+4 a artikla Toimivaltaisten viranomaisten valvonnan riippumattomuus
---+4 a artikla 1.
---+4 a artikla 2.
---+4 a artikla 3.
---+4 a artikla 4.
---+4 a artikla 5.
---+4 a artikla 6.
---+4 a artikla 7.
---+4 a artikla 8.
---+4 a artikla 9.

4 a artikla Toimivaltaisten viranomaisten valvonnan riippumattomuus

1. Yleiskatsaus

,
4 a artikla 1.
Tätä artiklaa sovellettaessa ”toimivaltaisen viranomaisen hallintoelimen jäsenillä” tarkoitetaan toimivaltaisen viranomaisen ylimpään kollektiiviseen päätöksentekoelimeen kuuluvia luonnollisia henkilöitä, joilla on valtuudet huolehtia toimivaltaisen viranomaisen valvontatehtävän päivittäiseen johtamiseen liittyvistä liikkeenjohdollisista tehtävistä, kansallisten keskuspankkien pääjohtajia lukuun ottamatta.
4 a artikla 2.
Jotta voidaan säilyttää toimivaltaisten viranomaisten riippumattomuus niiden käyttäessä valtuuksiaan, jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat järjestelyt sen varmistamiseksi, että toimivaltaiset viranomaiset, mukaan lukien niiden henkilöstön jäsenet ja niiden hallintoelinten jäsenet, voivat käyttää valvontavaltuuksiaan riippumattomasti ja puolueettomasti pyytämättä tai ottamatta ohjeita valvottavilta laitoksilta, miltään unionin elimeltä tai minkään jäsenvaltion hallitukselta taikka miltä tahansa muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisten viranomaisten hallintoelimet ovat toiminnallisesti riippumattomia muista julkisista ja yksityisistä elimistä. Kyseiset järjestelyt eivät saa rajoittaa kansallisen lainsäädännön mukaisia järjestelyjä, jotka edellyttävät toimivaltaisilta viranomaisilta julkista ja demokraattista vastuuvelvollisuutta.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yksikään toimivaltaisen viranomaisen hallintoelimen jäsen, joka on nimitetty 11 päivän tammikuuta 2026 jälkeen, ei toimi tehtävässään yli 14:ää vuotta. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisen viranomaisen hallintoelimen jäsenet nimitetään objektiivisin ja avoimin julkistetuin perustein ja että kyseiset jäsenet voidaan irtisanoa, jos he eivät enää täytä nimittämisperusteita tai jos heidät on tuomittu vakavasta rikoksesta. Irtisanomisen syyt on julkistettava, jollei asianomainen toimivaltaisen viranomaisen hallintoelimen jäsen vastusta julkaisemista.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset julkistavat tavoitteensa, ovat vastuussa kyseisiin tavoitteisiin liittyvien tehtäviensä hoitamisesta ja että niihin sovelletaan varainhoidon valvontaa tavalla, joka ei vaikuta niiden riippumattomuuteen.

Tässä kohdassa tarkoitetut järjestelyt eivät rajoita toimivaltaisten viranomaisten oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka perustuvat kansainvälisiin tai eurooppalaisiin finanssivalvontajärjestelmiin, erityisesti asetuksen (EU) N:o 1093/2010 ( 4 ) nojalla perustettuun Euroopan finanssivalvontajärjestelmään, neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 ( 5 ) ja Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 468/2014 ( 6 ) nojalla perustettuun yhteiseen valvontamekanismiin ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 806/2014 ( 7 ) nojalla perustettuun yhteiseen kriisinratkaisumekanismiin.
4 a artikla 3.

