EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2000/14/EY, annettu 8 päivänä toukokuuta 2000, ulkona käytettävien laitteiden melupäästöjä ympäristöön koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä

---

LIITE I

LAITTEIDEN MÄÄRITELMÄT

1.   Polttomoottorikäyttöisellä henkilönostimella

tarkoitetaan laitetta, joka koostuu vähintään työtasosta, kantavasta rakenteesta ja alustasta. Työskentelytasona on aidattu taso tai kori, jota voidaan liikutella kuorman alla tarvittavaan työskentelypaikkaan. Nostava rakenne on kiinni alustassa ja tukee työskentelytasoa; sen avulla työskentelytaso voidaan siirtää tarvittavaan paikkaan.

2.   Raivaussahalla

tarkoitetaan polttomoottorikäyttöistä, kannettavaa ja käsin kannateltavaa laitetta, jossa on metallista tai muovista tehty pyörivä terä ja jolla leikataan rikkaruohoja, pensaikkoja, pieniä puita tai vastaavaa kasvillisuutta. Raivaussahan terää liikutellaan lähes maan pinnan suuntaisesti.

3.   Tavarankuljetukseen tarkoitetulla rakennushissillä

tarkoitetaan moottorikäyttöistä, tilapäisesti asennettua rakennustyömailla käytettävää nostolaitetta, jota käyttävät rakennustyömailla työskentelyyn oikeutetut henkilöt.

4.   Rakennustyömaavannesahalla

tarkoitetaan alle 200 kilon painoista käsisyöttöistä moottorikäyttöistä laitetta, jossa on nauhamainen, kahden tai useamman hihnapyörän kautta kulkeva terä.

5.   Rakennustyömaapyörösahalla

tarkoitetaan alle 200 kilon painoista käsisyöttöistä laitetta, jossa on yksi pyöreä, halkaisijaltaan 350–500 millimetriä oleva sahanterä (muu kuin uurtosaha) ja joka tavanomaisen sahaustoiminnan aikana on kiinnitetty alustaan; laitteeseen kuuluu lisäksi vaakasuora pöytä, joka on käytön aikana kokonaan tai osittain kiinnitetty alustaan. Sahanterä on kiinnitetty vaakasuoraan akseliin, jota ei voi kallistaa ja jonka asema ei muutu työstämisen aikana. Laitteella voi olla yksi tai useampia seuraavista ominaisuuksista:

6.   Kannettavalla moottorisahalla

tarkoitetaan moottorikäyttöistä työkalua, joka on tarkoitettu puun sahaamiseen teräketjun avulla ja joka on kahvoista, voimalähteestä ja sahauslaitteesta koostuva, kaksin käsin kannateltavaksi tarkoitettu yhtenäinen kokonaisuus.

7.   Yhdistetyllä korkeapainehuuhtelu- ja imupuhdistusajoneuvolla

tarkoitetaan ajoneuvoa, joka voi toimia korkeapainehuuhtelulaite- tai imuajoneuvona. Katso korkeapainehuuhteluajoneuvo tai loka-auto.

8.   Tiivistyslaitteella

tarkoitetaan laitetta, jolla tiivistetään materiaaleja, esimerkiksi kivilouhosta, maata tai asfalttia, työkalun jyräävän, tiivistävän tai täryttävän liikkeen avulla. Laite voi liikkua omalla käyttövoimalla tai olla hinattava, kävellen ohjattava tai kuljetuslaitteen lisälaite. Tiivistyslaitteet jaetaan seuraaviin luokkiin:

9.   Kompressorilla

tarkoitetaan vaihdettavien laitteiden kanssa käytettäväksi tarkoitettua laitetta, jolla puristetaan ilmaa, kaasuja tai höyryjä lähtöpainetta suurempaan paineeseen. Kompressori koostuu varsinaisesta kompressorista, voimalähteestä ja muista mahdollisista laitteista, joita tarvitaan laitteen turvallista käyttöä varten.

Seuraavat laiteluokat eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan:

10.   Käsin kannateltavilla betonimurskaimilla ja kivihakuilla

tarkoitetaan konevoimalla toimivia (energialähteestä riippumatta) moottorikäyttöisiä betonimurskaimia ja kivihakkuja, joita käytetään tie- ja vesirakennustöissä sekä rakennustyömailla.

11.   Betonin tai laastin sekoittimella

tarkoitetaan laitetta, jolla valmistetaan betonia tai laastia, kuormaus-, sekoitus- ja tyhjennysmenetelmästä riippumatta. Laitetta voidaan käyttää jaksoittain tai jatkuvasti. Kuorma-autoihin asennettuja betonisekoittimia kutsutaan autoalustaisiksi sekoittimiksi (katso määritelmä 55).

12.   Vintturilla

tarkoitetaan konevoimalla toimivaa, väliaikaisesti asennettavaa nostinta, joka on varustettu laitteilla riippuvan kuorman nostamiseksi ja laskemiseksi.

13.   Betonin ja laastin siirto- ja ruiskutuslaitteella

tarkoitetaan sekoittimella varustettuja tai sekoittimettomia betonin tai laastin pumppaus- ja ruiskutuslaitteiston osia, joiden avulla siirrettävä materiaali johdetaan käyttökohteeseen putkien, jakelulaitteiden tai -puomien avulla. Siirto tapahtuu seuraavasti:

Nämä laitteet voidaan asentaa kuorma-autoihin, perävaunuihin tai erityisajoneuvoihin.

14.   Hihnakuljettimella

tarkoitetaan väliaikaisesti paikalleen asennettavaa konetta, jonka konevoimalla liikutettavalla hihnalla voidaan siirtää materiaaleja.

15.   Ajoneuvojen jäähdytyslaitteella

tarkoitetaan kuormatilan jäähdytysyksikköä direktiivissä 70/156/ETY määritellyissä ajoneuvoluokissa N2, N3, O3 ja O4.

Jäähdytysyksikön voimanlähteenä voi olla jäähdytysyksikköön kiinteästi kuuluva osa, ajoneuvon runkoon kiinnitetty erillinen osa, ajoneuvon käyttömoottori taikka erillinen tai varavoimanlähde.

16.   Puskutraktorilla

tarkoitetaan omalla käyttövoimalla liikkuvaa pyörin tai telaketjuin varustettua laitetta, jolla tuotetaan työntö- tai vetovoimaa siihen kiinnitettyjen laitteiden avulla.

17.   Porauslaitteella

tarkoitetaan laitetta, jota käytetään rakennustyömailla reikien poraamiseen

Porauslaitteet ovat paikallaan porauksen aikana. Niitä voidaan liikutella oman voimalähteensä avulla työkohteesta toiseen. Omalla käyttövoimalla liikkuvia porauslaitteita ovat muun muassa kuorma-autoalustoille, pyörällisille alustoille, traktoreille, telaketjutraktoreille ja (taljan avulla siirrettäville) jalaksille asennetut laitteet. Jos porauslaitteet on asennettu kuorma-autoihin, traktoreihin tai perävaunuihin tai jos ne on varustettu pyörillä, niitä voidaan siirtää yleisiä teitä pitkin suurehkolla nopeudella.

18.   Dumpperilla

tarkoitetaan omalla käyttövoimalla liikkuvaa pyörillä tai telaketjuilla varustettua laitetta, jonka kuormatila on avoin ja jolla siirretään ja kaadetaan tai levitetään ainetta. Dumpperissa voi olla kiinteästi asennettu kuormauslaitteisto.

19.   Kuorma-autojen säiliöiden tai tankkien kuormaus- ja purkulaitteella

tarkoitetaan säiliö- tai tankkiautoihin asennettua moottorikäyttöistä laitetta, jota käytetään nesteen tai irtotavaran kuormaamiseen ja purkamiseen pumppujen tai vastaavien laitteiden avulla.

20.   Hydraulisella tai köysikäyttöisellä kaivukoneella

tarkoitetaan omalla käyttövoimalla liikkuvaa telaketjuilla tai pyörillä varustettua laitetta, jonka ylävaunua voidaan kääntää vähintään 360 astetta ja jolla kaivetaan, siirretään ja tyhjennetään materiaalia puomin ja varren tai teleskooppisen puomin päähän kiinnitetyn kauhan avulla, niin että runkoa tai alustaa ei siirretä minkään toimintavaiheen aikana.

21.   Kaivurikuormaajalla

tarkoitetaan omalla käyttövoimalla liikkuvaa telaketjuilla tai pyörillä varustettua laitetta, jonka varsinainen rakenne on suunniteltu toimimaan alustana sekä laitteen etuosaan asennetulle kauhakuormausmekanismille että laitteen takaosaan asennetulle kaivinvarrelle. Laitteen kaivinvartta käytetään yleensä maan kaivamiseen siten, että vartta siirretään laitetta kohti. Kaivin nostaa, siirtää ja tyhjentää materiaalin laitteen ollessa paikallaan. Laitteen kauhakuormausmekanismia käytetään siten, että laite kuormaa tai kaivaa siirtymällä eteenpäin, jonka jälkeen materiaali nostetaan, siirretään ja tyhjennetään.

22.   Lasinkierrätyssäiliöllä

tarkoitetaan mistä tahansa materiaalista valmistettua pullojen keräämiseen tarkoitettua säiliötä. Laitteessa on vähintään yksi aukko pullojen säiliöön laittamista varten ja toinen aukko säiliön tyhjentämistä varten.

23.   Tiehöylällä

tarkoitetaan omalla käyttövoimalla liikkuvaa pyörillä varustettua laitetta, jonka etu- ja taka-akselin väliin on asennettu säädettävä terä, jolla leikataan, siirretään ja levitetään materiaalia yleensä raekoon mukaan.

24.   Nurmikkoleikkurilla ja nurmikon reunaleikkurilla

tarkoitetaan polttomoottorikäyttöistä, kannettavaa ja käsin kannateltavaa laitetta, jossa on rikkaruohojen, ruohon tai muun vastaavan pehmeän kasvillisuuden leikkaamiseen tarkoitettu joustava lanka (lankoja) tai muita muusta kuin metallista valmistettuja joustavia leikkaavia osia, esimerkiksi pyöriviä leikkureita. Laitetta käytetään siten, että leikkaava osa on lähes saman suuntainen (nurmikkoleikkuri) maan pinnan kanssa tai kohtisuorassa (reunaleikkuri) maan pintaan nähden.

25.   Pensasleikkurilla

tarkoitetaan käsin kannateltavaa laitetta, joka toimii siihen kiinteästi asennetun voimanlähteen avulla ja joka on tarkoitettu yhdelle käyttäjälle pensasaitojen ja pensaiden leikkaamiseen yhden tai useamman lineaarisesti edestakaisin liikkuvan terän avulla.

26.   Korkeapainehuuhtelulaitteella

tarkoitetaan sellaisella laitteella varustettua ajoneuvoa, jolla voidaan puhdistaa esimerkiksi viemäreitä korkeapaineisen vesisuihkun avulla. Laite voidaan asentaa tavallisen kuorma-auton alustalle tai omalle alustalleen. Laite voidaan asentaa kiinteästi tai niin, että se voidaan irrottaa, jos esimerkiksi laitteen korirakenne on vaihdettavissa.

