+4 artikla Energiatehokkuustavoitteet
---+4 artikla 1.
---+4 artikla 2.
---+4 artikla 3.
---+4 artikla 4.
---+4 artikla 5.
---+4 artikla 6.
---+4 artikla 7.

4 artikla Energiatehokkuustavoitteet

1. Yleiskatsaus

,
4 artikla 1.
Jäsenvaltioiden on yhteisesti varmistettava, että energiankulutus vähenee vuoteen 2030 mennessä vähintään 11,7 prosenttia EU:n vuoden 2020 viiteskenaarion ennusteisiin verrattuna siten, että unionin energian loppukulutus on enintään 763 Mtoe. Jäsenvaltioiden on pyrittävä parhaansa mukaan yhdessä saavuttamaan ohjeellinen unionin primäärienergian kulutustavoite, joka on enintään 992,5 Mtoe vuonna 2030.
4 artikla 2.
Kunkin jäsenvaltion on määriteltävä ohjeellinen kansallinen energiatehokkuuspanos, joka perustuu energian loppukulutukseen, jotta jäsenvaltiot voivat yhteisesti saavuttaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun unionin sitovan energian loppukulutusta koskevan tavoitteen, ja niiden on pyrittävä parhaansa mukaan yhdessä saavuttamaan kyseisessä kohdassa tarkoitettu unionin ohjeellinen primäärienergian kulutustavoite. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kyseiset panokset ja niitä koskeva ohjeellinen kehityspolku komissiolle osana asetuksen (EU) 2018/1999 14 artiklan 2 kohdan nojalla toimitettuja yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmiensa ja mainitun asetuksen 3 ja 7–12 artiklan nojalla ilmoitettujen yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmiensa päivityksiä. Jäsenvaltioiden on tällöin ilmaistava panoksensa myös primäärienergian kulutuksen absoluuttisena tasona vuonna 2030. Kun jäsenvaltiot asettavat ohjeellisia kansallisia energiatehokkuuspanoksiaan, niiden on otettava huomioon tämän artiklan 3 kohdassa säädetyt vaatimukset ja selitettävä, miten ja minkä tietojen perusteella panokset on laskettu. Tätä varten ne voivat käyttää tämän direktiivin liitteessä I vahvistettua kaavaa.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kansallisissa energiatehokkuuspanoksissaan asetuksessa (EY) N:o 1099/2008 määriteltyjen energian loppukäyttöalojen, mukaan lukien teollisuus, asuminen, palvelut ja liikenne, primäärienergian kulutuksen ja energian loppukulutuksen osuudet. Jäsenvaltioiden on myös esitettävä tieto- ja viestintätekniikan alan energiankulutusta koskevat ennusteet.
4 artikla 3.

Asettaessaan 2 kohdassa tarkoitettuja ohjeellisia kansallisia energiatehokkuuspanoksiaan jäsenvaltioiden on otettava huomioon

a) 

1 kohdassa säädetyt unionin tavoitteet, että vuonna 2030 energian loppukulutus on enintään 763 Mtoe ja primäärienergian kulutus on enintään 992,5 Mtoe;

b) 

tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet;

c) 

muut energiatehokkuutta edistävät toimenpiteet jäsenvaltioissa ja unionin tasolla;

d) 

kaikki energiatehokkuustoimiin vaikuttavat merkitykselliset tekijät:

i) 

energiatehokkuuteen liittyvät varhaiset ponnistelut ja toimet;

ii) 

toimien tasapuolinen jakautuminen unionissa;

iii) 

talouden energiaintensiivisyys;

iv) 

jäljellä olevat kustannustehokkaat energiansäästömahdollisuudet;

e) 

muut energiankulutukseen vaikuttavat kansalliset olosuhteet, erityisesti:

i) 

BKT:n ja väestörakenteen kehitys ja ennuste;

ii) 

muutokset energian tuonnissa ja viennissä, energialähteiden yhdistelmän kehitys ja uusien kestävien polttoaineiden käyttöönotto;

iii) 

kaikkien uusiutuvien energialähteiden kehittyminen, ydinenergia, hiilidioksidin talteenotto ja varastointi;

iv) 

energiaintensiivisten teollisuudenalojen hiilestä irtautuminen;

v) 

kansallisten hiilestä irtautumista tai ilmastoneutraaliutta koskevien suunnitelmien tavoitetaso;

vi) 

taloudellinen energiansäästöpotentiaali;

vii) 

nykyiset ilmasto-olosuhteet ja ilmastonmuutosennuste.
4 artikla 4.
Edellä 3 kohdan edellytyksiä soveltaessaan jäsenvaltion on varmistettava, että sen panos Mtoe:nä laskettuna on enintään 2,5 prosenttia suurempi, kuin se olisi ollut, jos se olisi laskettu liitteessä I esitetyn kaavan mukaan.
4 artikla 5.