Jäsenvaltioiden on erityisesti varmistettava, että toimivaltaisilla viranomaisilla on käytössään kaikki tarvittavat järjestelyt henkilöstönsä jäsenten ja hallintoelintensä jäsenten eturistiriitojen ehkäisemiseksi. Tätä varten jäsenvaltioiden on vahvistettava säännöt, jotka ovat oikeassa suhteessa henkilöstön ja hallintoelinten jäsenten rooliin ja vastuisiin, ja joissa heiltä ainakin kielletään

a) 

kaupankäynti rahoitusvälineillä, jotka ovat laskeneet liikkeeseen toimivaltaisten viranomaisten valvomat laitokset ja kyseisten laitosten suorat tai välilliset emoyritykset, tytäryritykset tai sidosyritykset, tai joihin viitataan niiden toimesta, lukuun ottamatta

i) 

kolmansien osapuolten hallinnoimia välineitä, edellyttäen, että kyseisten rahoitusvälineiden omistajat eivät osallistu salkunhoitoon;

ii) 

yhteistä sijoitustoimintaa harjoittaviin yrityksiin sijoittamista;

b) 

tietyksi ajaksi (karenssiajaksi) se, että heidät palkataan minkä tahansa sellaisen sopimuksen perusteella tai että he hyväksyvät minkä tahansa sellaisen sopimuksen, joka koskee ammatillisten palvelujen tarjoamista jonkin seuraavan tahon kanssa:

i) 

laitokset, joiden osalta kyseinen henkilöstön jäsen tai toimivaltaisen viranomaisen hallintoelimen jäsen on osallistunut suoraan valvontaan tai päätöksentekoon, mukaan lukien kyseisten laitosten suorat tai välilliset emoyritykset, tytäryritykset tai sidosyritykset;

ii) 

yhteisöt, jotka tarjoavat palveluja jollekin i alakohdassa tarkoitetuista yhteisöistä, paitsi jos henkilöstön jäsen tai toimivaltaisen viranomaisen hallintoelimen jäsen on ehdottomasti estynyt osallistumasta kyseisten palvelujen tarjoamiseen karenssiaikana;

iii) 

yhteisöt, jotka harjoittavat toimivaltaiseen viranomaiseen kohdistuvaa eturyhmä- tai edunvalvontatoimintaa asioissa, joista henkilöstön jäsen tai toimivaltaisen viranomaisen hallintoelimen jäsen oli vastuussa kyseisen jäsenen työsuhteen tai toimikauden aikana.

Ensimmäisen alakohdan a alakohdan i ja ii alakohdassa säädettyjä poikkeuksia sovelletaan ainoastaan, jos kolmannet osapuolet ja yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavat yritykset eivät pääasiallisesti sijoita a alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen liikkeeseen laskemiin tai niiden toimesta viitattuihin välineisiin.
4 a artikla 4.
Karenssiaika alkaa päivästä, jona suora osallistuminen 3 kohdan b alakohdan i alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen valvontaan päättyi. Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että niiden henkilöstön jäsenillä ja hallintoelinten jäsenillä ei ole karenssiaikana pääsyä kyseisiä yhteisöjä koskeviin luottamuksellisiin tai arkaluonteisiin tietoihin. Kun 3 kohdan b alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitetut yhteisöt palkkaavat uutta henkilöstöä, karenssiajan pituuden on oltava vähintään kuusi kuukautta niiden henkilöstön jäsenten osalta, jotka osallistuvat suoraan 3 kohdan b alakohdan i alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen valvontaan, ja vähintään 12 kuukautta toimivaltaisen viranomaisen hallintoelimen jäsenten osalta. Kun 3 kohdan b alakohdan iii alakohdassa tarkoitetut yhteisöt palkkaavat uutta henkilöstöä, karenssiajan pituuden on oltava vähintään kolme kuukautta sekä niiden henkilöstön jäsenten osalta että toimivaltaisen viranomaisen hallintoelimen jäsenten osalta.

Jäsenvaltiot voivat sallia, että toimivaltaiset viranomaiset soveltavat karenssiaikaa niihin henkilöstönsä jäseniin ja hallintoelintensä jäseniin, joihin sovelletaan 3 kohdan b alakohdan i alakohtaa, jos jonkin kyseisessä alakohdassa tarkoitetun yhteisön suora kilpailija pyrkii ottamaan jäsenen palvelukseensa. Siinä tapauksessa karenssiajan pituuden on oltava vähintään kolme kuukautta niiden henkilöstön jäsenten osalta, jotka osallistuvat suoraan kyseisten yhteisöjen valvontaan, ja vähintään kuusi kuukautta toimivaltaisen viranomaisen hallintoelimen jäsenten osalta.
4 a artikla 5.

