CCP-Sanierungs- und Abwicklungsverordnung – 9 artikla Elvytyssuunnitelmat

9 artikla 1

1. Kun keskusvastapuolen rahoitustilanne on heikentynyt merkittävästi tai kun on vaarana, että se ei täytä asetuksessa (EU) N:o 648/2012 säädettyjä pääoma- ja vakavaraisuusvaatimuksia, sen on laadittava elvytyssuunnitelma, jossa esitetään toimenpiteitä, joita keskusvastapuolen on määrä toteuttaa maksukyvyttömyystapahtumissa ja muissa kuin maksukyvyttömyystapahtumissa sekä näiden yhdistelmissä palauttaakseen taloudellisen vakautensa ennalleen ilman poikkeuksellista julkista rahoitustukea ja voidakseen jatkaa kriittisten toimintojen tarjoamista, ja ylläpidettävä tällaista suunnitelmaa.

9 artikla 2

2. Elvytyssuunnitelmaan sisältyvissä toimenpiteissä on

a)	puututtava kattavasti ja tehokkaasti kaikkiin eri skenaarioissa yksilöityihin riskeihin, mukaan lukien mahdolliset kattamattomat likviditeettivajeet;

b)

maksukyvyttömyystapahtumasta aiheutuvien tappioiden tapauksessa varmistettava, että positiokanta täsmäytetään uudelleen ja että kattamattomat tappiot kohdennetaan täysimääräisesti määritysosapuolille ja niiden asiakkaille, jos kyseiset asiakkaat ovat keskusvastapuolen välittömiä velkojia, sekä osakkeenomistajille, ottaen huomioon kaikkien sidosryhmien edut;

c)	sisällytettävä mukaan tappionkattamisjärjestelyt, jotka riittävät kattamaan kaikentyyppisistä muista kuin maksukyvyttömyystapahtumista mahdollisesti aiheutuvat tappiot; ja

d)

annettava mahdollisuus keskusvastapuolen rahoitusvarojen, sen omat varat mukaan lukien, täydentämiseen riittävälle tasolle, jotta keskusvastapuoli voi täyttää sille asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukaisesti kuuluvat velvoitteet, sekä tuettava keskusvastapuolen kriittisten toimintojen jatkuvaa ja oikea-aikaista toteuttamista.

9 artikla 3

3. Elvytyssuunnitelman on sisällettävä keskusvastapuolen riskiprofiiliin perustuvien indikaattorien puitteet, joilla määritetään olosuhteet, joissa elvytyssuunnitelman toimenpiteet on toteutettava. Indikaattorit voivat olla keskusvastapuolen taloudelliseen vakauteen ja toimintakelpoisuuteen liittyen joko laadullisia tai määrällisiä, ja niiden avulla olisi voitava toteuttaa elvytystoimenpiteitä riittävän ajoissa niin, että suunnitelman toteuttamiseen jää riittävästi aikaa.

9 artikla 4

4. Keskusvastapuolten on otettava käyttöön asianmukaiset järjestelyt, joiden avulla 3 kohdassa tarkoitettuja indikaattoreita voidaan seurata säännöllisesti. Keskusvastapuolten on raportoitava kyseisen seurannan tuloksista toimivaltaisille viranomaisilleen. Toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava tiedot valvontakollegiolle, jos ne pitävät tällaisia tietoja merkittävinä.

9 artikla 5

5. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa yhteistyössä järjestelmäriskikomitean kanssa viimeistään 12 päivänä helmikuuta 2022 asetuksen (EU) N:o 1095/2010 16 artiklan mukaisesti ohjeita, joissa esitetään luettelo tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista laadullisista ja määrällisistä indikaattoreista, jotka suunnitelmaan on vähintään sisällyttävä.

9 artikla 6

6. Keskusvastapuolten on sisällytettävä toimintasääntöihinsä määräyksiä, joissa esitetään pääpiirteissään menettelyt, joita ne noudattavat ehdottaessaan elvytysprosessin tavoitteiden saavuttamiseksi, että

a)	elvytyssuunnitelman mukaiset toimenpiteet toteutetaan, vaikka asiaankuuluvat indikaattorit eivät ole täyttyneet; tai

b)	elvytyssuunnitelman mukaisista toimenpiteistä pidätytään, vaikka asiaankuuluvat indikaattorit ovat täyttyneet.