27.   Korkeapainepesurilla

tarkoitetaan laitetta, jossa on suuttimet tai muut nopeutta kasvattavat aukot, joista vesi sekä mahdolliset veteen sekoitettavat aineet voivat poistua vapaana suihkuna. Yleensä korkeapainepesurit koostuvat voimalähteestä, painegeneraattorista, letkuista, ruiskutuslaitteista, turvalaitteista, käyttölaitteista ja mittauslaitteista. Korkeapainepesurit ovat liikuteltavia tai kiinteitä:

28.   Hydraulisella iskuvasaralla

tarkoitetaan laitetta, joka käyttää kuljetuslaitteen hydraulienergiaa liikuttamaan mäntää (joskus kaasuavusteista), joka sitten iskee työkaluun. Liikkeen synnyttämä paineaalto kulkee työkalun läpi rikottavaan aineeseen ja saa sen murtumaan. Hydrauliset iskuvasarat tarvitsevat toimiakseen paineistettua öljyä. Koko kuljetuslaite/iskuvasarayksikköä ohjaa tavallisesti kuljetuslaitteen ohjaamossa istuva käyttäjä.

29.   Hydrauliaggregaatilla

tarkoitetaan vaihdettavien laitteiden kanssa käytettäväksi tarkoitettua laitetta, jolla puristetaan nesteitä lähtöpainetta korkeampaan paineeseen. Hydrauliaggregaatilla tarkoitetaan kokoonpanoa, joka muodostuu voimanlähteestä, pumpusta varustettuna säiliöllä tai ilman sitä sekä lisälaitteista (esimerkiksi säätölaitteet, paineenrajoitusventtiili).

30.   Saumanleikkauslaitteella

tarkoitetaan siirrettävää laitetta, jolla tehdään uria betoniin, asfalttiin ja vastaaviin tiepinnoitteisiin. Leikkaavana työkaluna on nopeasti pyörivä levy. Leikkurin eteenpäin suuntautuva liike voidaan tuottaa jollakin seuraavista tavoista:

31.   Kuormaajatyyppisellä, kauhalla varustetulla piikkipyöräjyrällä

tarkoitetaan omalla käyttövoimalla liikkuvaa, pyörillä varustettua tiivistyslaitetta, jonka etuosaan on asennettu kauhalla varustettu kuormainliitäntä ja jossa on teräspyörät (rummut) ja joka on tarkoitettu ensisijaisesti tiivistämään, siirtämään, lajittelemaan ja kuormaamaan multaa, täyttömaata tai jätteitä.

32.   Ruohonleikkurilla

tarkoitetaan työnnettävää tai päältä ajettavaa ruohonleikkuukonetta tai konetta, johon on asennettu ruohonleikkuulaite (-laitteita) ja jonka leikkuulaite toimii likimäärin maanpinnan suuntaisesti ja joka käyttää maanpintaa leikkuukorkeuden säätämiseen esimerkiksi pyörien, ilmatyynyn tai jalasten avulla; ruohonleikkurin voimanlähteenä on polttomoottori tai sähkömoottori. Leikkuulaitteet ovat joko

Ruohonleikkurilla tarkoitetaan myös aisaohjattavaa tai päältä ajettavaa ruohonleikkuukonetta tai konetta, johon on asennettu ruohonleikkuulaite (-laitteita) ja jossa leikkuulaite pyörii vaakasuoran akselin ympäri tuottaen leikkaavaa voimaa kiinteän leikkuutangon tai veitsen avulla (sylinterileikkuri).

33.   Nurmikon viimeistelyleikkurilla / nurmikon reunojen viimeistelyleikkurilla

tarkoitetaan sähkökäyttöistä, aisaohjattavaa tai käsin kannateltavaa ruohonleikkuukonetta, jonka leikkaavat osat ovat ruohon tai muun pehmeän kasvillisuuden leikkaamiseen tarkoitettuja muusta kuin metallista valmistettuja kuitulankoja tai muusta kuin metallista valmistettuja vapaasti pyöriviä leikkureita, joiden kineettinen energia on enintään 10 J. Leikkaava osa on (leikkaavat osat ovat) likimäärin samansuuntaisia nurmikon pinnan kanssa (nurmikon viimeistelyleikkuri) tai kohtisuoraan nurmikon pintaan nähden (nurmikon reunojen viimeistelyleikkuri). Kineettinen energia määritellään standardin EN 786:1997 mukaisesti, liite B.

34.   Lehtipuhaltimella

tarkoitetaan moottorikäyttöistä laitetta, jota voidaan käyttää lehtien ja muiden materiaalien poistamiseen nurmikoilta, poluilta, teiltä, kaduilta ja vastaavista paikoista nopean ilmavirran avulla. Laite voi olla kannettava (käsin kannateltava) tai ei-kannettava, mutta siirrettävissä.

35.   Lehti-imurilla

tarkoitetaan moottorikäyttöistä laitetta, joka soveltuu lehtien ja muiden roskien keräämiseen imulaitteen avulla; laite koostuu voimanlähteestä, joka kehittää alipaineen laitteen sisälle, imusuuttimesta ja kerätyn materiaalin säiliöstä. Laite voi olla kannettava (käsin kannateltava) tai ei-kannettava, mutta siirrettävissä.

36.   Polttomoottorikäyttöisellä vastapainotrukilla

tarkoitetaan pyörillä varustettua polttomoottorikäyttöistä vastapainotrukkia, jossa on nostolaite (ohjauspylväs, teleskooppivarsi tai nivelvarsi). Näitä laitteita ovat

37.   Kuormaajalla

tarkoitetaan omalla käyttövoimalla liikkuvaa pyörin tai telaketjuin varustettua laitetta, jonka etuosaan on asennettu kauha ja sitä tukevia laitteita sekä nivelistö ja joka kuormaa tai kaivaa laitteen eteenpäin suuntautuvan liikkeen avulla ja nostaa, siirtää sekä tyhjentää materiaalia.

38.   Ajoneuvonosturilla

tarkoitetaan omalla käyttövoimalla liikkuvaa kääntönosturia, jota voidaan liikutella tyhjänä tai lastattuna ilman kiinteitä siirtoraiteita ja jonka vakavuus saadaan aikaan painovoimalla. Laite on varustettu renkailla, telaketjuilla tai muilla liikkumisapuneuvoilla. Laitteen ollessa paikoillaan sitä voidaan tukea tukijaloilla tai muilla vakavuutta parantavilla laitteilla. Ajoneuvonosturin ylävaunu voi kiertyä täyden ympyrän, kiertyä rajoitetusti tai ei ollenkaan. Laite on yleensä varustettu yhdellä tai useammalla nostimella ja/tai hydraulisylinterillä puomin ja kuorman nostamista ja laskemista varten. Ajoneuvonosturit on varustettu teleskooppipuomeilla, nivelpuomeilla, ristikkopuomeilla tai näiden yhdistelmällä niin, että puomia voidaan helposti laskea. Puomin kannattelemia taakkoja voidaan käsitellä joko koukku-talja-yhdistelmillä tai erikoistapauksissa muilla taakankäsittelylaitteilla.

39.   Siirrettävällä jätesäiliöllä

tarkoitetaan asianmukaisesti suunniteltua kannellista ja pyörin varustettua säiliötä, joka on tarkoitettu jätteiden väliaikaiseen säilyttämiseen.

40.   Puutarhajyrsimellä

tarkoitetaan omalla käyttövoimalla liikkuvaa, kävellen ohjattavaa laitetta,

41.   Asfalttilevittimellä

tarkoitetaan liikkuvaa tienrakennuskonetta, jota käytetään rakennusainekerrosten, esimerkiksi bitumisekoituksen, betonin ja soran levittämiseen pinnoille. Asfalttilevittimet voivat olla varustettuja erittäin tiivistävällä perälevyllä.

42.   Paalutuskoneella

tarkoitetaan paalutus- tai paalunpoistolaitteistoa, esimerkiksi iskuvasaroita, ulosvetimiä, täryttimiä tai kiinteitä paaluntyöntö- tai ulosvetolaitteita paalutukseen ja paalunpoistoon käytettävien koneiden ja komponenttien yhdistelmässä, johon sisältyvät myös:

43.   Putkenlaskukoneella

tarkoitetaan omalla käyttövoimalla liikkuvaa telaketjuin tai pyörin varustettua laitetta, joka on suunniteltu putkien käsittelyä, asentamista ja tarvittavien varusteiden kuljettamista varten. Laitteessa, jonka rakenne perustuu traktorin rakenteeseen, on käyttötarkoitusta varten suunniteltuja osia, kuten pyörästö, päärunko, vastapaino, puomi ja taakan nostolaitteet sekä pystysuunnassa kääntyvä sivupuomi.

44.   Rinnekoneella

tarkoitetaan omalla käyttövoimalla liikkuvaa, telaketjuin varustettua laitetta, jota käytetään työntö- tai vetovoiman aikaansaamiseen lumessa tai jäällä siihen kiinnitetyn laitteen avulla.

45.   Generaattorilla

tarkoitetaan kaikkia laitteita, joissa on jatkuvaa sähkötehoa tuottavaa pyörivää sähkögeneraattoria käyttävä polttomoottori.

46.   Kadunlakaisukoneella

tarkoitetaan lakaisevaa, keräysastialla varustettua laitetta, jolla lakaistaan roskat imusuuttimeen johtavalle reitille; imusuuttimesta roskat johdetaan keräysastiaan joko pneumaattisesti nopean ilmavirran avulla tai mekaanisen keräysjärjestelmän avulla. Lakaisu- ja keräyslaitteet voidaan asentaa tavallisen kuorma-auton alustalle tai omalle alustalleen. Laitteet voidaan asentaa kiinteästi tai niin, että ne voidaan irrottaa, jos esimerkiksi laitteen korirakenne on vaihdettavissa.

47.   Jäteautolla

tarkoitetaan ajoneuvoa, joka on tarkoitettu kotitalous- ja irtojätteiden keräämiseen ja kuljettamiseen ja joka kuormataan säiliöistä tai käsin. Ajoneuvossa voi olla jätteidentiivistysmekanismi. Jätteidenkeräysautossa on ohjaushytillinen alusta, jolle laitteen korirakenne asennetaan. Siinä voi olla säiliönnostolaite.

48.   Tiejyrsimellä

tarkoitetaan liikkuvaa laitetta, jota käytetään materiaalin poistamiseen päällystetyiltä pinnoilta moottorikäyttöisen sylinterimäisen kappaleen avulla ja jonka jyrsinterät on asennettu sylinterimäisen kappaleen pintaan; leikkurisylinterit pyörivät käytön aikana.

49.   Nurmikonelvyttimellä

tarkoitetaan kävellen ohjattavaa tai päältä ohjattavaa moottorikäyttöistä laitetta, joka käyttää maanpintaa viiltosyvyyden määrittämiseen ja joka on varustettu laitteilla, joiden avulla puutarhojen, puistojen ja vastaavien alueiden nurmikon pintaa voidaan viiltää tai kuohkeuttaa.

50.   Silppurilla ja hakkurilla

tarkoitetaan moottorikäyttöistä, paikallaan seisovaa laitetta, joka on tarkoitettu orgaanisten kappaleiden pilkkomiseen yhden tai useamman leikkaavan osan avulla. Yleensä laite koostuu syöttöaukosta, jonka lävitse materiaali (jota laite mahdollisesti kannattelee) syötetään, koneistosta, joka pilkkoo materiaalin (leikkaamalla, hakkaamalla, murskaamalla tai jollain muulla menetelmällä), ja poistosuppilosta, jonka lävitse pilkottu materiaali poistetaan. Laitteeseen voi kuulua myös keräyslaite.