Komissio arvioi, että jäsenvaltioiden yhteinen panos vastaa vähintään tämän artiklan 1 kohdassa asetettua unionin sitovaa energian loppukulutustavoitetta. Jos komissio toteaa, että panos ei ole riittävän suuri, se toimittaa kullekin jäsenvaltiolle osana asetuksen (EU) 2018/1999 9 artiklan 2 kohdan mukaista päivitettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien luonnosten arviointiaan tai viimeistään 1 päivään maaliskuuta 2024 mennessä, ottaen huomioon myös tämän kohdan mukainen päivitetty EU:n vuoden 2020 viiteskenaario, oikaistun ohjeellisen kansallisen energiatehokkuuspanoksen energian loppukulutukselle seuraavien perusteella:

a) 

jäljellä oleva energian loppukulutuksen yhteinen vähennys, joka tarvitaan 1 kohdassa asetetun unionin sitovan tavoitteen saavuttamiseksi;

b) 

suhteellinen kasvihuonekaasuintensiteetti BKT-yksikköä kohti vuonna 2019 asianomaisten jäsenvaltioiden kesken;

c) 

kyseisten jäsenvaltioiden BKT vuonna 2019.

Ennen liitteessä I esitetyn kaavan soveltamista tässä kohdassa vahvistettuun mekanismiin, ja viimeistään 30 päivään marraskuuta 2023 mennessä, komissio päivittää EU:n vuoden 2020 viiteskenaariota jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2018/1999 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja 14 artiklan mukaisesti toimittamien viimeisimpien Eurostatin tietojen perusteella.

Sen estämättä, mitä tämän direktiivin 37 artiklassa säädetään, jäsenvaltioiden, jotka haluavat päivittää tämän artiklan 2 kohdan mukaiset ohjeelliset kansalliset energiatehokkuuspanoksensa päivitetyn EU:n vuoden 2020 viiteskenaarion avulla, on ilmoitettava päivitetty ohjeellinen kansallinen energiatehokkuuspanoksensa viimeistään 1 päivänä helmikuuta 2024. Jos jäsenvaltio haluaa päivittää ohjeellisen kansallisen energiatehokkuuspanoksensa, sen on varmistettava, että sen osuus Mtoe:nä laskettuna on enintään 2,5 prosenttia suurempi kuin se olisi ollut, jos se olisi tulosta liitteessä I esitetystä kaavasta käyttäen päivitettyä EU:n vuoden 2020 viiteskenaariota.

Jäsenvaltioiden, joille komissio on toimittanut korjatun ohjeellisen kansallisen energiatehokkuuspanoksen, on saatettava tämän artiklan 2 kohdan mukaiset ohjeelliset kansalliset energiatehokkuuspanoksensa ajan tasalle siten, että ne sisältävät korjatut energian loppukulutusta koskevat ohjeelliset kansalliset energiatehokkuuspanokset sekä kyseisten panosten ohjeellisen kehityspolun päivityksen ja tarvittaessa lisätoimenpiteensä osana asetuksen (EU) 2018/1999 14 artiklan 2 kohdan nojalla toimitettuja yhdennettyjä kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmiaan. Komissio edellyttää kyseisen asetuksen mukaisesti, että jäsenvaltiot toimittavat viipymättä korjatun ohjeellisen energiatehokkuuspanoksensa ja tarvittaessa lisätoimenpiteensä tässä kohdassa säädetyn mekanismin soveltamisen varmistamiseksi.

Jos jäsenvaltio on ilmoittanut energian loppukulutusta koskevan Mtoe:nä lasketun ohjeellisen kansallisen energiatehokkuuspanoksen, joka on sama tai pienempi kuin mikä se olisi ollut laskettuna liitteessä I olevan kaavan mukaan, komissio ei muuta kyseistä panosta.

