhteisön tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä tai toteuttamaan yhteisön kriisinratkaisun soveltaen siihen kriisinratkaisuvälineitä ja käyttäen kriisinratkaisuvaltuuksia välttäen mahdollisimman pitkälle aiheuttamasta merkittäviä haitallisia seurauksia sen jäsenvaltion, jossa yhteisö sijaitsee, tai muiden jäsenvaltioiden tai unionin rahoitusjärjestelmille, olipa kyse laajemmasta rahoitusalan epävakaudesta tai koko järjestelmän laajuisista tapahtumista, ja pyrkien varmistamaan yhteisön kriittisten toimintojen jatkuvuuden.

Kriisinratkaisuneuvosto ilmoittaa EPV:lle hyvissä ajoin, jos laitosta ei katsota purkamis- tai uudelleenjärjestämiskelpoiseksi.

10 artikla 4.

Konserni katsotaan purkamis- tai uudelleenjärjestämiskelpoiseksi, jos kriisinratkaisuneuvosto pystyy uskottavasti joko likvidoimaan konserniyhteisöt tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä tai toteuttamaan konserniyhteisöjen kriisinratkaisun soveltaen kyseisen konsernin kriisinratkaisun kohteena oleviin yhteisöihin kriisinratkaisuvälineitä ja käyttäen kriisinratkaisuvaltuuksia siten, että se samalla välttää mahdollisimman pitkälle aiheuttamasta niiden jäsenvaltioiden, joissa konserniyhteisöt sijaitsevat, muiden jäsenvaltioiden tai unionin rahoitusjärjestelmille merkittäviä haitallisia seurauksia, mukaan lukien laajempi rahoitusalan epävakaus tai koko järjestelmän laajuiset tapahtumat, ja pyrkii varmistamaan kyseisten konserniyhteisöjen kriittisten toimintojen jatkuvuuden, jos ne ovat helposti erotettavissa hyvissä ajoin tai muilla keinoin.

Kriisinratkaisuneuvosto ilmoittaa EPV:lle hyvissä ajoin, jos konsernia ei katsota purkamis- tai uudelleenjärjestämiskelpoiseksi.

Konsernin muodostuessa useammasta kuin yhdestä kriisinratkaisun kohteena olevasta konsernista kriisinratkaisuneuvoston on arvioitava kunkin kriisinratkaisun kohteena olevan konsernin purkamis- tai uudelleenjärjestämismahdollisuudet tämän artiklan mukaisesti.

Kolmannessa alakohdassa tarkoitettu arviointi on toteutettava koko konsernia koskevan purkamis- tai uudelleenjärjestämismahdollisuuksien arvioinnin lisäksi.

10 artikla 5.

Edellä olevia 3, 4 ja 10 kohtaa sovellettaessa rahoitusjärjestelmälle aiheutuvilla merkittävillä haitallisilla seurauksilla tai rahoitusvakauteen kohdistuvalla uhalla tarkoitetaan tilannetta, jossa rahoitusjärjestelmä tosiasiallisesti tai mahdollisesti altistuu häiriölle, joka saattaa johtaa rahoitusvaikeuksiin, jotka ovat omiaan vaarantamaan sisämarkkinoiden taikka yhden tai useamman jäsenvaltion talouden tai rahoitusjärjestelmän moitteettoman toiminnan, tehokkuuden ja eheyden. Määrittäessään merkittäviä haitallisia seurauksia kriisinratkaisuneuvosto ottaa huomioon Euroopan järjestelmäriskikomitean varoitukset ja suositukset sekä EPV:n laatimat perusteet järjestelmäriskin määrittämiseksi ja mittaamiseksi.

10 artikla 6.

Tässä artiklassa tarkoitetun arvioinnin yhteydessä kriisinratkaisuneuvosto arvioi direktiivin 2014/59/EU liitteessä olevassa C jaksossa eritellyt seikat.

10 artikla 7.

Jos kriisinratkaisuneuvosto toimivaltaisia viranomaisia mukaan lukien EKP:tä kuultuaan toteaa 3 tai 4 kohdan mukaisesti tehdyn yhteisön tai konsernin purkamis- tai uudelleenjärjestämismahdollisuuksien arvioinnin perusteella, että yhteisön tai konsernin purkamis- tai uudelleenjärjestämismahdollisuuksille on olennaisia esteitä, kriisinratkaisuneuvosto valmistelee yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa yhteisölle tai emoyritykselle osoitetun selvityksen, jossa selvitetään kriisinratkaisuvälineiden tehokkaan soveltamisen ja kriisinratkaisuvaltuuksien käytön olennaiset esteet. Selvityksessä on tarkasteltava vaikutuksia yhteisön tai konsernin liiketoimintamalliin ja suositeltava oikeasuhteisia ja kohdennettuja toimenpiteitä, jotka kriisinratkaisuneuvoston mukaan ovat välttämättömiä tai asianmukaisia näiden esteiden poistamiseksi 10 kohdan mukaisesti.

10 artikla 8.