51.   Lumilingolla

tarkoitetaan laitetta, jolla lumi poistetaan liikennöitäviltä alueilta niin, että sen pyörivä osa saa ensin lumen liikkeelle ja puhallinosa poistaa lopuksi lumen.

52.   Loka-autolla

tarkoitetaan ajoneuvoa, jossa on vettä, mutaa, lietettä, jätettä tai vastaavaa materiaalia viemäreistä tai vastaavista alipaineen avulla poistava laite. Laite voidaan asentaa tavallisen kuorma-auton alustalle tai omalle alustalleen. Laite voidaan asentaa kiinteästi tai niin, että se on irrotettavissa, jos esimerkiksi laitteen korirakenne voidaan vaihtaa.

53.   Torninosturilla

tarkoitetaan kääntyvää puominosturia, jonka puomi sijaitsee työasennossa pääosin pystysuorassa asennossa olevan tornin yläosassa. Tämä moottorikäyttöinen laite on varustettu taakkojen nosto- ja laskulaitteilla ja laitteilla, joiden avulla taakkoja voidaan siirtää muuttamalla taakan nostosädettä, kääntökulmaa tai siirtämällä koko laitetta. Kaikilla laitteilla ei voida suorittaa kaikkia näitä toimintoja. Laite voidaan asentaa kiinteästi tai se voidaan varustaa siirto- tai nousulaitteilla.

54.   Ketjukaivukoneella

tarkoitetaan omalla käyttövoimalla liikkuvaa, päältä ajettavaa tai saattaen ohjattavaa telaketjuin tai pyörin varustettua laitetta, jonka etu- tai takaosaan on asennettu kaivulaitteen nivelistö ja joka on ensisijaisesti tarkoitettu koneen liikkeen avulla suoritettavaan jatkuvaan ojankaivuun.

55.   Ajoneuvoalustaisella betonisekoittimella

tarkoitetaan ajoneuvoa, joka on varustettu valmiiksi sekoitetun betonin siirtämiseen betoniasemalta työkohteeseen tarkoitetulla säiliöllä; säiliö voi pyöriä ajoneuvon liikkuessa tai ollessa paikallaan. Säiliö tyhjennetään työkohteessa pyörittämällä sitä. Säiliön käyttövoimana on joko ajoneuvon moottori tai oma apumoottori.

56.   Vesipumpulla

tarkoitetaan vesipumpusta ja pumpun käyttöjärjestelmästä muodostuvaa laitetta. Vesipumppu on laite, jonka avulla vettä nostetaan alemmalta energiatasolta korkeammalle energiatasolle.

57.   Hitsausgeneraattorilla

tarkoitetaan kaikkia pyöriviä laitteita, joilla tuotetaan hitsausvirtaa.

---

LIITE II

EY-VAATIMUSTENMUKAISUUSVAKUUTUS

EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on oltava seuraavat tiedot:

---

LIITE III

ULKONA KÄYTETTÄVIEN LAITTEIDEN TUOTTAMAN ILMASSA ETENEVÄN MELUN MITTAUSMENETELMÄT

Johdanto

Tässä liitteessä esitetään ilmassa etenevän melun mittausmenetelmät, joita on käytettävä ulkona käytettävien laitteiden äänitehotasojen määrittämiseen.

Liitteen A osassa vahvistetaan melupäästön perusstandardi ja sen yleiset täydennykset äänenpainetason mittaamiseksi melulähdettä ympäröivällä mittauspinnalla ja tuon lähteen tuottaman äänitehotason laskemiseksi.

Liitteen B osassa vahvistetaan laitekohtaiset meluntestausmenetelmät, jotka esitetään joko viittauksena tiettyyn standardiin tai kuvauksena sovellettavista testaus- ja käyttöolosuhteista, kuten seuraavista:

Laitetyyppejä testattaessa valmistajan tai tämän unioniin sijoittautuneen valtuutetun edustajan on käytettävä melupäästön perusstandardia ja sen yleisiä täydennyksiä, jotka esitetään tämän liitteen A osassa, ja laitekohtaista meluntestausmenetelmää, joka esitetään tämän liitteen B osassa. B osassa esitetyillä melunmittausmenetelmillä täydennetään A osassa vahvistettuja vaatimuksia ottaen huomioon eri laiteluokkien ominaisuudet. Jos B osassa esitettyjen melunmittausmenetelmien yhteydessä on tarjolla erilaisia vaihtoehtoisia teknisiä ratkaisuja, valmistajien tai niiden unioniin sijoittautuneiden valtuutettujen edustajien on käytettävä A osassa vahvistettujen eritelmien mukaisia ratkaisuja. Jos A ja B osa ovat ristiriidassa keskenään, sovelletaan B osan vaatimuksia.

Jos B osassa vahvistettuja melunmittausmenetelmiä tai B osassa tarkoitettuja standardeja ei voida soveltaa joihinkin laiteluokan laitemalleihin, valmistajien tai niiden unioniin sijoittautuneiden valtuutettujen edustajien on määritettävä taattu äänitehotaso melupäästön perusstandardin ja soveltuvien A osassa esitettyjen täydennysten mukaisesti.

Sellaisten 12 artiklassa lueteltujen laitteiden osalta, joiden tapauksessa tässä liitteessä vahvistettujen tai ennen 22 toukokuuta 2025 sovelletussa liitteen III versiossa vahvistettujen melunmittausmenetelmien käyttö johtaisi kahteen erilaiseen tulkintaan tuotteen vaatimustenmukaisuudesta eli laitteen taattu äänitehotaso olisi yhdellä menetelmällä laskettuna suurempi kuin 12 artiklassa vahvistettu sallittu äänitehotaso mutta toisella menetelmällä laskettuna ei, valmistajien tai niiden unioniin sijoittautuneiden valtuutettujen edustajien on määritettävä mitattu äänitehotaso ja taattu äänitehotaso menetelmillä, jotka oli vahvistettu ennen 22 toukokuuta 2025 sovelletussa liitteen III versiossa, kunnes 12 artiklassa vahvistettuja sallittuja äänitehotasoja muutetaan. Tällöin myös ilmoitettujen laitosten ja markkinavalvontaviranomaisten on tehtävä sovellettavassa vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyssä mahdollisesti edellytetyt melutestit menetelmillä, jotka oli vahvistettu ennen 22 toukokuuta 2025 sovelletussa liitteen III versiossa.

A OSA

MELUPÄÄSTÖN PERUSSTANDARDI

Valmistajien tai niiden unioniin sijoittautuneiden valtuutettujen edustajien on käytettävä äänitehotason LWA määrittämiseen melupäästön perusstandardia EN ISO 3744:2010, jollei tässä A osassa vahvistetuista yleisistä lisäyksistä muuta johdu. Valmistajien tai niiden unioniin sijoittautuneiden valtuutettujen edustajien on sovellettava kaikkia standardin EN ISO 3744:2010 vaatimuksia, ellei tässä A osassa tai tämän liitteen B osassa vahvistetussa soveltuvassa melunmittausmenetelmässä muuta vaadita.

1.   MELULÄHTEEN KÄYTTÖ TESTIN AIKANA

1.1    Tuulettimen nopeus

Laitteen moottoriin tai sen hydraulijärjestelmään asennettujen tuulettimien on oltava testin aikana toiminnassa. Valmistajien tai niiden unioniin sijoittautuneiden valtuutettujen edustajien on säädettävä puhaltimen nopeus tapauksen mukaan a–d alakohdassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti, ilmoitettava kyseinen puhaltimen nopeus testausselosteessa ja käytettävä sitä lisämittauksissa. Tuulettimet eivät saa testin aikana olla käänteisessä toimintatilassa.

1.2    Konevoimalla toimivan laitteen testaus kuormittamattomana

Ennen kuin konevoimalla toimivan laitteen tuottama melu mitataan laitteen ollessa kuormittamattomana, valmistajien tai niiden unioniin sijoittautuneiden valtuutettujen edustajien on lämmitettävä laitteen moottori ja hydraulijärjestelmä käyttöohjeiden mukaisesti ja turvamääräyksiä noudattaen.

Valmistajien tai niiden unioniin sijoittautuneiden valtuutettujen edustajien on mitattava laitteen tuottama melu laitteen ollessa paikallaan käyttämättä varsinaista työlaitetta tai kuljetusmekanismia. Mittauksessa moottorin joutokäyntinopeuden ( 6 ) on oltava vähintään yhtä suuri kuin nettotehoa vastaava nimellispyörimisnopeus ( 7 ).

Jos kone saa käyttövoimansa generaattorista tai sähköverkosta, valmistajan moottorille määrittämän syöttövirran taajuuden on oltava vakaa ± 1 Hz:n tarkkuudella, jos koneessa on induktiomoottori, ja syöttöjännitteen ± 1 prosentin tarkkuudella sama kuin nimellisjännite, jos koneessa on kommutaattorimoottori. Syöttöjännite mitataan kiinteän johdon tai kaapelin pistokkeesta, tai jos johto tai kaapeli on irrotettava, pisteestä, jossa teho syötetään koneeseen. Generaattorin tuottaman virran aaltomuodon on oltava sama kuin sähköverkosta saatavan virran.

Jos koneeseen on merkitty useita jännitealueita, valmistajien tai niiden unioniin sijoittautuneiden valtuutettujen edustajien on tehtävä mittaukset korkeimmalla merkityllä jännitealueella. Jos jännitealue on 220–240 V, testi tehdään jännitteellä 230 V.

Jos kone saa käyttövoimansa yhdestä tai useammasta akusta, akut on ladattava vähintään 70 prosenttiin kapasiteetistaan.

Valmistajien tai niiden unioniin sijoittautuneiden edustajien on ilmoitettava käytettävä nopeus ja sitä vastaava nettoteho. Lukemien on käytävä ilmi testausselosteesta.

Jos laitteessa on useita moottoreita, moottorien on toimittava samanaikaisesti mittausten aikana. Jos se ei ole mahdollista, on mitattava kunkin mahdollisen moottoriyhdistelmän tuottama melu.

1.3    Konevoimalla toimivan laitteen testaus kuormitettuna

Ennen kuin konevoimalla toimivan laitteen tuottama melu mitataan laitteen ollessa kuormitettuna, valmistajien tai niiden unioniin sijoittautuneiden valtuutettujen edustajien on lämmitettävä laitteen moottori (käyttölaite) ja hydraulijärjestelmä käyttöohjeiden mukaisesti ja turvamääräyksiä noudattaen. Valmistajat tai niiden unioniin sijoittautuneet valtuutetut edustajat eivät saa käyttää mittauksen aikana merkinantolaitetta, kuten äänimerkinantolaitetta tai peruutusvaroitusta.

Valmistajien tai niiden unioniin sijoittautuneiden valtuutettujen edustajien on kirjattava laitteen nopeus mittauksen aikana ja ilmoitettava se testausselosteessa.

Jos laitteessa on useita moottoreita tai aggregaatteja, moottorien tai aggregaattien on toimittava samanaikaisesti mittausten aikana. Jos se ei ole mahdollista, on mitattava kunkin mahdollisen moottori- tai aggregaattiyhdistelmän tuottama melu.

Valmistajien tai niiden unioniin sijoittautuneiden valtuutettujen edustajien on vahvistettava kutakin laitetyyppiä koskevat käyttöolosuhteet laitteen ollessa kuormitettuna. Käyttöolosuhteissa on mahdollisuuksien mukaan synnyttävä samanlaiset vaikutukset ja rasitukset kuin todellisissa käyttöolosuhteissa.

