+EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/118/EY 12 päivänä joulukuuta 2006 pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä ja hallitsemisesta
---+1 artikla
------+1 artikla 1.
------+1 artikla 2.
---+2 artikla
---+3 artikla
------+3 artikla 1.
------+Article 3 1a.
------+Article 3 1b.
------+3 artikla 2.
------+3 artikla 3.
------+3 artikla 4.
------+3 artikla 5.
------+3 artikla 6.
------+3 artikla 7.
---+4 artikla
------+4 artikla 1.
------+4 artikla 2.
------+Article 4 2a.
------+4 artikla 3.
------+4 artikla 4.
------+4 artikla 5.
---+5 artikla
------+5 artikla 1.
------+5 artikla 2.
------+5 artikla 3.
------+5 artikla 4.
------+5 artikla 5.
---+6 artikla
------+6 artikla 1.
------+6 artikla 2.
------+6 artikla 3.
------+6 artikla 4.
---+6 a artikla
------+6 a artikla 1.
------+6 a artikla 2.
------+6 a artikla 3.
------+6 a artikla 4.
------+6 a artikla 5.
------+6 a artikla 6.
------+6 a artikla 7.
------+6 a artikla 8.
---+7 artikla
---+8 artikla
------+8 artikla 1.
------+8 artikla 2.
------+8 artikla 3.
------+8 artikla 4.
------+8 artikla 5.
------+8 artikla 6.
------+8 artikla 7.
------+8 artikla 8.
------+8 artikla 9.
------+8 artikla 10.
---+8 a artikla
------+8 a artikla 1.
------+8 a artikla 2.
------+8 a artikla 3.
------+8 a artikla 4.
------+8 a artikla 5.
------+8 a artikla 6.
---+9 artikla
------+9 artikla 1.
------+9 artikla 2.
---+11 artikla
---+12 artikla
---+13 artikla
---+14 artikla
---+LIITE I POHJAVEDEN LAATUNORMIT POHJAVEDEN PILAAVILLE AINEILLE JA PILAANTUMISEN INDIKAATTOREILLE
---+LIITE II POHJAVEDEN PILAAVIEN AINEIDEN JA PILAANTUMISEN INDIKAATTORIEN RAJA-ARVOT
---+LIITE III POHJAVEDEN KEMIALLISEN TILAN ARVIOINTI
---+LIITE IV MERKITYKSELLISTEN JA PYSYVIEN NOUSEVIEN MUUTOSSUUNTIEN TUNNISTAMINEN JA KÄÄNTÄMINEN LASKEVIKSI
---+LIITE V AINEET, JOIDEN UUDELLEENTARKASTELU VOI JOHTAA NIIDEN SISÄLLYTTÄMISEEN LIITTEESEEN I, JOSSA VAHVISTETAAN UNIONIN LAAJUISET POHJAVEDEN LAATUNORMIT
 English - European Union - Environment -

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/118/EY 12 päivänä joulukuuta 2006 pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä ja hallitsemisesta

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/118/EY

12 päivänä joulukuuta 2006

pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä ja hallitsemisesta

1. Yleiskatsaus

,
1 artikla
2 artikla

2 artikla

Määritelmät

Direktiivin 2000/60/EY 2 artiklassa annettujen määritelmien lisäksi tässä direktiivissä käytetään seuraavia määritelmiä:

(1) 

’pohjaveden laatunormilla’ tarkoitetaan tietyn pilaavan aineen, pilaavien aineiden ryhmän tai pilaantumisen indikaattorin pitoisuutena pohjavedessä ilmaistua ympäristön laatunormia, jota ihmisten terveyden tai ympäristön suojelemiseksi ei saisi ylittää;

▼M2

(2) 

‘raja-arvolla’ tarkoitetaan unionin tasolla vahvistettua, liitteessä II olevassa D osassa lueteltua tai jäsenvaltioiden 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti vahvistamaa pohjaveden laatunormia;

▼B

(3) 

’merkityksellisellä ja pysyvällä nousevalla muutossuunnalla’ tarkoitetaan sellaista tilastollisesti ja ympäristön kannalta merkittävää pilaavan aineen, pilaavien aineiden ryhmän tai pilaantumisen indikaattorin pitoisuuden kasvua pohjavedessä, josta on todettu 5 artiklan mukaisesti, että muutossuunta on käännettävä laskevaksi;

(4) 

’pilaavien aineiden pääsyllä pohjaveteen’ tarkoitetaan pilaavien aineiden suoraa tai epäsuoraa joutumista pohjaveteen ihmisen toiminnan seurauksena;

(5) 

’taustapitoisuudella’ tarkoitetaan pohjavesimuodostumassa olevan aineen pitoisuutta tai indikaattorin osoittamaa arvoa, jota ihmistoiminta ei ole muuttanut ollenkaan tai on muuttanut vain vähän luonnontilaisiin oloihin verrattuna;

(6) 

’perustasolla’ tarkoitetaan keskimääräistä arvoa, joka on mitattu ainakin viitevuosien 2007 ja 2008 aikana direktiivin 2000/60/EY 8 artiklan mukaisten seurantaohjelmien perusteella, tai, kun on kyse edellä mainittujen viitevuosien jälkeen todetuista aineista, heti, kun seurantatietoa on saatavissa edustavalta ajanjaksolta;

▼M2

(7) 

‘pilaantumisen indikaattorilla’ tarkoitetaan muuttujaa, jota voidaan seurata sellaisen arvon saamiseksi, joka edustaa pilaavan aineen tai pilaavien aineiden ryhmän tasoa tai pitoisuutta ja näin ollen niiden aiheuttamaa riskiä.

