EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

0.1. Tässä liitteessä on tarkoituksena vahvistaa, miten valmistajien ja maahantuojien on arvioitava valmistamastaan tai maahan tuomastaan aineesta aiheutuvat riskit ja miten heidän on dokumentoitava, että riskit hallitaan asianmukaisesti valmistuksen aikana ja heidän omassa käytössään ja että myös jatkokäyttäjät hallitsevat riskit asianmukaisesti. Kemikaaliturvallisuusraportissa on myös kuvattava, mitä eri nanomuotoja, sellaisena kuin niitä luonnehditaan liitteen VI mukaisesti, mahdollisesti valmistetaan ja tuodaan maahan, mukaan lukien jokaista tietovaatimusta varten perustelu, jossa kuvataan, milloin ja miten yhtä muotoa koskevia tietoja käytetään osoittamaan muiden muotojen turvallisuus. Tässä liitteessä esitettyjä erityisesti nanomuotoja koskevia vaatimuksia sovelletaan kaikkiin rekisteröinnin kattamiin nanomuotoihin rajoittamatta kyseisen aineen muihin muotoihin sovellettavia vaatimuksia. Tätä liitettä sovelletaan tarvittaessa mukautettuna myös esineiden tuottajiin ja maahantuojiin, joiden on suoritettava kemikaaliturvallisuusarviointi osana rekisteröintiä.

0.2. Kemikaaliturvallisuusarvioinnin laatijana on oltava yksi tai useampi pätevä henkilö, joilla on asianmukainen kokemus ja asianmukainen koulutus, mukaan lukien täydennyskoulutus.

0.3. Valmistajan kemikaaliturvallisuusarvioinnissa on käsiteltävä aineen valmistusta ja kaikkia tunnistettuja käyttöjä. Maahantuojan kemikaaliturvallisuusarvioinnissa on käsiteltävä kaikkia tunnistettuja käyttöjä. Kemikaaliturvallisuusarvioinnissa on tarkasteltava kyseisen aineen käyttöä sellaisenaan (merkittävät epäpuhtaudet ja lisäaineet mukaan luettuina) sekä seokseen tai esineeseen sisältyvän aineen käyttöä, sellaisena kuin se on määritelty tunnistetuissa käytöissä. Arvioinnissa on käsiteltävä valmistuksesta tuloksena olevan aineen elinkaaren kaikkia vaiheita ja tunnistettuja käyttöjä. Arvioinnissa on käsiteltävä kaikkia rekisteröinnin kattamia nanomuotoja. Arvioinnista saatavat perustelut ja päätelmät koskevat näitä nanomuotoja. Kemikaaliturvallisuusarvioinnissa on verrattava aineen mahdollisia haittavaikutuksia tunnettuun tai kohtuullisesti ennakoitavissa olevaan ihmisen ja ympäristön altistumiseen kyseiselle aineelle ottaen huomioon käytössä olevat ja suositellut riskinhallintatoimenpiteet ja toimintaolosuhteet.

0.4. Aineita, joiden fysikaalis-kemialliset, toksikologiset ja ekotoksikologiset ominaisuudet ovat todennäköisesti samanlaisia tai ovat todennäköisesti säännöllisen mallin mukaisia rakenteellisen samankaltaisuuden vuoksi, voidaan pitää aineryhmänä tai -”kategoriana”. Jos valmistaja tai maahantuoja katsoo, että yhdelle aineelle tehty kemikaaliturvallisuusarviointi riittää sen arviointiin ja dokumentointiin, että toisesta aineesta tai aineryhmästä tai -”kategoriasta” aiheutuvat riskit ovat asianmukaisesti hallinnassa, hän voi käyttää tätä kemikaaliturvallisuusarviointia tuolle toiselle aineelle tai aineryhmälle tai -”kategorialle”. Valmistajan tai maahantuojan on esitettävä tälle perustelu. Jos jotakin ainetta esiintyy yhdessä tai useammassa nanomuodossa ja yhtä muotoa koskevia tietoja käytetään muiden muotojen turvallisen käytön osoittamiseen, on esitettävä liitteeseen XI sisältyvien yleisten sääntöjen mukaisesti tieteellinen perustelu sille, miten tietystä testistä saatuja tietoja tai muita tietoja (esim. menetelmiä, tuloksia tai päätelmiä) voidaan käyttää aineen muiden muotojen osalta soveltaen ryhmittelyä tai interpolaatiota. Vastaavia näkökohtia sovelletaan altistumisskenaarioihin ja riskinhallintatoimenpiteisiin.

0.5. Kemikaaliturvallisuusarvioinnin perustana on käytettävä teknisessä asiakirja-aineistossa annettuja tietoja aineesta ja muita saatavilla olevia asiaa koskevia tietoja. Valmistajien tai maahantuojien, jotka esittävät testausehdotuksen liitteiden IX ja X mukaisesti, on kirjattava tämä kemikaaliturvallisuusraportin asiaankuuluvaan kohtaan. Siihen on liitettävä tiedot, jotka voidaan saada muissa kansainvälisissä ja kansallisissa ohjelmissa tehdyistä arvioinneista. Jos on käytettävissä yhteisön lainsäädännön nojalla tehty asianmukainen arviointi (esimerkiksi asetuksen (ETY) N:o 793/93 mukaisesti loppuun saatetut riskinarvioinnit), se on otettava huomioon kemikaaliturvallisuusraporttia laadittaessa, ja sen on myös näyttävä raportissa. Näistä arvioinneista tehdyt poikkeamat on perusteltava.

Näin ollen on tarkasteltava esimerkiksi tietoja, jotka koskevat aineeseen liittyviä vaaroja, valmistuksesta tai maahantuonnista aiheutuvaa altistumista, aineen tunnistettuja käyttöjä, toimintaolosuhteita ja niitä riskinhallintatoimenpiteitä, joita sovelletaan tai jotka jatkokäyttäjien suositellaan ottavan huomioon.

Liitteessä XI olevan 3 jakson mukaisesti ei joissakin tapauksissa ole ehkä tarpeen tuottaa puuttuvia tietoja, koska hyvin kuvattujen riskien hallintaan tarvittavat riskinhallintamenetelmät ja toimintaolosuhteet voivat olla riittäviä myös muiden mahdollisten riskien hallintaan, joita ei siis silloin tarvitse kuvata täsmällisesti.

Jos valmistaja tai maahantuoja katsoo, että kemikaaliturvallisuusraportin laatiminen edellyttää lisätietoja, joita saadaan vain liitteessä IX tai X mainittujen testien avulla, hänen on ehdotettava testausstrategia, selitettävä, miksi hän pitää lisätietoja tarpeellisina, ja kirjattava asia kemikaaliturvallisuusraportin asianmukaiseen kohtaan. Jos se katsotaan tarpeelliseksi, testausstrategiaa koskeva ehdotus voi koskea useita tutkimuksia, joissa käsitellään saman aineen eri muotoja samaa tietovaatimusta varten. Lisätestien tuloksia odottaessaan hänen on kirjattava kemikaaliturvallisuusraporttiinsa ja sisällytettävä kehitettyyn altistumisskenaarioon käyttöön ottamansa väliaikaiset riskinhallintatoimenpiteet ja jatkokäyttäjille suosittelemansa riskinhallintatoimenpiteet, joiden tarkoituksena on hallita tarkasteltavia riskejä. Altistumisskenaarioissa ja suositelluissa väliaikaisissa riskinhallintatoimenpiteissä on käsiteltävä kaikkia nanomuotoja, jotka rekisteröinti kattaa.

0.6. Kemikaaliturvallisuusarvioinnin vaiheet

0.6.1. Kemikaaliturvallisuusarvioinnissa, jonka valmistaja tai maahantuoja tekee aineelle, on oltava tämän liitteen asiaa koskevien jaksojen mukaisesti seuraavat 1–4 vaiheet:

Ihmisten terveydelle aiheutuvan vaaran arviointi.

Aineiden fysikaalis-kemiallisiin ominaisuuksiin perustuvien ihmisten terveydelle aiheutuvien vaarojen arviointi.

Ympäristövaarojen arviointi.

PBT- ja vPvB-aineiden arviointi.

0.6.2. Jäljempänä 0.6.3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kemikaaliturvallisuusarvioinnin on sisällettävä myös seuraavat 5–6 vaiheet tämän liitteen 5 ja 6 jakson mukaisesti.

Altistumisen arviointi

5.1

Altistumisskenaario(ide)n laatiminen tai tarvittaessa asiaankuuluvien käyttö- ja altistumiskategorioiden määritys.

5.2

Altistumisen estimointi.

Riskinluonnehdinta

0.6.3. Jos valmistaja tai maahantuoja katsoo 1–4 vaiheissa saatujen tulosten perusteella, että aine täyttää tai tilanteen mukaan sen nanomuodot täyttävät kriteerit, joiden mukaan se kuuluu asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä I esitettyihin vaaraluokkiin tai -kategorioihin tai se arvioidaan PBT- tai vPvB-aineeksi, on kemikaaliturvallisuusarvioinnin sisällettävä myös 5–6 vaiheet tämän liitteen 5 ja 6 jakson mukaisesti:

vaaraluokat 2.1–2.4, 2.6 ja 2.7; vaaraluokka 2.8, tyypit A ja B; vaaraluokat 2.9, 2.10, 2.12; vaaraluokka 2.13, kategoriat 1 ja 2; vaaraluokka 2.14, kategoriat 1 ja 2; vaaraluokka 2.15, tyypit A–F;

vaaraluokat 3.1–3.6, vaaraluokka 3.7 haitalliset vaikutukset sukupuolitoimintoihin ja hedelmällisyyteen tai kehitykseen, 3.8 muut kuin narkoottiset vaikutukset, 3.9 ja 3.10;

vaaraluokka 4.1;

vaaraluokka 5.1.

0.6.4. Edellä mainittuja kohtia käsiteltäessä käytetyistä relevanteista tiedoista on laadittava tiivistelmä, joka esitetään kemikaaliturvallisuusraportin asiaa koskevassa kohdassa (7 jakso).

0.7. Kemikaaliturvallisuusraportin altistumista koskevan osan keskeinen osa on niiden altistumisskenaarioiden kuvaus, jotka on toteutettu valmistajan tuotannon osalta, valmistajan tai maahantuojan oman käytön osalta ja joita valmistajat tai maahantuojat suosittelevat toteutettavaksi tunnistettujen käyttöjen osalta.

Altistumisskenaario on niiden olosuhteiden yhdistelmä, joissa kuvataan, miten aine valmistetaan tai miten sitä käytetään sen elinkaaren aikana ja miten valmistaja tai maahantuoja hallitsee tai miten hän suosittelee jatkokäyttäjien hallitsevan ihmisille ja ympäristölle aiheutuvia riskejä. Näissä olosuhteiden yhdistelmissä on kuvattava sekä riskinhallintatoimenpiteet että toimintaolosuhteet, jotka valmistaja tai maahantuoja on toteuttanut tai joita hän suosittaa jatkokäyttäjille.

Jos aine on saatettu markkinoille, asiaankuuluvat altistumisskenaariot (riskinhallintamenetelmät ja toimintaolosuhteet mukaan luettuina) on sisällytettävä käyttöturvallisuustiedotteen liitteeseen liitteen II mukaisesti.

0.8. Altistumisskenaarioiden kuvauksen yksityiskohtaisuuden taso vaihtelee merkittävästi tapauskohtaisesti riippuen aineen käytöstä, sen vaarallisista ominaisuuksista ja valmistajan tai maahantuojan käytössä olevien tietojen määrästä. Altistumisskenaarioissa voidaan kuvata asianmukaiset riskinhallintatoimenpiteet useille yksittäisille prosesseille tai käytöille. Yksittäinen altistumisskenaario voi siis kattaa suuren määrän prosesseja tai käyttöjä. Altistumisskenaarioita, jotka kattavat suuren määrän prosesseja tai käyttöjä, voidaan kutsua altistumiskategorioiksi. Maininnat altistumisskenaarioista tässä liitteessä ja liitteessä II sisältävät altistumiskategoriat, jos sellaiset on kehitetty.

0.9. Jos tiedot eivät liitteen XI mukaisesti ole tarpeellisia, on se mainittava kemikaaliturvallisuusraportin asianomaisessa kohdassa, ja tällöin on viitattava teknisessä asiakirja-aineistossa esitettyihin perusteisiin. Se, ettei tietoja vaadita, on myös ilmoitettava käyttöturvallisuustiedotteessa.

0.10. Erityisiin vaikutuksiin, kuten otsonikerroksen heikentymiseen, valokemialliseen otsoninmuodostuskykyyn, voimakkaaseen hajuun ja tahraavuuteen, joiden osalta on käytännössä mahdotonta noudattaa 1–6 jaksossa vahvistettuja menettelyjä, liittyvät riskit on arvioitava tapauskohtaisesti, ja valmistajan tai maahantuojan on liitettävä näistä arvioinneista täydellinen selostus ja perustelut kemikaaliturvallisuusraporttiin sekä tiivistelmä käyttöturvallisuustiedotteeseen.

0.11. Arvioitaessa yhden tai useamman erityiseen ►M3 seokseen ◄ (esimerkiksi lejeerinkiin) sisällytetyn aineen käytön aiheuttamaa riskiä on otettava huomioon tapa, jolla aineosat ovat sitoutuneet kemialliseen matriisiin.

0.11.a Kun kemikaaliturvallisuusarviointi kattaa nanomuotoja, on tarkasteltava asianmukaista mittayksikköä 0.6.1 ja 0.6.2 alakohdan mukaisten kemikaaliturvallisuusarvioinnin 1–6 vaiheiden tulosten arviointia ja esittämistä varten sekä esitettävä perustelut kemikaaliturvallisuusraportissa ja niiden yhteenveto käyttöturvallisuustiedotteessa. Suositeltavaa on käyttää useita mittayksikköjä, myös massaa. Jos mahdollista, on ilmoitettava muuntamismenetelmä.

0.12. Jos tässä liitteessä kuvatut menetelmät eivät ole asianmukaisia, on vaihtoehtoiset menetelmät kuvattava ja perusteltava kemikaaliturvallisuusraportissa yksityiskohtaisesti.

0.13. Kemikaaliturvallisuusraportin A osassa on annettava vakuutus, että valmistaja tai maahantuoja toteuttaa asiaankuuluvissa altistumisskenaarioissa kuvattuja riskinhallintatoimenpiteitä omassa käytössään ja että tiedot tunnistettuja käyttöjä varten laadituista altistumisskenaarioista toimitetaan jakelijoille ja jatkokäyttäjille käyttöturvallisuustiedotte(id)en avulla.

1. IHMISTEN TERVEYDELLE AIHEUTUVAN VAARAN ARVIOINTI

1.0. Johdanto

1.0.1. Aineiden ihmisten terveydelle aiheutuvien vaarojen arvioinnin tavoitteena on oltava määrittää aineen luokitus asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti ja johtaa aineelle sellaiset altistumistasot, joita suuremmille ihmisiä ei saisi altistaa. Tämän altistumistason nimityksenä on johdettu vaikutukseton altistumistaso (Derived No-Effect Level, DNEL).

1.0.2. Ihmisten terveydelle aiheutuvien vaarojen arvioinnissa on tarkasteltava aineen toksikokineettistä profiilia (imeytyminen, aineenvaihdunta, jakautuminen ja poistuminen) ja seuraavia vaikutusryhmiä:

välittömät vaikutukset (välitön myrkyllisyys, ärsyttävyys ja syövyttävyys);

herkistyminen;

toistuvan annostelun myrkyllisyys ja

CMR-vaikutukset (syöpää aiheuttavat, sukusolujen perimää vaurioittavat ja lisääntymiselle vaaralliset vaikutukset).

Muita vaikutuksia on tarkasteltava tarvittaessa, ja kaikki saatavilla olevat tiedot on otettava huomioon.

1.0.3. Vaaran arvioinnissa on oltava seuraavat neljä vaihetta:

Vaihe 1

Muista kuin ihmisillä tehdyistä tutkimuksista saatujen tietojen arviointi

Vaihe 2

Ihmisillä saatujen tietojen arviointi

Vaihe 3

Luokitus ja merkinnät

Vaihe 4

Johdettujen vaikutuksettomien altistumistasojen (DNEL) määrittäminen

Arvioinnissa on käsiteltävä kaikkia rekisteröinnin kattamia nanomuotoja.

1.0.4. Ensimmäiset kolme vaihetta on tehtävä kaikille vaikutuksille, joista on tietoa saatavilla. Tulokset on kirjattava kemikaaliturvallisuusraportin asiaa koskevaan jaksoon, ja niistä on tarvittaessa esitettävä yhteenveto 31 artiklan mukaisesti käyttöturvallisuustiedotteen kohdissa 2 ja 11.