1.4    Käsikäyttöisten laitteiden testaaminen

Valmistajien tai niiden unioniin sijoittautuneiden valtuutettujen edustajien on vahvistettava kullekin käsikäyttöiselle laitetyypille käyttöolosuhteet, joissa vaikutukset ja rasitukset ovat samanlaiset kuin todellisissa käyttöolosuhteissa.

2.   MITTAUSPINNAN ÄÄNENPAINETASON MÄÄRITTÄMINEN

Valmistajien tai niiden unioniin sijoittautuneiden valtuutettujen edustajien on määritettävä mittauspinnan äänenpainetaso vähintään kolme kertaa. Jos vähintään kaksi mittaustulosta eroaa toisistaan enintään 1 dB:n verran, lisämittauksia ei tarvita. Muussa tapauksessa valmistajien tai niiden unioniin sijoittautuneiden valtuutettujen edustajien on jatkettava mittauksia, kunnes saadaan kaksi arvoa, jotka eroavat toisistaan enintään 1 dB:n verran. Valmistajien tai niiden unioniin sijoittautuneiden valtuutettujen edustajien on käytettävä äänitehotason laskemisessa A-painotettua mittauspinnan äänenpainetasoa, joka on kahden korkeimman toisistaan enintään 1 dB:n verran poikkeavan arvon aritmeettinen keskiarvo.

Valmistajien tai niiden unioniin sijoittautuneiden valtuutettujen edustajien on mahdollisuuksien mukaan tehtävä melumittaukset kaikissa mikrofonien sijoituspaikoissa samanaikaisesti. Tämä on erityisen tärkeää dynaamisten testien tapauksessa. Jos mittauksia ei voida tehdä samanaikaisesti, valmistajien tai niiden unioniin sijoittautuneiden valtuutettujen edustajien on erityisen huolellisesti varmistettava olosuhteiden vakaus testiympäristössä ja minimoitava se riski, että koneen tai muiden tekijöiden, kuten taustamelun ja tuulen nopeuden, tuottama melu vaihtelisi ei-toivotulla tavalla.

3.   ILMOITETTAVAT TIEDOT

Liitteessä V olevassa 3 kohdassa, liitteessä VI olevassa 3 kohdassa, liitteessä VII olevassa 2 kohdassa ja liitteessä VIII olevissa 3.1 ja 3.3 kohdassa tarkoitetuissa teknisissä asiakirjoissa vaaditussa testausselosteessa on annettava tekniset tiedot, joilla voidaan yksilöidä testattava melulähde, melunmittausmenetelmä sekä testissä käytetyt ja sen aikana saadut akustiset tiedot.

Testattavan melulähteen A-painotettu äänitehotaso on ilmoitettava lähimpänä kokonaislukuna (alle 0,5:n arvot pyöristetään alaspäin ja vähintään 0,5:n arvot ylöspäin).

Jos valmistajat tai niiden unioniin sijoittautuneet valtuutetut edustajat käyttävät äänitehotason määrittämisessä tämän liitteen johdanto-osan viimeisessä kappaleessa esitetyistä syistä ja siinä esitetyin edellytyksin ennen 22 toukokuuta 2025 sovelletussa liitteen III versiossa vahvistettuja menetelmiä, niiden on kirjattava testausselosteeseen tiedot kummallakin menetelmällä tehdyistä mittauksista, joista toiset on siis tehty ennen 22 toukokuuta 2025 sovelletussa liitteen III versiossa vahvistetulla menetelmällä ja toiset tässä liitteessä vahvistetulla menetelmällä.

Kun kyse on laitemalleista, joiden ensimmäinen kappale on saatettu markkinoille tai otettu käyttöön ennen 22 toukokuuta 2025, asianomaisten kansallisten viranomaisten ja ilmoitettujen laitosten on 22 toukokuuta 2025 saakka hyväksyttävä ennen 22 toukokuuta 2028 sovelletussa liitteen III versiossa vahvistetuilla menetelmillä tehtyjen melumittausten tekniset selosteet tämän direktiivin 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla menettelyillä tehtyä vaatimustenmukaisuuden arviointia ja liitteessä V olevassa 3 kohdassa, liitteessä VI olevassa 3 kohdassa, liitteessä VII olevassa 2 kohdassa ja liitteessä VIII olevissa 3.1 ja 3.3 kohdassa tarkoitettuja teknisiä asiakirjoja koskevien vaatimusten täyttämistä varten.

4.   YMPÄRISTÖKORJAUSTEKIJÄ K2A

Valmistajien tai niiden unioniin sijoittautuneiden valtuutettujen edustajien on määritettävä ympäristökorjaustekijä K2A standardin EN ISO 3744:2010 kohdan 4.3 mukaisesti.

Jos K2A ≤ 0,5 dB, se voidaan jättää huomiotta.

Jos K2A > 4 dB, testausympäristö ei ole tämän direktiivin vaatimusten mukainen, ja sitä on muutettava.

Valmistajien tai niiden unioniin sijoittautuneiden valtuutettujen edustajien on käytettävä tämän liitteen B osassa esitetyissä laitekohtaisissa melunmittausmenetelmissä vahvistettuja ympäristökorjausvaatimuksia, jos sellaisia on.

B OSA

LAITEKOHTAISET MELUNMITTAUSMENETELMÄT

0.   KUORMITTAMATTOMANA TESTATTAVAT LAITTEET

Testialue

Betonista tai huokosettomasta asfaltista tehty ääntä heijastava pinta.

Ympäristökorjaustekijä K2A

K2A = 0

Mittauspinta / mikrofonipaikkojen määrä / mittausetäisyys

Testi kuormittamattomana

Melu mitataan tämän liitteen A osassa olevan 1.2 kohdan mukaisesti.

Tarkkailujaksot ja tulokseksi saatavan äänitehotason määrittäminen, jos mittauksia tehdään useissa käyttöolosuhteissa

Tarkkailujakson on oltava vähintään 15 sekuntia pitkä tai käsitettävä vähintään kolme käyttöjaksoa.

1.   POLTTOMOOTTORIKÄYTTÖISET HENKILÖNOSTIMET

EN 280–1:2022, kohta 4.12.2

2.   RAIVAUSSAHAT

EN ISO 22868:2021

3.   TAVAROIDEN SIIRTOON RAKENNUSTYÖMAILLA TARKOITETUT NOSTIMET

Ks. 0 kohta.

Moottorin geometrinen keskipiste sijoitetaan puolipallon keskipisteen yläpuolelle. Nostimen on liikuttava ilman kuormaa ja tarvittaessa poistuttava puolipallolta pisteen 1 suuntaan.

4.   RAKENNUSTYÖMAAVANNESAHAT

EN ISO 19085–16:2021, kohta 6.2.2.

Käytetään tässä standardissa esitettyä, standardiin EN ISO 3744:2010 perustuvaa mittausmenetelmää.

5.   RAKENNUSTYÖMAAPYÖRÖSAHAT

Mittauspinta / mikrofonipaikkojen määrä / mittausetäisyys

ISO 7960:1995, liite A, mittausetäisyys D = 1 m

Testi kuormitettuna

ISO 7960:1995, liite A (ainoastaan kohta A2b).

Tarkkailujakso

ISO 7960:1995, liite A

6.   KANNETTAVAT MOOTTORISAHAT

a)    Polttomoottorikäyttöiset

EN ISO 22868:2021

b)    Sähkömoottorikäyttöiset

EN 62841–4-1:2020, liite I

7.   YHDISTETYT KORKEAPAINEHUUHTELU- JA IMUPUHDISTUSAJONEUVOT

Jos molempia laitteita voidaan käyttää samanaikaisesti, niitä on käytettävä tämän B osan 26 ja 52 kohdan mukaisesti. Muussa tapauksessa mitataan molempien laitteiden melupäästö erikseen ja kirjataan arvoista suurempi.

8.   TIIVISTYSLAITTEET

a)    Tärylevyt ja -juntat

EN 500–4: 2011, kohta 5.10.1

b)    Jyrät

EN 474–13:2022, kohta 4.6

9.   KOMPRESSORIT

EN ISO 2151:2008

Tarkkailujakson on oltava vähintään 15 sekuntia pitkä.

10.   KÄSIN KANNATELTAVAT BETONIMURSKAIMET JA KIVIHAKUT

a)    Polttomoottorikäyttöiset

Mittauspinta / mikrofonipaikkojen määrä / mittausetäisyys

Puolipallo / kuusi mikrofonipaikkaa standardin EN ISO 3744:2010 liitteen F ja seuraavan taulukon mukaisesti laitteen massasta riippuen, kuten seuraavassa taulukossa esitetään:

Laitteiden kiinnittäminen

Kaikki laitteet testataan pystyasennossa.

Jos testattavassa laitteessa on ilmanpoistoaukko, sen akselin on oltava samalla etäisyydellä kahdesta mikrofonipaikasta. Voimanlähteen ääni ei saa vaikuttaa testattavan laitteen melupäästömittaukseen.

Laitteen tukeminen

Laitteen on oltava testauksen aikana kytkettynä työkaluun, joka on upotettu maahan kaivetussa betonivuoratussa kuopassa olevaan kuution muotoiseen betonilohkareeseen.

Laitteen ja tukityökalun väliin voidaan asentaa teräksinen välikappale. Tämän välikappaleen on muodostettava vakaa rakenne laitteen ja tukityökalun välille. Vaatimukset esitetään kuvassa 10.1.

Lohkareen ominaisuudet

Lohkareen on oltava kuutio, jonka särmän pituus on 0,60 metriä ± 2 millimetriä ja joka on muodoltaan mahdollisimman säännöllinen. Lohkareen on oltava valmistettu teräsbetonista, ja sitä on valun aikana tärytettävä enintään 0,20 metrin kerroksissa liiallisen sedimentaation välttämiseksi.

Betonin laatu

Betonin on oltava laadultaan standardissa EN 206:2013+A2:2021 esitetyn luokan C 50/60 mukaista.

Kuutio on vahvistettava halkaisijaltaan 8 millimetriä olevilla terästangoilla, joita ei ole sidottu toisiinsa, vaan kaikkien tankojen on oltava irrallaan toisistaan. Tämä rakenne esitetään kuvassa 10.2.

Tukityökalu

Työkalu asennetaan lohkareeseen kiinteästi, ja sen on muodostuttava juntasta, jonka halkaisija on 178–220 millimetriä, ja istukkaosasta, joka on samanlainen kuin testattavassa laitteessa normaalisti käytettävä istukka ja standardin ISO 1180:1983/Add 1:1985 mukainen mutta riittävän pitkä käytännön testin mahdollistamiseksi.

Nämä kaksi yhdistetään sopivan menetelmän avulla. Työkalu kiinnitetään lohkareeseen siten, että juntan alapinta on 0,30 metrin syvyydessä lohkareen yläpinnasta (ks. kuva 10.2).

Lohkareen on säilyttävä mekaanisesti ehjänä erityisesti tukityökalun ja betonin liittymäkohdassa. Ennen jokaista testiä ja jokaisen testin jälkeen on varmistettava, että työkalun ja betonilohkareen liitos on kiinteä.

Kuution sijoittaminen

Kuutio asetetaan kauttaaltaan betonilla vuorattuun kuoppaan, jota peittää massaltaan vähintään 100 kg/m2 oleva levy kuvan 10.3 osoittamalla tavalla siten, että peittävän levyn yläpinta on samassa tasossa maanpinnan kanssa. Järjestelyn aiheuttaman häiriömelun välttämiseksi lohkare on eristettävä kuopan pohjasta ja sivusta joustavien kappaleiden avulla. Kappaleiden rajataajuus saa olla enintään puolet testattavan laitteen iskutaajuudesta ilmaistuna iskuina sekunnissa.

