LIITE I

1. Vakuudettomat käteislainat: Kun käteislainoja sijoitetaan, niillä on taipumusta lisätä vaihtoehtoisen sijoitusrahaston positiota kyseisten lainojen kokonaismäärällä. Sen vuoksi vähimmäispositio on aina lainan määrä. Se voi olla suurempi, jos lainalla tehdyn sijoituksen arvo on lainattua määrää suurempi. Kahdenkertaisen huomioimisen välttämiseksi position rahoittamiseen käytettäviä käteislainoja ei oteta huomioon laskennassa. Jos käteislainoja ei sijoiteta vaan ne pysyvät 7 artiklan a alakohdan määritelmän mukaisina rahavaroina, ne eivät lisää vaihtoehtoisen sijoitusrahaston positiota.

2. Vakuudelliset käteislainat: Vakuudelliset käteislainat ovat vakuudettomien käteislainojen kaltaisia, mutta lainan vakuudeksi voidaan asettaa omaisuuseristä muodostuva pooli tai yksittäinen omaisuuserä. Jos käteislainoja ei sijoiteta vaan ne pysyvät 7 artiklan a alakohdan määritelmän mukaisina rahavaroina, ne eivät lisää vaihtoehtoisen sijoitusrahaston positiota.

3. Vaihdettavat lainat: Vaihdettavat lainat ovat ostettua velkaa, jonka haltija tai liikkeeseenlaskija voi tietyissä olosuhteissa muuntaa toiseksi omaisuuseräksi. Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston positio vastaa tällaisten lainojen markkina-arvoa.

4. Koronvaihtosopimukset: Koronvaihtosopimus on sopimus nimellisen pääomamäärän perusteella laskettujen korkokassavirtojen vaihdosta määrätyin väliajoin (maksupäivinä) sopimuksen voimassaoloaikana. Kunkin sopimuspuolen maksuvelvoite lasketaan käyttämällä erisuuruista korkoa, joka perustuu nimellisiin vastuihin.

5. Hinnanerosopimukset: Hinnanerosopimus on sopimus kahden sopimuspuolen – sijoittajan ja hinnanerosopimuksen tarjoajan – välillä kohde-etuutena olevan omaisuuserän hinnan muutoksen maksamisesta toiselle sopimuspuolelle. Riippuen siitä, mihin suuntaan hinta muuttuu, yksi sopimuspuoli maksaa toiselle sopimuspuolelle hintojen välisen eron ajankohdan, jona sopimus tehtiin, ja ajankohdan, jona sopimus päättyy, välillä. Positio on kohde-etuutena olevan omaisuuserän markkina-arvo. Rahoitusalan spread bet -sopimuksiin on sovellettava samaa kohtelua.

6. Futuurisopimukset: Futuurisopimus on sopimus ilmoitetun arvopaperi-, valuutta-, hyödyke- tai indeksimäärän taikka muun omaisuuserämäärän ostamisesta tai myymisestä tiettynä tulevana ajankohtana ennalta sovittuun hintaan. Positio on vastaavan kohde-etuutena olevan omaisuuserän markkina-arvo.

7. Tuottojenvaihtosopimus: Tuottojenvaihtosopimus (total return swap) on sopimus, jolla yksi sopimuspuoli (kokonaistuoton maksaja) siirtää viiteomaisuuden taloudellisen suorituskyvyn kokonaisuudessaan toiselle sopimuspuolelle (kokonaistuoton saajalle). Taloudellinen kokonaissuorituskyky kattaa tuotot koroista ja maksuista, markkinakehityksestä kertyvät voitot tai tappiot ja luottotappiot. Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston positio on sopimuksen taloudellisen suorituskyvyn kannalta merkityksellisten vastaavien viiteomaisuuserien markkina-arvo.

8. Korkotermiinisopimukset: Korkotermiinisopimus on asiakaskohtainen, kahdenvälinen sopimus omaisuuserän tai kassavirtojen vaihdosta määrättynä tulevana selvityspäivänä kaupantekopäivänä sovitulla termiinihinnalla. Korkotermiinisopimuksen yksi sopimuspuoli on ostaja (pitkä positio), joka sopii termiinihinnan maksamisesta selvityspäivänä, ja toinen myyjä (lyhyt positio), joka sopii termiinihinnan saamisesta. Korkotermiinisopimuksen tekeminen ei yleensä edellytä palkkion maksamista. Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston positio on vastaavan kohde-etuutena olevan omaisuuserän markkina-arvo. Tämä voidaan korvata sopimuksen nimellisarvolla, jos se on varovaisempi.

9. Optiot: Optio on sopimus, joka antaa palkkion (preemion) maksavalle ostajalle oikeuden – muttei velvoitetta – ostaa tai myydä tietty määrä kohde-etuutena olevaa omaisuuserää sovittuun hintaan (toteutushintaan) sopimuksen voimassaoloaikana tai voimassaolon päättymiseen saakka. Osto-optio on ostoa koskeva optio ja myynti-optio myyntiä koskeva optio. Rahaston positio rajoittuu toisaalta mahdolliseen rajoittamattomaan positioon ja toisaalta positioon, joka rajoittuu maksettuun preemioon tai kyseisen option markkina-arvoon sen mukaan, kumpi on suurempi. Näiden kahden rajan välinen positio määräytyy kohde-etuutena olevan position vastaavana delta-mukautettuna arvona (optioiden deltalla mitataan yksinomaan option hinnan herkkyyttä kohde-etuuden hinnan muutokselle). Kytkettyihin johdannaisiin, esimerkiksi strukturoituihin tuotteisiin, on sovellettava samaa lähestymistapaa. Struktuuri olisi jaettava komponentteihinsa ja johdannaisriskikerrosten vaikutus on arvioitava asianmukaisesti.