1.0.5. Sellaisten vaikutusten kohdalle, joista ei ole saatavilla asiaankuuluvaa tietoa, asiaa koskevaan jaksoon merkitään ”Tätä tietoa ei ole saatavilla”. Tekniseen asiakirja-aineistoon on sisällytettävä perustelut sekä viittaus mahdollisesti suoritettuun tietojen hankkimiseen kirjallisuudesta.

1.0.6. Ihmisten terveydelle aiheutuvien vaarojen arvioinnin vaiheessa 4 on yhdistettävä kolmesta ensimmäisestä vaiheesta saadut tulokset. Ne ilmoitetaan kemikaaliturvallisuusraportin asiaa koskevassa kohdassa, ja niistä esitetään tiivistelmä käyttöturvallisuustiedotteen kohdassa 8.1.

1.1.

Vaihe 1

Muista kuin ihmisillä tehdyistä tutkimuksista saatujen tietojen arviointi

1.1.1. Muista kuin ihmisillä tehdyistä tutkimuksista saatujen tietojen arviointiin on kuuluttava:

—

vaaran tunnistaminen kaikkien saatavilla olevien muista kuin ihmisillä tehdyistä tutkimuksista saatujen tietojen perusteella,

—

kvantitatiivisen annos- (pitoisuus) vaste- (vaikutus) -suhteen määritys.

1.1.2. Jos ei ole mahdollista määrittää kvantitatiivista annos-vastesuhdetta (pitoisuus-vaikutussuhdetta), on tämä seikka perusteltava, ja on esitettävä puolikvantitatiivinen tai kvalitatiivinen analyysi. Esimerkiksi välittömille vaikutuksille ei tavallisesti pystytä vahvistamaan kvantitatiivista annos-vastesuhdetta (pitoisuus-vaikutussuhdetta) 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa komission asetuksessa säädettyjen testimenetelmien mukaisesti toimitetun testin tulosten perusteella. Tällaisissa tapauksissa riittää, että määritetään, onko aineella luontainen kyky aiheuttaa kyseistä vaikutusta, ja jos on, missä määrin.

1.1.3. Kaikki muista kuin ihmisillä tehdyistä tutkimuksista saadut tiedot, joita on tarkoitus käyttää ihmiseen kohdistuvan erityisen vaikutuksen arviointiin ja annos-vastesuhteen (pitoisuus-vaikutussuhteen) vahvistamiseen, on esitettävä lyhyesti, mahdollisuuksien mukaan taulukon (taulukoiden) muodossa. On erotettava toisistaan in vitro-, in vivo- ja muut tulokset. Relevantit testitulokset (esim. ATE, LD50, NO(A)EL tai LO(A)EL) ja testiolosuhteet (esim. testin kesto, antotie) ja muut merkitykselliset tiedot on esitettävä kansainvälisesti tunnustetuin, kyseistä vaikutusta varten käytettävin mittayksiköin.

1.1.4. Jos on käytettävissä yksi tutkimus, sen osalta olisi laadittava yksityiskohtainen tutkimustiivistelmä. Jos samaa vaikutusta tutkitaan useissa tutkimuksissa, olisi ensin otettava huomioon mahdolliset muuttujat (esimerkiksi tutkimuksen suorittaminen, asianmukaisuus, testilajien asianmukaisuus, tulosten laatu jne.) ja sen jälkeen käytettävä DNEL-tasojen vahvistamiseksi tavallisesti sitä tutkimusta tai niitä tutkimuksia, jotka aiheuttavat suurinta huolta. Kyseisestä tutkimuksesta (kyseisistä tutkimuksista) on laadittava yksityiskohtainen tutkimustiivistelmä, joka liitetään teknisiin asiakirjoihin. Yksityiskohtaiset tutkimustiivistelmät vaaditaan kaikista vaarojen arvioinnissa käytetyistä keskeisistä tiedoista. Jollei käytetä sitä tutkimusta tai niitä tutkimuksia, jotka aiheuttavat suurinta huolta, on tästä esitettävä aukottomat perustelut ja liitettävä ne tekniseen asiakirja-aineistoon sekä käytetyn tutkimuksen että myös kaikkien muiden tutkimusten osalta, joissa on osoitettu suurempaa huolta aiheuttavia vaikutuksia kuin käytetyssä tutkimuksessa. On tärkeää määrittää tutkimuksen pätevyys riippumatta siitä, onko vaaroja yksilöity.

1.2.

Vaihe 2

Ihmisillä saatujen tietojen arviointi

Jos ei ole saatavilla ihmisillä tehdyistä tutkimuksista saatuja tuloksia, on tähän osaan liitettävä ilmoitus ”Ihmisillä saatuja tietoja ei ole saatavilla”. Jos taas ihmisillä saatuja tuloksia on saatavilla, on ne esitettävä, mahdollisuuksien mukaan taulukon muodossa.

1.3.

Vaihe 3

Luokitus ja merkinnät

1.3.1. Arvioinnissa on esitettävä ja perusteltava asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 esitettyjen kriteereiden mukaisesti laadittu luokitus. Tarvittaessa on esitettävä asetuksen (EY) N:o 1272/2008 10 artiklan ja direktiivin 1999/45/EY 4–7 artiklan soveltamisesta johtuvat erityiset pitoisuusrajat ja perusteltava ne, jos ne eivät sisälly asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä Vi olevaan 3 osaan.

Arvioinnissa olisi aina oltava lausunto siitä, täyttääkö aine tai tilanteen mukaan täyttävätkö sen nanomuodot kriteerit, jotka asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 asetetaan luokitukselle vaaraluokkaan syöpää aiheuttava kategoria 1A tai 1B, vaaraluokkaan sukusolujen perimää vaurioittava kategoria 1A tai 1B tai vaaraluokkaan lisääntymiselle vaarallinen kategoria 1A tai 1B.

1.3.2. Jos tietojen perusteella ei voida päättää, olisiko jokin aine tai tilanteen mukaan sen nanomuodot luokiteltava tiettyyn vaaraluokkaan tai -kategoriaan, rekisteröijän on ilmoitettava, minkä päätöksen hän on tehnyt, ja perusteltava toimensa.

1.4.

Vaihe 4

Johdettujen vaikutuksettomien altistumistasojen (Derived No-Effect Level, DNEL) määrittäminen

1.4.1. Aineen DNEL-arvo on vahvistettava vaiheista 1 ja 2 saatujen tulosten perusteella, ja siinä on otettava huomioon todennäköinen annostelureitti (-reitit) sekä altistumisen kesto ja toistuvuus. ►M10 Joidenkin vaaraluokkien, kuten erityisesti sukusolujen perimää vaurioittavan ominaisuuden ja syöpää aiheuttavan ominaisuuden osalta saatavilla olevat tiedot eivät ehkä mahdollista toksikologisen kynnysarvon ja näin ollen DNEL-arvon vahvistamista. ◄ Altistumisskenaario saattaa oikeuttaa vahvistamaan vain yhden DNEL-arvon. Saatavilla olevien tietojen ja kemikaaliturvallisuusraportin 9 jaksossa esitettyjen altistumisskenaarioiden johdosta voi kuitenkin olla tarpeen määritellä erilaiset DNEL-arvot kullekin relevantille väestöryhmälle (esim. työntekijät, kuluttajat ja yksilöt, jotka saattavat altistua epäsuoraan ympäristön kautta) ja mahdollisesti tietyille haavoittuville alaryhmille (esim. lapset, raskaana olevat naiset) sekä erilaisille altistumisreiteille. Perustelujen on oltava kattavat, ja niissä on täsmennettävä muun muassa käytettyjen raakatietojen valinta, altistumisreitti (suun kautta, ihon kautta, hengitysteitse) sekä altistumisen kesto ja toistuvuus sille aineelle, jonka DNEL on kyseessä. Jos altistuminen voi tapahtua useamman reitin kautta, on DNEL-arvo vahvistettava kullekin reitille erikseen ja kaikista reiteistä tapahtuvalle yhteisaltistumiselle. DNEL-arvoa vahvistettaessa on otettava huomioon muun muassa seuraavat tekijät:

kokeellisten tietojen vaihtelusta sekä lajien sisäisestä ja välisestä vaihtelusta johtuva epävarmuus;

vaikutuksen luonne ja vakavuus;

sen väestö(ala-)ryhmän haavoittuvuus, johon altistumista koskevat kvantitatiiviset ja/tai kvalitatiiviset tiedot liittyvät.

1.4.2. Jos DNEL-arvoa ei voida määrittää, se on ilmoitettava selvästi ja perusteltava aukottomasti.

2. FYSIKAALIS-KEMIALLISEN VAARAN ARVIOINTI

2.1. Aineiden fysikaalis-kemiallisiin ominaisuuksiin perustuvien vaarojen arvioinnin tavoitteena on oltava aineen luokituksen määrittely asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti.

2.2. Ainakin seuraavien fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien mahdolliset vaikutukset ihmisten terveyteen on arvioitava:

—

räjähtävyys,

—

syttyvyys,

—

hapettavuus.

Jos tietojen perusteella ei voida päättää, olisiko jokin aine tai tilanteen mukaan sen nanomuodot luokiteltava tiettyyn vaaraluokkaan tai -kategoriaan, rekisteröijän on ilmoitettava, minkä päätöksen hän on tehnyt, ja perusteltava toimensa.

2.3. Kunkin vaikutuksen arviointi on esitettävä kemikaaliturvallisuusraportin asiaa koskevassa kohdassa (7 jakso). Arvioinnista on esitettävä tarvittaessa tiivistelmä 31 artiklan mukaisesti käyttöturvallisuustiedotteen kohdissa 2 ja 9.

2.4. On arvioitava aineelle ominainen kyky aiheuttaa kuhunkin fysikaalis-kemialliseen ominaisuuteen liittyvä vaikutus valmistuksen ja tunnistettujen käyttöjen seurauksena.

2.5. Arvioinnissa on esitettävä ja perusteltava asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 esitettyjen kriteereiden mukaisesti laadittu luokitus.

3. YMPÄRISTÖVAAROJEN ARVIOINTI

3.0. Johdanto

3.0.1. Aineiden ympäristövaarojen arvioinnin tavoitteena on oltava aineen luokituksen määrittely asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti sekä sen pitoisuuden määrittely, jota alhaisemmat pitoisuudet eivät todennäköisesti aiheuta haittaa kyseessä olevassa ympäristön osa-alueessa. Tätä pitoisuutta kutsutaan arvioiduksi vaikutuksettomaksi pitoisuudeksi (Predicted No-Effect Concentration, PNEC).

3.0.2. Ympäristövaaran arvioinnissa on tarkasteltava mahdollisia vaikutuksia ympäristöön, joka käsittää 1) vesiympäristön, sedimentti mukaan luettuna, 2) maaperän ja 3) ilman, mukaan luettuna mahdolliset vaikutukset, joita voi aiheutua 4) kertymisestä ravintoketjuun. Lisäksi on tarkasteltava 5) vaikutuksia, joita voi olla jätevedenkäsittelyjärjestelmien mikrobiologiseen aktiivisuuteen. Kuhunkin näihin viiteen ympäristön osa-alueeseen kohdistuvan vaikutuksen arviointi on esitettävä kemikaaliturvallisuusraportin asiaa koskevassa kohdassa (7 jakso). Arvioinnista on esitettävä tarvittaessa tiivistelmä 31 artiklan mukaisesti käyttöturvallisuustiedotteen kohdissa 2 ja 12. ►M51 Arvioinnissa on käsiteltävä kaikkia rekisteröinnin kattamia nanomuotoja. ◄

3.0.3. Sellaisten ympäristön osa-alueiden kohdalle, joista ei ole saatavilla vaikutuksia koskevaa tietoa, asiaa koskevaan kemikaaliturvallisuusraportin jaksoon merkitään ”Tätä tietoa ei ole saatavilla”. Tekniseen asiakirja-aineistoon on sisällytettävä perustelut sekä viittaus mahdollisesti suoritettuun tietojen hankkimiseen kirjallisuudesta. Jos tiettyä ympäristön osa-aluetta koskevaa tietoa on saatavilla mutta valmistaja tai maahantuoja uskoo, ettei vaaran arviointi ole tarpeen, valmistajan tai maahantuojan on esitettävä perustelut ja viitattava asiaankuuluviin tietoihin kemikaaliturvallisuusraportin asiaa koskevassa kohdassa (7 jakso). Perustelusta on esitettävä tarvittaessa tiivistelmä 31 artiklan mukaisesti käyttöturvallisuustiedotteen kohdassa 12.

3.0.4. Vaaran arvioinnissa on oltava seuraavat kolme vaihetta, jotka on selvästi yksilöitävä sellaisiksi kemikaaliturvallisuusraportissa:

Vaihe 1

Tietojen arviointi

Vaihe 2

Luokitus ja merkinnät

Vaihe 3

Arvioidun vaikutuksettoman pitoisuuden (PNEC) määrittäminen.

3.1.

Vaihe 1

Tietojen arviointi

3.1.1. Kaikkien saatavilla olevien tietojen arviointiin on kuuluttava:

—

vaaran tunnistaminen kaikkien saatavilla olevien tietojen perusteella,

—

kvantitatiivisen annos- (pitoisuus) vaste- (vaikutus) -suhteen määritys.

3.1.2. Jos ei ole mahdollista määrittää kvantitatiivista annos-vastesuhdetta (pitoisuus-vaikutussuhdetta), on tämä seikka perusteltava, ja on esitettävä puolikvantitatiivinen tai kvalitatiivinen analyysi.

3.1.3. Kaikki tiettyyn ympäristön osa-alueeseen kohdistuvien vaikutusten arviointiin käytetyt tiedot on esitettävä lyhyesti, mahdollisuuksien mukaan taulukon tai taulukkojen avulla. Relevantit testitulokset (esim. LC50 tai NOEC) ja testiolosuhteet (esim. testin kesto, annostelureitti) ja muut relevantit tiedot on esitettävä kansainvälisesti tunnustetuin, kyseistä vaikutusta varten käytettävin mittayksiköin.

3.1.4. Kaikki tiedot, joiden avulla arvioidaan aineen käyttäytymistä ympäristössä, on esitettävä lyhyesti, mahdollisuuksien mukaan taulukon tai taulukkojen avulla. Relevantit testitulokset ja testiolosuhteet ja muut relevantit tiedot on esitettävä kansainvälisesti tunnustetuin, kyseistä vaikutusta varten käytettävin mittayksiköin.

3.1.5. Jos on käytettävissä yksi tutkimus, sen osalta olisi laadittava yksityiskohtainen tutkimustiivistelmä. Jos samaa vaikutusta tutkitaan useammassa kuin yhdessä tutkimuksessa, johtopäätösten tekemiseksi on käytettävä sitä tutkimusta tai niitä tutkimuksia, jotka aiheuttavat suurinta huolta. Kyseisestä tutkimuksesta (kyseisistä tutkimuksista) on laadittava yksityiskohtainen tutkimustiivistelmä, joka liitetään tekniseen asiakirja-aineistoon. Yksityiskohtaiset tutkimustiivistelmät vaaditaan kaikista vaarojen arvioinnissa käytetyistä keskeisistä tiedoista. Jollei käytetä sitä tutkimusta tai niitä tutkimuksia, jotka aiheuttavat suurinta huolta, on tästä esitettävä aukottomat perustelut ja liitettävä ne tekniseen asiakirja-aineistoon sekä käytetyn tutkimuksen että myös kaikkien muiden tutkimusten osalta, jotka herättivät enemmän huolta kuin käytetty tutkimus. Jos aine ei minkään saatavilla olevan tutkimuksen mukaan aiheuta vaaraa, on kaikkien tutkimusten validiteetti arvioitava yleisesti.

3.2.

Vaihe 2

Luokitus ja merkinnät

3.2.1. Arvioinnissa on esitettävä ja perusteltava asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 esitettyjen kriteereiden mukaisesti laadittu luokitus. Asetuksen (EY) N:o 1272/2008 10 artiklan soveltamisesta johtuva M-kerroin on esitettävä ja jos sitä ei ole annettu asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa, se on perusteltava.

Luokittelun esittämistä ja perusteluja sovelletaan kaikkiin rekisteröinnin kattamiin nanomuotoihin.

3.2.2. Jos tietojen perusteella ei voida päättää, olisiko jokin aine tai tilanteen mukaan sen nanomuodot luokitettava tiettyyn vaaraluokkaan tai -kategoriaan, rekisteröijän on ilmoitettava, minkä päätöksen hän on tehnyt, ja perusteltava toimensa.

3.3.