▼B

3 artikla
4 artikla
5 artikla
6 artikla
6 a artikla
7 artikla

7 artikla

Siirtymäjärjestelyt

Aikana, joka alkaa 16. tammikuu 2009 ja päättyy 22 päivänä joulukuuta 2013, uusissa, direktiivin 80/68/ETY 4 ja 5 artiklan mukaisissa lupamenettelyissä on otettava huomioon tämän direktiivin 3, 4 ja 5 artiklassa säädetyt vaatimukset.
8 artikla
8 a artikla
9 artikla
11 artikla

11 artikla

Arviointi

Komission kertomukseen, josta säädetään direktiivin 2000/60/EY 18 artiklan 1 kohdassa, on sisällytettävä pohjaveden osalta arviointi tämän direktiivin toimivuudesta suhteessa muuhun asiaankuuluvaan ympäristölainsäädäntöön, niiden keskinäinen johdonmukaisuus mukaan luettuna.
12 artikla

12 artikla

Täytäntöönpano

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 16. tammikuu 2009. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
13 artikla

13 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
14 artikla

14 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
LIITE I POHJAVEDEN LAATUNORMIT POHJAVEDEN PILAAVILLE AINEILLE JA PILAANTUMISEN INDIKAATTOREILLE



LIITE I

POHJAVEDEN LAATUNORMIT POHJAVEDEN PILAAVILLE AINEILLE JA PILAANTUMISEN INDIKAATTOREILLE

Jos katsotaan, että pohjaveden laatunormit voivat tietyn pohjavesimuodostuman osalta aiheuttaa sen, että direktiivin 2000/60/EY 4 artiklassa määriteltyjä ympäristötavoitteita ei saavuteta pohjaveteen liittyvissä pintavesissä tai että tällaisten muodostumien ekologinen tai kemiallinen laatu huononee merkittävästi tai että niistä aiheutuu merkittävää vahinkoa kyseisestä pohjavesimuodostumasta suoraan riippuvaisille maaekosysteemeille, on vahvistettava tiukemmat raja-arvot tämän direktiivin 3 artiklan ja liitteen II mukaisesti. Edellyttäen, että käytettävissä on luotettava menetelmä pohjavesiekosysteemien esiintymisen arvioimiseen, on vahvistettava tiukemmat laatunormit myös pohjavesimuodostumille, joissa tällaisia ekosysteemejä esiintyy, ellei pohjaveden laatunormeja ole jo asetettu ihmisten terveyden suojelemiseksi ja ne ovat riittävän tiukat kyseisten ekosysteemien suojelemiseksi.



(1)

(2)

(3)

(4)

(5)

(6)

N:o

Aineen nimi

Aineluokka

CAS-numero (1)

EU-numero (2)

Laatunormi (3) [μg/l, ellei toisin mainita]

1

nitraatit

ravinteet

ei sovelleta

ei sovelleta

50 mg/l

2

torjunta-aineiden vaikuttavat aineet, mukaan lukien niiden merkitykselliset aineenvaihdunta-, hajoamis- tai reaktiotuotteet (4)

torjunta-aineet

ei sovelleta

ei sovelleta

0,1 (yksittäin)

0,5 (yhteensä) (5)

3

PFAS-aineet

 

 

 

 

3.1

PFAS-aineiden summa

teollisuusaineet

ks. taulukon huomautus 6

ks. taulukon huomautus 6

Direktiivin (EU) 2020/2184 liitteessä I olevassa B osassa määritelty muuttujan arvo (6)

3.2

neljän PFAS-aineen summa (7)

teollisuusaineet

ks. taulukon huomautus 7

ks. taulukon huomautus 7

0,0044  (7)

4

karbamatsepiini

lääkkeet

298-46-4

ei sovelleta

2,5  (12)

5

sulfametoksatsoli

lääkkeet

723-46-6

ei sovelleta

0,1  (12)

6

primidoni

lääkkeet

125-33-7

 

2,5  (12)

7

torjunta-aineiden ei-merkitykselliset aineenvaihdunta-tuotteet (nrMs) (4)

torjunta-aineet

ei sovelleta

ei sovelleta

1 tai enintään 5 (8) (yksittäin)

5 (9) tai 12,5  (10) (yhteensä) (11)

8

trikloorietyleeni ja tetrakloorietyleeni (kahden summa)

teollisuusaineet

79-01-6 ja 127-18-4

201-167-4 ja 204-825-9

10 (yhteensä) (13)

(1)   

CAS-numero: Chemical Abstracts Service.