Selvitys annetaan myös tiedoksi toimivaltaisille viranomaisille ja niiden osallistumattomien jäsenvaltioiden kriisinratkaisuviranomaisille, joissa sijaitsee konserniin kuulumattomien laitosten merkittäviä sivuliikkeitä. Selvityksessä on perusteltava kyseisen arvioinnin tai toteamuksen syyt ja ilmoitettava, millä tavoin kyseinen arviointi tai toteamus täyttää 6 artiklassa säädetyn oikeasuhteisen soveltamisen vaatimuksen.

10 artikla 9.

Yhteisön tai emoyrityksen on neljän kuukauden kuluessa päivästä, jona se vastaanottaa selvityksen, ehdotettava kriisinratkaisuneuvostolle mahdollisia toimenpiteitä, joilla puututaan selvityksessä eriteltyihin olennaisiin esteisiin tai poistetaan ne. Kriisinratkaisuneuvosto ilmoittaa yhteisön tai emoyrityksen mahdollisesti ehdottamat toimenpiteet toimivaltaisille viranomaisille, EPV:lle ja, jos kyse on sellaisten konserniin kuulumattomien laitosten merkittävistä sivuliikkeistä, jotka sijaitsevat osallistumattomissa jäsenvaltioissa, kyseisten jäsenvaltioiden kriisinratkaisuviranomaisille.

Yhteisön on kahden viikon kuluessa tämän artiklan 7 kohdan mukaisesti annetun selvityksen vastaanottamisesta ehdotettava kriisinratkaisuneuvostolle mahdollisia toimenpiteitä ja aikataulua niiden täytäntöönpanolle sen varmistamiseksi, että yhteisö tai emoyritys noudattaa 12 f tai 12 g artiklaa sekä yhteenlaskettua puskurivaatimusta, jos olennainen purkamis- tai uudelleenjärjestämismahdollisuuksien este johtuu jommastakummasta seuraavista tilanteista:

i)

yhteisö täyttää yhteenlasketun puskurivaatimuksen, kun se otetaan huomioon kunkin direktiivin 2013/36/EU 141 a artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetun vaatimuksen lisäksi, mutta ei täytä yhteenlaskettua puskurivaatimusta, kun se otetaan huomioon tämän asetuksen 12 d ja 12 e artiklassa tarkoitettujen vaatimusten lisäksi, laskettuna tämän asetuksen 12 a artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti; tai

ii)

yhteisö ei täytä asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 a ja 494 artiklassa tarkoitettuja vaatimuksia tai tämän asetuksen 12 d ja 12 e artiklassa tarkoitettuja vaatimuksia.

Ehdottaessaan toisessa alakohdassa tarkoitettua toimenpiteiden täytäntöönpanon aikataulua yhteisön on otettava huomioon olennaisen esteen syyt. Kriisinratkaisuneuvoston on toimivaltaisia viranomaisia, myös EKP:tä, kuultuaan arvioitava, voidaanko näillä toimenpiteillä tehokkaasti puuttua kyseiseen olennaiseen esteeseen tai poistaa se.

10 artikla 10.

Jos kriisinratkaisuneuvosto katsoo, että yhteisön tai emoyrityksen ehdottamat toimenpiteet eivät tehokkaasti pienennä tai poista purkamis- tai uudelleenjärjestämismahdollisuuksien olennaisia esteitä, kriisinratkaisuneuvosto tekee toimivaltaisia viranomaisia ja tarvittaessa nimettyä makrovakausvalvonnasta vastaavaa viranomaista kuultuaan päätöksen. Päätöksessä ilmoitetaan, että kriisinratkaisuneuvosto on arvioinut, että ehdotetut toimenpiteet eivät tehokkaasti pienennä tai poista purkamis- tai uudelleenjärjestämismahdollisuuksien olennaisia esteitä, ja ohjeistetaan kansallisia kriisinratkaisuviranomaisia vaatimaan yhteisöä, emoyritystä tai kyseisen konsernin tytäryritystä toteuttamaan 11 kohdassa mainittuja toimenpiteitä.

Kriisinratkaisuneuvosto osoittaa vaihtoehtoisia toimenpiteitä esittäessään, että asianomaisen yhteisön tai emoyrityksen ehdottamilla toimenpiteillä ei kyettäisi poistamaan purkamis- tai uudelleenjärjestämismahdollisuuksien olennaisia esteitä ja että ehdotetut vaihtoehtoiset toimenpiteet ovat oikeasuhteisia esteiden poistamiseksi. Kriisinratkaisuneuvosto ottaa huomioon kyseisten purkamis- tai uudelleenjärjestämismahdollisuuksien esteiden rahoitusvakaudelle muodostaman uhkan ja toimenpiteiden vaikutukset asianomaisen yhteisön tai emoyrityksen liiketoimintaan, sen vakauteen ja sen kykyyn edistää taloutta, rahoituspalvelujen sisämarkkinoihin sekä vaikutukset rahoitusvakauteen muissa jäsenvaltioissa ja koko unionissa.

Kriisinratkaisuneuvosto ottaa huomioon myös tarpeen välttää sellaiset asianomaiseen yhteisöön tai konserniin kohdistuvat vaikutukset, jotka olisivat suurempia kuin on välttämätöntä purkamis- tai uudelleenjärjestämismahdollisuuksien esteen poistamiseksi tai jotka olisivat suhteettomia.