Vaihe 3

Arvioidun vaikutuksettoman pitoisuuden määrittäminen

3.3.1. Kullekin ympäristön osa-alueelle on vahvistettava PNEC-arvo (Predicted No-Effect Concentration, arvioitu vaikutukseton pitoisuus) saatavilla olevien tietojen perusteella. PNEC-arvo voidaan laskea soveltamalla sopivaa arviointikerrointa vaikutusta kuvaaviin arvoihin (esim. LC50 tai NOEC). Arviointikerroin kuvaa eroa, joka on rajoitetulle määrälle lajeja laboratoriotutkimuksista johdettujen vaikutusta kuvaavien arvojen ja kyseiselle ympäristön osa-alueelle määritetyn PNEC-arvon välillä ( 32 ).

3.3.2. Jos PNEC-arvoa ei voida määrittää, tämä on ilmoitettava selvästi ja perusteltava aukottomasti.

4. PBT- JA vPvB-AINEIDEN ARVIOINTI

4.0. Johdanto

4.0.1. PBT- ja vPvB-aineiden arvioinnin tavoitteena on oltava määrittää, täyttääkö aine liitteessä XIII vahvistetut perusteet. Jos aine täyttää ne, aineen mahdolliset päästöt on kuvattava. Tämän liitteen 1 ja 3 jakson mukaista vaarojen arviointia, jossa käsitellään kaikkia pitkän aikavälin vaikutuksia, ja ihmisten ja ympäristön pitkäaikaisen altistumisen estimointia, joka on toteutettu 5 jakson (altistumisen arviointi) vaiheen 2 mukaisesti (altistumisen estimointi), ei voida toteuttaa riittävän luotettavasti niiden aineiden osalta, jotka täyttävät liitteessä XIII olevat PBT- ja vPvB-aineiden kriteerit. Tämän vuoksi PBT- ja vPvB-arviointi on tehtävä erikseen.

4.0.2. PBT- ja vPvB-arvioinnissa on oltava seuraavat kaksi vaihetta, jotka on selvästi yksilöitävä sellaisiksi kemikaaliturvallisuusraportin B osan 8 jaksossa. ”Arvioinnissa on käsiteltävä kaikkia rekisteröinnin kattamia nanomuotoja.”

Vaihe 1	:	Vertaaminen perusteisiin
Vaihe 2	:	Päästöjen kuvaaminen

Arvioinnista on myös esitettävä tiivistelmä käyttöturvallisuustiedotteen kohdassa 12.

4.1. Vaihe 1: Vertaaminen perusteisiin

Tässä osassa PBT- ja vPvB-aineiden arviointia on verrattava saatavilla olevia tietoja liitteessä XIII olevassa 1 jaksossa vahvistettuihin perusteisiin ja ilmoitettava, täyttääkö aine perusteet vai ei. Arviointi on tehtävä liitteen XIII johdanto-osan säännösten sekä kyseisen liitteen 2 ja 3 jakson mukaisesti.

4.2. Vaihe 2: Päästöjen kuvaaminen

Jos aine täyttää perusteet tai jos se katsotaan PBT- ja vPvB-aineeksi rekisteröintiasiakirjoissa, päästöt on kuvattava ja kuvaukseen on sisällyttävä 5 jaksossa kuvatut relevantit altistumisen arvioinnin osat. Erityisesti siinä on arvioitava ainemäärät, jotka pääsevät ympäristön eri osa-alueisiin kaikissa valmistajan tai maahantuojan toiminnoissa ja kaikista tunnistetuista käytöistä. On myös täsmennettävä reitit, joiden kautta ihmiset ja ympäristö todennäköisesti voivat altistua aineelle. Arvioinnissa on käsiteltävä kaikkia rekisteröinnin kattamia nanomuotoja.

5. ALTISTUMISEN ARVIOINTI

5.0. Johdanto

Altistumisen arvioinnin tavoitteena on estimoida kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti se aineen annos/pitoisuus, jolle väestö ja ympäristö altistuvat tai voivat altistua. Arvioinnissa on otettava huomioon aineen elinkaaren kaikki vaiheet, jotka ovat seurausta valmistuksesta ja tunnistetuista käytöistä, ja siihen on sisällyttävä kaikki altistumiset, jotka voivat liittyä 1–4 jaksossa yksilöityihin vaaroihin. Arvioinnissa on käsiteltävä kaikkia rekisteröinnin kattamia nanomuotoja. Altistumisen arvioinnissa on oltava seuraavat kaksi vaihetta, jotka on selvästi yksilöitävä sellaisiksi kemikaaliturvallisuusraportissa:

Vaihe 1

Altistumisskenaarioiden laadinta tai asiaankuuluvien käyttö- ja altistumiskategorioiden laadinta

Vaihe 2

Altistumisen estimointi.

Altistumisskenaario on tarvittaessa esitettävä 31 artiklan mukaisesti käyttöturvallisuustiedotteen liitteessä.

5.1.

Vaihe 1

Altistumisskenaarioiden laadinta

5.1.1. Laaditaan 0.7 ja 0.8 jaksossa kuvattuja altistumisskenaarioita. Altistumisskenaariot ovat kemikaaliturvallisuusarviointiprosessin ydin. Kemikaaliturvallisuusarviointiprosessissa voidaan toistaa tiettyjä vaiheita. Ensimmäinen arviointi perustuu vaadittaviin vähimmäistietoihin ja kaikkiin saatavilla oleviin vaaroja koskeviin tietoihin ja altistumisen estimointiin, joka vastaa alustavia oletuksia toimintaolosuhteista ja riskinhallintatoimenpiteistä (alustava altistumisskenaario). Jos alustavat oletukset johtavat riskinluonnehdintaan, joka osoittaa, että ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä ei hallita riittävästi, on tarpeen toistaa arvioinnin vaiheet muuttamalla yhtä tai useampaa tekijää vaarojen tai altistumisen arvioinnissa tavoitteena osoittaa riittävä riskien hallinta. Vaarojen arvioinnin tarkentaminen saattaa edellyttää vaaroja koskevien lisätietojen tuottamista. Altistumisen arvioinnin tarkentaminen saattaa edellyttää toimintaolosuhteiden tai riskinhallintatoimenpiteiden asianmukaista muuttamista altistumisskenaariossa tai täsmällisempää altistumisen estimointia. Viimeisestä toistosta tuloksena oleva altistumisskenaario (lopullinen altistumisskenaario) on sisällytettävä kemikaaliturvallisuusraporttiin ja liitettävä käyttöturvallisuustiedotteeseen 31 artiklan mukaisesti.

Lopullinen altistumisskenaario on esitettävä kemikaaliturvallisuusraportin asiaa koskevassa kohdassa, ja se on sisällytettävä käyttöturvallisuustiedotteen liitteeseen käyttäen sopivaa lyhyttä otsikkoa, jossa esitetään aineen käytöstä lyhyt yleinen kuvaus, joka on liitteessä VI olevan 3 jakson 5 kohdassa edellytetyn kuvauksen mukainen. Altistumisskenaarioihin on sisällyttävä kaikki valmistus yhteisössä ja kaikki tunnistetut käytöt.

Altistumisskenaariossa on erityisesti selostettava, silloin kun se on merkityksellistä, seuraavat asiat:

Toimintaolosuhteet

—

valmistusprosessit, muun muassa fysikaalinen olomuoto, jossa ainetta valmistetaan, prosessoidaan ja/tai käytetään,

—

prosessien kanssa tekemisiin joutuvien työntekijöiden toiminnat sekä heidän kyseiselle aineelle tapahtuvan altistumisensa kesto ja toistuvuus,

—

kuluttajien toiminnat sekä heidän kyseiselle aineelle tapahtuvan altistumisensa kesto ja toistuvuus,

—

ympäristön eri osa-alueisiin ja jätevedenkäsittelyjärjestelmiin kohdistuvien aineen päästöjen kesto ja toistuvuus sekä vastaanottavassa ympäristön osa-alueessa tapahtuva laimentuminen.

Riskinhallintatoimenpiteet

—

riskinhallintatoimenpiteet, joilla vähennetään tai vältetään ihmisten (työntekijät ja kuluttajat mukaan luettuina) ja ympäristön eri osa-alueiden suoraa ja epäsuoraa altistumista aineelle,

—

jätehuoltotoimenpiteet, joilla vähennetään tai vältetään ihmisten ja ympäristön altistumista aineelle jätteiden käsittelyn ja/tai kierrätyksen yhteydessä.

5.1.2. Jos valmistaja, maahantuoja tai jatkokäyttäjä hakee lupaa tiettyä käyttöä varten, tarvitsee altistumisskenaariot laatia vain kyseistä käyttöä ja käyttöä seuraavia elinkaaren vaiheita varten.

5.2.

Vaihe 2

Altistumisen estimointi

5.2.1. Altistuminen on estimoitava kullekin laaditulle altistumisskenaariolle, ja se on esitettävä kemikaaliturvallisuusraportin asiaa koskevassa kohdassa. Estimoinnista on esitettävä tarvittaessa tiivistelmä 31 artiklan mukaisesti käyttöturvallisuustiedotteen liitteessä. Altistumisen estimointiin kuuluu kolme kohtaa: 1) päästöjen estimointi, 2) kemikaalin käyttäytymisen ja reittien arviointi ja 3) altistumistasojen estimointi.

5.2.2. Päästöjen estimoinnissa on tarkasteltava päästöjä valmistuksesta ja kaikista tunnistetuista käytöistä johtuvien aineen elinkaaren kaikkien merkityksellisten vaiheiden aikana. Aineen valmistuksesta johtuvat elinkaaren vaiheet kattavat tarvittaessa jätevaiheen. Tunnistetuista käytöistä johtuvat elinkaaren vaiheet kattavat tarvittaessa esineiden käyttöiän ja jätevaiheen. Päästöjen estimointi on tehtävä olettaen, että altistumisskenaariossa kuvatut riskinhallintatoimenpiteet ja toimintaolosuhteet on toteutettu. ►M51 Kun rekisteröinti kattaa nanomuodot, niiden päästöjen estimoinnissa on tilanteen mukaan otettava huomioon tilanteet, joissa liitteessä XI olevan 3.2 jakson c kohdassa esitetyt edellytykset täyttyvät. ◄

5.2.3. Aineen mahdollinen hajoaminen tai muuntuminen tai reaktioprosessit on selostettava. Jakautuminen ja käyttäytyminen ympäristössä on estimoitava.

Kun rekisteröinti kattaa nanomuotoja, estimoinnin on sisällettävä liukenevuusnopeuden luonnehdinta, hiukkasten aggregointi, agglomeroituminen ja hiukkasen pintakemian muutokset.

5.2.4. Altistumistasot on estimoitava kaikille väestöryhmille (työntekijät, kuluttajat ja ympäristön välityksellä epäsuorasti altistuvat yksilöt) ja ympäristön osa-alueille, joiden altistuminen aineelle on tiedettyä tai kohtuudella ennakoitavissa. Estimoinnissa on käsiteltävä ihmisen kaikkia relevantteja altistumisteitä (hengitysteiden, suun tai ihon kautta sekä yhteensä kaikkien relevanttien altistumisreittien ja -lähteiden kautta). Estimoinneissa on otettava huomioon paikalliset ja ajalliset altistumistavan vaihtelut. Altistumisen estimoinnissa on erityisesti otettava huomioon seuraavat tiedot:

—

asianmukaisesti mitatut, edustavat altistumistiedot,

—

tärkeimmät aineessa mahdollisesti esiintyvät epäpuhtaudet ja lisäaineet,

—

aineen tuotanto- ja/tai maahantuontimäärät,

—

määrä kutakin tunnistettua käyttöä kohti,

—

toteutettu tai suositeltu riskinhallinta, mukaan lukien eristämisen taso,

—

altistumisen kesto ja toistuvuus toimintaolosuhteiden mukaan,

—

prosesseihin liittyvät työntekijöiden toiminnat ja heidän aineelle altistumisensa kesto ja toistuvuus,

—

kuluttajien toiminnat ja heidän aineelle altistumisensa kesto ja toistuvuus,

—

aineesta ympäristön eri osa-alueisiin aiheutuvien päästöjen kesto ja toistuvuus sekä laimentuminen vastaanottavassa ympäristön osa-alueessa,

—

aineen fysikaalis-kemialliset ominaisuudet,

—

muuntumis- ja/tai hajoamistuotteet,

—

todennäköiset altistumistiet ja imeytyvyys ihmisen elimistöön,

—

todennäköiset reitit, joiden kautta aine joutuu ympäristöön, sekä jakautuminen ympäristöön ja hajoaminen ja/tai muuntuminen (katso myös 3 jakson vaihe 1),

—

altistumisen (maantieteellinen) laajuus,

—

matriisiriippuvainen aineen päästö/kulkeutuminen.

5.2.5. Jos on käytettävissä asianmukaisesti mitattuja ja edustavia altistumista koskevia tietoja, ne on otettava erityisesti huomioon altistumisen arvioinnin yhteydessä. Altistumistasojen estimoinnissa voidaan käyttää sopivia malleja. Tällöin otetaan huomioon myös käyttö- ja altistumistavoiltaan tai ominaisuuksiltaan samankaltaisten aineiden asiaankuuluvat seurantatiedot.

6. RISKINLUONNEHDINTA

6.1. Riskit on kuvattava kullekin altistumisskenaariolle ja esitettävä kemikaaliturvallisuusraportin asiaa koskevassa kohdassa.

6.2. Riskinluonnehdinnassa on tarkasteltava niitä väestöryhmiä (jotka altistuvat työntekijöinä, kuluttajina tai epäsuorasti ympäristön kautta, sekä tarvittaessa niitä yhdessä) ja niitä ympäristön osa-alueita, joiden tiedetään tai voidaan kohtuudella ennakoida altistuvan aineelle olettaen, että jakson 5 altistumisskenaarioissa kuvattuja riskinhallintatoimenpiteitä käytetään. Lisäksi on tarkasteltava aineesta aiheutuvaa kokonaisympäristöriskiä yhdistämällä kaikkiin ympäristön osiin kaikista lähteistä kohdistuvia kokonaispäästöjä koskevat tulokset.

6.3. Riskinluonnehdinnassa on:

—

verrattava kunkin sellaisen väestöryhmän altistumista, jonka tiedetään tai ennakoidaan altistuvan, asianmukaiseen DNEL-tasoon,

—

verrattava kunkin ympäristön osa-alueen arvioituja ympäristöpitoisuuksia PNEC-arvoihin, ja

—

arvioitava aineen fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien johdosta aiheutuvien tapahtumien todennäköisyys ja vakavuus.

6.4. Kunkin altistumisskenaarion osalta ihmisille ja ympäristölle aiheutuvan riskin voidaan katsoa olevan asianmukaisesti hallitun valmistuksesta ja tunnistetuista käytöistä johtuvan aineen elinkaaren aikana, jos

—

6 jakson 2 kohdassa estimoidut altistumistasot eivät ylitä 1 ja 3 jaksossa määritettyjä asiaa koskevia DNEL- tai PNEC-tasoja, ja

—

2 jaksossa määritettyjen aineen fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien johdosta aiheutuvien tapahtumien todennäköisyys ja vakavuus on erittäin vähäinen.

6.5. Niille ihmisiin tai ympäristön osa-alueisiin kohdistuville vaikutuksille, joille ei ole voitu määrittää DNEL- tai PNEC-arvoa, on tehtävä kvalitatiivinen arvio siitä, kuinka suurella todennäköisyydellä vaikutukset voidaan välttää toteutettaessa altistumisskenaariota.

Aineille, jotka täyttävät PBT- ja vPvB-aineita koskevat perusteet, on valmistajan tai maahantuojan käytettävä 5 jakson vaiheessa 2 saatuja tietoja ottaessaan käyttöön toimitiloissaan riskinhallintatoimenpiteitä, joilla minimoidaan ihmisiin tai ympäristöön kohdistuvaa altistumista ja päästöjä valmistuksesta ja tunnistetuista käytöistä johtuvan aineen elinkaaren aikana, ja suositellessaan niitä jatkokäyttäjille.