(2)   

EU-numero: Euroopassa kaupallisessa käytössä olevien kemiallisten aineiden luettelo (EINECS) tai Euroopassa ilmoitettujen kemiallisten aineiden luettelo (ELINCS).

(3)   

Tämä muuttuja on vuosikeskiarvona ilmaistu laatunormi. Sitä sovelletaan kaikkien aineiden ja isomeerien kokonaispitoisuuteen, jollei toisin mainita.

(4)   

”Torjunta-aineilla” tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 1107/2009 2 artiklassa tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita ja asetuksen (EU) N:o 528/2012 3 artiklassa tarkoitettuja biosidivalmisteita.


Kyseisen muuttujan osalta jäsenvaltioiden on seurattava alueellaan tällä hetkellä käytettävien tai aiemmin käytettyjen torjunta-aineiden vaikuttavia aineita ja mahdollisia valtioiden rajat ylittävän pilaantumisen seurauksena havaittuja vaikuttavia aineita ja niiden merkityksellisiä ja ei-merkityksellisiä aineenvaihdunta-, hajoamis- ja reaktiotuotteita käyttäen apuna tämän direktiivin 4 artiklan 2 a alakohdan mukaisesti laadittavaa luetteloa, kun sellainen on saatavilla. Jäsenvaltio voi lopettaa tietyn vaikuttavan aineen ja sen aineenvaihduntatuotteiden seurannan, jos ainetta ei enää käytetä jäsenvaltion alueella, edellyttäen että aiemmassa seurannassa on säännönmukaisesti todettu, ettei pohjavesimuodostumassa esiinny kyseistä ainetta tai sen aineenvaihduntatuotteita.


Torjunta-aineen aineenvaihduntatuotetta pidetään merkityksellisenä, jos on syytä katsoa, että se on luontaisilta ominaisuuksiltaan emoaineen vaikuttavaan aineeseen verrattavalla tavalla myrkyllinen torjuttavalle tuhoojalle tai että joko se itse aiheuttaa tai sen hajoamistuotteet aiheuttavat terveysriskin kuluttajille tai ympäristölle.

(5)   

”Yhteensä” tarkoittaa kaikkien seurannassa havaittujen ja mitattujen yksittäisten torjunta-aineiden summaa, mukaan luettuna niiden merkitykselliset aineenvaihdunta-, hajoamis- ja reaktiotuotteet.

(6)   

Tällä viitataan direktiivin (EU) 2020/2184 liitteessä III olevan B osan 3 kohdassa lueteltuihin PFAS-aineisiin. Muuttuja ja laatunormi on saatettava ajan tasalle mainitun direktiivin muutosten mukaisesti.

(7)   

Tällä viitataan seuraaviin yhdisteisiin, joiden CAS-numero ja EU-numero mainitaan luettelossa: perfluoriheksaanisulfonihappo (PFHxS), (CAS 355-46-4, EU 206-587-1); perfluorioktaanisulfonihappo (PFOS) (CAS 1763-23-1, EU 217-179-8); perfluorioktaanihappo (PFOA) (CAS 335-67-1, EU 206-397-9); perfluorinonaanihappo (PFNA) (CAS 375-95-1, EU 206-801-3). Luetellut CAS-numerot tarkoittavat vain yksittäisen PFAS-aineen protonoitua muotoa, mutta kun on kyse neljän PFAS-aineen summasta, summa koskee liuenneiden aineiden kokonaispitoisuutta, johon sisältyvät protonoidut ja deprotonoidut muodot sekä niiden suoraketjuiset ja haarautuneet isomeerit.

(8)   

Jäsenvaltioiden on sovellettava oletusarvoista laatunormia 1 μg/l, elleivät ne esitä luotettavaa näyttöä, muun muassa testaamalla välitöntä ja kroonista myrkyllisyyttä niille taksonomisille ryhmille, joiden ennustetaan varmuudella olevan herkimpiä, siitä, että tiukempi tai lievempi normi on perusteltu, jolloin jäsenvaltioiden on sovellettava kyseistä normia, joka saa olla enintään 5 μg/l.

(9)   

Niiden ei-merkityksellisten aineenvaihduntatuotteiden kokonaispitoisuus, joihin yksittäin sovellettava laatunormi on oletusarvoinen 1 μg/l tai tiukempi, ei saa olla yli 5 μg/l.

(10)   

Niiden ei-merkityksellisten aineenvaihduntatuotteiden kokonaispitoisuus, joihin yksittäin sovellettava normi on yli 1 ja enintään 5 μg/l, ei saa olla yli 12,5 μg/l.