Levyssä olevan työkalun istukkakomponentille tarkoitetun aukon on oltava mahdollisimman pieni, ja se on tiivistettävä joustavalla ääntä eristävällä liitoksella.

Testi kuormitettuna

Testattava laite kytketään tukityökaluun.

Testattavaa laitetta on käytettävä vakaissa oloissa, joiden akustinen vakaus on sama kuin tavanomaisen käyttöympäristön.

Testattavaa laitetta on käytettävä ostajan saamissa ohjeissa määritellyllä enimmäisteholla.

Tarkkailujakso

Tarkkailujakson on oltava vähintään 15 sekuntia pitkä.

Kuva 10.1

Kaaviokuva välikappaleesta

Kuva 10.2

Testilohkare

Kuva 10.3

Testauslaite

Arvon A on oltava sellainen, että joustavan liitoksen J päällä olevan levyn yläpinta asettuu maanpinnan tasolle.

b)    Sähkömoottorikäyttöiset laitteet

EN IEC 62841–2-6:2020, EN IEC 62841–2-6:2020/A11:2020, liite I, kohta I.2

c)    Pneumaattiset tai hydrauliset laitteet

Sama kuin polttomoottorikäyttöisten laitteiden tapauksessa.

11.   BETONIN- TAI LAASTINSEKOITTIMET

Testi kuormitettuna

Sekoituslaite (rumpu) täytetään nimelliskapasiteettiinsa hiekalla, jonka raekoko on 0–3 millimetriä ja kosteuspitoisuus 4–10 prosenttia.

Sekoituslaitetta käytetään vähintään sen nimellisnopeudella.

Tarkkailujakso

Tarkkailujakson on oltava vähintään 15 sekuntia pitkä.

12.   NOSTOTALJAT

a)    Polttomoottorikäyttöiset

Ks. 0 kohta.

Polttomoottorin geometrinen keskipiste on sijoitettava puolipallon keskipisteen yläpuolelle. Nostotaljan on oltava kytkettynä, mutta siinä ei saa olla kuormaa.

b)    Sähkömoottorikäyttöiset

EN 14492–2:2019, liite M

13.   BETONIN JA LAASTIN SIIRTO- JA RUISKUTUSLAITTEET

EN 12001:2012, liite C

14.   HIHNAKULJETTIMET

Ks. 0 kohta.

Moottorin geometrinen keskipiste sijoitetaan puolipallon keskipisteen yläpuolelle. Hihnan annetaan liikkua kuormittamattomana, ja se saa tarvittaessa poistua puolipallolta pisteen 1 suuntaan.

15.   AJONEUVOJEN JÄÄHDYTYSLAITTEET

Testi kuormitettuna

Jäähdytyslaitteet asennetaan todelliseen tai simuloituun kuormatilaan, ja äänitaso mitataan ajoneuvon ollessa paikallaan ja jäähdytyslaitteen ollessa asennettuna korkeudelle, joka vastaa laitteen hankkijalle toimitetuissa ohjeissa esitettyjä asennusvaatimuksia. Jäähdytyslaitteiston voimanlähdettä käytetään siten, että jäähdytyskompressori ja tuuletin toimivat ohjeissa määritellyllä suurimmalla nopeudellaan. Jos jäähdytyslaitteiston voimanlähteenä on tarkoitus käyttää ajoneuvon moottoria, testissä ei käytetä tätä moottoria, vaan jäähdytyslaitteisto kytketään sopivaan sähköiseen voimanlähteeseen. Irrotettavat vetoyksiköt on irrotettava testin ajaksi.

Kuormatilan jäähdytysyksikköihin asennetut jäähdytyslaitteistot, joita voidaan käyttää eri voimanlähteillä, on testattava erikseen kutakin voimanlähdettä käyttäen. Raportoidusta testituloksesta on käytävä ilmi vähintään se käyttötapa, joka aiheuttaa suurimman melutason.

Tarkkailujakso

Tarkkailujakson on oltava vähintään 15 sekuntia pitkä.

16.   PUSKUTRAKTORIT

ISO 6395:2008 standardin liitteessä C vahvistettujen käyttö- ja testausolosuhteiden mukaisesti.

17.   PORAUSLAITTEET

a)    Liikkuvat porauslaitteet

EN 16228–2:2014+A1:2021, kohta 5.12

b)    Porauslaitteet vaakasuoraan suuntaporaukseen

EN 16228–3:2014+A1:2021, kohta 5.15

c)    Porauksessa käytettävät vaihdettavat apulaitteet

EN 16228–7:2014+A1:2021, kohta 5.3

d)    Muut porauslaitteet

EN 16228–1:2014+A1:2021, kohta 5.27.2.2

18.   DUMPPERIT

ISO 6395:2008 standardin liitteessä F vahvistettujen käyttö- ja testausolosuhteiden mukaisesti.

19.   KUORMA-AUTOJEN TANKKIEN JA SÄILIÖIDEN KUORMAUS- JA PURKULAITTEET

Kompressorit ja tyhjöpumput: ks. 9 kohta.

Nestepumput: ks. 56 kohta.

20.   KAIVUKONEET

ISO 6395:2008 standardin liitteessä B vahvistettujen käyttö- ja testausolosuhteiden mukaisesti.

21.   KAIVURIKUORMAAJAT

ISO 6395:2008 standardin liitteessä E vahvistettujen käyttö- ja testausolosuhteiden mukaisesti.

22.   LASINKIERRÄTYSSÄILIÖT

Tässä melunmittausmenetelmässä käytetään standardin EN ISO 3744:2010 kohdassa 3.4 määriteltyä aikaintegroitua yhden tapahtuman äänenpainetasoa LE mitattaessa äänenpainetasoa mikrofonipaikoissa.

Ympäristökorjaustekijä K2A

Mittaukset ulkona

K2A = 0

Mittaukset sisätiloissa

Standardin EN ISO 3744:2010 liitteen A mukaisesti määritetyn vakion K2A arvo saa olla enintään 2,0 dB, jolloin K2A:ta ei tarvitse ottaa huomioon.

Käyttöolosuhteet testin aikana

Melu mitataan koko jakson ajalta siten, että mittaus aloitetaan säiliön ollessa tyhjä ja lopetetaan, kun säiliöön on pudotettu 120 lasipulloa.

Lasipullot ovat seuraavanlaisia:

Testaaja pitelee kutakin pulloa sen kaulasta pullon pohja täyttöaukkoon päin ja työntää pullon varovasti täyttöaukosta sisään säiliön keskiosan suuntaan välttäen mahdollisuuksien mukaan pullon osumista säiliön seiniin. Pullojen pudottamiseen saa käyttää vain yhtä täyttöaukkoa eli sitä, joka on lähimpänä mikrofonin sijaintipaikkaa 12.

Tarkkailujaksot ja tulokseksi saatavan äänitehotason määrittäminen, jos mittauksia tehdään useissa käyttöolosuhteissa

A-painotettu aikaintegroitu yhden tapahtuman äänenpainetaso mitataan mieluiten samanaikaisesti kaikissa kuudessa mikrofonipaikassa joka kerralla, kun säiliöön pudotetaan pullo.

Mittauspinnan suhteen keskiarvona esitetty A-painotettu aikaintegroitu yhden tapahtuman äänenpainetaso lasketaan standardin EN ISO 3744:2010 kohdan 8.2.2 mukaisesti.

Kaikkien 120 lasipullon pudottamisen suhteen keskiarvona esitetty A-painotettu aikaintegroitu yhden tapahtuman äänenpainetaso lasketaan mittauspinnan suhteen keskiarvona esitettyjen A-painotettujen aikaintegroitujen yhden tapahtuman äänenpainetasojen logaritmisena keskiarvona.

23.   TIEHÖYLÄT

ISO 6395:2008 standardin liitteessä G vahvistettujen käyttö- ja testausolosuhteiden mukaisesti.

24.   NURMIKKOLEIKKURIT JA NURMIKONREUNALEIKKURIT

Ks. 2 kohta.

25.   PENSASLEIKKURIT

a)    Polttomoottorikäyttöiset

EN ISO 22868:2021

b)    Sähkömoottorikäyttöiset

EN IEC 62841–4-2:2019, liite I, kohta I.2

26.   KORKEAPAINEHUUHTELULAITTEET

Testi kuormitettuna

Korkeapainehuuhtelulaite testataan sen ollessa paikallaan. Moottoria ja apulaitteita käytetään valmistajan ilmoittamalla työlaitteiden käyttämiseen tarvittavalla nopeudella. Korkeapainepumppuja käytetään suurimmalla valmistajan ilmoittamalla nopeudella ja käyttöpaineella. Testissä käytetään mukautettua suutinta, joka pitää paineenalennusventtiilin juuri laukaisukynnyksen alapuolella. Suuttimen virtausmelulla ei saa olla vaikutusta mittausten tulokseen.

Tarkkailujakso

Tarkkailujakson on oltava vähintään 30 sekuntia pitkä.

27.   PAINEPESURIT

a)    Laitteet, joiden suurin käyttöpaine on enintään 35 MPa

EN 60335–2-79:2012, liite CC

b)    Laitteet, joiden suurin käyttöpaine on yli 35 MPa

EN 1829–1:2010, kohta 6.8

28.   HYDRAULISET ISKUVASARAT

Mittauspinta / mikrofonipaikkojen määrä / mittausetäisyys

Puolipallo / kuusi mikrofonipaikkaa standardin EN ISO 3744:2010 liitteen F mukaisesti, r = 10 m

Laitteiden kiinnittäminen

Iskuvasara kiinnitetään testiä varten telineeseen. Lisäksi käytetään erityistä testipenkkirakennetta. Rakenteen ominaisuudet esitetään kuvassa 28.1 ja telineen asento kuvassa 28.2.

Teline

Testattavan iskuvasaran telineen on oltava vasaran teknisten eritelmien mukainen erityisesti painoalueen, hydraulisen lähtötehon, öljynsyötön ja paluulinjan vastapaineen osalta.

Kiinnittäminen

Mekaanisen kiinnityksen sekä liitäntöjen (letkut, putket jne.) on oltava iskuvasaran teknisissä tiedoissa esitettyjen eritelmien mukaisia. Kaikki putkien ja asennuksessa tarvittavien eri mekaanisten osien aiheuttama merkittävä melu on eliminoitava. Kaikki osien liitännät on kiristettävä hyvin.

Iskuvasaran vakaus ja staattinen pitovoima

Iskuvasara on kiinnitettävä telineeseen tukevasti, jotta se olisi yhtä vakaa kuin tavanomaisissa käyttöolosuhteissa. Iskuvasaraa on käytettävä pystysuorassa asennossa.

Terä

Mittauksissa on käytettävä tylppää terää. Terän pituuden on oltava kuvassa 28.1 (testipenkki) esitettyjen vaatimusten mukainen.

Testi kuormitettuna

Hydraulinen syöttöteho ja öljynsyöttö

Hydraulisen iskuvasaran käyttöolosuhteet on mukautettava tarvittavalla tavalla, mitattava ja raportoitava yhdessä vastaavien teknisten eritelmien arvojen kanssa. Testattavaa vasaraa on käytettävä siten, että voidaan saavuttaa vähintään 90 prosenttia vasaran suurimmasta hydraulisesta syöttötehosta ja öljynsyötöstä.