Jäsenvaltiot voivat 4 kohdasta poiketen sallia, että toimivaltaiset viranomaiset soveltavat lyhyempiä, vähintään kolmen kuukauden pituisia karenssiaikoja niiden henkilöstön jäsenten osalta, jotka osallistuvat suoraan laitosten valvontaan, ainoastaan, jos pidempi karenssiaika

a) 

rajoittaisi liiallisesti toimivaltaisen viranomaisen mahdollisuutta palkata uusia työntekijöitä, joilla on riittävät tai tarvittavat taidot valvontatehtävien hoitamiseksi, ottaen erityisesti huomioon kansallisten työmarkkinoiden pieni koko; tai

b) 

loukkaisi asianomaisen jäsenvaltion perustuslaissa tunnustettua asiaankuuluvaa perusoikeutta, Euroopan unionin perusoikeuskirjaa tai kansallisessa työlainsäädännössä vahvistettuja asiaankuuluvia työntekijöiden oikeuksia.
4 a artikla 6.
Niillä toimivaltaisen viranomaisen henkilöstön jäsenillä ja hallintoelimen jäsenillä, joihin sovelletaan 3 kohdan b alakohdassa säädettyä kieltoa, on oikeus asianmukaiseen korvaukseen kyseisen kiellon johdosta. Jäsenvaltioiden on päätettävä tällaisen korvauksen asianmukaisesta muodosta.
4 a artikla 7.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisen viranomaisen henkilöstön jäsenet ja hallintoelimen jäsenet toimittavat eturistiriitoja koskevan ilmoituksen. Kyseisessä ilmoituksessa on oltava tiedot osakkeiden, joukkovelkakirjojen, keskinäisten rahastojen, sijoitusrahastojen, yhdistelmärahastojen, hedge-rahastojen ja pörssilistattujen rahastojen muodossa olevista jäsenen omistusosuuksista, jotka voivat aiheuttaa eturistiriitoja. Asianomaisten henkilöiden on toimitettava eturistiriitoja koskeva ilmoitus ennen heidän nimittämistään ja sen jälkeen vuosittain.

Eturistiriitoja koskeva ilmoitus ei vaikuta mahdolliseen vaatimukseen toimittaa varallisuusilmoitus sovellettavien kansallisten sääntöjen mukaisesti.
4 a artikla 8.
Jos toimivaltaisen viranomaisen henkilöstön jäsen tai hallintoelimen jäsen omistaa palvelukseen ottamisen tai nimittämisen ajankohtana tai milloin tahansa sen jälkeen rahoitusvälineitä, joista voi aiheutua eturistiriitoja, toimivaltaisella viranomaisella on oltava valtuudet vaatia tapauskohtaisesti, että kyseiset välineet myydään tai luovutetaan kohtuullisen ajanjakson kuluessa. Toimivaltaisilla viranomaisilla on myös oltava valtuudet sallia tapauskohtaisesti, että kyseiset jäsenet myyvät tai luovuttavat rahoitusvälineitä, jotka he omistivat palvelukseen ottamisen tai nimittämisen hetkellä.
4 a artikla 9.
Jotta varmistetaan tämän artiklan oikeasuhteinen soveltaminen, EPV antaa viimeistään 10 päivänä heinäkuuta 2026 toimivaltaisille viranomaisille suunnattuja ohjeita asetuksen (EU) N:o 1093/2010 16 artiklan mukaisesti eturistiriitojen ehkäisemisestä toimivaltaisissa viranomaisissa ja niiden riippumattomuudesta ottaen huomioon kansainväliset parhaat käytännöt.

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset

3. Liittyvät standardit

Standardit
  • Builddate: 11.07.2026 00:00:00 -Doknr: CELEX:32013L0036
  • EULAW_ES -

    EULAW_ES