(11)   

”Yhteensä” tarkoittaa kaikkien seurannassa havaittujen ja mitattujen kuhunkin yksittäiseen laatunormiluokkaan kuuluvien yksittäisten ei-merkityksellisten aineenvaihduntatuotteiden summaa, johon olisi kuuluttava ainakin 4 artiklan 2 a kohdan mukaisesti luetellut ei-merkitykselliset aineenvaihduntatuotteet.

(12)   

Jos tähän on käytettävissä luotettava menetelmä, jäsenvaltioiden on arvioitava pohjavesiekosysteemien esiintymistä sellaisissa pohjavesimuodostumissa, joiden ominaisuudet vaikuttavat niiden olemassaololle suotuisilta, ja, jos tällaisia ekosysteemejä on olemassa, asetettava tälle aineelle 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti tiukempi raja-arvo, joka on riittävä kyseisten ekosysteemien suojelemiseksi.

(13)   

”Yhteensä” tarkoittaa trikloorietyleenin ja tetrakloorietyleenin pitoisuuksien summaa.
LIITE II POHJAVEDEN PILAAVIEN AINEIDEN JA PILAANTUMISEN INDIKAATTORIEN RAJA-ARVOT



LIITE II

POHJAVEDEN PILAAVIEN AINEIDEN JA PILAANTUMISEN INDIKAATTORIEN RAJA-ARVOT

A Osa

Ohjeet raja-arvojen vahvistamiseen jäsenvaltioissa 3 artiklan mukaisesti

Jäsenvaltioiden on vahvistettava raja-arvot kaikille pilaaville aineille ja pilaantumisen indikaattoreille, jotka direktiivin 2000/60/EY 5 artiklan mukaisesti tehdyn ominaispiirteiden analysoinnin perusteella osoittavat, että pohjavesimuodostumien tai -muodostumaryhmien hyvää kemiallista tilaa ei mahdollisesti saavuteta.

▼M2

Jäsenvaltioiden on direktiivin 2000/60/EY 15 artiklan mukaisesti varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat komissiolle pilaavia aineita koskevista raja-arvoista ja pilaantumisen indikaattoreista.

▼B

Raja-arvot on laadittava siten, että jos seurannan tulokset edustavassa seurantapaikassa ylittävät raja-arvot, se osoittaa, että yksi tai useampi 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan ii, iii ja iv alakohdassa mainittu pohjaveden hyvän kemiallisen tilan edellytys ei ehkä täyty.

Raja-arvoja vahvistaessaan jäsenvaltioiden on noudatettava seuraavia ohjeita:

1. 

Raja-arvojen määrittämisen olisi perustuttava seuraaviin seikkoihin:

a) 

pohjaveden sekä siihen liittyvien vesiekosysteemien ja siitä riippuvaisten maaekosysteemien vuorovaikutuksen taso;

b) 

vaikutus pohjaveden nykyisiin tai tuleviin oikeutettuihin käyttötarkoituksiin tai merkityksiin;

c) 

kaikki pilaavat aineet, jotka ovat osoituksena siitä, että pohjavesimuodostuma on uhattuna, ottaen huomioon B osassa vahvistetut vähimmäisluettelot;

d) 

hydrogeologiset ominaispiirteet, mukaan luettuina tiedot taustapitoisuuksista ja vesitaseesta.

2. 

Raja-arvon määrittämisessä olisi otettava huomioon myös pilaavien aineiden alkuperä, niiden mahdollinen esiintyminen luonnossa, niiden toksikologia ja leviämistaipumus, niiden pysyvyys ja niiden biokertyvyyspotentiaali.

▼M1

3. 

Kun aineiden, ioneiden tai niiden indikaattorien taustapitoisuudet ovat kohonneet luonnollisista hydrogeologisista syistä, nämä kyseisen pohjavesimuodostuman taustapitoisuudet on otettava huomioon raja-arvoja määritettäessä. Taustapitoisuuksia määritettäessä olisi otettava huomioon seuraavat periaatteet:

a) 

Taustapitoisuuksien määrittämisen olisi perustuttava pintavesimuodostumien ominaispiirteiden tarkasteluun direktiivin 2000/60/EY liitteen II mukaisesti sekä pohjaveden seurannan tuloksiin kyseisen direktiivin liitteen V mukaisesti. Seurantastrategiassa ja tietojen tulkinnassa olisi otettava huomioon se, että virtausolot ja pohjaveden kemiallinen koostumus vaihtelevat sivu- ja pystysuunnassa;

b) 

Mikäli käytettävissä on ainoastaan rajallisesti pohjaveden seurantatietoja, olisi kerättävä enemmän tietoja, ja odotettaessa lisätietoja taustapitoisuudet olisi määritettävä kyseisten rajallisten seurantatietojen perusteella, tarvittaessa soveltamalla yksinkertaistettua lähestymistapaa, jossa käytetään sellaisia näytteitä, joiden osalta indikaattorit eivät osoita ihmisten toiminnan vaikutuksia. Lisäksi olisi otettava huomioon geokemiallisia kulkeutumisia ja prosesseja koskevat tiedot, kun niitä on käytettävissä;

c) 

Kun käytettävissä ei ole riittävästi seurantatietoja ja geokemiallisia kulkeutumisia ja prosesseja koskevat tiedot ovat huonoja, olisi kerättävä enemmän tietoja, ja odotettaessa lisätietoja taustapitoisuudet olisi arvioitava, tarvittaessa käyttäen tilastollisia viitetuloksia, jotka koskevat muilla alueilla sijaitsevia samantyyppisiä akvifereja, joista on saatavilla riittävästi seurantatietoa.