10 artikla 11.

Edellä olevan 10 kohdan soveltamiseksi kriisinratkaisuneuvosto ohjeistaa tarvittaessa kansallisia kriisinratkaisuviranomaisia toteuttamaan mitkä tahansa seuraavista toimenpiteistä, joiden puitteissa ne voivat

a)

vaatia yhteisöä tarkistamaan konsernin sisäisiä rahoitusjärjestelyjä tai arvioimaan niiden puuttumisen tai laatimaan palvelusopimuksia (joko konsernin sisällä tai kolmansien osapuolten kanssa), jotka kattavat kriittisten toimintojen tarjoamisen;

b)

vaatia yhteisöä rajoittamaan yksittäisten riskien tai kokonaisriskin enimmäismäärää;

c)

vaatia kriisinratkaisun kannalta merkityksellisiä erityisiä tai yleisiä lisätietoja;

d)

vaatia yhteisöä luopumaan tietyistä varoista;

e)

vaatia yhteisöä rajoittamaan tai lopettamaan yksittäisiä nykyisiä tai ehdotettuja toimintoja;

f)

rajoittaa tai estää uusien tai olemassa olevien liiketoiminta-alueiden kehittäminen tai uusien tai olemassa olevien tuotteiden myyminen;

g)

vaatia muutoksia yhteisön tai minkä tahansa suoraan tai välillisesti sen määräysvallassa olevan konserniyhteisön oikeudellisiin tai toiminnallisiin rakenteisiin tarkoituksena vähentää monitahoisuutta sen varmistamiseksi, että kriittiset toiminnot voidaan oikeudellisesti ja toiminnallisesti erottaa muista toiminnoista kriisinratkaisuvälineitä soveltaen;

h)

velvoittaa yhteisö perustamaan jäsenvaltiossa emoyrityksenä toimiva rahoitusalan holdingyhtiö tai unionissa emoyrityksenä toimiva rahoitusalan holdingyhtiö;

i)

velvoittaa yhteisö laskemaan liikkeeseen alentamiskelpoisia velkoja ►M1 12 f ja 12 g artiklassa ◄ säädettyjen vaatimusten täyttämiseksi;

j)

velvoittaa yhteisö muita toteuttamaan muita toimenpiteitä täyttääkseen ►M1 12 f ja 12 g artiklassa ◄ tarkoitetut vaatimukset, muun muassa pyrkimällä erityisesti neuvottelemaan uudelleen liikkeeseen laskemiensa alentamiskelpoisten velkojen, ensisijaisen lisäpääoman instrumenttien tai toissijaisen pääoman instrumenttien ehdot sen varmistamiseksi, että kriisinratkaisuneuvoston mahdollinen päätös alaskirjata asianomainen velka tai instrumentti tai muuntaa sitä voitaisiin panna täytäntöön sen lainkäyttöalueen lainsäädännön mukaisesti, jota kyseiseen velkaan tai instrumenttiin sovelletaan;

▼M1

k)

velvoittaa yhteisö toimittamaan suunnitelma, jonka tarkoituksena on palauttaa tämän asetuksen 12 f ja 12 g artiklan vaatimustenmukaisuus, ilmaistuna prosenttiosuutena asetuksen (EU) N:o 575/2013 92 artiklan 3 kohdan mukaisesti lasketusta kokonaisriskin määrästä, ja tapauksen mukaan yhteenlasketun puskurivaatimuksen mukaisuus sekä tämän asetuksen 12 f tai 12 g artiklassa tarkoitettujen vaatimusten mukaisuus, ilmaistuna prosenttiosuutena asetuksen (EU) N:o 575/2013 429 ja 429 a artiklassa tarkoitettujen vastuiden kokonaismäärästä;

l)

jotta 12 f ja 12 g artiklan jatkuva noudattaminen voidaan varmistaa, velvoittaa yhteisö muuttamaan

i)

omien varojen instrumenttien maturiteettiprofiili toimivaltaisen viranomaisen, myös EKP:n, suostumuksen saatuaan, ja

ii)

12 c artiklassa ja 12 g artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen hyväksyttävien velkojen maturiteettiprofiili.

▼B

Kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten on tarvittaessa toteutettava suoraan ensimmäisen ala kohdan a–j alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet.

10 artikla 12.

Kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten on pantava kriisinratkaisuneuvoston ohjeet täytäntöön 29 artiklan mukaisesti.

10 artikla 13.

Edellä olevien 10 ja 11 kohdan nojalla tehtävän päätöksen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)

siinä on perusteltava kyseisen arvioinnin tai toteamuksen syyt;

b)

siinä on ilmoitettava, millä tavoin kyseinen arviointi tai toteamus täyttää 10 kohdassa säädetyn oikeasuhteisen soveltamisen vaatimuksen.

10 artikla Purkamis- tai uudelleenjärjestämismahdollisuuksien arviointi

1. Yleiskatsaus

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

3. Liittyvät standardit