On huolehdittava siitä, että arvojen ps ja Q mittausketjujen kokonaisepävarmuus pysyy ± 5 prosenttina, jotta hydraulinen syöttöteho voidaan määrittää ± 10 prosentin tarkkuudella. Kun oletetaan, että hydraulinen syöttöteho ja tuotettu ääniteho korreloivat suoraan keskenään, äänitehotason määrittämisessä esiintyvä vaihtelu jää alle ± 0,4 dB:n.

Säädettävien komponenttien vaikutus vasaran tehoon

Kaikkien akkujen, keskuspaineventtiilien ja muiden mahdollisten säädettävien komponenttien esiasetusten on oltava teknisissä tiedoissa esitettyjen arvojen mukaisia. Jos valittavissa on useampi kuin yksi kiinteä iskutaajuus, mittaukset on tehtävä kaikilla eri taajuuksilla. Kirjataan pienimmät ja suurimmat arvot.

Mitattavat suureet

Mitattujen käyttöolosuhteiden perusteella arvioitavat parametrit

Vasaran hydraulinen syöttöteho PIN = psQ

Hydraulisen syöttöpaineen mitattu arvo, ps

Öljynvirtaus vasaran syöttöaukossa, Q

Öljyn lämpötilan T mittauspiste

Tarkkailujakso / lopullisen äänitehotason määrittäminen

Tarkkailujakson on oltava vähintään 15 sekuntia pitkä.

Mittaukset toistetaan kolme kertaa ja tarvittaessa useamminkin. Lopullinen tulos lasketaan niiden kahden korkeimman arvon aritmeettisena keskiarvona, jotka eivät eroa toisistaan enempää kuin 1 dB.

Kuva 28.1

Kuva 28.2

Määritelmät:

Jos testilohkare on neliömäinen, suurin pituus on 0,89 × halkaisija.

Kannen ja alasimen välinen tyhjä tila voidaan täyttää elastisella vaahtokumilla tai muulla absorboivalla materiaalilla, jonka tiheys on alle 220 kg/m3.

29.   HYDRAULIAGGREGAATIT

Laitteiden kiinnittäminen

Hydrauliaggregaatti asennetaan ääntä heijastavalle tasolle. Jalaksilla varustetut laitteet asennetaan 0,40 metriä korkealle tuelle, ellei valmistajan asennusohjeissa toisin vaadita.

Testi kuormitettuna

Testauksen aikana hydrauliaggregaattiin ei saa olla kytkettynä työkaluja.

Hydrauliaggregaatti on saatettava vakaaseen tilaan valmistajan määrittämällä käyttöalueella. Laitetta on käytettävä sen nimellisnopeudella ja nimellispaineella. Nimellisnopeutena ja -paineena käytetään ostajalle toimitetuissa ohjeissa ilmoitettua nopeutta ja painetta.

Tarkkailujakso

Tarkkailujakson on oltava vähintään 15 sekuntia pitkä.

30.   SAUMALEIKKURIT

a)    Työnnettävät holvisahat

EN 13862:2021, kohta 4.10.2

b)    Holvisahana käytettävät, kannettavat, käsikäyttöiset liikkuvalle telineelle asennetut polttomoottorilaitteet

EN ISO 19432–1:2020, kohta 4.19.2

c)    Muut saumaleikkurit

Testi kuormitettuna

Saumaleikkurissa on oltava suurin valmistajan ostajalle toimittamissa käyttöohjeissa sallima terä. Moottoria on käytettävä sen suurimmalla nopeudella niin, ettei terä pyöri.

Tarkkailujakso

Tarkkailujakson on oltava vähintään 15 sekuntia pitkä.

31.   JÄTEPURISTIMET

ISO 6395:2008 standardin liitteessä H vahvistettujen käyttö- ja testausolosuhteiden mukaisesti.

32.   RUOHONLEIKKURIT

a)    Polttomoottorikäyttöiset pyörivä- ja sylinteriteräiset ruohonleikkurit

EN ISO 5395–1:2013, EN ISO 5395–1:2013/A1:2018, kohta 4.3, toinen luetelmakohta.

Ympäristökorjaustekijä K2A

Jos K2A ≤ 0,5 dB, se voidaan jättää huomiotta.

b)    Sähkömoottorikäyttöiset pyörivä- ja sylinteriteräiset ruohonleikkurit, seisoen tai istuen ajettavat ja työnnettävät ruohonleikkurit:

EN IEC 62841–4-3:2021, EN IEC 62841–4-3:2021/A11:2021, liite I, kohta I.2

33.   NURMIKON JA NURMIKON REUNAN VIIMEISTELYLEIKKURIT

EN 50636–2-91:2014, liite CC

34.   LEHTIPUHALTIMET

a)    Polttomoottorikäyttöiset

EN ISO 22868:2021

b)    Sähkömoottorikäyttöiset

EN 50636–2-100:2014, liite CC

35.   LEHTI-IMURIT

Ks. 34 kohta.

36.   TRUKIT

EN 12053:2001+A1:2008

37.   KUORMAAJAT

ISO 6395:2008 standardin liitteessä D vahvistettujen käyttö- ja testausolosuhteiden mukaisesti.

38.   AJONEUVONOSTURIT

EN 13000:2010+A1:2014, kohta 5.3

39.   SIIRRETTÄVÄT JÄTEASTIAT

Testialue

Ympäristökorjaustekijä K2A

Mittaukset ulkona

K2A = 0

Mittaukset sisätiloissa

Standardin EN ISO 3744:2010 liitteen A mukaisesti määritetyn vakion K2A arvon on oltava enintään 2,0 dB, jolloin K2A:ta ei tarvitse ottaa huomioon.

Mittauspinta / mikrofonipaikkojen määrä / mittausetäisyys

Puolipallo / kuusi mikrofonipaikkaa standardin EN ISO 3744:2010 liitteen F mukaisesti, r = 3 m

Käyttöolosuhteet testin aikana

Kaikki mittaukset tehdään tyhjällä astialla.

Testi nro 1: Kansi päästetään sulkeutumaan vapaasti

Jotta testaaja vaikuttaisi mahdollisimman vähän mittauksiin, hänen on seisottava astian takana (saranapuolella). Kansi päästetään sulkeutumaan sen keskiosasta, jottei se pääse kiertymään sulkeutuessaan.

Mittaus tehdään seuraavan, 20 kertaa toistettavan jakson aikana:

Testi nro 2: Kansi avataan kokonaan

Jotta testaaja vaikuttaisi mittauksiin mahdollisimman vähän, hänen on seisottava astian takana (saranapuolella), jos astia on nelipyöräinen, ja astian oikealla puolella (mikrofonipaikka 10:n ja mikrofonipaikka 12:n välillä), jos astia on kaksipyöräinen. Kansi päästetään sulkeutumaan sen keskikohdasta tai mahdollisimman läheltä sitä.

Jotta astia ei liikkuisi, sen pyörät lukitaan testin ajaksi. Kaksipyöräisten astioiden tapauksessa testaaja voi astian pompahtamisen välttämiseksi pitää sitä paikoillaan pitämällä kättään sen yläreunassa.

Mittaus tehdään seuraavan jakson aikana:

Testi nro 3: Astiaa liikutetaan epätasaisella testiradalla

Testi tehdään testiradalla, joka jäljittelee epätasaista maanpintaa. Testirata muodostuu kahdesta yhdensuuntaisesta teräsverkkoliuskasta (pituus 6 m ja leveys 400 mm), jotka kiinnitetään ääntä heijastavaan tasoon noin 20 cm:n välein sijaitsevista kohdista. Liuskojen välinen etäisyys asetetaan astiatyypin mukaan niin, että pyörät voivat pyöriä radan päästä päähän. Rata rakennetaan tasaiseksi. Tarvittaessa rata kiinnitetään maahan elastisella materiaalilla, jotta vältetään häiriömelu.

Kuvissa 39.1 ja 39.2 on esimerkki asianmukaisesta radasta. Testaaja on kannen saranapuolella.

Mittaus tehdään testaajan vetäessä astiaa testirataa pitkin noin nopeudella 1 m/s pisteen A ja B välillä (pisteiden etäisyys 4,24 m, kuten kuvassa 39.3), kun kaksipyöräisen astian pyörien akseli tai nelipyöräisen astian ensimmäinen akseli saavuttaa pisteen A tai B. Menettely tehdään kolme kertaa kumpaankin suuntaan.

Kaksipyöräisiä astioita testattaessa astia pidetään rataan nähden 45 asteen kulmassa. Nelipyöräisten astioiden tapauksessa testaajan on huolehdittava siitä, että kaikki pyörät pysyvät asianmukaisesti kosketuksissa rataan.

Tarkkailujaksot ja tulokseksi saatavan äänitehotason määrittäminen, jos mittauksia tehdään useissa käyttöolosuhteissa

Testi nro 1 – Kansi päästetään sulkeutumaan vapaasti ja testi nro 2 – Kansi avataan kokonaan

Jos mahdollista, mittaukset tehdään samanaikaisesti kaikissa kuudessa mikrofonipaikassa. Muussa tapauksessa asetetaan kussakin mikrofonipaikassa mitatut äänitasot nousevaan järjestykseen ja lasketaan äänitehotasot kutakin mikrofonipaikkaa koskevien arvojen perusteella niiden aseman mukaan.

A-painotettu aikaintegroitu yhden tapahtuman äänenpainetaso mitataan kannen kunkin 20 sulkemisen ja 20 avaamisen osalta kussakin mittauspisteessä. Äänitehotasot LWAsulkeminen ja LWAavaaminen lasketaan viiden suurimman saadun arvon neliöllisestä keskiarvosta.

Testi nro 3: Astiaa liikutetaan epätasaisella testiradalla

Tarkkailujakso T on aika, joka tarvitaan siirtymiseen pisteestä A pisteeseen B radalla.

Äänitehotaso LWAliikuttaminen on niiden kuuden arvon keskiarvo, jotka poikkeavat toisistaan vähemmän kuin 2 dB. Jos tämä kriteeri ei täyty kuudessa mittauksessa, testisykli toistetaan niin monta kertaa kuin on tarpeen.

Äänitehotaso lasketaan seuraavasti:

LWA = 10 log 1/3 (100,1 LWAsulkeminen + 100,1 LWAavaaminen + 100,1 LWAliikuttaminen)

Kuva 39.1

Testirata testissä nro 3

Kuva 39.2

Testiradan rakenne ja asentaminen

Kuva 39.3

Mittausetäisyys

40.   PUUTARHAJYRSIMET

Ks. 32 kohta.

Työkalu on kytkettävä irti tai poistettava mittauksen ajaksi.

41.   ASFALTTILEVITTIMET

EN 500–6:2006+A1:2008, kohta 5.17

42.   PAALUTUSKONEET

a)    Pohjanrakentamislaitteet

EN 16228–4:2014+A1:2021, kohta 5.8

b)    Paalutuksessa käytettävät vaihdettavat apulaitteet

EN 16228–7:2014+A1:2021, kohta 5.3

c)    Muut paalutuslaitteet

EN 16228–1:2014+A1:2021, kohta 5.27.2.2

43.   PUTKENLASKUKONEET

ISO 6393:2008

44.   RINNEKONEET

ISO 6393:2008, menettelyt ja käyttöolosuhteet samat kuin puskutraktorien tapauksessa. Testauspaikan pinnan on oltava kova ääntä heijastava taso (standardin ISO 6393:2008 kohta 5.3.2)

45.   GENERAATTORIT

EN ISO 8528–10:2022

Käytetään tässä standardissa esitettyä, standardiin EN ISO 3744:2010 perustuvaa mittausmenetelmää.