▼B

4. 

Raja-arvojen määrittämisen tukena olisi käytettävä kerättyjen tietojen valvontamekanismia, joka perustuu tietojen laadun arviointiin, analyyttisiin näkökohtiin sekä taustapitoisuuksiin aineiden osalta, joita voi esiintyä sekä luonnollisesti että ihmisen toiminnan tuloksena.

B Osa

Vähimmäisluettelot pilaavista aineista ja niiden indikaattoreista, joita koskevien raja-arvojen vahvistamista jäsenvaltioiden on harkittava 3 artiklan mukaisesti

1. Aineet tai ionit tai indikaattorit, joita voi esiintyä luonnossa ja/tai ihmisen toiminnan seurauksena

Arseeni
Kadmium
Lyijy
Elohopea
Ammonium
Kloridi
Sulfaatti

▼M1

Nitriitit
Fosfori (kokonaismäärä)/Fosfaatit ( 12 )

▼M2

2.  Synteettiset aineet ( 13 )

Trikloorietyleeni
Tetrakloorietyleeni

▼B

3. Suolaantumista tai muiden aineiden pohjaveteen tunkeutumista osoittavat muuttujat ( 14 )

Sähkönjohtavuus

▼M1

C Osa

▼M2

Tiedot, jotka jäsenvaltioiden on annettava niiden pilaavien aineiden ja pilaantumisen indikaattoreiden osalta, joille jäsenvaltiot ovat vahvistaneet raja-arvot

▼M1

Jäsenvaltioiden on direktiivin 2000/60/EY 13 artiklan mukaisesti toimitetuissa vesienhoitosuunnitelmissa esitettävä tiedot siitä, miten tämän liitteen A osassa säädettyä menettelyä on noudatettu.

Jäsenvaltioiden on etenkin julkaistava

a) 

tiedot kustakin uhatuksi luokitellusta pohjavesimuodostumasta tai -muodostumaryhmästä, mukaan lukien:

i) 

muodostumien koko;

ii) 

kukin pilaava aine tai pilaantumisen indikaattori, joka osoittaa pohjavesimuodostumien olevan uhattuna;

iii) 

ympäristöä koskevat laatutavoitteet, joihin vaara liittyy, mukaan lukien pohjaveden nykyiset tai tulevat oikeutetut käyttötarkoitukset tai merkitykset, sekä pohjavesimuodostumien ja niihin liittyvien pintavesien sekä niistä riippuvaisten maaekosysteemien välinen suhde;

iv) 

jos kyseessä ovat luonnossa esiintyvät aineet, niiden taustatasot pohjavesimuodostumissa;

v) 

tiedot ylityksistä, kun raja-arvot ylittyvät;

b) 

raja-arvot riippumatta siitä, sovelletaanko niitä jäsenvaltion tasolla, vesienhoitoalueen tai kansainvälisen vesienhoitoalueen jonkin jäsenvaltion alueella sijaitsevan osan tasolla vai pohjavesimuodostuman tai -muodostumaryhmän tasolla;

c) 

suhde raja-arvon sekä kunkin seuraavan välillä:

i) 

kun kyseessä ovat luonnossa esiintyvät aineet, taustapitoisuudet;

ii) 

pohjavesimuodostumaan liittyvät pintavedet ja siitä suoraan riippuvaiset maaekosysteemit;

iii) 

ympäristöä koskevat laatutavoitteet ja muut vesiensuojelunormit, jotka ovat voimassa jäsenvaltion, unionin tai kansainvälisellä tasolla;

iv) 

kaikki merkitykselliset tiedot, jotka koskevat pilaavien aineiden toksikologiaa, ekotoksikologiaa, pysyvyyttä, biokertyvyyspotentiaalia ja leviämistaipumusta;

d) 

menetelmät, joita käytetään taustapitoisuuksien määrittämiseen A osan 3 kohdassa esitettyjen periaatteiden perusteella;

e) 

syyt siihen, ettei ole määritetty raja-arvoja millekään B osassa mainituille pilaaville aineille tai indikaattoreille;

f) 

pohjaveden kemiallisen tilan arvioinnin keskeiset osat, mukaan lukien seurantatulosten aggregoinnin taso, menetelmä ja ajanjakso, ylityksen hyväksyttävä suuruus sekä sen laskemiseen käytetty menetelmä liitteen III 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan i alakohdan ja liitteen III 3 kohdan mukaisesti.

Mikäli a–f alakohdissa tarkoitetut tiedot eivät sisälly vesienhoitosuunnitelmiin, jäsenvaltioiden on perusteltava tämä kyseisissä suunnitelmissa.

