KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2024/856, annettu 1 päivänä joulukuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla, joissa täsmennetään valvonnalliset häiriöskenaariot, yhteiset mallinnuksen ja parametrien perusoletukset sekä jyrkän laskun määritelmä (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(1)

Baselin pankkivalvontakomitea (BCBS) on määritellyt valvonnalliset häiriöskenaariot (2), ja ne on otettu huomioon Euroopan pankkiviranomaisen ohjeissa muun kuin kaupankäyntitoiminnan aiheuttaman korkoriskin hallinnasta (3), joita sovelletaan 30 päivästä kesäkuuta 2019. On aiheellista, että tässä asetuksessa vahvistetut valvonnalliset häiriöskenaariot perustuvat näihin määritelmiin ja menetelmiin.

(2)

Oman pääoman taloudellisen arvon ja nettokorkotulon laskemiseksi on tarpeen täsmentää yhteiset mallinnuksen ja parametrien perusoletukset, joita laitosten olisi käytettävä. Tätä varten nettokorkotulon laskennassa olisi käytettävä muuttumattoman taseen oletusta yhden vuoden aikajänteellä, kun taas oman pääoman taloudellisen arvon laskennassa olisi käytettävä divestoidun taseen oletusta, jossa erääntyviä positioita ei korvata. Näillä oletuksilla pyritään varmistamaan hyvä tasapaino laskennan tarkkuuden, arvioiden luotettavuuden ja toiminnan monimutkaisuuden suhteen.

(3)

Oikean tasapainon löytämiseksi tulosten vertailukelpoisuuden varmistamisen, pitkän aikavälin edellyttämän joustavuuden ja toiminnan luontaisen monimutkaisuuden välillä nettokorkotulon laskennassa olisi otettava huomioon katteet ja muiden korkovaihtelun osatekijät, mutta oman pääoman taloudellisen arvon laskennassa laitosten olisi noudatettava sisäistä hallinta- ja mittausmenetelmäänsä, jota ne soveltavat kaupankäyntivarastoon kuulumattomien toimien korkoriskiin.

(4)

BCBS:n standardien mukaan oman pääoman taloudellisen arvon testin lisäksi suoritettavissa poikkeavien arvojen testeissä olisi käytettävä riskialtteimpien pankkien tunnistamiseen kynnysarvoa, joka on vähintään yhtä tiukka kuin se, jota sovelletaan oman pääoman taloudellisen arvon testiin (15 prosenttia ensisijaisesta pääomasta (T1)). Tämän kynnysarvon olisi tosiasiallisesti heijastettava nykytilannetta vakavaraisuuden kannalta järkevällä ja oikeasuhteisella tavalla ja edistettävä siten oikeusvarmuutta ja yhdenmukaisuuden saavuttamista kaikkialla unionissa ottaen huomioon myös se, että oman pääoman taloudellisen arvon ja nettokorkotulon poikkeavien arvojen testejä koskevien raja-arvojen ylittäminen ei välttämättä vaadi laitoksilta sisäisten järjestelyjen, prosessien tai mekanismien ja niihin liittyvien mallien ja menetelmien uudelleenkalibrointia eikä se automaattisesti edellytä valvontavaltuuksien käyttöä, jos laitos hallinnoi kaupankäyntivarastoon kuulumattomista toimista johtuvaa korkoriskiä riittävästi, oikeassa suhteessa liiketoimintamalliin eikä laitos ole liian altis tällaiselle riskille.

(5)

Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset menetelmät valvonnan poikkeavien arvojen testissä, joka koskee korkojen yllättävästä ja odottamattomasta muutoksesta johtuvaa nettokorkotulojen jyrkkää laskua, olisi otettava käyttöön viitekynnysarvo, joka on vähintään yhtä tiukka kuin oman pääoman taloudellista arvoa koskevan valvonnan poikkeavien arvojen testin kynnysarvo, sekä täsmennettävä nettokorkotulojen laskentaa.

(6)

Tämä asetus perustuu Euroopan pankkiviranomaisen komissiolle toimittamiin teknisten sääntelystandardien luonnoksiin.

(7)

Euroopan pankkiviranomainen on toteuttanut avoimen julkisen kuulemisen teknisten sääntelystandardien luonnoksista, joihin tämä asetus perustuu, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt neuvoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (4) 37 artiklan mukaisesti perustetulta pankkialan osallisryhmältä,