7. KEMIKAALITURVALLISUUSRAPORTIN ESITYSTAPA JA MUOTO

Kemikaaliturvallisuusraportissa on käytettävä seuraavia otsikoita:

KEMIKAALITURVALLISUUSRAPORTIN ESITYSTAPA JA MUOTO

A OSA

1. YHTEENVETO RISKINHALLINTATOIMENPITEISTÄ

2. VAKUUTUS, ETTÄ RISKINHALLINTATOIMENPITEITÄ TOTEUTETAAN

3. VAKUUTUS, ETTÄ RISKINHALLINTATOIMENPITEISTÄ ILMOITETAAN

B OSA

1. AINEEN JA SEN FYSIKAALISTEN JA KEMIALLISTEN OMINAISUUKSIEN YKSILÖINTI

2. VALMISTUS JA KÄYTÖT

2.1. Valmistus

2.2. Tunnistetut käytöt

2.3. Käytöt, joita ei suositella

3. LUOKITUS JA MERKINNÄT

4. AINEEN KÄYTTÄYTYMINEN YMPÄRISTÖSSÄ

4.1. Hajoaminen

4.2. Jakautuminen ympäristöön

4.3. Biokertyvyys

4.4 Sekundaarinen myrkyllisyys

5. IHMISTEN TERVEYDELLE AIHEUTUVAN VAARAN ARVIOINTI

5.1. Toksikokinetiikka (imeytyminen, aineenvaihdunta, jakautuminen ja poistuminen)

5.2. Välitön myrkyllisyys

5.3. Ärsyttävyys

▼M10 —————

5.4. Syövyttävyys

5.5. Herkistyminen

▼M10 —————

5.6. Toistuvasta annostuksesta johtuva myrkyllisyys

5.7. Sukusolujen perimää vaurioittavat vaikutukset

5.8. Karsinogeenisuus (syöpää aiheuttavat vaikutukset)

5.9. Lisääntymismyrkyllisyys (lisääntymiselle vaaralliset vaikutukset)

▼M10 —————

5.10. Muut vaikutukset

5.11. DNEL-taso(je)n määrittäminen

6. AINEIDEN FYSIKAALIS-KEMIALLISIIN OMINAISUUKSIIN PERUSTUVIEN IHMISILLE AIHEUTUVIEN VAAROJEN ARVIOINTI

6.1. Räjähtävyys

6.2. Syttyvyys

6.3. Hapettavuus

7. YMPÄRISTÖVAAROJEN ARVIOINTI

7.1. Vesiympäristö (sedimentti mukaan luettuna)

7.2. Maaperä

7.3. Ilma

7.4. Jätevedenkäsittelyjärjestelmien mikrobiologinen aktiivisuus

8. PBT- JA vPvB-AINEIDEN ARVIOINTI

9. ALTISTUMISEN ARVIOINTI

9.1. (Otsikko, altistumisskenaario 1)

9.1.1. Altistumisskenaario

9.1.2. Altistumisen arviointi

9.2. (Otsikko, altistumisskenaario 2)

9.2.1. Altistumisskenaario

9.2.2. Altistumisen arviointi

(jne.)

10. RISKINLUONNEHDINTA

10.1. (Otsikko, altistumisskenaario 1)

10.1.1. Ihmisten terveys

10.1.1.1. Työntekijät

10.1.1.2. Kuluttajat

10.1.1.3. Ihmisten epäsuora altistuminen ympäristön kautta

10.1.2. Ympäristö

10.1.2.1. Vesiympäristö (sedimentti mukaan luettuna)

10.1.2.2. Maaperä

10.1.2.3. Ilma

10.1.2.4. Jätevedenkäsittelyjärjestelmien mikrobiologinen aktiivisuus

10.2. (Otsikko, altistumisskenaario 2)

10.2.1. Ihmisten terveys

10.2.1.1. Työntekijät

10.2.1.2. Kuluttajat

10.2.1.3. Ihmisten epäsuora altistuminen ympäristön kautta

10.2.2. Ympäristö

10.2.2.1. Vesiympäristö (sedimentti mukaan luettuna)

10.2.2.2. Maaperä

10.2.2.3. Ilma

10.2.2.4. Jätevedenkäsittelyjärjestelmien mikrobiologinen aktiivisuus

(jne.)

10.x. Kokonaisaltistuminen (kaikki merkitykselliset päästölähteet yhdessä)

10.x.1. Ihmisten terveys (kaikki altistumisreitit yhdessä)

10.x.1.1.

10.x.2. Ympäristö (kaikki päästölähteet yhdessä)

10.x.2.1.

LIITE II KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTTEIDEN LAATIMISTA KOSKEVAT VAATIMUKSET

LIITE II

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTTEIDEN LAATIMISTA KOSKEVAT VAATIMUKSET

A OSA

0.1 Johdanto

0.1.1 Tässä liitteessä esitetään vaatimukset, joita toimittajan on noudatettava laatiessaan aineesta tai seoksesta 31 artiklan mukaisesti toimitettavaa käyttöturvallisuustiedotetta.

0.1.2 Käyttöturvallisuustiedotteessa aineista annettavien tietojen on vastattava tietoja, jotka on annettu rekisteröinnissä ja kemikaaliturvallisuusraportissa, jos sellainen vaaditaan. Jos kemikaaliturvallisuusraportti on laadittu, on asiaankuuluvat altistumisskenaariot liitettävä käyttöturvallisuustiedotteeseen.

0.1.3 Käyttöturvallisuustiedotteen kussakin asiaankuuluvassa kohdassa on mainittava, mikäli kohta kattaa nanomuotoja ja mitkä eri nanomuodot on katettu, ja yhdistettävä kukin nanomuoto oleellisiin turvallisuustietoihin. Kuten liitteessä VI säädetään, tässä liitteessä termillä ”nanomuoto” tarkoitetaan nanomuotoa tai samanlaisten nanomuotojen ryhmää.

0.2 Käyttöturvallisuustiedotteen laatimista koskevat yleiset vaatimukset

0.2.1 Käyttöturvallisuustiedotteen avulla käyttäjien on voitava ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin ihmisten terveyden ja työturvallisuuden sekä ympäristön suojelemiseksi. Käyttöturvallisuustiedotteen laatijan on otettava huomioon, että käyttöturvallisuustiedotteen on annettava käyttäjille tietoja aineen tai seoksen vaaroista, turvallisesta varastoinnista, käsittelystä ja hävittämisestä.

0.2.2 Käyttöturvallisuustiedotteiden tietojen on täytettävä direktiivissä 98/24/EY säädetyt vaatimukset. Erityisesti työnantajien on pystyttävä käyttöturvallisuustiedotteiden avulla määrittämään, onko työpaikalla vaarallisia kemikaaleja, ja arvioimaan niiden käytöstä työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle mahdollisesti aiheutuvat riskit.

0.2.3 Käyttöturvallisuustiedotteen tiedot on annettava selkeästi ja tiiviissä muodossa. Käyttöturvallisuustiedotteen laatijan on oltava pätevä henkilö, jonka on otettava huomioon käyttäjien erityistarpeet ja tietämys, sikäli kuin ne tiedetään. Aineiden ja seosten toimittajien on varmistettava, että kyseinen pätevä henkilö on saanut asianmukaista koulutusta ja täydennyskoulutusta.

0.2.4 Käyttöturvallisuustiedotteissa on käytettävä yksinkertaista, selkeää ja täsmällistä kieltä sekä vältettävä ammattislangia, akronyymejä ja lyhenteitä. Ilmaisuja kuten ”saattaa olla vaarallinen”, ”ei terveysvaikutuksia”, ”turvallinen useimmissa käyttöolosuhteissa” tai ”vaaraton” tai muita lausekkeita, jotka antavat ymmärtää, että aine tai seos ei ole vaarallinen, tai mitä tahansa muita kyseisen aineen tai seoksen luokituksen kanssa ristiriitaisia lausekkeita ei saa käyttää.

0.2.5 Käyttöturvallisuustiedotteen laatimispäivä on ilmoitettava tiedotteen ensimmäisellä sivulla. Aina kun käyttöturvallisuustiedotetta tarkistetaan ja uusi tarkistettu versio toimitetaan käyttäjille, muutokset on saatettava vastaanottajan tietoon käyttöturvallisuustiedotteen kohdassa 16, jollei niistä ole tiedotettu muualla. Tarkistetun käyttöturvallisuustiedotteen ensimmäisellä sivulla on ilmoitettava laatimispäivä merkinnällä ”Tarkistettu: (päiväys)” sekä version numero, tarkistuksen numero ja päivä, josta alkaen tarkistettu versio on voimassa, tai muu tieto siitä, mikä versio korvataan.

0.3 Käyttöturvallisuustiedotteen muoto

0.3.1 Käyttöturvallisuustiedotteella ei ole määrämittaa. Sen pituus määräytyy aineen tai seoksen vaarojen ja saatavilla olevien tietojen mukaan.

0.3.2 Käyttöturvallisuustiedotteen ja sen kaikkien liitteiden jokaisella sivulla on oltava sivunumero ja merkintä tiedotteen pituudesta (esimerkiksi ”sivu 1/3”) tai siitä, jatkuuko teksti (esimerkiksi ”Jatkuu seuraavalla sivulla” tai ”Käyttöturvallisuustiedote päättyy”).

0.4 Käyttöturvallisuustiedotteen sisältö

Tässä liitteessä vaaditut tiedot on sisällytettävä käyttöturvallisuustiedotteeseen B osassa määriteltyihin asianomaisiin alakohtiin, jos tiedot ovat sovellettavia ja saatavilla. Käyttöturvallisuustiedote ei saa sisältää tyhjiä alakohtia.

0.5 Muut tietovaatimukset

Joihinkin alakohtiin voi olla tarpeen lisätä merkityksellisiä ja saatavilla olevia lisätietoja, jos aineilla ja seoksilla on monenlaisia ominaisuuksia.

Turvallisuuteen ja ympäristönäkökohtiin liittyviä lisätietoja tarvitaan niihin merenkulkijoihin ja muihin kuljetustyöntekijöihin liittyvien tarpeiden ottamiseksi huomioon, jotka työskentelevät vaarallisten aineiden irtolastikuljetuksissa sellaisilla meri- ja sisävesiliikenteen irtolasti- ja säiliöaluksilla, joihin sovelletaan Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) tai jäsenvaltioiden säännöksiä. Tämän liitteen alakohdan 14.7 mukaisesti suositellaan, että perustiedot luokituksesta annetaan silloin, kun tavara on tarkoitettu kuljetettavaksi irtolastina asiaankuuluvien IMO:n asiakirjojen mukaisesti. Lisäksi aluksille, jotka kuljettavat Marpol-yleissopimuksen ( 33 ) liitteessä I tarkoitettua öljyä tai öljypolttoainetta irtolastina tai bunkkeriöljynä, on ennen lastausta toimitettava öljylastin ja öljypolttoaineen käyttöturvallisuustiedotteita koskevista suosituksista annetun IMO:n meriturvallisuuskomitean (MSC) päätöslauselman (”Recommendations for Material Safety Data Sheets (MSDS) for Marpol Annex I Oil Cargo and Oil Fuel” (MSC.286(86)) mukainen käyttöturvallisuustiedote. Jotta käytettävissä olisi yksi yhdenmukainen käyttöturvallisuustiedote meri- ja muuta liikennettä varten, päätöslauselman MSC.286(86) säännökset voidaan näin ollen soveltuvin osin sisällyttää käyttöturvallisuustiedotteisiin, jotka koskevat Marpol-yleissopimuksen liitteessä I tarkoitettuja lasteja ja meriliikenteen öljypolttoaineita.

0.6 Yksiköt

On käytettävä neuvoston direktiivissä 80/181/ETY ( 34 ) säädettyjä mittayksikköjä.

0.7 Erityistapaukset

Käyttöturvallisuustiedote vaaditaan myös asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä I olevassa 1.3 kohdassa mainituissa erityistapauksissa, joiden osalta merkinnöistä on säädetty poikkeuksia.

1. KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot

Käyttöturvallisuustiedotteen tässä kohdassa vahvistetaan, kuinka aine tai seos tunnistetaan ja kuinka käyttöturvallisuustiedotteessa esitetään tunnistetut merkitykselliset käytöt, aineen tai seoksen toimittajan nimi ja tarkat yhteystiedot, mukaan luettuna hätätapauksessa käytettävät yhteystiedot.

1.1 Tuotetunniste

Tuotetunniste ilmoitetaan aineen osalta asetuksen (EY) N:o 1272/2008 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja seoksen osalta asetuksen (EY) N:o 1272/2008 18 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti, sellaisena kuin se on ilmoitettu varoitusetiketissä, joka on esitetty niiden jäsenvaltioiden virallisilla kielillä, joissa aine tai seos saatetaan markkinoille, elleivät asianomaiset jäsenvaltiot toisin säädä.

Rekisteröitävien aineiden osalta tuotetunnisteen on vastattava rekisteröinnissä ilmoitettua tunnistetta, ja myös tämän asetuksen 20 artiklan 3 kohdan mukaisesti annettu rekisteröintinumero on mainittava. Myös muita tunnisteita voidaan ilmoittaa, vaikka niitä ei olisi käytetty rekisteröinnissä.

Vaikuttamatta tämän asetuksen 39 artiklassa säädettyihin jatkokäyttäjien velvollisuuksiin, toimittaja, joka on jakelija tai jatkokäyttäjä, voi jättää rekisteröintinumeron yksittäiseen rekisteröijään viittaavan osan pois yhteisessä tietojen toimittamisessa edellyttäen, että

kyseinen toimittaja ottaa vastuun täydellisen rekisteröintinumeron ilmoittamisesta pyynnöstä täytäntöönpanon valvontaa varten tai, jos täydellinen rekisteröintinumero ei ole toimittajan tiedossa, pyynnön toimittamisesta edelleen omalle toimittajalleen b alakohdan mukaisesti; ja

kyseinen toimittaja ilmoittaa täydellisen rekisteröintinumeron täytäntöönpanon valvonnasta vastaavalle jäsenvaltion viranomaiselle, jäljempänä ”valvontaviranomainen”, seitsemän päivän kuluessa vastaanotettuaan pyynnön joko suoraan valvontaviranomaiselta tai oman vastaanottajansa edelleen toimittamana tai, jos täydellinen rekisteröintinumero ei ole toimittajan tiedossa, kyseinen toimittaja toimittaa pyynnön edelleen omalle toimittajalleen seitsemän päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta ja ilmoittaa siitä samanaikaisesti valvontaviranomaiselle.

On mahdollista toimittaa vain yksi käyttöturvallisuustiedote, joka kattaa useamman kuin yhden aineen tai seoksen, jos kyseisessä käyttöturvallisuustiedotteessa olevat tiedot täyttävät tässä liitteessä asetetut vaatimukset kunkin aineen tai seoksen osalta.

Jos yksi käyttöturvallisuustiedote kattaa aineen eri muotoja, on annettava asiaankuuluvat tiedot, joista käy selvästi ilmi, mikä tieto liittyy mihinkin muotoon. Vaihtoehtoisesti voidaan laatia erillinen käyttöturvallisuustiedote muotoa tai muotojen ryhmää kohti.

Jos käyttöturvallisuustiedote koskee yhtä tai useampaa nanomuotoa tai nanomuotoja sisältäviä aineita, tästä on ilmoitettava käyttämällä sanaa ”nanomuoto”.

Muut tunnistustavat

Voidaan ilmoittaa myös muut nimet tai synonyymit, joita aineesta tai seoksesta käytetään merkinnöissä tai joilla se tunnetaan yleisesti.

Jos seoksella on asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VIII olevan A osan 5 kohdan mukainen ainutkertainen koostumustunniste, jäljempänä ”UFI-tunniste” ja kyseinen UFI-tunniste ilmoitetaan käyttöturvallisuustiedotteessa, UFI-tunniste on annettava tässä alakohdassa.

1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella

Ilmoitetaan ainakin vastaanottajien kannalta merkitykselliset aineen tai seoksen tunnistetut käytöt (esimerkiksi lattian siivous, teollinen käyttö polymeerien valmistuksessa tai ammattikäyttö puhdistusaineissa).

Käytöt, joita toimittaja ei suosittele, ilmoitetaan perusteluineen tarvittaessa. Luettelon ei tarvitse olla täydellinen.

Jos vaaditaan kemikaaliturvallisuusraportti, käyttöturvallisuustiedotteen tässä alakohdassa olevien tietojen on oltava yhdenmukaiset kemikaaliturvallisuusraportissa mainittujen tunnistettujen käyttöjen kanssa ja käyttöturvallisuustiedotteen liitteenä olevan kemikaaliturvallisuusraportin altistumisskenaarioiden kanssa.

1.3 Käyttöturvallisuustiedotteen toimittajan tiedot

Ilmoitetaan yksityiskohtaiset tiedot käyttöturvallisuustiedotteen toimittajasta, joka voi olla valmistaja, maahantuoja, ainoa edustaja, jatkokäyttäjä tai jakelija. Ilmoitetaan toimittajan täydellinen osoite ja puhelinnumero sekä käyttöturvallisuustiedotteesta vastaavan toimivaltaisen henkilön sähköpostiosoite.

Lisäksi, jos toimittaja ei ole sijoittautunut siihen jäsenvaltioon, jossa aine tai seos saatetaan markkinoille, ja toimittaja on nimennyt asiasta vastaavan henkilön kyseisessä jäsenvaltiossa, ilmoitetaan kyseisen vastuuhenkilön täydellinen osoite ja puhelinnumero.