▼M2

D osa

Kansallisesti, alueellisesti tai paikallisesti huolta aiheuttavien pohjavedessä esiintyvien synteettisten aineiden ( *1 ) yhdenmukaistettujen raja-arvojen luettelo



(1)

(2)

(3)

(4)

(5)

(6)

N:o

Aineen nimi

Aineluokka

CAS-numero (1)

EU-numero (2)

Raja-arvo

[μg/l, ellei toisin mainita]

 

lääkkeiden yksittäiset vaikuttavat aineet (3)

lääkkeet

 

 

2,5  (4)

(1)   

CAS-numero: Chemical Abstracts Service.

(2)   

EU-numero: Euroopassa kaupallisessa käytössä olevien kemiallisten aineiden luettelo (EINECS) tai Euroopassa ilmoitettujen kemiallisten aineiden luettelo (ELINCS).

(3)   

Direktiivissä 2001/83/EY ja asetuksessa (EU) 2019/6 määritellyt lääkkeiden vaikuttavat aineet.

(4)   

Jäsenvaltioiden on sovellettava tätä raja-arvoa, ellei asianomaiselle aineelle ole unionin tai kansallisella tasolla nimenomaisesti asetettu normia tai raja-arvoa joko pinta- tai pohjaveden osalta. Jos tähän on käytettävissä luotettava menetelmä, jäsenvaltioiden on arvioitava pohjavesiekosysteemien esiintymistä sellaisissa pohjavesimuodostumissa, joiden ominaisuudet vaikuttavat niiden olemassaololle suotuisilta, ja, jos tällaisia ekosysteemejä on olemassa, asetettava tarvittaessa 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti tiukempi raja-arvo, joka on riittävä kyseisten ekosysteemien suojelemiseksi.

▼B

LIITE III POHJAVEDEN KEMIALLISEN TILAN ARVIOINTI



LIITE III

POHJAVEDEN KEMIALLISEN TILAN ARVIOINTI

1. Arviointimenettely pohjavesimuodostuman tai pohjavesimuodostumaryhmän kemiallisen tilan määrittämiseksi toteutetaan kaikkien uhatuiksi luokiteltujen pohjavesimuodostumien osalta ja kaikkien niiden pilaavien aineiden osalta, jotka vaikuttavat pohjavesimuodostuman tai -muodostumaryhmän tällaiseen luokitukseen.

2. Jäsenvaltioiden suorittamissa 4 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetuissa tutkimuksissa on otettava huomioon:

a) 

tiedot, jotka on kerätty osana direktiivin 2000/60/EY 5 artiklan ja sen liitteessä II olevien 2.1, 2.2 ja 2.3 kohdan mukaista tarkastelua;

b) 

direktiivin 2000/60/EY liitteessä V olevan 2.4 kohdan mukaisesti saadut pohjaveden seurantaverkon tulokset ja

▼M2

c) 

muut merkitykselliset tiedot mukaan lukien seurantapaikassa havaittujen asiaankuuluvien pilaavien aineiden pitoisuuksien vuosittainen aritmeettinen keskiarvo, jota on verrattu liitteessä I esitettyihin pohjaveden laatunormeihin ja 3 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuihin raja-arvoihin.

▼B

3. Silloin kun jäsenvaltiot tutkivat, täyttyvätkö 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan i ja iv alakohdassa mainitut pohjaveden hyvän kemiallisen tilan edellytykset, niiden on — silloin kun se on merkityksellistä ja tarpeen, käyttäen seurantatulosten asianmukaista aggregointia ja sen tukena tarvittaessa pohjavesimuodostuman tai -muodostumaryhmän käsitteelliseen malliin perustuvaa pitoisuuden estimointia — arvioitava sellaisen pohjavesimuodostuman laajuus, jonka pilaavien aineiden pitoisuuden vuosittainen aritmeettinen keskiarvo on pohjaveden laatunormia tai raja-arvoa korkeampi.

4. Silloin kun jäsenvaltiot tutkivat, täyttyvätkö 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan ii ja iii alakohdassa mainitut pohjaveden hyvän kemiallisen tilan edellytykset, niiden on — silloin, kun se on merkityksellistä ja tarpeen, asianmukaisten seurantatulosten perusteella ja sopivan pohjavesimuodostuman käsitteellisen mallin pohjalta — arvioitava:

a) 

pohjavesimuodostumassa olevien pilaavien aineiden vaikutukset;

b) 

pohjavesimuodostumasta siihen liittyviin pintavesiin tai siitä suoraan riippuvaisiin maaekosysteemeihin kulkeutuvien pilaavien aineiden määrät ja pitoisuudet;

c) 

pohjavesimuodostumaan liittyviin pintavesiin ja siitä suoraan riippuvaisiin maaekosysteemeihin kulkeutuvien pilaavien aineiden määrien ja pitoisuuksien todennäköinen vaikutus;

d) 

suolaantuminen tai muiden aineiden tunkeutuminen pohjavesimuodostumaan ja

e) 

se mahdollisuus, että pohjavedessä olevat pilaavat aineet vaarantavat pohjavedestä otetun, tai mahdollisesti otettavan juomaveden laadun.