Tässä kohdassa tarkoitettua mekanismia soveltaessaan komissio varmistaa, että kaikkien jäsenvaltioiden kansallisten panosten summan ja 1 kohdassa asetetun unionin sitovan tavoitteen välillä ei ole eroa.
4 artikla 6.

Jos komissio katsoo asetuksen (EU) 2018/1999 29 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisen arviointinsa perusteella, että energiatehokkuuspanosten saavuttamisessa ei ole edistytty riittävästi, jäsenvaltioiden, jotka ovat jääneet jälkeen tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta ohjeellisesta energian loppukulutusta koskevasta kehityspolustaan, on varmistettava, että vuoden kuluessa komission arvioinnin vastaanottamisesta toteutetaan lisätoimenpiteitä, jotta voidaan palata kehityspolulle niiden energiatehokkuuspanoksen saavuttamiseksi. Kyseisiin lisätoimenpiteisiin on sisällyttävä ainakin yksi seuraavista toimenpiteistä:

a) 

kansalliset toimenpiteet, joilla saadaan aikaan uusia energiansäästöjä, mukaan lukien vahvempi hankekehitystuki energiatehokkuutta parantavien investointitoimenpiteiden toteuttamiselle;

b) 

tämän direktiivin 8 artiklassa säädetyn energiansäästövelvoitteen nostaminen;

c) 

julkisen sektorin velvoitteen mukauttaminen;

d) 

vapaaehtoinen rahoitusosuus tämän direktiivin 30 artiklassa tarkoitettuun kansalliseen energiatehokkuusrahastoon tai muuhun energiatehokkuutta edistävään rahoitusvälineeseen, jolloin vuotuisten rahoitusosuuksien on oltava yhtä suuret kuin ohjeellisen kehityspolun saavuttamiseksi tarvittavat investoinnit.

Jos jäsenvaltion energian loppukulutus on jäänyt jälkeen tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta ohjeellisesta energian loppukulutusta koskevasta kehityspolustaan, sen on sisällytettävä asetuksen (EU) 2018/1999 17 artiklan nojalla toimitettuun yhdennettyä kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaa koskevaan edistymisraporttiinsa selvitys toimista, jotka se toteuttaa täyttääkseen vajeen varmistaakseen, että se saavuttaa kansalliset energiatehokkuuspanoksensa, ja odotettavissa olevan energiansäästön määrä.

Komissio arvioi, ovatko tässä kohdassa tarkoitetut kansalliset toimenpiteet riittäviä unionin energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi. Jos kansallisten toimenpiteiden katsotaan olevan riittämättömiä, komissio ehdottaa tarvittaessa toimenpiteitä ja käyttää toimivaltaansa unionin tasolla erityisesti sen varmistamiseksi, että unionin vuoden 2030 energiatehokkuustavoitteet saavutetaan.
4 artikla 7.
Komissio arvioi 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä mahdolliset menetelmämuutokset asetuksen (EY) N:o 1099/2008 mukaisesti raportoiduissa tiedoissa, energiataseen laskentamenetelmissä ja Euroopan energiankäyttöä koskevissa energiamalleissa ja ehdottaa tarvittaessa laskentaan liittyviä teknisiä mukautuksia unionin vuoden 2030 tavoitteisiin tämän artiklan 1 kohdassa vahvistetun tavoitetason säilyttämiseksi.

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset

3. Liittyvät standardit

Standardit
  • Builddate: 05.08.2026 00:00:00 -Doknr: CELEX:32023L1791
  • EULAW -

    EN: Legal acts of the European Union from EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © European Union. Re-use is authorised by Decision 2011/833/EU, provided the source is acknowledged; the consolidated texts are licensed under CC BY 4.0 (EUR-Lex legal notice). Divided into sections and converted into the GRCA format, the wording unchanged. Only the legislation published in the Official Journal of the European Union is deemed authentic.

    DE: Rechtsakte der Europäischen Union aus EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © Europäische Union. Weiterverwendung nach Beschluss 2011/833/EU mit Quellenangabe gestattet; die konsolidierten Fassungen stehen unter CC BY 4.0 (Rechtlicher Hinweis von EUR-Lex). In Abschnitte aufgeteilt und in das GRCA-Format umgewandelt, der Wortlaut unverändert. Verbindlich sind allein die im Amtsblatt der Europäischen Union veröffentlichten Rechtsakte.