+LIITE III Kiinteissä mittauksissa käytettävien näytteenottopaikkojen vähimmäislukumäärä
---+1. Hajakuormituslähteet
---+2. Pistekuormituslähteet
---+1. Kriittiset tasot kasvillisuuden ja luonnon ekosysteemien suojelemiseksi
---+2. Pitkän aikavälin tavoite ihmisten terveyden ja kasvillisuuden suojelemiseksi otsonin osalta

LIITE III Kiinteissä mittauksissa käytettävien näytteenottopaikkojen vähimmäislukumäärä

LIITE III

Kiinteissä mittauksissa käytettävien näytteenottopaikkojen vähimmäislukumäärä

1. Yleiskatsaus

,
1. Hajakuormituslähteet

1.   Hajakuormituslähteet

Taulukko 1 – Kiinteissä mittauksissa käytettävien näytteenottopaikkojen vähimmäislukumäärä ihmisten terveyden suojelemiseksi asetettujen raja-arvojen ja tavoitearvojen sekä varoituskynnysten ja tiedotuskynnysten noudattamisen arvioimiseksi (kaikkien muiden epäpuhtauksien kuin otsonin osalta)

Vyöhykkeen väestö

(tuhatta)

Näytteenottopaikkojen vähimmäislukumäärä,

kun pitoisuudet ylittävät arviointikynnyksen

NO2, SO2, CO, bentseeni

 

PM10

PM2,5

Pb, Cd, As, Ni

PM10-hiukkasissa

Bentso(a)pyreeni PM10-hiukkasissa

0–249

2

 

2

2

1

1

250–499

2

 

2

2

1

1

500–749

2

 

2

2

1

1

750–999

3

 

2

2

2

2

1 000 –1 499

4

 

3

3

2

2

1 500 –1 999

5

 

3

4

2

2

2 000 –2 749

6

 

4

4

2

3

2 750 –3 749

7

 

5

5

2

3

3 750 –4 749

8

 

5

6

3

4

4 750 –5 999

9

 

6

7

4

5

6 000 +

10

 

7

8

5

5


Taulukko 2 – Kiinteissä mittauksissa käytettävien näytteenottopaikkojen vähimmäislukumäärä otsonin tavoitearvojen, pitkän aikavälin tavoitteiden, varoituskynnysten ja tiedotuskynnysten noudattamisen arvioimiseksi (vain otsonin osalta)

Vyöhykkeen väestö

(tuhatta)

Näytteenottopaikkojen vähimmäislukumäärä (1)

< 250

1

< 500

2

< 1 000

2

< 1 500

3

< 2 000

4

< 2 750

5

< 3 750

6

≥ 3 750

yksi lisänäytteenottopaikka kahta miljoonaa asukasta kohden


Taulukko 3 – Kiinteissä mittauksissa käytettävien näytteenottopaikkojen vähimmäislukumäärä ihmisten terveyden suojelemiseksi asetettujen raja-arvojen ja tavoitearvojen sekä varoituskynnysten ja tiedotuskynnysten noudattamisen arvioimiseksi vyöhykkeillä, joilla näitä mittauksia on vähennetty 50 prosenttia (kaikkien muiden epäpuhtauksien kuin otsonin osalta)

Vyöhykkeen väestö

(tuhatta)

Näytteenottopaikkojen vähimmäislukumäärä,

jos näytteenottopaikkojen lukumäärää vähennetään enintään 50 %

NO2, SO2, CO, bentseeni

 

PM10

PM2,5

Pb, Cd, As, Ni

PM10-hiuk-kasissa

Bentso(a)pyreeni PM10-hiuk-kasissa

0–249

1

 

1

1

1

1

250–499

1

 

1

1

1

1

500–749

1

 

1

1

1

1

750–999

2

 

1

1

1

1

1 000 –1 499

2

 

1

2

1

1

1 500 –1 999

3

 

2

2

1

1

2 000 –2 749

3

 

2

2

1

2

2 750 –3 749

4

 

2

3

1

2

3 750 –4 749

4

 

3

3

2

2

4 750 –5 999

5

 

3

4

2

3

6 000 +

5

 