5. Jäsenvaltioiden on esitettävä pohjavesimuodostuman tai -muodostumaryhmän kemiallinen tila karttoina direktiivin 2000/60/EY liitteessä V olevien 2.4.5 ja 2.5 kohdan mukaisesti. Lisäksi jäsenvaltioiden on tarpeen mukaan ja jos mahdollista merkittävä karttoihin kaikki seurantapaikat, joissa pohjaveden laatunormit ja/tai raja-arvot ylittyvät.
LIITE IV MERKITYKSELLISTEN JA PYSYVIEN NOUSEVIEN MUUTOSSUUNTIEN TUNNISTAMINEN JA KÄÄNTÄMINEN LASKEVIKSI



LIITE IV

MERKITYKSELLISTEN JA PYSYVIEN NOUSEVIEN MUUTOSSUUNTIEN TUNNISTAMINEN JA KÄÄNTÄMINEN LASKEVIKSI

A Osa

Merkityksellisten ja pysyvien nousevien muutossuuntien tunnistaminen

Jäsenvaltioiden on direktiivin 2000/60/EY liitteen II mukaisesti tunnistettava merkitykselliset ja pysyvät nousevat muutossuunnat kaikissa uhatuiksi luokitelluissa pohjavesimuodostumissa tai -muodostumaryhmissä ottaen huomioon seuraavat vaatimukset:

1. 

Direktiivin 2000/60/EY liitteessä V olevan 2.4 kohdan mukaisesti seurantaohjelma on suunniteltava niin, että merkitykselliset ja pysyvät nousevat muutossuunnat 3 artiklan mukaisesti nimettyjen pilaavien aineiden pitoisuuksissa voidaan havaita.

2. 

Menettelyn merkityksellisten ja pysyvien nousevien muutossuuntien tunnistamiseksi on perustuttava seuraaviin seikkoihin:

a) 

seurantatiheydet ja seurantapaikat on valittava niin, että ne riittävät:

i) 

tuottamaan tarvittavat tiedot sen varmistamiseksi, että nousevat muutossuunnat voidaan erottaa luonnollisesta vaihtelusta asianmukaisella luotettavuudella ja tarkkuudella;

ii) 

mahdollistamaan nousevien muutossuuntien havaitsemisen riittävän ajoissa, jotta voidaan toteuttaa toimenpiteitä pohjaveden laadun ympäristön kannalta merkittävän huononemisen ehkäisemiseksi tai ainakin sen lieventämiseksi mahdollisuuksien mukaan. Havainnot on tehtävä ensimmäisen kerran vuonna 2009, jos se on mahdollista, ja ottaen huomioon olemassa olevat tiedot direktiivin 2000/60/EY 13 artiklassa tarkoitettuun ensimmäiseen vesienhoitosuunnitelmaan liittyvän, muutossuuntien tunnistamista koskevan raportin yhteydessä, ja sen jälkeen vähintään joka kuudes vuosi;

iii) 

pohjavesimuodostuman fysikaalisten ja kemiallisten ominaispiirteiden ja niiden ajallisten vaihtelujen huomioon ottamiseen, mukaan luettuina pohjaveden virtausolot ja muodostumisnopeus sekä suodattumisaika maaperän läpi.

b) 

käytettyjen seuranta- ja analyysimenetelmien on oltava kansainvälisten laadunvalvontaperiaatteiden, tarpeen mukaan myös CEN- tai kansallisten standardien mukaisia, jotta varmistettaisiin, että toimitetut tiedot vastaavat toisiaan tieteelliseltä laadultaan ja vertailukelpoisuudeltaan;

c) 

arvioinnin on perustuttava tilastolliseen menetelmään, esimerkiksi regressioanalyysiin, yksittäisten seurantapaikkojen muutossuuntien analysoimiseksi aikasarjana;

d) 

jotta muutossuunnan tunnistamisessa vältetään tilastollinen harha, kaikki määritysrajan alle jäävät mittaustulokset on asetettava puoleen aikasarjassa esiintyvän korkeimman määritysrajan arvosta lukuun ottamatta torjunta-aineiden yhteismäärää.

3. 

Merkityksellisten ja pysyvien nousevien muutossuuntien määrittämisessä aineiden pitoisuuksissa, joita esiintyy sekä luonnossa että ihmisen toiminnan seurauksena, on otettava huomioon perustasot ja seurantaohjelman aloittamista ennen kerätyt tiedot, mikäli tällaista tietoa on saatavilla, jotta muutossuuntien tunnistamisesta direktiivin 2000/60/EY 13 artiklan tarkoitetun vesienhoitosuunnitelman puitteissa voidaan raportoida.