46.   LAKAISUKONEET

a)    Kadunlakaisukoneet

EN 17106–2:2021, kohta 4.3

b)    Muut ulkona käytettävät lakaisukoneet

EN 60335–2-72:2012, liite DD

47.   JÄTEAUTOT

EN 1501–4:2023

48.   TIEJYRSIMET

EN 500–2:2006+A1:2008, kohta 5.17

49.   NURMIKONELVYTTIMET

a)    Polttomoottorikäyttöiset

EN 13684:2018, kohta 5.16.2

b)    Sähkömoottorikäyttöiset

EN IEC 62841–4-7:2022, EN IEC 62841–4-7:2022/A11:2022, liite I, kohta I.2

50.   SILPPURIT JA HAKKURIT

a)    Käsisyöttöiset silppurit ja hakkurit

b)    Metsätaloudessa käytettävät käsisyöttöiset hakkurit, vaakasyöttö

EN 13525:2020, kohta 5.5

c)    Metsätaloudessa käytettävät käsisyöttöiset hakkurit, metsätaloudessa käytettävät mekaanisella syötöllä (pysty- ja vaakasyöttöiset) varustetut hakkurit sekä muut silppurit ja hakkurit

Testi kuormitettuna

Silppuri tai hakkuri on testattava sen hakettaessa yhtä tai useaa puukappaletta.

Käyttösykli koostuu toisesta päästään teroitetun vähintään 1,5 metrin pituisen pyöreän puunkappaleen (kuivaa mäntyä tai vaneria) hakettamisesta. Haketettavan puunkappaleen halkaisijan täytyy olla suunnilleen sama kuin ostajalle toimitetussa laitteen käyttöohjeessa ilmoitettu suurin sallittu halkaisija.

Tarkkailujakso / lopullisen äänitehotason määrittäminen

Tarkkailujakso päättyy, kun haketusalueella ei enää ole haketettavaa materiaalia. Se saa joka tapauksessa kestää enintään 20 sekuntia. Jos molemmat käyttöolosuhteet ovat mahdollisia, ilmoitetaan korkeampi äänitehotaso.

51.   LUMILINGOT

a)    Tiellä käytettävät lumenpoistokoneet

EN 17106–3-1:2021, kohta 4.2

b)    Työnnettävät ja päältä ajettavat lumilingot

52.   LOKA-AUTOT

Testi kuormitettuna

Loka-auton on oltava testin aikana paikallaan. Moottoria ja apulaitteita käytetään valmistajan ilmoittamalla työlaitteiden käyttämiseen tarvittavalla nopeudella. Tyhjöpumppuja käytetään suurimmalla valmistajan ilmoittamalla nopeudella. Imulaitteita käytetään siten, että sisäinen paine on sama kuin ilmanpaine (0 prosentin tyhjiö). Imusuuttimen virtausmelu ei saa vaikuttaa mittausten tuloksiin.

Tarkkailujakso

Tarkkailujakson on oltava vähintään 15 sekuntia pitkä.

53.   TORNINOSTURIT

EN 14439:2006+A2:2009, kohta 6.4.1

54.   KETJUKAIVUKONEET

ISO 6393:2008

55.   AJONEUVOALUSTAISET BETONISEKOITTIMET

EN 12609:2021, liite B

56.   VESIPUMPUT

EN ISO 20361:2019, EN ISO 20361:2019/A11:2020.

Käytetään tässä standardissa esitettyä, standardiin EN ISO 3744:2010 perustuvaa mittausmenetelmää.

Tarkkailujakson on oltava vähintään 15 sekuntia pitkä.

57.   HITSAUSGENERAATTORIT

EN ISO 8528–10:2022

Käytetään tässä standardissa esitettyä, standardiin EN ISO 3744:2010 perustuvaa mittausmenetelmää.

---

LIITE IV

VAATIMUSTENMUKAISUUTTA OSOITTAVAN CE-MERKINNÄN JA TAATUN ÄÄNITEHOTASON OSOITTAVAN MERKINNÄN MALLIT

CE-merkinnässä on oltava kirjaimet CE ja sen on oltava seuraavassa muodossa:

Jos CE-merkintää laitteen koon vuoksi pienennetään tai suurennetaan, on noudatettava edellä olevan piirroksen mittasuhteita. CE-merkinnän eri osien on oltava suunnilleen samankorkuisia, kuitenkin vähintään 5 mm.

Taatun äänitehotason osoittavassa merkinnässä on oltava desibeleinä ilmaistu yksilukuinen taattu ääniteho, merkki ”LWA ” ja kuvamerkki seuraavassa muodossa:

Jos merkintää pienennetään tai suurennetaan laitteen koon mukaan, on noudatettava edellä olevassa piirroksessa esitettyjä mittasuhteita. Merkinnän korkeuden on kuitenkin mahdollisuuksien mukaan oltava vähintään 40 mm.

---

LIITE V

VALMISTUKSEN SISÄINEN TARKASTUS

---

LIITE VI

VALMISTUKSEN SISÄINEN TARKASTUS SEKÄ TEKNISTEN ASIAKIRJOJEN ARVIOINTI JA MÄÄRÄAJOIN TAPAHTUVAT TARKASTUKSET

1.

Tässä liitteessä kuvaillaan menettelyä, jonka mukaisesti valmistaja tai tämän yhteisöön sijoittautunut valtuutettu edustaja, joka täyttää toisessa, viidennessä ja kuudennessa kohdassa säädetyt velvollisuudet, varmistaa ja vakuuttaa, että kyseiset laitteet ovat tämän direktiivin vaatimusten mukaisia. Valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen valtuutetun edustajan on 11 artiklan mukaisesti kiinnitettävä jokaiseen laitteeseen vaatimustenmukaisuutta osoittava CE-merkintä ja ilmoitettava taattu äänitehotaso, sekä laadittava 8 artiklan mukainen kirjallinen EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus.

2.

Valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen valtuutetun edustajan on laadittava kolmannessa kohdassa kuvaillut tekniset asiakirjat ja pidettävä näitä asiakirjoja kansallisten viranomaisten saatavilla tarkastusta varten vähintään 10 vuotta siitä, kun viimeinen tuote on valmistettu. Valmistaja tai tämän yhteisöön sijoittautunut valtuutettu edustaja voi antaa teknisten asiakirjojen säilyttämisen jonkun toisen henkilön tehtäväksi. Tässä tapauksessa EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on ilmoitettava kyseisen henkilön nimi ja osoite.

3.

Teknisten asiakirjojen perusteella on voitava arvioida, onko laite tämän direktiivin vaatimusten mukainen. Niihin on sisällyttävä vähintään seuraavat tiedot: —  valmistajan nimi ja osoite tai valmistajan yhteisöön sijoittautuneen valtuutetun edustajan nimi ja osoite —  laitteen kuvaus —  myyntinimike —  tyyppi, sarja ja numerot —  asiaankuuluvat tekniset tiedot laitteen tunnistamista ja sen melupäästön arviointia varten, mukaan lukien tarvittaessa kaaviokuvat ja mahdolliset kuvaukset ja selvitykset niiden ymmärtämiseksi —  viittaus tähän direktiiviin —  tekninen selvitys tämän direktiivin säännösten mukaisesti suoritetuista melunmittauksista —  käytetyt tekniset laitteet sekä tuotannon vaihtelusta johtuvia epävarmuustekijöitä ja niiden merkitystä taattuun äänitehotasoon koskevan arvioinnin tulokset.

4.	Valmistajan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tuotantomenetelmällä taataan, että valmistetut tuotteet ovat toisessa ja kolmannessa kohdassa tarkoitettujen teknisten asiakirjojen ja tämän direktiivin vaatimusten mukaisia.

5.

Ilmoitetun laitoksen ennen markkinoille saattamista suorittama arviointi Valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen valtuutetun edustajan on esitettävä jäljennös teknisistä asiakirjoistaan valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle ennen ensimmäisen laitteen markkinoille saattamista tai käyttöönottoa. Jos teknisten asiakirjojen luotettavuudesta on epäilyksiä, ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava siitä valmistajalle tai tämän yhteisöön sijoittautuneelle valtuutetulle edustajalle ja tarvittaessa tehtävä tai teetettävä muutoksia teknisiin asiakirjoihin tai mahdollisesti tarvittavia testejä. Ilmoitetun laitoksen annettua kertomuksen, jonka mukaan tekniset asiakirjat ovat tämän direktiivin säännösten mukaisia, valmistaja tai tämän yhteisöön sijoittautunut valtuutettu edustaja voi 11 ja 8 artiklan mukaisesti kiinnittää laitteeseen CE-merkinnän ja antaa EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen, joista hän on täysin vastuussa.

6.

Ilmoitetun laitoksen tuotannon aikana suorittama arviointi Valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen valtuutetun edustajan on lisäksi otettava ilmoitettu laitos mukaan tuotantovaiheeseen jonkin valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen valtuutetun edustajan valitseman seuraavan menettelyn mukaisesti: —  ilmoitettu laitos suorittaa määräaikaistarkastuksia sen varmistamiseksi, että valmistetut laitteet ovat teknisten asiakirjojen ja tämän direktiivin vaatimusten mukaisia; ilmoitetun laitoksen on kiinnitettävä huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin: —  laitteiden asianmukainen ja täydellinen merkitseminen 11 artiklan mukaisesti, —  EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen antaminen 8 artiklan mukaisesti, —  käytetyt tekniset laitteet sekä tuotannon vaihtelusta johtuvia epävarmuustekijöitä ja niiden merkitystä taattuun äänitehotasoon koskevan arvioinnin tulokset. Valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen valtuutetun edustajan on annettava ilmoitetulle laitokselle mahdollisuus tutustua kaikkiin sisäisiin asiakirjoihin, jotka koskevat näitä menettelyjä, sisäisten tarkastusten tosiasiallisia tuloksia ja mahdollisesti toteutettuja korjaavia toimenpiteitä. Ainoastaan siinä tapauksessa, että edellä mainittujen tarkastusten tulokset eivät ole tyydyttäviä, ilmoitetun laitoksen on suoritettava melunmittauksia, jotka sen arvioinnin ja kokemuksen perusteella voivat olla yksinkertaistettuja tai täydellisesti suoritettuja liitteessä III kyseessä olevan laitetyypin osalta annettujen säännösten mukaisesti. —  ilmoitetun laitoksen on tehtävä tai teetettävä tuotteiden tarkastuksia satunnaisin väliajoin. Ilmoitetun laitoksen valmiista tuotteista valitsemat asianmukaiset näytteet on tarkastettava ja niille on tehtävä liitteessä III esitetyt melunmittaukset tai vastaavat testit sen tarkastamiseksi, että tuotteet ovat tämän direktiivin asiaankuuluvien vaatimusten mukaisia. Tuotteiden tarkastuksissa on otettava huomioon seuraavat näkökohdat: —  laitteiden asianmukainen ja täydellinen merkitseminen 11 artiklan mukaisesti, —  EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen antaminen 8 artiklan mukaisesti. Molemmissa menettelyissä ilmoitetun laitoksen on määritettävä tarkastusten aikaväli perusteinaan edellisten arviointien tulokset, tarve seurata korjaavia toimenpiteitä ja tarkastusten aikaväliin vaikuttavat muut tekijät, joita voivat olla vuosittainen tuotanto ja valmistajan yleinen luotettavuus taattujen arvojen ylläpidossa; tarkastukset on kuitenkin suoritettava vähintään kolmen vuoden välein. Jos teknisten asiakirjojen luotettavuudesta tai vaatimusten noudattamisesta tuotannon aikana on epäilyksiä, ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava siitä valmistajalle tai tämän yhteisöön sijoittautuneelle valtuutetulle edustajalle. Siinä tapauksessa, että tarkastetut laitteet eivät ole tämän direktiivin säännösten mukaisia, ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava siitä ilmoittavalle jäsenvaltiolle.