Jos on nimetty ainoa edustaja, voidaan antaa myös unionin ulkopuolisen valmistajan tai formuloijan tiedot.

Rekisteröijien osalta on käyttöturvallisuustiedotteen toimittajasta annettujen tietojen ja mahdollisesti aineen tai seoksen toimittajasta annettujen tietojen oltava yhdenmukaiset rekisteröinnissä ilmoitettujen valmistajan, maahantuojan tai ainoan edustajan tietojen kanssa.

1.4 Hätäpuhelinnumero

Ilmoitetaan, mitä tietopalveluja on tarjolla hätätilanteessa. Jos siinä jäsenvaltiossa, jossa aine tai seos saatetaan markkinoille, on olemassa virallinen neuvontaelin (joka voi olla se elin, joka on vastuussa asetuksen (EY) N:o 1272/2008 45 artiklassa tarkoitettujen terveyttä koskevien tietojen vastaanottamisesta), riittää, että annetaan sen puhelinnumero. Kaikki palvelujen saatavuutta rajoittavat tekijät ilmoitetaan selkeästi, kuten aukioloajat tai luovutettavien tietojen tyyppi.

2. KOHTA 2: Vaaran yksilöinti

Käyttöturvallisuustiedotteen tässä kohdassa kuvataan aineen tai seoksen vaarat ja niihin liittyvät asianmukaiset varoitukset.

2.1 Aineen tai seoksen luokitus

Aineen tai seoksen osalta ilmoitetaan asetuksen (EY) N:o 1272/2008 luokituskriteerien soveltamisesta johtuva luokitus. Jos toimittaja on ilmoittanut ainetta koskevia tietoja luokitusten ja merkintöjen luetteloon asetuksen (EY) N:o 1272/2008 40 artiklan mukaisesti tai toimittanut kyseiset tiedot osana tämän asetuksen mukaisesti tehtyä rekisteröintiä, käyttöturvallisuustiedotteessa ilmoitetun luokituksen on oltava sama kuin kyseisessä ilmoituksessa tai rekisteröinnissä.

Jos seos ei täytä asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisia luokituskriteerejä, tämä on ilmoitettava selkeästi.

Seoksen sisältämiä aineita koskevat tiedot annetaan alakohdassa 3.2.

Jos luokitusta ja vaaralausekkeita ei kirjoiteta täydellisinä, on viitattava kohtaan 16, jossa jokaisen luokituksen teksti, vaaralausekkeet mukaan luettuina, esitetään kokonaisuudessaan.

Tärkeimmät fysikaaliset ja ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvat haittavaikutukset luetellaan käyttöturvallisuustiedotteen kohtien 9–12 mukaisesti siten, että myös muut kuin asiantuntijat voivat tunnistaa aineeseen tai seokseen liittyvät vaarat.

2.2 Merkinnät

Luokitukseen perustuen vähintään seuraavat asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaiset varoitusetiketin merkinnät on annettava: varoitusmerkki (varoitusmerkit), huomiosana(t), vaaralauseke (vaaralausekkeet) ja turvalauseke (turvalausekkeet). Asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 oleva värillinen varoitusmerkki voidaan korvata täydellisen varoitusmerkin mustavalkoisella graafisella esityksellä tai pelkän symbolin graafisella esityksellä.

Sovellettavat merkinnät esitetään asetuksen (EY) N:o 1272/2008 25 artiklan 1–6 kohdan ja 32 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

2.3 Muut vaarat

Annetaan tiedot siitä, täyttääkö aine hitaasti hajoavien, biokertyvien ja myrkyllisten aineiden tai erittäin hitaasti hajoavien ja erittäin voimakkaasti biokertyvien aineiden perusteet liitteen XIII mukaisesti, onko aine sisällytetty 59 artiklan 1 mukaisesti laadittuun luetteloon aineista, joilla on hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia, ja onko aine tunnistettu aineeksi, jolla on hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia, komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2017/2100 ( 35 ) tai komission asetuksessa (EU) 2018/605 ( 36 ) vahvistettujen kriteerien mukaisesti. Seosten osalta annetaan tiedot kustakin aineesta, jonka pitoisuus seoksessa on suurempi tai yhtä suuri kuin 0,1 painoprosenttia.

Mainitaan myös muut vaarat, jotka eivät edellytä luokitusta mutta jotka voivat lisätä aineen tai seoksen yleistä vaarallisuutta, kuten ilmansaasteiden muodostuminen kovettumisen tai prosessoinnin aikana, pölyävyys, sellaiset räjähdysominaisuudet, jotka eivät täytä asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä I olevan 2 osan 2.1 kohdan luokituskriteereitä, pölyräjähdysvaara, ristiinherkistyminen, tukehtumisvaara, jäätymisvaara, voimakas haju tai maku taikka ympäristövaikutukset, kuten maaperän eliöihin kohdistuva vaara tai valokemiallinen otsoninmuodostuskyky. Lauseketta ”Voi hajaantuessaan muodostaa räjähtävän pöly-ilmaseoksen” voidaan käyttää, jos pölyräjähdysvaara on olemassa.

3. KOHTA 3: Koostumus ja tiedot aineosista

Käyttöturvallisuustiedotteen tässä kohdassa kuvataan aineen tai seoksen aineosien kemiallinen yksilöinti, epäpuhtaudet ja stabilisaattorit mukaan luettuina. Annetaan saatavilla olevat tarkoituksenmukaiset tiedot pintakemiasta.

3.1 Aineet

Aineen pääaineosan kemiallinen yksilöinti ilmoitetaan vähintään tuotetunnisteella tai jollakin muulla alakohdassa 1.1 mainitulla tunnistustavalla.

Epäpuhtauden, stabilisaattorin tai yksittäisen aineosan (muun kuin pääaineosan), joka itse luokitellaan ja joka vaikuttaa aineen luokitukseen, kemiallinen yksilöinti ilmoitetaan seuraavasti:

tuotetunniste asetuksen (EY) N:o 1272/2008 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

jos tuotetunniste ei ole saatavilla, jokin muu nimi (yleisnimi, kauppanimi, lyhenne) tai tunnistenumerot.

Ilmoitetaan asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa luetteloitujen aineiden erityinen pitoisuusraja, M-kerroin ja välittömän myrkyllisyyden estimaatti tai mainitun asetuksen liitteen I mukaisesti määritetty estimaatti, jos saatavilla.

Jos aine on rekisteröity ja kattaa nanomuodon, ilmoitetaan kyseisen nanomuodon yksilöivät hiukkasten ominaisuudet liitteessä VI kuvatun mukaisesti.

Jos ainetta ei ole rekisteröity mutta käyttöturvallisuustiedote kattaa nanomuotoja, joiden hiukkasten ominaisuudet vaikuttavat aineen turvallisuuteen, ilmoitetaan kyseiset ominaisuudet.

Aineiden toimittajat voivat lisäksi luetella kaikki aineosat, myös luokittelemattomat.

Tässä alakohdassa voidaan antaa tietoja myös useista aineosista koostuvista aineista (multi-constituent substances).

3.2 Seokset

Tuotetunniste, pitoisuus tai pitoisuuden vaihteluväli ja luokitukset ilmoitetaan vähintään kaikista kohdassa 3.2.1 tai 3.2.2 tarkoitetuista aineista. Seosten toimittajat voivat lisäksi luetella kaikki seoksen sisältämät aineet, myös ne, jotka eivät täytä luokituskriteerejä. Vastaanottajan on näiden tietojen perusteella voitava helposti tunnistaa seoksen sisältämiin aineisiin liittyvät vaarat. Seokseen itseensä liittyvät vaarat ilmoitetaan kohdassa 2.

Seoksen sisältämien aineiden pitoisuudet ilmoitetaan joko

massan tai tilavuuden tarkkana prosenttiosuutena suurimmasta pienimpään, jos se on teknisesti mahdollista; tai

massan tai tilavuuden prosenttivälinä suurimmasta pienimpään, jos se on teknisesti mahdollista.

Kun käytetään prosenttivälejä eivätkä koko seoksen vaikutukset ole tiedossa, terveys- ja ympäristövaarojen osalta on ilmoitettava kunkin aineosan suurimman pitoisuuden vaikutukset.

Jos koko seoksen vaikutukset ovat tiedossa, näiden tietojen perusteella määritetty luokitus annetaan kohdassa 2.

Vaihtoehtoista kemiallista nimeä voidaan käyttää, jos sen käyttö on sallittu asetuksen (EY) N:o 1272/2008 24 artiklan mukaisesti.

3.2.1 Asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaiset luokituskriteerit täyttävästä seoksesta ilmoitetaan seuraavat aineet (ks. myös taulukko 1.1) sekä niiden pitoisuus tai pitoisuuden vaihteluväli seoksessa:

asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 tarkoitetut terveydelle tai ympäristölle vaaralliset aineet, jos niiden pitoisuus on vähintään yhtä suuri kuin pienin seuraavista arvoista:

asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteen I taulukossa 1.1 tarkoitetut yleiset raja-arvot;

ii)

asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä I olevassa 3–5 osassa vahvistetut yleiset pitoisuusrajat, ottaen huomioon tiettyjen 3 osan taulukoiden huomautuksissa ilmoitetut pitoisuudet, kun on kyse velvollisuudesta asettaa seoksen käyttöturvallisuustiedote saataville pyynnöstä, ja aspiraatiovaaran osalta (asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä I oleva 3.10 kohta) ≥ 1 %;

iii)

erityiset pitoisuusrajat, jotka on vahvistettu asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa;

iv)

jos asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa on vahvistettu M-kerroin, kyseisen asetuksen liitteen I taulukossa 1.1 vahvistettu yleinen raja-arvo mukautettuna kyseisen asetuksen liitteessä I olevassa 4.1 kohdassa säädettyä laskutapaa käyttäen;

erityiset pitoisuusrajat, jotka on täsmennetty asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti laaditussa luokitusten ja merkintöjen luettelossa;

vi)

kymmenesosa erityisestä pitoisuusrajasta ainetta, joka on luokiteltu ihoa herkistäväksi tai hengitysteitä herkistäväksi ja jolla on erityinen pitoisuusraja;

vii)

pitoisuusrajat, jotka on vahvistettu asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä II;

viii)

jos asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti laaditussa luokitusten ja merkintöjen luettelossa on vahvistettu M-kerroin, kyseisen asetuksen liitteessä I olevassa taulukossa 1.1 vahvistettu yleinen raja-arvo mukautettuna kyseisen asetuksen liitteessä I olevassa 4.1 kohdassa säädettyä laskutapaa käyttäen;

aineet, joille unionissa on säädetty työperäisen altistuksen raja-arvot ja jotka eivät kuulu a alakohdassa mainittuihin aineisiin;

siinä tapauksessa, että yksittäisen aineen pitoisuus on vähintään 0,1 prosenttia, aineet, jotka täyttävät jonkin seuraavista kriteereistä:

—

aineet, jotka ovat hitaasti hajoavia, biokertyviä ja myrkyllisiä tai erittäin hitaasti hajoavia ja erittäin voimakkaasti biokertyviä liitteessä XIII vahvistettujen kriteerien mukaisesti,

—

aineet, jotka on sisällytetty muista kuin tämän alakohdan a alakohdassa tarkoitetuista syistä, kuten hormonitoimintaa häiritsevät ominaisuudet, 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti laadittuun luetteloon,

—

aineet, joilla on tunnistettu olevan hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia delegoidussa asetuksessa (EU) 2017/2100 tai asetuksessa (EU) 2018/605 vahvistettujen kriteerien mukaisesti.

Taulukko 1.1

Luettelo vaaraluokista, vaarakategorioista ja pitoisuusrajoista, joiden osalta aine on luetteloitava seokseen sisältyvänä aineena alakohdassa 3.2.1

Vaaraluokka ja -kategoria	Pitoisuusraja (%)
Välitön myrkyllisyys, kategoria 1, 2 ja 3	≥ 0,1
Välitön myrkyllisyys, kategoria 4	≥ 1
Ihosyövyttävyys/ihoärsytys, kategoria 1, kategoriat 1A, 1B, 1C ja kategoria 2	≥ 1
Vakava silmävaurio / silmä-ärsytys, kategoriat 1 ja 2	≥ 1
Hengitysteitä herkistävä, kategoria 1 tai 1B	≥ 0,1
Hengitysteitä herkistävä, kategoria 1A	≥ 0,01
Ihoa herkistävä, kategoria 1 tai 1B	≥ 0,1
Ihoa herkistävä, kategoria 1A	≥ 0,01
Sukusolujen perimää vaurioittava, kategoriat 1A ja 1B	≥ 0,1
Sukusolujen perimää vaurioittava, kategoria 2	≥ 1
Syöpää aiheuttava, kategoriat 1A, 1B ja 2	≥ 0,1
Lisääntymiselle vaarallinen, kategoriat 1A, 1B, 2 ja vaikutukset imetykseen tai imetyksen kautta aiheutuvat vaikutukset	≥ 0,1
Elinkohtainen myrkyllisyys, kerta-altistuminen, kategoriat 1, 2 ja 3	≥ 1
Elinkohtainen myrkyllisyys, toistuva altistuminen, kategoriat 1 ja 2	≥ 1
Aspiraatiovaara	≥ 1
Vesiympäristölle vaarallinen – välitön vaara, kategoria 1	≥ 0,1
Vesiympäristölle vaarallinen – krooninen vaara, kategoria 1	≥ 0,1
Vesiympäristölle vaarallinen – krooninen vaara, kategoriat 2, 3 ja 4	≥ 1
Otsonikerrokselle vaarallinen	≥ 0,1

3.2.2 Seoksista, jotka eivät täytä asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisia luokituskriteerejä, ilmoitetaan sellaiset aineet ja niiden pitoisuus tai pitoisuuden vaihteluväli, joiden yksittäinen pitoisuus on vähintään seuraava:

1 painoprosenttia muussa kuin kaasumaisessa seoksessa ja 0,2 tilavuusprosenttia kaasumaisessa seoksessa seuraavien aineiden osalta:

aineet, jotka ovat asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 tarkoitettuja terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita; tai

ii)

aineet, joille on unionissa vahvistettu työperäisen altistuksen raja-arvot;

0,1 painoprosenttia jonkin seuraavista kriteereistä täyttävien aineiden osalta:

—

aineet, jotka ovat hitaasti hajoavia, biokertyviä ja myrkyllisiä liitteessä XIII vahvistettujen perusteiden mukaisesti,

—

aineet, jotka ovat erittäin hitaasti hajoavia ja erittäin voimakkaasti biokertyviä liitteessä XIII vahvistettujen perusteiden mukaisesti,

—

aineet, joilla on tunnistettu olevan hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia delegoidussa asetuksessa (EU) 2017/2100 tai komission asetuksessa (EU) 2018/605 vahvistettujen kriteerien mukaisesti;

0,1 prosenttia ainetta, joka on luokiteltu ihoa herkistäväksi, kategoria 1 tai 1B, hengitysteitä herkistäväksi, kategoria 1 tai 1B, tai syöpää aiheuttavaksi, kategoria 2;

0,01 prosenttia ainetta, joka on luokiteltu ihoa herkistäväksi, kategoria 1A, tai hengitysteitä herkistäväksi, kategoria 1A;

kymmenesosa erityisestä pitoisuusrajasta ainetta, joka on luokiteltu ihoa herkistäväksi tai hengitysteitä herkistäväksi ja jolla on erityinen pitoisuusraja;

0,1 prosenttia ainetta, joka on luokiteltu lisääntymiselle vaaralliseksi, kategoria 1A, 1B tai 2, tai sillä on vaikutuksia imetykseen tai imetyksen kautta aiheutuvia vaikutuksia.

3.2.3 Alakohdassa 3.2 mainittujen aineiden osalta:

—

Ilmoitetaan aineen asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukainen luokitus, mukaan luettuina vaaraluokat ja kategorioiden koodit kyseisen asetuksen liitteen VI taulukon 1.1 mukaisesti, sekä vaaralausekkeet ja täydentävät vaaralausekkeet. Vaaralausekkeita ja täydentäviä vaaralausekkeita ei tarvitse tässä alakohdassa kirjoittaa täydellisinä; niiden koodit riittävät. Jos niitä ei kirjoiteta täydellisinä, on viitattava kohtaan 16, jossa esitetään kunkin asianomaisen vaaralausekkeen teksti kokonaisuudessaan. Jos aine ei täytä luokituskriteerejä, esitetään syy aineen mainitsemiselle alakohdassa 3.2, kuten ”luokittelematon vPvB-aine” tai ”aine, jolle on unionissa vahvistettu työperäisen altistuksen raja-arvo”.