B Osa

Kohdat, Joissa muutossuunta käännetään laskevaksi

Jäsenvaltioiden on käännettävä laskeviksi merkitykselliset ja pysyvät nousevat muutossuunnat 5 artiklaa noudattaen ja ottaen huomioon seuraavat vaatimukset:

1. 

▼M2

Merkityksellisten ja pysyvien nousevien muutossuuntien kääntämiseksi laskeviksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin, kun pilaavan aineen pitoisuus nousee 75 prosenttiin liitteessä I vahvistettujen pohjaveden laatunormien ja 3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen raja-arvojen arvoista, paitsi jos

▼B

a) 

muutossuunnan kääntämisen edellyttämiä toimenpiteitä on aikaistettava, jotta pohjaveden laadun ympäristön kannalta merkittävää huononemista voitaisiin ehkäistä tai ainakin mahdollisuuksien mukaan lieventää mahdollisimman kustannustehokkaasti;

b) 

eri kohta on perusteltu siksi, että erotusrajan takia muutossuuntaa ei voida havaita 75 prosentissa muuttujan arvosta; tai

c) 

muutoksen vauhti ja sen suunnan kääntämismahdollisuus ovat sellaiset, että silloinkin, kun kääntämisen edellyttämiin toimenpiteisiin ryhdytään myöhäisempänä ajankohtana, pohjaveden laadun ympäristön kannalta merkittävää huononemista voidaan vielä ehkäistä tai ainakin mahdollisimman suuressa määrin lieventää mahdollisimman kustannustehokkaasti. Myöhempi aloittamisajankohta ei saa johtaa viivästyksiin ympäristötavoitteiden määräaikojen saavuttamisessa.

Direktiivin 91/676/ETY soveltamisalaan kuuluvien toimintojen osalta kohta, jossa aloitetaan toimenpiteet merkityksellisten ja pysyvien nousevien muutossuuntien kääntämiseksi laskeviksi, määritellään direktiivin 91/676/ETY ja direktiivin 2000/60/EY mukaisesti ja erityisesti sitoutuen direktiivin 2000/60/EY 4 artiklassa esitettyihin vesiensuojelua koskeviin ympäristötavoitteisiin.

2. 

Kun muutoskohta on direktiivin 2000/60/EY liitteessä V olevan 2.4.4 kohdan mukaisesti ja edellä olevan 1 kohdan nojalla vahvistettu uhatuksi luokitellulle pohjavesimuodostumalle, sitä ei saa muuttaa direktiivin 2000/60/EY 13 artiklassa säädetyn vesienhoitosuunnitelman mukaisen kuusivuotiskauden aikana.

3. 

Muutossuunnan kääntyminen on osoitettava ottaen huomioon A osan 2 kohdassa olevat seurantaa koskevat säännökset.
LIITE V AINEET, JOIDEN UUDELLEENTARKASTELU VOI JOHTAA NIIDEN SISÄLLYTTÄMISEEN LIITTEESEEN I, JOSSA VAHVISTETAAN UNIONIN LAAJUISET POHJAVEDEN LAATUNORMIT



LIITE V

AINEET, JOIDEN UUDELLEENTARKASTELU VOI JOHTAA NIIDEN SISÄLLYTTÄMISEEN LIITTEESEEN I, JOSSA VAHVISTETAAN UNIONIN LAAJUISET POHJAVEDEN LAATUNORMIT



(1)

(2)

(3)

(4)

(5)

(6)

N:o

Aineen nimi

Aineluokka

CAS-numero (1)

EU-numero (2)

Raja-arvo

[μg/l, ellei toisin mainita]

 

valikoitujen lääkkeiden summa(t) vaikutustavan mukaan

lääkkeet

 

 

 

 

bisfenolien summa

teollisuusaineet

 

 

 
(1)   

CAS-numero: Chemical Abstracts Service.

(2)   

EU-numero: Euroopassa kaupallisessa käytössä olevien kemiallisten aineiden luettelo (EINECS) tai Euroopassa ilmoitettujen kemiallisten aineiden luettelo (ELINCS).

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset

3. Liittyvät standardit

Standardit
  • Builddate: 10.05.2026 00:00:00 -Doknr: CELEX:32006L0118
  • EULAW -

    EN: Legal acts of the European Union from EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © European Union. Re-use is authorised by Decision 2011/833/EU, provided the source is acknowledged; the consolidated texts are licensed under CC BY 4.0 (EUR-Lex legal notice). Divided into sections and converted into the GRCA format, the wording unchanged. Only the legislation published in the Official Journal of the European Union is deemed authentic.

    DE: Rechtsakte der Europäischen Union aus EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © Europäische Union. Weiterverwendung nach Beschluss 2011/833/EU mit Quellenangabe gestattet; die konsolidierten Fassungen stehen unter CC BY 4.0 (Rechtlicher Hinweis von EUR-Lex). In Abschnitte aufgeteilt und in das GRCA-Format umgewandelt, der Wortlaut unverändert. Verbindlich sind allein die im Amtsblatt der Europäischen Union veröffentlichten Rechtsakte.