18 artikla Uusiutuvan kaasun ja vähähiilisen kaasun tariffialennukset

a)

syöttökohtiin uusiutuvan kaasun ja vähähiilisen kaasun tuotantolaitoksista;

b)

kapasiteettiperusteisiin siirtotariffeihin maakaasuvarastoihin yhteydessä olevissa syöttö- ja ottokohdissa, paitsi jos tällainen varasto on liitetty useampaan kuin yhteen siirto- tai jakeluverkkoon ja sitä käytetään yhteenliitäntäpisteen kanssa kilpailuun.

a)

siirtoverkonhaltijoiden on annettava alennus ainoastaan rajanylitysten kannalta lyhyimmästä mahdollisesta reitistä paikasta, jossa ilmoitus ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun kestävyyssertifikaattiin perustuvasta kestävyyttä koskevasta todisteesta on ensimmäisen kerran tallennettu unionin tietokantaan, paikkaan, jossa se on peruutettu käytettynä, edellyttäen, että alennus ei koske mahdollista huutokauppapreemiota;

b)

siirtoverkonhaltijoiden on annettava asianomaiselle sääntelyviranomaiselle tietoja uusiutuvan kaasun ja vähähiilisen kaasun todellisista ja odotettavissa olevista määristä sekä vaikutuksista, joita tariffialennuksen soveltamisella on niiden tuloihin, ja sääntelyviranomaisten on seurattava ja arvioitava alennuksen vaikutusta tariffien vakauteen;

c)

kun siirtoverkonhaltijan kyseisiin tariffeihin perustuvat tulot ovat alennuksen vuoksi vähentyneet 10 prosenttia, siirtoverkonhaltijan, jota asia koskee, ja kaikkien sen naapurisiirtoverkonhaltijoiden on neuvoteltava siirtoverkonhaltijoiden välinen korvausmekanismi;

d)

uusiutuvan kaasun ja vähähiilisen kaasun alennuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista lisätiedoista, kuten alennukseen oikeuttavan kapasiteetin laskemisesta ja tarvittavista prosesseista, säädetään 71 artiklan nojalla vahvistettavassa verkkosäännössä.

Asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden on päästävä sopimukseen siirtoverkonhaltijoiden välisestä korvausmekanismista kolmen vuoden kuluessa siitä, kun niiden tulot tietyistä tariffeista ovat vähentyneet 10 prosenttia tämän kohdan toisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Jos sopimusta ei saada aikaan tässä ajassa, asianomaisten sääntelyviranomaisten on kahden seuraavan vuoden kuluessa tehtävä yhteisesti päätös asianmukaisesta siirtoverkonhaltijoiden välisestä korvausmekanismista. Jos sääntelyviranomaiset eivät pääse asiasta sopimukseen, sovelletaan asetuksen (EU) 2019/942 6 artiklaa. Jos sääntelyviranomaisten välillä ei päästä sopimukseen kahden vuoden kuluessa, tai niiden yhteisestä pyynnöstä, ACER antaa yksittäisen päätöksen asetuksen (EU) 2019/942 6 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

a)

poikkeus on tarpeen siirtoverkon tehokkaan toiminnan kannalta, jotta voidaan varmistaa vakaat rahoituspuitteet olemassa oleville investoinneille tai välttää perusteeton ristiintukeminen, rajatylittävän kaupan vääristyminen tai tehoton siirtoverkonhaltijoiden välinen korvausmekanismi;

b)

edellä 1 ja 4 kohdassa säädettyjen alennusten soveltaminen ei ole tarpeen sen vuoksi, että uusiutuvan kaasun ja vähähiilisen kaasun yleistyminen on edistynyt sopivassa määrin asianomaisessa jäsenvaltiossa tai uusiutuvan kaasun tai vähähiilisen kaasun käytön lisäämiseksi on olemassa vaihtoehtoisia tukimekanismeja.