---

LIITE VII

YKSIKKÖKOHTAINEN TARKASTUS

1.

Tässä liitteessä kuvaillaan menettelyä, jonka mukaisesti valmistaja tai tämän yhteisöön sijoittautunut valtuutettu edustaja varmistaa ja vakuuttaa, että laitteet, joille on myönnetty 4 kohdassa tarkoitettu todistus, ovat tämän direktiivin vaatimusten mukaisia. Valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen valtuutetun edustajan on kiinnitettävä laitteeseen CE-merkintä täydennettynä 11 artiklassa tarkoitetuilla tiedoilla ja laadittava 8 artiklassa tarkoitettu EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus.

2.

Valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen valtuutetun edustajan on jätettävä yksikkökohtaista tarkastusta koskeva hakemus valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle. Tässä hakemuksessa on oltava: —  valmistajan nimi ja osoite ja jos valtuutettu edustaja jättää hakemuksen, myös hänen nimensä ja osoitteensa, —  kirjallinen vakuutus siitä, että hakemusta ei ole jätetty millekään toiselle ilmoitetulle laitokselle, —  tekniset asiakirjat, joissa on esitetty seuraavat tiedot: —  laitteen kuvaus, —  myyntinimike, —  tyyppi, sarja ja numerot, —  asiaankuuluvat tekniset tiedot laitteen tunnistamista ja sen melupäästön arviointia varten, mukaan lukien tarvittaessa kaaviokuvat ja mahdolliset kuvaukset ja selvitykset niiden ymmärtämiseksi —  viittaus tähän direktiiviin.

3.	Ilmoitetun laitoksen on: —  tarkastettava onko laite valmistettu teknisten asiakirjojen mukaisesti, —  sovittava hakijan kanssa paikasta, jossa melunmittaukset suoritetaan tämän direktiivin mukaisesti, —  tehtävä tai teetettävä tämän direktiivin mukaisesti tarvittavat melunmittaukset.

4.	Jos laite on tämän direktiivin säännösten mukainen, ilmoitetun laitoksen on myönnettävä hakijalle liitteessä X kuvattu vaatimustenmukaisuustodistus. Jos ilmoitettu laitos kieltäytyy myöntämästä vaatimustenmukaisuustodistusta, sen on perusteltava kieltäytymisensä.

5.	Valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen valtuutetun edustajan on säilytettävä teknisten asiakirjojen kanssa vaatimustenmukaisuustodistuksen jäljennökset kymmenen vuoden ajan siitä päivästä, kun laite on saatettu markkinoille.

---

LIITE VIII

TÄYDELLINEN LAADUNVARMISTUS

1.

Tässä liitteessä esitetään menettely, jolla valmistaja, joka täyttää 2 kohdan mukaiset velvollisuudet, varmistaa ja vakuuttaa, että kyseinen laite on tämän direktiivin vaatimusten mukainen. Valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen valtuutetun edustajan on kiinnitettävä jokaiseen tuotteeseen CE-merkintä täydennettynä 11 artiklassa tarkoitetuilla tiedoilla ja laadittava 8 artiklassa tarkoitettu kirjallinen EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus.

2.	Valmistajan on sovellettava hyväksyttyä 3 kohdan mukaista laatujärjestelmää suunnittelussa, tuotannossa ja tuotteiden lopputarkastuksessa sekä koetuksessa, ja valmistaja on 4 kohdassa tarkoitetun valvonnan alainen.

3.

Laatujärjestelmä 3.1 Valmistajan on toimitettava laatujärjestelmänsä arvioimista koskeva hakemus valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle. Tässä hakemuksessa on oltava: —  kaikki asianmukaiset tiedot kyseisestä tuoteluokasta, mukaan lukien kaikkia jo suunnittelu- tai tuotantovaiheessa olevia laitteita koskevat tekniset asiakirjat, joissa on oltava ainakin seuraavat tiedot: —  valmistajan nimi ja osoite tai valmistajan yhteisöön sijoittautuneen valtuutetun edustajan nimi ja osoite —  laitteen kuvaus —  merkki —  myyntinimike —  tyyppi, sarja ja numerot —  asiaankuuluvat tekniset tiedot laitteen tunnistamista ja sen melupäästön arviointia varten, mukaan lukien tarvittaessa kaaviokuvat ja mahdolliset kuvaukset ja selvitykset niiden ymmärtämiseksi —  viittaus tähän direktiiviin —  tekninen selvitys tämän direktiivin säännösten mukaisesti suoritetuista melunmittauksista —  käytetyt tekniset laitteet sekä tuotannon vaihtelusta johtuvia epävarmuustekijöitä ja niiden merkitystä taattuun äänitehotasoon koskevan arvioinnin tulokset —  jäljennös EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta. —  laatujärjestelmää koskevat asiakirjat. 3.2 Laatujärjestelmän on taattava, että tuote on siihen sovellettavien direktiivien vaatimusten mukainen. Kaikki valmistajan soveltamat perusteet, vaatimukset ja säännökset on yhdistettävä järjestelmällisesti ja täsmällisesti kirjallisiksi toimenpiteiksi, menettelyiksi ja ohjeiksi. Näiden laatujärjestelmää koskevien asiakirjojen on varmistettava laatua koskevien toimenpiteiden ja menettelyjen, kuten laatuohjelmien, -suunnitelmien, -käsikirjojen ja -pöytäkirjojen yhdenmukainen tulkinta. 3.3 Niissä on erityisesti riittävällä tavalla esitettävä: —  laatutavoitteet, organisaation rakenne sekä johdon vastuualueet ja toimivalta suunnittelun ja tuotteiden laadun osalta, —  kunkin tuotteen osalta laadittavat tekniset asiakirjat, joihin sisältyvät vähintään 3.1 kohdassa mainittujen teknisten asiakirjojen osalta ilmoitetut tiedot, —  suunnittelun valvonta- ja tarkastustekniikat, menetelmät ja järjestelmälliset toimet, joita käytetään kyseiseen laiteluokkaan kuuluvien tuotteiden suunnittelussa, —  vastaavat valmistuksessa, laadunvalvonnassa ja -varmistuksessa käytettävät tekniikat, menetelmät ja järjestelmälliset toimenpiteet, —  tarkastukset ja koetukset, joita tehdään ennen valmistusta, valmistuksen aikana ja sen jälkeen, ja se, millaisin välein niitä tehdään, —  laatuasiakirjat, kuten tarkastuskertomukset ja koetus- ja kalibrointitiedot, kyseisellä alalla toimivan henkilöstön pätevyyteen liittyvät selvitykset jne., —  keinot, joilla valvotaan suunnittelulta ja tuotteilta vaaditun laadun toteutumista sekä laatujärjestelmän toiminnan tehokkuutta. Ilmoitetun laitoksen on arvioitava laatujärjestelmä määrittääkseen, täyttääkö se 3.2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset. Niiden laatujärjestelmien osalta, joissa sovelletaan EN ISO 9001-standardeja, oletetaan, että nämä vaatimukset täyttyvät. Arviointiryhmässä on oltava vähintään yksi jäsen, jolla on kokemusta kyseisen laitetekniikan arvioinnista. Arviointimenettelyyn kuuluu lisäksi arviointikäynti valmistajan tiloissa. Päätöksestä on ilmoitettava valmistajalle. Ilmoituksessa on oltava tarkastuksessa tehdyt päätelmät sekä perusteltu arviointipäätös. 3.4 Valmistaja sitoutuu täyttämään laatujärjestelmästä, sellaisena kuin se on hyväksytty, aiheutuvat velvollisuudet ja ylläpitämään laatujärjestelmää niin, että se toimii asianmukaisesti ja tehokkaasti. Valmistajan tai tämän yhteisön sijoittautuneen valtuutetun edustajan on ilmoitettava laatujärjestelmän hyväksyneelle ilmoitetulle laitokselle kaikista laatujärjestelmään suunnitelluista muutoksista. Ilmoitetun laitoksen on arvioitava ehdotetut muutokset ja päätettävä, vastaako muutettu laatujärjestelmä edelleen 3.2 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia vai onko tarpeen suorittaa uusi arviointi. Sen on ilmoitettava päätöksensä valmistajalle. Ilmoituksessa on oltava tarkastuksessa tehdyt päätelmät sekä perusteltu arviointipäätös.

4.

Ilmoitetun laitoksen vastuulla oleva valvonta 4.1 Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että valmistaja täyttää hyväksytystä laatujärjestelmästä aiheutuvat velvollisuudet asianmukaisesti. 4.2 Valmistajan on sallittava ilmoitetulle laitokselle tarkastusta varten pääsy suunnittelu-, valmistus-, tarkastus- ja koetuspaikoille ja varastoihin sekä toimitettava sille kaikki tarvittavat tiedot, erityisesti: —  laatujärjestelmää koskevat asiakirjat, —  laatupöytäkirjat, jotka on määrätty laatujärjestelmän suunnittelua koskevassa osassa, esimerkiksi analyysien, laskelmien, koetusten tulokset jne., —  laatupöytäkirjat, jotka on määrätty laatujärjestelmän valmistusta koskevassa osassa, esimerkiksi tarkastuskertomukset, koetus- ja kalibrointitiedot, kyseisellä alalla toimivan henkilöstön pätevyyteen liittyvät selvitykset jne. 4.3 Ilmoitetun laitoksen on tehtävä määräajoin tarkastuksia varmistaakseen, että valmistaja ylläpitää ja noudattaa laatujärjestelmää; ilmoitetun laitoksen on toimitettava tarkastusselostus valmistajalle. 4.4 Ilmoitettu laitos voi lisäksi ennalta ilmoittamatta suorittaa käyntejä valmistajan luona. Näiden käyntien yhteydessä ilmoitettu laitos voi tarvittaessa tehdä tai teettää koetuksia tarkastaakseen, että laatujärjestelmä toimii asianmukaisesti. Ilmoitetun laitoksen on toimitettava valmistajalle selostus käynnistä sekä koetuskertomus, jos koetus on suoritettu.

5.

Valmistajan on pidettävä kansallisten viranomaisten saatavilla kymmenen vuoden ajan siitä, kun viimeinen laite on valmistettu: —  tässä liitteessä olevan 3.1 kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetut asiakirjat, —  edellä 3.4 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut muutostiedot, —  edellä 3.4 kohdan viimeisessä alakohdassa, 4.3 ja 4.4 kohdassa tarkoitetut ilmoitetun laitoksen päätökset ja selostukset.

6.	Kaikkien ilmoitettujen laitosten on toimitettava muille ilmoitetuille laitoksille tarvittavat tiedot myöntämistään tai peruuttamistaan laatujärjestelmien hyväksynnöistä.

---

LIITE IX

VÄHIMMÄISVAATIMUKSET, JOTKA JÄSENVALTIOIDEN ON OTETTAVA HUOMIOON NIMETESSÄÄN ILMOITETTUJA TARKASTUSLAITOKSIA

---

LIITE X