—

Ilmoitetaan asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa luetteloidun aineen erityinen pitoisuusraja, M-kerroin ja välittömän myrkyllisyyden estimaatti tai mainitun asetuksen liitteen I mukaisesti määritetty estimaatti, jos saatavilla.

—

Jos seoksessa käytettävä aine on nanomuotoinen ja se on sellaisena rekisteröity tai sisällytetty jatkokäyttäjän kemikaaliturvallisuusraporttiin, ilmoitetaan kyseisen nanomuodon yksilöivät hiukkasten ominaisuudet liitteessä VI kuvatun mukaisesti. Jos seoksessa käytettävä aine on nanomuotoinen mutta sitä ei ole rekisteröity tai sisällytetty jatkokäyttäjän kemikaaliturvallisuusraporttiin, ilmoitetaan seoksen turvallisuuteen vaikuttavat hiukkasten ominaisuudet.

3.2.4 Alakohdassa 3.2 mainituista aineista ilmoitetaan nimi ja tämän asetuksen 20 artiklan 3 kohdan mukaisesti kirjattu rekisteröintinumero, jos se on saatavilla.

Toimitettaessa yhteisesti tietoja seoksen toimittaja voi jättää yksittäiseen rekisteröijään viittaavan rekisteröintinumeron osan pois ilman, että se vaikuttaa tämän asetuksen 39 artiklassa säädettyihin jatkokäyttäjien velvollisuuksiin ja edellyttäen, että

Jos EY-numero on saatavilla, se ilmoitetaan asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti. Myös CAS-numero ja IUPAC-nimi voidaan ilmoittaa, jos ne ovat saatavilla.

Aineille, jotka on tässä alakohdassa mainittu vaihtoehtoisella kemiallisella nimellä asetuksen (EY) N:o 1272/2008 24 artiklan mukaisesti, ei tarvitse ilmoittaa rekisteröintinumeroa, EY-numeroa eikä muuta täsmällistä kemikaalitunnistetta.

4. KOHTA 4: Ensiaputoimenpiteet

Käyttöturvallisuustiedotteen tässä kohdassa kuvataan ensiapu niin, että sen voi ymmärtää ja sitä voi antaa kouluttamaton toimija ilman monimutkaisia laitteita ja laajaa lääkevalikoimaa. Ohjeissa on mainittava lääkinnällisen avun tarve ja kiireellisyys.

4.1 Ensiaputoimenpiteiden kuvaus

4.1.1 Ensiapuohjeet annetaan merkityksellisten altistumisreittien mukaan. Käytetään tarkempaa jaottelua ilmaisemaan menettely kullekin reitille, esimerkiksi hengitys, iho- ja silmäkosketus ja nieleminen.

4.1.2 On annettava ohjeita siitä,

tarvitaanko välitöntä lääketieteellistä apua ja onko altistumisen jälkeen odotettavissa viivästyneitä vaikutuksia;

suositellaanko altistuneen henkilön siirtämistä raittiiseen ilmaan;

onko suositeltavaa poistaa altistuneelta henkilöltä vaatteet ja kengät ja käsitellä ne; ja

onko ensiavun antajan suositeltavaa käyttää henkilönsuojaimia.

4.2 Tärkeimmät oireet ja vaikutukset, sekä välittömät että viivästyneet

Lyhyesti esitetyistä tiedoista on käytävä ilmi altistumisen aiheuttamat tärkeimmät oireet ja vaikutukset, sekä välittömät että viivästyneet.

4.3 Mahdollisesti tarvittavaa välitöntä lääketieteellistä apua ja erityistä hoitoa koskevat ohjeet

Tarvittaessa annetaan tiedot viivästyneiden vaikutusten kliinisistä tutkimuksista ja lääketieteellisestä seurannasta sekä erityiset tiedot vasta-aineista (jos tiedossa) ja vasta-aiheista.

Joidenkin aineiden tai seosten osalta voi olla tärkeää korostaa, että työpaikalla on oltava erikoisvalmiuksia erityistä ja välitöntä hoitoa varten.

5. KOHTA 5: Palontorjuntatoimenpiteet

Käyttöturvallisuustiedotteen tässä kohdassa esitetään aineen tai seoksen aiheuttaman tai sen läheisyydessä ilmenevän tulipalon sammuttamiseksi vaadittavat toimenpiteet.

5.1 Sammutusaineet

Soveltuva sammutusaine:

Annetaan tiedot soveltuvasta sammutusaineesta.

Soveltumaton sammutusaine:

Annetaan tiedot siitä, onko jokin sammutusaine soveltumaton tietyssä aineeseen tai seokseen liittyvässä tilanteessa (esim. vältettävä korkeassa paineessa olevaa ainetta, joka voisi aiheuttaa mahdollisesti räjähtävän pöly-ilmaseoksen muodostumisen).

5.2 Aineesta tai seoksesta johtuvat erityiset vaarat

Annetaan tiedot aineeseen tai seokseen itseensä mahdollisesti liittyvistä vaaroista, kuten vaarallisista palamistuotteista, joita muodostuu kun aine tai seos palaa, esimerkiksi ”saattaa palaessaan tuottaa myrkyllistä hiilimonoksidia” tai ”tuottaa palaessaan rikki- ja typpioksideja”.

5.3 Palontorjuntaa koskevat ohjeet

Annetaan ohjeet palontorjunnan aikana suoritettavista suojatoimista, esimerkiksi ”pidä säiliöt viileinä suihkuttamalla niitä vedellä”, ja erityisistä suojavarusteista palomiehille, esimerkiksi saappaat, haalarit, käsineet, silmä- ja kasvosuojukset sekä hengityslaite.

6. KOHTA 6: Toimenpiteet onnettomuuspäästöissä

Käyttöturvallisuustiedotteen tässä kohdassa annetaan suosituksia asianmukaisista vastatoimenpiteistä valuma-, vuoto- tai päästövahingoissa tarkoituksena ehkäistä tai minimoida ihmisiin, omaisuuteen ja ympäristöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset. Tapauksissa, joissa päästön määrällä on merkittävä vaikutus vaaraan, on erotettava toisistaan suurten ja pienten päästöjen edellyttämät vastatoimenpiteet. Jos suojarakenteita ja talteenottoa koskevissa menettelyissä todetaan, että tarvitaan erilaisia käytäntöjä, ne on ilmoitettava käyttöturvallisuustiedotteessa.

6.1 Varotoimenpiteet, henkilönsuojaimet ja menettely hätätilanteessa

6.1.1 Muu kuin pelastushenkilökunta

Annetaan aineen tai seoksen onnettomuuspäästöihin liittyviä ohjeita, kuten

asianmukaisten suojavarusteiden käyttäminen (myös käyttöturvallisuustiedotteen kohdassa 8 mainitut henkilönsuojaimet), jotta ehkäistään kosketus ihon, silmien ja omien vaatteiden kanssa;

sytytyslähteiden poistaminen, riittävä ilmanvaihto, pölyn leviämisen estäminen; ja

menettelyt hätätilanteissa, kuten tarve evakuoida vaara-alue tai kuulla asiantuntijaa.

6.1.2 Pelastushenkilökunta

Annetaan ohjeita suojavaatetukseen soveltuvasta kankaasta (esimerkiksi ”soveltuu: butyleeni”; ”ei sovellu: PVC”).

6.2 Ympäristöön kohdistuvat varotoimet

Annetaan ohjeita ympäristöön kohdistuvista varotoimista, joihin on ryhdyttävä aineen tai seoksen onnettomuuspäästöjen yhteydessä, esimerkiksi viemäreihin tai pinta- ja pohjavesiin pääsyn estäminen.

6.3 Suojarakenteita ja puhdistusta koskevat menetelmät ja -välineet

6.3.1 Annetaan asianmukaisia ohjeita päästön rajoittamiseksi. Soveltuvia suojarakenteita voivat olla esimerkiksi

peittäminen, viemärien kattaminen;

sulkeminen tai eristäminen.

6.3.2 Annetaan asianmukaisia ohjeita päästön puhdistamiseksi. Soveltuvia puhdistusmenetelmiä voivat olla esimerkiksi:

neutralointi

dekontaminointi

sidonta-aineet

puhdistus

imurointi

suojarakenteita ja puhdistusta varten tarvittavat laitteet (tarvittaessa myös kipinöimättömien työvälineiden ja laitteiden käyttö).

6.3.3 Annetaan kaikki mahdolliset muut vuotoihin ja päästöihin liittyvät tiedot, myös soveltumattomia suojarakenteita ja puhdistustekniikoita koskevat ohjeet, esimerkiksi ”älä koskaan käytä…”.

6.4 Viittaukset muihin kohtiin

Tarvittaessa viitataan kohtiin 8 ja 13.

7. KOHTA 7: Käsittely ja varastointi

Käyttöturvallisuustiedotteen tässä kohdassa annetaan ohjeita turvallisista käsittelykäytännöistä. Siinä on korostettava varotoimenpiteitä, jotka soveltuvat alakohdassa 1.2 tarkoitettuihin tunnistettuihin käyttöihin ja aineen tai seoksen yksilöllisiin ominaisuuksiin.

Käyttöturvallisuustiedotteen tässä kohdassa annettavien tietojen on liityttävä ihmisten terveyden, turvallisuuden ja ympäristön suojeluun. Työnantajan pitäisi pystyä niiden avulla suunnittelemaan ja järjestämään työpaikan työmenetelmät direktiivin 98/24/EY 5 artiklan ja direktiivin 2004/37/EY 5 artiklan mukaisesti.

Jos vaaditaan kemikaaliturvallisuusraportti, käyttöturvallisuustiedotteen tämän kohdan tietojen on oltava yhdenmukaiset kemikaaliturvallisuusraportissa mainituista tunnistetuista käytöistä annettujen tietojen kanssa ja käyttöturvallisuustiedotteen liitteenä olevan kemikaaliturvallisuusraportin altistumisskenaarioiden kanssa, joista riskinhallinta käy ilmi.

Asiaan liittyviä tietoja on tässä kohdassa annettujen tietojen lisäksi myös kohdassa 8.

7.1 Turvallisen käsittelyn edellyttämät toimenpiteet

7.1.1 Suositukset on täsmennettävä siten, että

varmistetaan aineen tai seoksen turvallinen käsittely, esimerkiksi suojarakenteilla ja toimenpiteillä aerosolien ja pölyn muodostumisen ja tulipalon estämiseksi;

estetään yhteensopimattomien aineiden tai seosten käsittely;

kiinnitetään huomiota toimintoihin ja olosuhteisiin, jotka voivat aiheuttaa uusia riskejä muuttamalla aineen tai seoksen ominaisuuksia, sekä asianmukaisiin vastatoimiin; ja

vähennetään aineen tai seoksen joutumista ympäristöön, esimerkiksi ehkäisemällä vuotoja ja estämällä pääsy viemäreihin.

7.1.2 On annettava ohjeita yleisestä työhygieniasta, esimerkiksi siitä, että

syöminen, juominen ja tupakointi on kielletty työskentelyalueilla;

kädet on pestävä käytön jälkeen; ja

saastunut vaatetus ja suojavarusteet on riisuttava ennen ruokailutiloihin menoa.

7.2 Turvallisen varastoinnin edellyttämät olosuhteet, mukaan luettuina yhteensopimattomuudet

Annettujen ohjeiden on oltava johdonmukaiset käyttöturvallisuustiedotteen kohdassa 9 kuvattujen fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien kanssa. Tarvittaessa annetaan ohjeita varastointia koskevista erityisistä vaatimuksista, kuten:

kuinka vältetään riskejä, jotka liittyvät seuraaviin:

räjähdysvaaralliset tilat;

ii)

syövyttävät olosuhteet;

iii)

syttyvyyteen liittyvät vaarat;

iv)

yhteensopimattomat aineet tai seokset;

haihtumista edistävät olosuhteet; ja

vi)

mahdolliset syttymislähteet (mukaan lukien sähkölaitteet);

kuinka hallitaan seuraavien vaikutuksia:

sääolosuhteet;

ii)

ilmanpaine;

iii)

lämpötila;

iv)

auringonvalo;

kosteus; ja

vi)

tärinä;

kuinka säilytetään aineen tai seoksen muuttumattomuus käyttämällä seuraavia:

stabilisaattorit; ja

ii)

antioksidantit;

muita ohjeita, kuten:

ilmanvaihtovaatimukset;

ii)

varastohuoneiden tai astioiden erityisominaisuudet (mukaan lukien suojarakenteet ja ilmastointi);

iii)

varastoitavien aineiden määriä koskevat rajoitukset (tarvittaessa); ja

iv)

soveltuvat pakkaustavat.

7.3 Erityinen loppukäyttö

Erityiseen loppukäyttöön tarkoitettujen aineiden ja seosten osalta annetaan suosituksia, joiden on liityttävä alakohdassa 1.2 tarkoitettuihin tunnistettuihin käyttöihin. Suositusten on oltava yksityiskohtaisia ja käytännöllisiä. Jos liitteenä on altistumisskenaario, voidaan joko viitata siihen tai toimittaa alakohdissa 7.1 ja 7.2 vaaditut tiedot. Jos toimitusketjun toimija on laatinut seoksen kemikaaliturvallisuusarvioinnin, riittää, että käyttöturvallisuustiedote ja altistumisskenaariot ovat yhdenmukaiset seoksen kemikaaliturvallisuusraportin eivätkä kunkin seokseen sisältyvän aineen kemikaaliturvallisuusraportin kanssa. Jos kyseiselle alalle tai sektorille on olemassa omat ohjeet, niihin voidaan tehdä yksityiskohtainen viittaus (jossa mainitaan myös lähde ja antamispäivä).

8. KOHTA 8: Altistumisen ehkäiseminen ja henkilönsuojaimet

Käyttöturvallisuustiedotteen tässä kohdassa kuvataan sovellettavat työperäisen altistumisen raja-arvot ja tarvittavat riskinhallintatoimenpiteet.

8.1 Valvontaa koskevat muuttujat

8.1.1 Ilmoitetaan kullekin aineelle tai kullekin seoksen sisältämälle aineelle jäljempänä mainitut kansalliset raja-arvot, joita nykyisin sovelletaan siinä jäsenvaltiossa, jossa käyttöturvallisuustiedote annetaan, jos ne ovat saatavilla, sekä niiden oikeusperusta. Työperäisen altistumisen raja-arvot on ilmoitettava käyttämällä kohdassa 3 kuvattua kemiallista yksilöintiä.

8.1.1.1 kansalliset työperäisen altistumisen raja-arvot, jotka vastaavat direktiivin 98/24/EY mukaisia unionissa vahvistettuja työperäisen altistuksen raja-arvoja, sekä mahdolliset komission päätöksen 2014/113/EU ( 37 ) 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut huomautukset;

8.1.1.2 kansalliset työperäisen altistuksen raja-arvot, jotka vastaavat direktiivin 2004/37/EY mukaisia unionissa vahvistettuja työperäisen altistuksen raja-arvoja, sekä mahdolliset päätöksen 2014/113/EU 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut huomautukset;

8.1.1.3 mahdolliset muut kansalliset työperäisen altistumisen raja-arvot;

8.1.1.4 kansalliset biologiset raja-arvot, jotka vastaavat direktiivin 98/24/EY mukaisia unionin biologisia raja-arvoja, sekä mahdolliset päätöksen 2014/113/EU 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut huomautukset;

8.1.1.5 mahdolliset muut kansalliset biologiset raja-arvot.

8.1.2 Annetaan nykyisin suositelluista altistumisen seurantamenetelmistä tiedot ainakin tärkeimpien aineiden osalta.

8.1.3 Jos ainetta tai seosta tarkoitetulla tavalla käytettäessä syntyy ilmansaasteita, myös niiden osalta ilmoitetaan työperäisen altistumisen raja-arvot ja/tai biologiset raja-arvot.

8.1.4 Jos kemikaaliturvallisuusraportti vaaditaan tai saatavilla on liitteessä I olevassa 1.4 kohdassa tarkoitettu aineen johdettu vaikutukseton altistumistaso (DNEL) tai liitteessä I olevassa 3.3 kohdassa tarkoitettu arvioitu vaikutukseton pitoisuus (PNEC), ilmoitetaan aineen merkitykselliset DNEL- ja PNEC-arvot, jotka koskevat käyttöturvallisuustiedotteen liitteenä olevan kemikaaliturvallisuusraportin altistumisskenaarioita.

8.1.5 Jos erityisiin käyttötarkoituksiin liittyvistä riskinhallintatoimenpiteistä päätettäessä käytetään vaarojen analysointiin perustuvaa valvontaa (control banding), on annettava riittävästi tietoja tehokkaan riskinhallinnan mahdollistamiseksi. Menetelmään liittyvän suosituksen viitekehys ja rajoitukset on esitettävä selkeästi.