Kaikista tämän kohdan nojalla tehdyistä päätöksistä ja niiden perusteluista on ilmoitettava viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle.

9 artikla 7

7. Jos keskusvastapuoli aikoo ottaa käyttöön elvytyssuunnitelmansa, sen on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle havaitsemiensa ongelmien luonne ja suuruus, esitettävä kaikki asiaan vaikuttavat olosuhteet ja ilmoitettava, mitä elvytys- tai muita toimenpiteitä se aikoo toteuttaa tilanteen korjaamiseksi, sekä suunnitellut määräajat, joiden kuluessa sen taloudellinen vakaus palautetaan kyseisten toimenpiteiden avulla.

Jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että elvytystoimenpide, jonka keskusvastapuoli aikoo toteuttaa, voi aiheuttaa merkittäviä haittavaikutuksia rahoitusjärjestelmälle tai se on todennäköisesti tehoton, se voi vaatia keskusvastapuolta pidättymään kyseisestä toimenpiteestä.

Toimivaltaisen viranomaisen on tämän artiklan 6 kohdan toisen alakohdan nojalla vastaanotetun ilmoituksen jälkeen välittömästi arvioitava, edellyttävätkö olosuhteet varhaisen tilanteeseen puuttumisen valtuuksien käyttöä 18 artiklan mukaisesti.

9 artikla 8

8. Toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä ilmoitettava kriisinratkaisuviranomaiselle ja valvontakollegiolle ja kriisinratkaisuviranomaisen on viipymättä ilmoitettava kriisinratkaisukollegiolle 6 kohdan toisen alakohdan ja 7 kohdan ensimmäinen alakohdan mukaisesti saaduista ilmoituksista ja toimivaltaisen viranomaisen sen jälkeen 7 kohdan toisen alakohdan mukaisesti antamista ohjeista.

Jos toimivaltainen viranomainen saa tämän artiklan 7 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti ilmoituksen, sen on rajoitettava oman pääoman ehtoisiin tai sellaisina kohdeltaviin instrumentteihin liittyvien suoritusten maksamista, mukaan lukien keskusvastapuolen osinkomaksut ja takaisinostot, tai kiellettävä se mahdollisimman suuressa laajuudessa aiheuttamatta kuitenkaan maksukyvyttömyystapahtumaa ja se voi rajoittaa asetuksen (EU) N:o 648/2012 26 artiklan 5 kohdan mukaisessa keskusvastapuolen palkka- ja palkkiopolitiikassa määriteltyjen muuttuvien palkkioiden, lisäeläke-etuuksien tai erorahojen maksamista asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 29 alakohdassa määritellylle ylimmälle johdolle taikka kieltää sen.

9 artikla 9

9. Keskusvastapuolten on tarkistettava, testattava ja tarvittaessa päivitettävä elvytyssuunnitelmansa ainakin vuosittain ja joka tapauksessa sellaisten niiden oikeudellisessa rakenteessa tai organisaatiorakenteessa, liiketoiminnassa tai rahoitustilanteessa tapahtuneiden mahdollisten muutosten jälkeen, jotka saattavat vaikuttaa olennaisesti kyseisiin suunnitelmiin tai muutoin edellyttää niiden muuttamista. Toimivaltaiset viranomaiset voivat edellyttää, että keskusvastapuolet päivittävät elvytyssuunnitelmansa tätä useammin.

9 artikla 10

10. Elvytyssuunnitelmat on laadittava liitteessä olevan A jakson mukaisesti, ja niissä on otettava huomioon sen konsernin kaikki asiaankuuluvat keskinäiset riippuvuussuhteet, johon keskusvastapuoli kuuluu. Toimivaltaiset viranomaiset voivat edellyttää, että keskusvastapuolet esittävät lisätietoja elvytyssuunnitelmissaan. Keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen on tarvittaessa kuultava keskusvastapuolen emoyrityksen toimivaltaista viranomaista.