4

4

3

3


Taulukko 4 – Kiinteissä mittauksissa käytettävien näytteenottopaikkojen vähimmäislukumäärä otsonin tavoitearvojen, pitkän aikavälin tavoitteiden, varoituskynnysten ja tiedotuskynnysten noudattamisen arvioimiseksi vyöhykkeillä, joilla näitä mittauksia on vähennetty 50 prosenttia (vain otsonin osalta)

Vyöhykkeen väestö

(tuhatta)

Näytteenottopaikkojen vähimmäislukumäärä, jos näytteenottopaikkojen lukumäärää vähennetään enintään 50 prosenttia (2)

< 250

1

< 500

1

< 1 000

1

< 1 500

2

< 2 000

2

< 2 750

3

< 3 750

3

≥ 3 750

yksi lisänäytteenottopaikka neljää miljoonaa asukasta kohden

Tämän kohdan taulukoissa 1–4 vahvistettuun kiinteissä mittauksissa käytettävien näytteenottopaikkojen vähimmäislukumäärään on sisällyttävä kunkin vyöhykkeen osalta vähintään yksi tausta-alueella sijaitseva näytteenottopaikka ja yksi ilman saastumisen keskittymässä sijaitseva näytteenottopaikka liitteessä IV olevan B kohdan mukaisesti, edellyttäen, että tämä ei kasvata näytteenottopaikkojen lukumäärää. Typpidioksidin, hiukkasten, bentseenin ja hiilimonoksidin osalta vähimmäislukumäärään on sisällyttävä vähintään yksi näytteenottopaikka, joka keskittyy liikennepäästöjen osuuden mittaamiseen. Tapauksissa, joissa edellytetään vain yhtä näytteenottopaikkaa, sen on kuitenkin sijaittava ilman saastumisen keskittymässä.

Typpidioksidin, hiukkasten, bentseenin ja hiilimonoksidin osalta kullakin vyöhykkeellä kaupunkien tausta-alueilla sijaitsevien näytteenottopaikkojen kokonaislukumäärä ja ilman saastumisen keskittymissä edellytettyjen näytteenottopaikkojen kokonaislukumäärä saavat poiketa toisistaan korkeintaan tekijällä 2. Kaupunkien tausta-alueilla sijaitsevien PM2,5-hiukkasten ja typpidioksidin näytteenottopaikkojen on täytettävä B kohdassa vahvistetut vaatimukset.
2. Pistekuormituslähteet

2.   Pistekuormituslähteet

Kun arvioidaan epäpuhtauksien määrää pistekuormituslähteiden läheisyydessä, on kiinteissä mittauksissa käytettävien näytteenottopaikkojen lukumäärää määriteltäessä otettava huomioon päästötiheydet, ilman epäpuhtauksien todennäköiset leviämismallit sekä väestön mahdollinen altistuminen. Tällaiset näytteenottopaikat voidaan sijoittaa siten, että direktiivissä 2010/75/EU määritellyn parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) käyttöä voidaan seurata.

B.   Kiinteissä mittauksissa käytettävien näytteenottopaikkojen vähimmäislukumäärä arvioitaessa ihmisten terveyden suojelemiseksi asetettujen keskimääräisen PM2,5-hiukkasille ja NO2:lle altistumisen vähennysvelvoitteiden noudattamista

PM2,5-hiukkasten osalta ja NO2:n osalta tähän tarkoitukseen käytetään vähintään yhtä näytteenottopaikkaa kutakin keskimääräisen altistumisen alueyksikköä kohti ja vähintään yhtä näytteenottopaikkaa miljoonaa asukasta kohti, laskettuna yli 100 000 asukkaan kaupunkialueiden osalta, näiden kummankin epäpuhtauden osalta erikseen. Kyseiset näytteenottopaikat voivat olla samoja kuin A kohdassa tarkoitetut näytteenottopaikat.