8.2 Altistumisen ehkäiseminen

Tässä alakohdassa vaaditut tiedot on ilmoitettava, paitsi jos kyseiset tiedot sisältävä altistumisskenaario on liitetty käyttöturvallisuustiedotteeseen.

Jos toimittaja ei ole tehnyt liitteessä XI olevan 3 kohdan mukaista testausta, sen on ilmoitettava erityiset käyttöolosuhteet, joilla tekemättä jättäminen voidaan perustella.

Jos aine on rekisteröity erotettuna välituotteena (tuotantopaikalla tai kuljetettuna), toimittajan on mainittava, että kyseinen käyttöturvallisuustiedote on yhdenmukainen niiden erityisedellytysten kanssa, joilla perustellaan rekisteröinti 17 tai 18 artiklan mukaisesti.

8.2.1 Asianmukaiset tekniset torjuntatoimenpiteet

Altistumisen asianmukaisten ehkäisemistoimenpiteiden kuvauksen on liityttävä aineen tai seoksen alakohdassa 1.2 tarkoitettuihin tunnistettuihin käyttöihin. Näiden tietojen on oltava riittävät, jotta työnantaja voi arvioida riskin, jonka aineen tai seoksen esiintyminen aiheuttaa työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle direktiivin 98/24/EY 4–6 artiklan mukaisesti ja tapauksen mukaan direktiivin 2004/37/EY 3–5 artiklan mukaisesti.

Tietojen on oltava sellaisia, että ne täydentävät kohdassa 7 jo annettuja tietoja.

8.2.2 Henkilökohtaiset suojatoimenpiteet, kuten henkilönsuojaimet

8.2.2.1 Henkilönsuojainten käyttöä koskevien tietojen on oltava yhdenmukaiset hyvien työhygieniakäytäntöjen ja muiden ehkäisemistoimenpiteiden kanssa; näitä ovat tekniset torjuntatoimenpiteet, ilmanvaihto ja eristäminen. Tarvittaessa viitataan kohtaan 5, jossa annetaan erityisiä ohjeita tulipalolta ja kemikaaleilta suojautumiseen tarkoitetuista suojavarusteista.

8.2.2.2 Ottaen huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/425 ( 38 ) ja viitaten asianomaisiin CEN-standardeihin annetaan yksityiskohtaiset tiedot siitä, mitkä varusteet tarjoavat riittävän ja sopivan suojan, mukaan luettuina seuraavat:

Silmien tai kasvojen suojaus

Määritellään vaadittavan silmien- ja kasvojensuojaimen tyyppi aineen tai seoksen vaarallisuuden ja kosketuksiin joutumisen todennäköisyyden perusteella, esimerkiksi suojasilmälasit, naamiomalliset suojasilmälasit, levykasvosuojus.

Ihonsuojaus

Käsien suojaus

Ainetta tai seosta käsiteltäessä käytettävien käsineiden tyyppi on yksilöitävä selkeästi aineen tai seoksen vaarallisuuden ja kosketuksiin joutumisen todennäköisyyden perusteella ja ottaen huomioon ihoaltistuksen määrä ja kesto samoin kuin

—

materiaalin tyyppi ja paksuus,

—

käsinemateriaalin tyypillinen tai vähimmäisläpäisyaika.

Tarvittaessa ilmoitetaan muut käsiensuojaustoimenpiteet.

ii)

Muut

Jos on tarpeellista suojata muuta kehon osaa kuin käsiä, määritellään aineen tai seoksen vaarallisuuden ja kosketuksiin joutumisen todennäköisyyden perusteella vaadittavan suojaimen tyyppi ja laatu, esimerkiksi pitkävartiset käsineet, saappaat tai haalari.

Tarvittaessa ilmoitetaan mahdolliset muut ihonsuojaustoimenpiteet ja erityiset hygieniatoimenpiteet.

Hengityksensuojaus

Kaasuja, höyryjä, sumua tai pölyä vastaan käytettävän suojavarusteen tyyppi määritellään vaaran ja altistumistodennäköisyyden perusteella. Se voi olla esimerkiksi ilman epäpuhtauksia poistava hengityssuojain, jolloin puhdistava laite voi olla patruuna tai säiliö, tarkoitukseen sopiva hiukkassuodatin tai naamari taikka kannettava paineilmalaite.

Termiset vaarat

Henkilönsuojaimen rakenteeseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, kun määritellään, mitä suojavarusteita on käytettävä termisen vaaran aiheuttavia materiaaleja käsiteltäessä.

8.2.3 Ympäristöaltistumisen torjuminen

Annetaan tiedot, jotka työnantaja tarvitsee täyttääkseen unionin ympäristölainsäädännön mukaiset velvoitteensa.

Kun vaaditaan kemikaaliturvallisuusraportti, käyttöturvallisuustiedotteen liitteessä mainituille altistumisskenaarioille on esitettävä yhteenveto riskinhallintatoimenpiteistä, joilla voidaan hallita asianmukaisesti ympäristön altistuminen kyseiselle aineelle.

9. KOHTA 9: Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet

Käyttöturvallisuustiedotteen tässä kohdassa annetaan tarvittaessa aineeseen tai seokseen liittyvät empiiriset tiedot. Asetuksen (EY) N:o 1272/2008 8 artiklan 2 kohtaa sovelletaan.

Jotta voidaan toteuttaa asianmukaisia altistumisen ehkäisemistoimenpiteitä, on aineesta tai seoksesta annettava kaikki merkitykselliset tiedot. Tämän kohdan tietojen on vastattava rekisteröinnissä tai kemikaaliturvallisuusraportissa (jos se vaaditaan) annettuja tietoja sekä aineen tai seoksen luokitusta.

Jos seoksen tapauksessa tiedot eivät koske koko seosta, nimikkeissä on selkeästi ilmoitettava, mitä seoksen ainetta tiedot koskevat.

Ilmoitetut ominaisuudet on yksilöitävä selkeästi ja ilmoitettava asianomaisia mittayksiköitä käyttäen. On ilmoitettava myös määritysmenetelmä, mukaan luettuina mittaus- ja vertailuolosuhteet, jos se on merkityksellistä numeerisen arvon tulkinnan kannalta. Ellei toisin mainita, normaalilämpötila on 20 °C ja normaalipaine 101,3 kPa.

Alakohdissa 9.1 ja 9.2 luetellut ominaisuudet voidaan esittää luettelona. Ominaisuuksien luetteloimisjärjestys voi alakohdissa olla erilainen, jos se katsotaan aiheelliseksi.

9.1 Fysikaalisia ja kemiallisia perusominaisuuksia koskevat tiedot

Kussakin käyttöturvallisuustiedotteessa on esitettävä jäljempänä mainitut ominaisuudet. Jos ilmoitetaan, että tiettyä ominaisuutta ei ole, tai jos tiettyä ominaisuutta koskevaa tietoa ei ole saatavilla, on siitä mainittava selkeästi ja mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava syyt.

Olomuoto

Ilmoitetaan olomuoto (kaasu, neste tai kiinteä) pääsääntöisesti normaalilämpötilassa ja -paineessa.

Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä I olevassa 1.0 kohdassa annettuja kaasun, nesteen ja kiinteän aineen määritelmiä.

Väri

Ilmoitetaan toimitetun aineen tai seoksen väri.

Jos sama käyttöturvallisuustiedote kattaa seoksen eri variantteja, joiden värit voivat poiketa toisistaan, värin kuvaamiseen voidaan käyttää termiä ”useita”.

Haju

Annetaan laadullinen kuvaus hajusta, jos se on yleisesti tunnettu tai kuvattu alan kirjallisuudessa.

Ilmoitetaan hajukynnys (laadullinen tai määrällinen), jos se on saatavilla.

Sulamis- ja jäätymispiste

Ei koske kaasuja.

Sulamis- ja jäätymispiste ilmoitetaan normaalipaineessa.

Jos sulamispiste on korkeampi kuin menetelmän mittausalueen yläraja, ilmoitetaan korkein lämpötila, jossa sulamispistettä ei havaittu.

Jos ennen sulamista tai sen aikana esiintyy hajoamista tai sublimoitumista, se mainitaan.

Vahojen ja tahnojen tapauksessa voidaan sulamis- ja jäätymispisteen asemesta ilmoittaa pehmenemispiste tai -alue.

Jos seoksen sulamis- tai jäätymispisteen määrittäminen ei ole teknisesti mahdollista, se mainitaan.

Kiehumispiste tai kiehumisen alkamislämpötila ja kiehumisalue

Ominaisuudet ilmoitetaan normaalipaineessa. Jos kiehumispiste on hyvin korkea tai kun hajoamista tapahtuu ennen kiehumista normaalipaineessa, voidaan kuitenkin ilmoittaa kiehumispiste matalammassa paineessa.

Jos kiehumispiste on korkeampi kuin menetelmän mittausalueen yläraja, ilmoitetaan korkein lämpötila, johon mennessä kiehumispistettä ei havaittu saavutetun.

Jos ennen kiehumista tai sen aikana esiintyy hajoamista, se mainitaan.

Jos seoksen kiehumispisteen tai -alueen määrittäminen ei ole teknisesti mahdollista, se mainitaan. Tällöin ilmoitetaan myös alimmassa lämpötilassa kiehuvan aineosan kiehumispiste.

Syttyvyys

Koskee kaasuja, nesteitä ja kiinteitä aineita.

Ilmoitetaan, onko aine tai seos helposti syttyvä eli voiko se syttyä tai voidaanko se sytyttää, vaikka sitä ei olisikaan luokiteltu syttyväksi.

Lisäksi voidaan antaa saatavilla olevia ja tarkoituksenmukaisia muita tietoja esimerkiksi siitä, johtaako syttyminen muuhun kuin tavanomaiseen palamiseen (esim. räjähdykseen), tai syttyvyydestä normaalista poikkeavissa olosuhteissa.

Syttyvyydestä voidaan antaa tarkempia, asianomaiseen vaaraluokitukseen perustuvia tietoja. Kohdassa 9.2.1 annettavia tietoja ei ilmoiteta tässä kohdassa.

Alempi ja ylempi räjähdysraja ( 39 )

Ei koske kiinteitä aineita.

Syttyvien nesteiden osalta on ilmoitettava ainakin alempi räjähdysraja. Jos leimahduspiste on noin –25 °C tai korkeampi, ei välttämättä voida määrittää ylempää räjähdysrajaa normaalilämpötilassa. Tällöin on suositeltavaa ilmoittaa ylempi räjähdysraja korkeammassa lämpötilassa. Jos leimahduspiste on yli 20 °C, ei välttämättä voida määrittää alempaa tai ylempää räjähdysrajaa normaalilämpötilassa. Tällöin on suositeltavaa ilmoittaa sekä alempi että ylempi räjähdysraja korkeammassa lämpötilassa.

Leimahduspiste

Ei koske kaasuja, aerosoleja eikä kiinteitä aineita.

Seosten osalta ilmoitetaan seosta koskeva arvo, jos sellainen on saatavilla. Muussa tapauksessa ilmoitetaan niiden aineiden leimahduspisteet, joilla ne ovat alimmat.

Itsesyttymislämpötila

Koskee vain kaasuja ja nesteitä.

Seosten osalta ilmoitetaan seosta koskeva itsesyttymislämpötila, jos se on saatavilla. Jos seosta koskevaa arvoa ei ole saatavilla, ilmoitetaan niiden aineosien itsesyttymislämpötilat, joilla ne ovat alimmat.

Hajoamislämpötila

Koskee vain itsereaktiivisia aineita ja seoksia, orgaanisia peroksideja ja muita aineita ja seoksia, jotka voivat hajota.

Ilmoitetaan itsekiihtyvän hajoamisen lämpötila (SADT) ja tilavuus, jota se koskee, tai hajoamisen alkamislämpötila.

Täsmennetään, onko ilmoitettu lämpötila SADT vai hajoamisen alkamislämpötila.

Jos hajoamista ei ole havaittu, ilmoitetaan, mihin lämpötilaan mennessä hajoamista ei havaittu esimerkiksi seuraavasti: ”hajoamista ei havaittu lämpötilassa x °C tai alle”.

Ei koske kaasuja.

Ilmoitetaan toimitettavan aineen tai seoksen pH, tai jos tuote on kiinteä, sen pH vesipitoisessa nesteessä tai liuoksessa, josta ilmoitetaan myös pitoisuus.

Ilmoitetaan testattavan aineen tai vesiseoksen pitoisuus.

Kinemaattinen viskositeetti

Koskee vain nesteitä.

Käytettävä mittayksikkö on mm2/s.

Ei-newtonisten nesteiden tapauksessa ilmoitetaan niiden tiksotrooppisuus tai reopeksisuus.

Liukoisuus

Liukoisuus ilmoitetaan pääsääntöisesti normaalilämpötilassa.

Ilmoitetaan vesiliukoisuus.

Lisäksi voidaan ilmoittaa liukoisuus muihin polaarisiin ja ei-polaarisiin liuottimiin.

Seosten osalta ilmoitetaan, onko seos täysin vai vain osittain liukoinen tai sekoittuva veteen tai muuhun liuottimeen.

Nanomuotojen osalta ilmoitetaan vesiliukoisuuden lisäksi liukenemisnopeus veteen tai muihin asianmukaisiin biologisiin tai ympäristön väliaineisiin.

Jakautumiskerroin n-oktanoli-vesi (log-keskiarvo)

Ei koske epäorgaanisia ja ionisia nesteitä eikä pääsääntöisesti seoksia.

Ilmoitetaan, perustuuko ilmoitettu arvo testaukseen vai laskentaan.

Kun kyse on aineiden nanomuodoista, joihin ei sovelleta n-oktanoli–vesi-jakautumiskerrointa, ilmoitetaan niiden dispersion stabiilisuus eri väliaineissa.

Höyrynpaine

Höyrynpaine ilmoitetaan pääsääntöisesti normaalilämpötilassa.

Haihtuvien nesteiden osalta ilmoitetaan lisäksi höyrynpaine lämpötilassa 50 °C.

Jos samaa käyttöturvallisuustiedotetta käytetään kattamaan nesteseoksen tai nesteytetyn kaasuseoksen eri variantteja, ilmoitetaan höyrynpaineen vaihtelualue.

Kun kyse on nesteseoksista tai nesteytetyistä kaasuseoksista, ilmoitetaan höyrynpaineen vaihtelualue tai vähintään haihtuvimpien aineosien höyrynpaine, kun seoksen höyrynpaine määräytyy pääasiassa kyseisten aineosien höyrynpaineen perusteella.

Lisäksi voidaan ilmoittaa höyryn kyllästymispitoisuus.

Tiheys ja/tai suhteellinen tiheys

Koskee vain nesteitä ja kiinteitä aineita.

Tiheys ja suhteellinen tiheys ilmoitetaan pääsääntöisesti normaalilämpötilassa ja -paineessa.

Lisäksi ilmoitetaan absoluuttinen tiheys ja/tai suhteellinen tiheys suhteena veden tiheyteen lämpötilassa 4 °C (käytetään myös nimitystä ominaistiheys).

Jos tiheys voi vaihdella esimerkiksi erävalmistuksen vuoksi tai jos samaa käyttöturvallisuustiedotetta käytetään kattamaan useita aineen tai seoksen variantteja, voidaan ilmoittaa vaihteluväli.

Käyttöturvallisuustiedotteessa on mainittava, ilmoitetaanko absoluuttinen tiheys (yksikkö esim. g/cm3 tai kg/m3 ) ja/tai suhteellinen tiheys (yksikötön).

Höyryn suhteellinen tiheys

Koskee vain kaasuja ja nesteitä.

Kaasujen osalta ilmoitetaan kaasun suhteellinen tiheys suhteena ilman tiheyteen lämpötilassa 20 °C.

Nesteiden osalta ilmoitetaan höyryn suhteellinen tiheys suhteena ilman tiheyteen lämpötilassa 20 °C.

Nesteiden osalta voidaan ilmoittaa myös höyry-ilmaseoksen suhteellinen tiheys D m lämpötilassa 20 °C.

Hiukkasten ominaisuudet

Koskee vain kiinteitä aineita.

Ilmoitetaan hiukkaskoko (ekvivalenttihalkaisijan mediaani, halkaisijan laskentamenetelmä (lukumäärä-, pinta-ala- tai tilavuusperusteinen) ja mediaaniarvon vaihteluväli). Lisäksi voidaan ilmoittaa muita ominaisuuksia, kuten kokojakauma (esim. vaihteluvälinä), muoto ja muotosuhde, aggregaatio- ja agglomeraatiotaso, ominaispinta-ala ja pölyävyys. Jos aine on nanomuotoinen tai jos toimitettu seos sisältää nanomuodon, nämä ominaisuudet ilmoitetaan tässä alakohdassa tai niihin viitataan, jos ne on jo mainittu muualla käyttöturvallisuustiedotteessa.