9 artikla 11

11. Elvytyssuunnitelmissa

a)	ei saa olettaa, että poikkeuksellista julkista rahoitustukea, keskuspankin antamaa maksuvalmiusapua tai keskuspankin epätavallisin vakuuksia, juoksuaikaa ja korkoa koskevin ehdoin antamaa maksuvalmiusapua on saatavissa tai että sitä saadaan;

b)	on otettava huomioon kaikkien sellaisten sidosryhmien edut, joihin suunnitelma todennäköisesti vaikuttaa, mukaan lukien määritysosapuolet ja, siinä määrin kuin tiedot ovat saatavilla, niiden suorat ja epäsuorat asiakkaat; ja

c)	on varmistettava, ettei määritysosapuolilla ole keskusvastapuoliin liittyviä rajoittamattomia vastuita ja että sidosryhmien mahdolliset tappiot ja likviditeettivajeet ovat läpinäkyviä, mitattavissa, hallittavissa ja valvottavissa.

9 artikla 12

12. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa yhteistyössä järjestelmäriskikomitean kanssa viimeistään 12 päivänä helmikuuta 2022 asetuksen (EU) N:o 1095/2010 16 artiklan mukaisesti ohjeita, joissa täsmennetään, millaisia skenaarioita tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti on tarkasteltava. Tällaisia ohjeita antaessaan arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa tarvittaessa huomioon valvonnan stressitestit.

9 artikla 13

13. Jos keskusvastapuoli on osa konsernia ja emoyhtiön tai konsernin sopimusperusteiset tukisopimukset ovat osa elvytyssuunnitelmaa, elvytyssuunnitelmassa on tarkasteltava skenaarioita, joissa kyseisiä sopimuksia ei voida noudattaa.

9 artikla 14

14. Maksukyvyttömyystapahtuman tai muun kuin maksukyvyttömyystapahtuman jälkeen keskusvastapuolen on käytettävä ennalta rahastoitujen tähän tarkoitukseen varattujen omien varojen lisämäärä ennen tämän asetuksen liitteessä olevan A jakson 15 alakohdassa tarkoitettujen järjestelyjen ja toimenpiteiden käyttöä. Kyseinen määrä ei saa olla pienempi kuin 10 prosenttia eikä suurempi kuin 25 prosenttia asetuksen (EU) N:o 648/2012 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti lasketuista riskiperusteisista pääomavaatimuksista.

Tämän vaatimuksen noudattamiseksi keskusvastapuoli voi vähimmäispääomavaatimustensa lisäksi käyttää hallussaan olevan pääoman määrää noudattaakseen asetuksen (EU) N:o 648/2012 16 artiklan 3 kohdan nojalla annetussa delegoidussa säädöksessä tarkoitettua ilmoituskynnysarvoa.

9 artikla 15

15. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii tiiviissä yhteistyössä pankkiviranomaisen kanssa ja Euroopan keskuspankkijärjestelmää kuultuaan luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään menetelmä, jolla lasketaan 14 kohdan mukaisesti käytettävä ennalta rahastoitujen tähän tarkoitukseen varattujen omien varojen lisämäärä ja ylläpidetään sitä. Kyseisiä teknisiä standardeja laatiessaan arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa huomioon kaikki seuraavat seikat:

a)	keskusvastapuolten rakenne ja sisäinen organisaatio sekä niiden toiminnan luonne, laajuus ja monitahoisuus;

b)	keskusvastapuolten osakkeenomistajien, johdon ja määritysosapuolten sekä määritysosapuolten asiakkaiden kannustinrakenne;

c)

se, miten asianmukaista keskusvastapuolten on, riippuen valuutoista, joiden määräisinä keskusvastapuolten määrittämät rahoitusvälineet ovat, keskusvastapuolten vakuudeksi hyväksytyistä valuutoista ja niiden toiminnasta aiheutuvasta riskistä, erityisesti, jos ne eivät määritä asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 7 alakohdassa määriteltyjä OTC-johdannaisia, sijoittaa kyseinen tähän tarkoitukseen varattujen omien varojen lisämäärä muihin kuin kyseisen asetuksen 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin varoihin; ja

d)

kolmansien maiden keskusvastapuoliin sovellettavat säännöt ja niiden käytännöt sekä keskusvastapuolten elvytykseen ja kriisinratkaisuun liittyvä kansainvälinen kehitys, jotta voidaan säilyttää kansainvälisesti toimivien unionin keskusvastapuolten kilpailukyky ja unionin keskusvastapuolten kilpailukyky verrattuna unionissa määrityspalveluja tarjoaviin kolmansien maiden keskusvastapuoliin.