C.   Kiinteissä mittauksissa käytettävien näytteenottopaikkojen vähimmäislukumäärä ja kriittisten rikkidioksidin (SO2) ja typen oksidien (NOx) tasojen ja otsonia koskevien pitkän aikavälin tavoitteiden noudattamisen arvioimiseksi
1. Kriittiset tasot kasvillisuuden ja luonnon ekosysteemien suojelemiseksi

1.   Kriittiset tasot kasvillisuuden ja luonnon ekosysteemien suojelemiseksi

Kun enimmäispitoisuudet ylittävät kriittiset tasot

yksi näytteenottopaikka kutakin 20 000 neliökilometrin aluetta kohti

Kun enimmäispitoisuudet ylittävät arviointikynnyksen

yksi näytteenottopaikka kutakin 40 000 neliökilometrin aluetta kohti

Saaristoalueilla kiinteissä mittauksissa käytettävien näytteenottopaikkojen lukumäärä on laskettava ottaen huomioon ilman epäpuhtauksien todennäköinen leviäminen sekä kasvillisuuden mahdollinen altistuminen.
2. Pitkän aikavälin tavoite ihmisten terveyden ja kasvillisuuden suojelemiseksi otsonin osalta

2.   Pitkän aikavälin tavoite ihmisten terveyden ja kasvillisuuden suojelemiseksi otsonin osalta

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että maaseudun tausta-alueita koskevia mittauksia varten on vähintään yksi näytteenottopaikka 50 000:ta neliökilometriä kohden (keskiarvotiheys kaikilla vyöhykkeillä kussakin maassa). Vaihteleviin maastoihin suositellaan yhtä näytteenottopaikkaa 25 000:ta neliökilometriä kohden.

D.   Ultrapienten hiukkasten kiinteissä mittauksissa käytettävien näytteenottopaikkojen vähimmäislukumäärä paikoissa, joissa pitoisuudet ovat todennäköisesti suuria

Tietyissä paikoissa on mitattava muiden ilman epäpuhtauksien lisäksi ultrapieniä hiukkasia. Ultrapienten hiukkasten mittaamiseen käytettävät näytteenottopaikat voivat olla soveltuvissa tilanteissa samoja kuin tässä liitteessä olevassa A kohdassa tarkoitetut hiukkasten tai typpidioksidin näytteenottopaikat, ja ne voidaan sijoittaa liitteessä VII olevan 4 jakson mukaisesti. Tätä varten on perustettava vähintään yksi näytteenottopaikka viittä miljoonaa asukasta kohti paikkaan, jossa ultrapienten hiukkasten pitoisuudet ovat todennäköisesti suuria. Jäsenvaltioiden, joissa on alle viisi miljoonaa asukasta, on perustettava vähintään yksi kiinteissä mittauksissa käytettävä näytteenottopaikka paikkaan, jossa ultrapienten hiukkasten pitoisuudet ovat todennäköisesti suuria.

Niiden jäsenvaltioiden osalta, joissa on enemmän kuin kaksi miljoonaa asukasta, ei oteta huomioon direktiivin 10 artiklan mukaisesti kaupunkien tai maaseudun tausta-alueille perustettuja supermittausasemia tarkasteltaessa tässä vahvistettujen ultrapienten hiukkasten näytteenottopaikkojen vähimmäismäärää koskevien vaatimusten täyttämistä.

(1)  Vähintään yksi näytteenottopaikka alueilla, joilla väestön altistuminen otsonille on todennäköisesti suurinta. Taajamissa vähintään 50 prosenttia näytteenottopaikoista on sijoitettava esikaupunkialueille.

(2)  Vähintään yksi näytteenottopaikka alueilla, joilla väestön altistuminen otsonille on todennäköisesti suurinta. Taajamissa vähintään 50 prosenttia näytteenottopaikoista on sijoitettava esikaupunkialueille.

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset

3. Liittyvät standardit

Standardit
  • Builddate: 20.11.2024 00:00:00 -Doknr: CELEX:32024L2881
  • EULAW -

    EN: Legal acts of the European Union from EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © European Union. Re-use is authorised by Decision 2011/833/EU, provided the source is acknowledged; the consolidated texts are licensed under CC BY 4.0 (EUR-Lex legal notice). Divided into sections and converted into the GRCA format, the wording unchanged. Only the legislation published in the Official Journal of the European Union is deemed authentic.

    DE: Rechtsakte der Europäischen Union aus EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © Europäische Union. Weiterverwendung nach Beschluss 2011/833/EU mit Quellenangabe gestattet; die konsolidierten Fassungen stehen unter CC BY 4.0 (Rechtlicher Hinweis von EUR-Lex). In Abschnitte aufgeteilt und in das GRCA-Format umgewandelt, der Wortlaut unverändert. Verbindlich sind allein die im Amtsblatt der Europäischen Union veröffentlichten Rechtsakte.