10. Takaisinostosopimukset: Takaisinostosopimuksesta on kyse yleensä silloin, kun vaihtoehtoinen sijoitusrahasto ”myy” arvopapereita käänteisen reposopimuksen vastapuolelle ja suostuu ostamaan ne myöhemmin takaisin sovittuun hintaan. Vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle aiheutuu rahoituskustannuksia tästä liiketoimesta, minkä vuoksi sen on sijoitettava käteistulot (käytännössä käteisvakuus) uudelleen saadakseen niistä sille aiheutuneita rahoituskustannuksia suuremman tuoton. Käteisvakuuden uudelleensijoitus kasvattaa vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon kohdistuvaa markkinariskiä, ja se on sen vuoksi otettava huomioon kokonaisposition laskennassa. Taloudelliset riskit ja ”myydyistä” arvopapereista koituvat edut jäävät vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle. Repo-operaatio johtaa myös lähes aina vivutukseen, kun käteisvakuus sijoitetaan uudelleen. Jos operaation yhteydessä saadaan muu kuin käteisvakuus ja kyseistä vakuutta käytetään lisäksi osana toista repo-operaatiota tai velkakirjalainasopimusta, vakuuden koko markkina-arvo on sisällytettävä kokonaisposition määrään. Käteisvakuuden uudelleensijoitettu osa lisää vaihtoehtoisen sijoitusrahaston positiota.

11. Käänteiset takaisinostosopimukset: Takaisinostosopimuksesta on kyse yleensä silloin, kun vaihtoehtoinen sijoitusrahasto ”ostaa” arvopapereita reposopimuksen vastapuolelta ja suostuu myymään ne myöhemmin sille takaisin sovittuun hintaan. Vaihtoehtoiset sijoitusrahastot ryhtyvät tällaisiin operaatioihin yleensä saadakseen matalariskistä rahamarkkinatyyppistä tuottoa, ja ”ostetut” arvopaperit toimivat vakuutena. Sen vuoksi kokonaispositiota ei synny eikä vaihtoehtoinen sijoitusrahasto ota vastuulleen ”ostettujen” arvopapereiden riskejä eikä saa siitä koituvia etuja. Operaatio ei siten lisää vaihtoehtoisen sijoitusrahaston markkinariskiä. ”Ostetut” arvopaperit on kuitenkin mahdollista käyttää myöhemmin osana repo-operaatiota tai vakuus-lainaoperaatiota, kuten edellä kuvailtiin, ja tällöin arvopapereiden täysi markkina-arvo on sisällytettävä kokonaisposition määrään. Ostettujen arvopapereiden taloudelliset riskit ja edut säilyvät vastapuolella, minkä vuoksi ne eivät lisää vaihtoehtoisen sijoitusrahaston positiota.

12. Arvopaperilainausjärjestelyt: Arvopapereiden lainaksi antamiseen osallistuva vaihtoehtoinen sijoitusrahasto antaa arvopaperin lainaksi sen lainaksi ottavalle vastapuolelle (joka ottaa arvopaperin lainaksi yleensä kattaakseen konkreettisen lyhyeksimyyntioperaation) sovittua palkkiota vastaan. Arvopaperin lainaksiottaja antaa vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle joko käteisvakuuden tai muun vakuuden. Kokonaispositio syntyy vain silloin, kun käteisvakuus sijoitetaan uudelleen muihin kuin 7 artiklan a alakohdan määritelmän mukaisiin välineisiin. Jos muu kuin käteisvakuus käytetään lisäksi repo-operaation tai muun arvopaperilainausoperaation osana, arvopapereiden täysi markkina-arvo on sisällytettävä kokonaisposition määrään edellä kuvaillulla tavalla. Positio syntyy, jos käteisvakuus sijoitetaan uudelleen.

13. Arvopapereiden ottolainausjärjestelyt: Arvopapereiden ottolainaukseen osallistuva vaihtoehtoinen sijoitusrahasto ottaa arvopaperin lainaksi sen lainaksi antavalta vastapuolelta sovittua palkkiota vastaan. Vaihtoehtoinen sijoitusrahasto myy sen jälkeen arvopaperin markkinoilla. Arvopaperi on nyt myyty lyhyeksi. Jos myynnistä saatavat käteistulot sijoitetaan uudelleen, se lisää vaihtoehtoisen sijoitusrahaston positiota. Positio on lyhyeksimyytyjen arvopapereiden markkina-arvo. Lisäpositio syntyy, jos saadut käteisvarat sijoitetaan uudelleen.

14. Luottoriskinvaihtosopimukset: Luottoriskinvaihtosopimus on luottojohdannaissopimus, joka antaa ostajalle suojan, yleensä täyden suojan, siinä tapauksessa, että viiteyhteisö lyö laimin maksunsa tai kohtaa maksuvelvollisuuden laukaisevan tapahtuman. Vastineeksi tästä luottoriskinvaihtosopimuksen myyjä saa ostajalta säännöllisesti maksun, jota kutsutaan luottoriskinvaihtosopimuksen hintaeroksi (spread). Suojan myyjän osalta positio on viiteomaisuuserien markkina-arvo tai luottoriskinvaihtosopimuksen nimellisarvo sen mukaan, kumpi on suurempi. Suojan ostajan positio on kohde-etuutena olevan viiteomaisuuserän markkina-arvo.