Jos arvopaperimarkkinaviranomainen toteaa ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettujen kriteerien perusteella, että tiettyjen keskusvastapuolten on aiheellista sijoittaa tämä ennalta rahastoitujen tähän tarkoitukseen varattujen omien varojen lisämäärä muihin kuin asetuksen (EU) N:o 648/2012 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin varoihin, sen on myös täsmennettävä:

a)	menettely, jolla keskusvastapuolet voivat, jos kyseisiä varoja ei ole välittömästi saatavilla, turvautua elvytystoimenpiteisiin, jotka edellyttävät muiden kuin maksukyvyttömien määritysosapuolten rahoitusosuutta;

b)	menettely, jota keskusvastapuolten on noudatettava maksaakseen myöhemmin takaisin a alakohdassa tarkoitetuille muille kuin maksukyvyttömille määritysosapuolille enintään tämän artiklan 14 kohdan mukaisesti käytettävän määrän.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 12 päivänä helmikuuta 2022.

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

9 artikla 16

16. Keskusvastapuolen on kehitettävä riittävät mekanismit, joilla otetaan elvytyssuunnitelman laadintaan mukaan sellaiset yhteentoimivat rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurit ja sidosryhmät, jotka kantaisivat tappiot tai joille aiheutuisi kustannuksia tai jotka osallistuisivat likviditeettivajeiden kattamiseen, jos elvytyssuunnitelma pantaisiin täytäntöön.

9 artikla 17

17. Keskusvastapuolen hallituksen on arvioitava ja hyväksyttävä elvytyssuunnitelma ennen sen toimittamista toimivaltaiselle viranomaiselle ottaen huomioon riskinarviointikomitean asetuksen (EU) N:o 648/2012 28 artiklan 3 kohdan mukaisesti antamat neuvot.

9 artikla 18

18. Jos keskusvastapuolen hallitus on päättänyt olla noudattamatta riskinarviointikomitean neuvoja, sen on viipymättä ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EU) N:o 648/2012 28 artiklan 5 kohdan mukaisesti ja perusteltava päätöksensä yksityiskohtaisesti toimivaltaiselle viranomaiselle.

9 artikla 19

19. Elvytyssuunnitelmat on sisällytettävä keskusvastapuolen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmään ja yleiseen riskienhallintakehykseen.

9 artikla 20

20. Elvytyssuunnitelmissa esitettyjen toimenpiteiden, joilla luodaan taloudellisia tai sopimusvelvoitteita määritysosapuolille ja tapauksen mukaan asiakkaille ja epäsuorille asiakkaille, yhteentoimiville rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureille tai markkinapaikoille, on oltava osa keskusvastapuolten toimintasääntöjä.

9 artikla 21

21. Keskusvastapuolten on varmistettava, että elvytyssuunnitelmissa esitetyt toimenpiteet ovat täytäntöönpanokelpoisia kaikkina aikoina kaikilla lainkäyttöalueilla, joilla määritysosapuolet, yhteentoimivat rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurit tai markkinapaikat sijaitsevat.

9 artikla 22

22. Keskusvastapuolten velvoitetta sisällyttää elvytyssuunnitelmiinsa oikeus esittää elvytysmaksuvaatimus ja tarvittaessa alentaa niiden voittojen arvoa, jotka keskusvastapuolten on maksettava muille kuin maksukyvyttömille määritysosapuolille, ei sovelleta asetuksen (EU) N:o 648/2012 1 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuihin yhteisöihin.

9 artikla 23

23. Määritysosapuolten on ilmoitettava asiakkailleen selkeällä ja avoimella tavalla, voivatko keskusvastapuolen elvytyssuunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet vaikuttaa niihin ja millä tavoin.

9 artikla Elvytyssuunnitelmat

1. Yleiskatsaus

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

3. Liittyvät standardit