+3 artikla Laitoksen oman pääoman taloudellisen arvon muutokset
---+3 artikla 1
---+3 artikla 2
---+3 artikla 3
---+3 artikla 4
---+3 artikla 5
---+3 artikla 6
---+3 artikla 7
---+3 artikla 8
---+3 artikla 9
---+3 artikla 10

3 artikla Laitoksen oman pääoman taloudellisen arvon muutokset

1. Yleiskatsaus

,
3 artikla 1

1.   Laitosten on otettava oman pääoman taloudellista arvoa koskevissa laskelmissaan huomioon 2–10 kohdassa esitetyt yhteiset mallinnuksen ja parametrien perusoletukset:
3 artikla 2

2.   Laitosten on sisällytettävä oman pääoman taloudellista arvoa koskeviin laskelmiinsa

a)

kaikki kaupankäyntivarastoon kuulumattomat positiot korkoherkistä instrumenteista;

b)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (5) 94 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu pieni kaupankäyntivarastoon liittyvä liiketoiminta, paitsi jos sen korkoriski otetaan huomioon toisessa riskimittarissa;

c)

automaattiset ja käyttäytymisperusteiset optiot;

d)

eläkevelvoitteet ja eläkejärjestelmän varat, paitsi jos niiden korkoriski otetaan huomioon toisessa riskimittarissa;

e)

korkoherkistä instrumenteista tulevat kassavirrat, joihin on sisällyttävä pääoman takaisinmaksu, mahdollinen pääoman uudelleenhinnoittelu ja mahdolliset niihin liittyvät koronmaksut;

f)

instrumenttikohtaiset korkokatot ja -lattiat.

Sovellettaessa c alakohtaa laitosten on mukautettava korkoherkkien instrumenttien tärkeimmät käyttäytymisperusteiset mallinnusoletukset erilaisten korkoskenaarioiden ominaisuuksiin ottaen huomioon komission delegoidun asetuksen (EU) 2024/857 (6) 8 artiklan 10 kohdassa, 9 artiklan 2 kohdassa, 10 artiklan 4 kohdassa, 12 artiklan 2 kohdassa ja 23 artiklan 1 kohdassa säädetyt oikeasuhteisuuden ja olennaisuuden kynnysarvot;
3 artikla 3

3.   Kaikki ydinpääoman (CET1) instrumentit ja muut jatkuvat omat varat, joilla ei ole takaisinlunastuspäiviä, jätetään laskelmissa huomiotta.
3 artikla 4

4.   Laitosten, joiden järjestämättömien vastuiden osuus on vähintään 2 prosenttia, on sisällytettävä järjestämättömät vastuut laskelmiin yleisinä korkoherkkinä instrumentteina, joiden mallinnuksessa olisi otettava huomioon odotettavissa olevat kassavirrat ja niiden jaksotus. Järjestämättömät vastuut sisällytetään laskelmiin nettomääräisinä ilman varauksia. Tätä varten järjestämättömiksi vastuiksi katsotaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 47 a artiklan 3 kohdan mukaisesti järjestämättömiksi luokitellut vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, lainat ja ennakkomaksut, kun taas järjestämättömien vastuiden osuus lasketaan jakamalla järjestämättömien vastuiden määrä laitoksen tasolla lasketulla bruttomääräisellä vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden, lainojen ja ennakkomaksujen kokonaismäärällä.
3 artikla 5

5.   Katteiden ja korkomaksuihin kuuluvien muiden korkovaihtelun osatekijöiden jättämisessä kassavirtojen ulkopuolelle tai sisällyttämisessä niihin laitosten on käytettävä sisäistä hallinta- ja mittausmenettelyään, jota ne soveltavat kaupankäyntivarastoon kuulumattomien toimien korkoriskiin. Jos katteita ja muita korkovaihtelun osatekijöitä ei oteta huomioon, laitosten on

a)

käytettävä läpinäkyvää menetelmää riskittömän koron tunnistamiseksi kunkin instrumentin perustamisen yhteydessä;

b)

käytettävä menetelmää, jota sovelletaan johdonmukaisesti kaikissa liiketoimintayksiköissä;

c)

varmistettava, että katteiden ja muiden korkovaihtelun osatekijöiden jättäminen kassavirtojen ulkopuolelle on johdonmukaista sen kanssa, miten laitos hallinnoi kaupankäyntivarastoon kuulumattomista toimista johtuvaa korkoriskiä ja suojautuu siltä;

d)

ilmoitettava niiden huomiotta jättämisestä toimivaltaiselle viranomaiselle.
3 artikla 6

6.   Oman pääoman taloudellisen arvon muutoksen laskennassa on käytettävä divestoidun taseen oletusta, jossa olemassa olevat positiot erääntyvät eikä niitä korvata.
3 artikla 7

7.   Kuhunkin valuuttaan on sovellettava maturiteetista riippuvaa häiriön jälkeistä korkolattiaa aloittaen –150 peruspisteestä välittömien maturiteettien osalta. Tätä lattiaa on korotettava 3 peruspisteellä vuodessa siten, että se on lopulta 0 prosenttia 50 vuoden ja sitä suurempien maturiteettien osalta. Jos havaitut korot ovat alhaisempia kuin häiriön jälkeinen korkolattia, laitosten on sovellettava alhaisempaa havaittua korkoa.
3 artikla 8

8.   Kun laitokset laskevat kokonaismuutosta kunkin korkoriskin häiriöskenaarion osalta, niiden on laskettava yhteen kussakin valuutassa tapahtuvat negatiiviset ja positiiviset muutokset. Muut valuutat kuin raportointivaluutta muunnetaan raportointivaluutaksi Euroopan keskuspankin avistakurssilla viitepäivänä. Positiiviset muutokset on painotettava 50 prosentin kertoimella tai 80 prosentin kertoimella, kun kyseessä on ERM II -valuuttakurssimekanismin valuutta, jolla on +/– 15 prosentin standardiväliä kapeampi virallisesti hyväksytty vaihteluväli. Painotetut voitot kirjataan suurempaan seuraavista: a) euron tai ERM II -valuuttojen negatiivisten muutosten absoluuttinen arvo tai b) tulos, joka saadaan soveltamalla 50 prosentin kerrointa ERM II -valuuttojen tai euron positiivisiin muutoksiin.
3 artikla 9

9.   Diskonttaamiseen on sovellettava asianmukaista yleistä ”riskitöntä” tuottokäyrää kullekin valuutalle. Tuottokäyrä ei saa sisältää instrumentti-, ala- tai yhteisökohtaisia luottoriskimarginaaleja tai likviditeettiriskimarginaaleja.
3 artikla 10

10.   Inflaatioon tai muihin markkinatekijöihin liittyvien korkoherkkien tuotteiden riskinarvioinnissa on sovellettava varovaisia oletuksia. Näiden oletusten on perustuttava senhetkiseen/viimeksi havaittuun arvoon, hyvämaineisen taloustutkimuslaitoksen ennusteisiin tai muihin yleisesti hyväksyttyihin markkinakäytäntöihin, ja niiden on oltava yleisesti ottaen skenaarioista riippumattomia.

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset

3. Liittyvät standardit

Standardit