9.2 Muut tiedot

Edellä 9.1 kohdassa mainittujen ominaisuuksien lisäksi ilmoitetaan muut fysikaaliset ja kemialliset parametrit, kuten 9.2.1 ja 9.2.2 alakohdassa luetellut ominaisuudet, jos niiden ilmoittamisella on merkitystä aineen tai seoksen turvallisen käytön kannalta.

9.2.1 Fysikaalisiin vaaraluokkiin liittyvät tiedot

Tässä alakohdassa luetellaan ominaisuudet, turvallisuusominaisuudet ja testitulokset, jotka voi olla hyvä sisällyttää käyttöturvallisuustiedotteeseen, kun aine tai seos on luokiteltu asianomaiseen fysikaaliseen vaaraluokkaan. Lisäksi voi olla aiheellista ilmoittaa tiedot, joiden katsotaan olevan merkityksellisiä tietyn fysikaalisen vaaran osalta mutta jotka eivät johda luokitukseen (esimerkiksi negatiiviset testitulokset, joiden arvo on lähellä kriteeriarvoa).

Tietojen yhteydessä voidaan ilmoittaa sen vaaraluokan nimi, johon tiedot liittyvät.

Räjähteet

Tätä kohtaa sovelletaan myös asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä I olevan 2.1.3 kohdan huomautuksessa 2 tarkoitettuihin aineisiin ja seoksiin sekä muihin aineisiin ja seoksiin, jotka reagoivat positiivisesti kuumennettaessa suljetussa astiassa.

Voidaan antaa seuraavat tiedot:

iskuherkkyys

ii)

vaikutus kuumennettaessa suljetussa astiassa

iii)

vaikutus sytytettäessä suljetussa astiassa

iv)

törmäysherkkyys

kitkaherkkyys

vi)

terminen stabiilisuus

vii)

pakkaus (tyyppi, koko, aineen tai seoksen nettomassa), jonka perusteella luokitus räjähteiden luokan vaarallisuusluokkaan on tehty tai jonka perusteella aine tai seos on vapautettu räjähteeksi luokittelusta.

Syttyvät kaasut

Puhtaiden syttyvien kaasujen osalta voidaan antaa kohdan 9.1 alakohdassa g tarkoitettuja räjähdysrajoja koskevien tietojen lisäksi seuraavat tiedot:

T Ci (syttyvän kaasun suurin pitoisuus, jossa se typpeen sekoitettuna ei ole syttyvä ilmassa, mooliprosentteina)

ii)

peruspalamisnopeus, jos kaasu on luokiteltu kategoriaan 1B peruspalamisnopeuden perusteella.

Syttyvän kaasuseoksen osalta voidaan antaa kohdan 9.1 alakohdassa g tarkoitettuja räjähdysrajoja koskevien tietojen lisäksi seuraavat tiedot:

räjähdysrajat, jos testattu, tai maininta siitä, perustuuko luokitus ja kategoria laskentaan

ii)

peruspalamisnopeus, jos kaasuseos on luokiteltu kategoriaan 1B peruspalamisnopeuden perusteella.

Aerosolit

Voidaan ilmoittaa syttyvien aineosien kokonaisprosenttiosuus (massan mukaan), ellei aerosolia ole luokiteltu kategorian 1 aerosoliksi, koska se sisältää enemmän kuin 1 massaprosenttia syttyviä aineosia tai sen palamislämpö on vähintään 20 kJ/g eikä sille ole suoritettu syttyvyysluokitusmenettelyä (ks. asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä I olevan 2.3.2.2 kohdan huomautus).

Hapettavat kaasut

Puhtaan kaasun osalta voidaan ilmoittaa happiekvivalenttikerroin C i, joka on määritetty standardin ISO 10156 ”Gases and gas mixtures. Determination of fire potential and oxidizing ability for the selection of cylinder valve outlets” tai vastaavan menetelmän mukaisesti.

Kaasuseoksen osalta voidaan mainita ilmaisu ”hapettava kaasu, kategoria 1 (testattu standardin ISO 10156 (tai vastaavan menetelmän) mukaisesti)” tai standardin ISO 10156 tai vastaavan menetelmän mukaisesti laskettu hapetuskyky.

Paineen alaiset kaasut

Puhtaan kaasun osalta voidaan ilmoittaa kriittinen lämpötila.

Kaasuseoksen osalta voidaan ilmoittaa pseudokriittinen lämpötila.

Syttyvät nesteet

Jos aine tai seos on luokiteltu syttyväksi nesteeksi, tässä kohdassa ei tarvitse ilmoittaa kiehumis- ja leimahduspistettä koskevia tietoja, koska ne ilmoitetaan kohdan 9.1 mukaisesti. Palamisen ylläpitämistä koskevat tiedot voidaan antaa.

Syttyvät kiinteät aineet

Voidaan antaa seuraavat tiedot:

palamisnopeus tai metallijauheiden tapauksessa palamisaika

ii)

ilmoitus siitä, onko kostean vyöhykkeen testi hyväksytty.

Itsereaktiiviset aineet ja seokset

Edellä 9.1 kohdan j alakohdassa tarkoitetun SADT-lämpötilan lisäksi voidaan antaa seuraavat tiedot:

hajoamislämpötila

ii)

detonaatio-ominaisuudet

iii)

humahdusominaisuudet

iv)

vaikutus kuumennettaessa suljetussa astiassa

räjähdysvoima, tapauksen mukaan.

Pyroforiset nesteet

Voidaan antaa tiedot itsesyttymisestä tai suodatinpaperin hiillyttämisestä.

Pyroforiset kiinteät aineet

Voidaan antaa seuraavat tiedot:

maininta siitä, syttyykö aine itsestään kaadettaessa tai viiden minuutin kuluessa sen jälkeen, kun kyse on jauhemaisesta kiinteästä aineesta

ii)

maininta siitä, voivatko pyroforiset ominaisuudet muuttua ajan mittaan.

Itsestään kuumenevat aineet ja seokset

Voidaan antaa seuraavat tiedot:

maininta siitä, syttyykö aine tai seos itsestään, ja saavutettu suurin lämpötilannousu

ii)

asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä I olevassa 2.11.4.2 kohdassa tarkoitettujen seulontatestien tulokset, jos ne ovat merkityksellisiä ja saatavilla.

Aineet ja seokset, jotka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittävät syttyviä kaasuja

Voidaan antaa seuraavat tiedot:

kehitetyn kaasun tunnistetiedot, jos tiedossa

ii)

maininta siitä, syttyykö kehittynyt kaasu itsestään

iii)

kaasun kehittymisnopeus.

Hapettavat nesteet

Voidaan antaa tiedot itsesyttymisestä sekoitettuna selluloosan kanssa.

Hapettavat kiinteät aineet

Voidaan antaa tiedot itsesyttymisestä sekoitettuna selluloosan kanssa.

Orgaaniset peroksidit

Kohdan 9.1 j alakohdassa tarkoitetun SADT-lämpötilan lisäksi voidaan antaa seuraavat tiedot:

hajoamislämpötila

ii)

detonaatio-ominaisuudet

iii)

humahdusominaisuudet

iv)

vaikutus kuumennettaessa suljetussa astiassa

räjähdysvoima.

Metalleja syövyttävät aineet ja seokset

Voidaan antaa seuraavat tiedot:

metallit, joita aine tai seos syövyttää

ii)

korroosionopeus ja maininta, koskeeko se terästä vai alumiinia

iii)

viittaus muihin käyttöturvallisuustiedotteen kohtiin yhteensopivien tai yhteensopimattomien materiaalien osalta.

Flegmatoidut räjähteet

Voidaan antaa seuraavat tiedot:

käytetyt flegmatointiaineet

ii)

eksoterminen hajoamisenergia

iii)

korjattu palamisnopeus (Ac)

iv)

flegmatoidun räjähteen räjähdysominaisuudet flegmatoidussa muodossa.

9.2.2 Muut turvallisuusominaisuudet

Seuraavassa luetellut aineen tai seoksen ominaisuudet, turvallisuusominaisuudet ja testitulokset voi olla hyödyllistä ilmoittaa:

mekaaninen herkkyys

itsekiihtyvän polymerisaation lämpötila

räjähtävän pöly-ilmaseoksen muodostuminen

happo- tai emäskapasiteetti

haihtumisnopeus

sekoittuvuus

johtavuus

syövyttävyys

kaasuryhmä

hapetus-pelkistyspotentiaali

radikaalien muodostumispotentiaali

fotokatalyyttiset ominaisuudet.

Ilmoitetaan myös muut fysikaaliset ja kemialliset parametrit, jos ilmoittamisella on merkitystä aineen tai seoksen turvallisen käytön kannalta.

10. KOHTA 10: Stabiilisuus ja reaktiivisuus

Käyttöturvallisuustiedotteen tässä kohdassa kuvataan aineen tai seoksen stabiilisuus ja mahdolliset vaaralliset reaktiot tietyissä käyttöolosuhteissa tai ympäristöpäästöjen seurauksena. Tarvittaessa viitataan käytettyihin tutkimusmenetelmiin. Jos ilmoitetaan, että tiettyä ominaisuutta ei ole, tai jos tiettyä ominaisuutta koskevaa tietoa ei ole saatavilla, on mainittava syyt.

10.1 Reaktiivisuus

10.1.1 Kuvataan aineen tai seoksen reaktiivisuusvaarat. Annetaan aineesta tai koko seoksesta saatavilla olevat tutkimustulokset. Tiedot voivat kuitenkin perustua myös yleiseen tietoaineistoon aine- tai seosluokasta tai -ryhmästä, jos se kuvaa riittävällä tavalla aineen tai seoksen ennakoitua vaaraa.

10.1.2 Jos seosta koskevia tietoja ei ole saatavilla, annetaan seoksen sisältämiä aineita koskevat tiedot. Yhteensopimattomuutta määritettäessä on otettava huomioon aineet, säiliöt ja epäpuhtaudet, joille aine tai seos saattaa altistua kuljetuksen, varastoinnin ja käytön aikana.

10.2 Kemiallinen stabiilisuus

Ilmoitetaan, onko aine tai seos stabiili vai epästabiili, kun sitä varastoidaan ja käsitellään tavanomaisissa ja ennakoiduissa ympäristön lämpötila- ja paineolosuhteissa. Kuvataan kaikki stabilisaattorit, joita käytetään tai jotka ovat tarpeen aineen tai seoksen kemiallisen stabiilisuuden säilymiseksi. Mainitaan kaikki turvallisuuden kannalta merkittävät muutokset aineen tai seoksen fysikaalisessa olomuodossa. Flegmatoitujen räjähteiden osalta annetaan tiedot säilyvyydestä ja ohjeet flegmatoinnin varmentamisesta. Lisäksi on mainittava, että flegmatointiaineen poistaminen tekee tuotteesta räjähtävän.

10.3 Vaarallisten reaktioiden mahdollisuus

Tarvittaessa mainitaan, jos aine tai seos voi reagoida tai polymeroitua ja vapauttaa liikapainetta tai -lämpöä tai aiheuttaa muita vaarallisia olosuhteita. Kuvataan olosuhteet, joissa vaarallisia reaktioita saattaa tapahtua.

10.4 Vältettävät olosuhteet

Luetellaan olosuhteet, kuten lämpötila, paine, valo, isku, staattinen sähkö, tärinä tai muut fysikaaliset rasitteet, jotka voivat johtaa vaaratilanteeseen (”vältettävät olosuhteet”), ja tarvittaessa kuvataan lyhyesti toimenpiteet, joihin on ryhdyttävä tällaisiin vaaroihin liittyvien riskien hallitsemiseksi. Flegmatoitujen räjähteiden osalta annetaan tiedot toimenpiteistä, jotka on toteutettava sen välttämiseksi, että flegmatointiaine poistetaan tahattomasti. Lisäksi luetellaan vältettävät olosuhteet, jos aineen tai seoksen flegmatointi ei ole riittävä.

10.5 Yhteensopimattomat materiaalit

Luetellaan aine- tai seosryhmät tai tietyt aineet, kuten vesi, ilma, hapot, emäkset tai hapettavat aineet, joiden kanssa aine tai seos saattaa reagoida ja aiheuttaa vaaratilanteen (esimerkiksi räjähdyksen, myrkyllisten tai syttyvien materiaalien päästön tai liiallisen lämmön vapautumisen), ja tarvittaessa kuvataan lyhyesti toimenpiteet, joihin on ryhdyttävä tällaisiin vaaroihin liittyvien riskien hallitsemiseksi.

10.6 Vaaralliset hajoamistuotteet

Luetellaan tunnetut ja kohtuullisesti ennakoitavat vaaralliset hajoamistuotteet, joita syntyy käytön, päästöjen, varastoinnin ja kuumentamisen aikana. Vaaralliset palamistuotteet sisällytetään käyttöturvallisuustiedotteen kohtaan 5.

11. KOHTA 11: Myrkyllisyyteen liittyvät tiedot

Käyttöturvallisuustiedotteen tämä kohta on tarkoitettu lähinnä lääketieteen ammattilaisten, työterveyden ja -turvallisuuden ammattilaisten ja toksikologien käyttöön. Tässä kuvataan tiiviisti mutta kattavasti ja ymmärrettävästi erilaiset myrkylliset (terveyteen kohdistuvat) vaikutukset ja annetaan kyseisten vaikutusten tunnistamiseksi käytettävät saatavilla olevat tiedot, tarvittaessa myös toksikokinetiikkaa, aineenvaihduntaa ja jakautumista elimistöön koskevat tiedot. Tämän kohdan tietojen on vastattava rekisteröinnissä ja/tai kemikaaliturvallisuusraportissa (jos se vaaditaan) annettuja tietoja sekä aineen tai seoksen luokitusta.

11.1 Tiedot asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 määritellyistä vaaraluokista

Annetaan tiedot seuraavista merkityksellisistä vaaraluokista:

välitön myrkyllisyys

ihosyövyttävyys/ihoärsytys

vakava silmävaurio/silmä-ärsytys

hengitysteiden tai ihon herkistyminen

sukusolujen perimää vaurioittavat vaikutukset

syöpää aiheuttavat vaikutukset

lisääntymiselle vaaralliset vaikutukset

elinkohtainen myrkyllisyys – kerta-altistuminen

elinkohtainen myrkyllisyys – toistuva altistuminen

aspiraatiovaara.

Nämä vaarat on aina mainittava käyttöturvallisuustiedotteessa.

Rekisteröitävien aineiden osalta annetaan yhteenveto tiedoista, jotka on saatu liitteiden VII–XI soveltamisesta, ja tarvittaessa on myös viitattava käytettyihin tutkimusmenetelmiin. Rekisteröitävistä aineista ilmoitetaan myös tulokset saatavilla olevien tietojen vertailusta niihin kriteereihin, jotka on asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 vahvistettu kategorioihin 1A ja 1B kuuluville CMR-aineille, tämän asetuksen liitteen I kohdan 1.3.1 mukaisesti.

11.1.1

Tiedot annetaan jokaisesta vaaraluokasta tai sen jaottelusta. Jos todetaan, että ainetta tai seosta ei ole luokiteltu tietyn vaaraluokan tai jaottelun osalta, käyttöturvallisuustiedotteessa on selkeästi mainittava, onko syynä tietojen puuttuminen, tekninen mahdottomuus saada tietoja, tietojen epäluotettavuus vai se, että tiedot ovat kyllä luotettavia mutta eivät riittäviä luokituksen tekemistä varten; viimeksi mainitussa tapauksessa käyttöturvallisuustiedotteessa on oltava täsmennys ”saatavilla olevien tietojen perusteella luokituskriteerit eivät täyty”.

11.1.2

Tässä alakohdassa olevat tiedot koskevat ainetta tai seosta sellaisena kuin se on saatettu markkinoille. Seoksen osalta tiedoissa olisi kuvattava koko seoksen myrkylliset ominaisuudet, paitsi jos asetuksen (EY) N:o 1272/2008 6 artiklan 3 kohtaa sovelletaan. Seoksessa olevia vaarallisia aineita koskevat merkitykselliset myrkylliset ominaisuudet ilmoitetaan myös, jos ne ovat tiedossa, esimerkiksi LD50-arvot, välittömän myrkyllisyyden estimaatit tai LC50-arvot.

11.1.3

Jos aineesta tai seoksesta on olemassa huomattavat määrät tutkimustuloksia, voi olla tarpeen esittää yhteenveto käytettyjen ratkaisevien tutkimusten tuloksista esimerkiksi altistumisreitin mukaan.

11.1.4

Jos luokituskriteerit eivät täyty tietyn vaaraluokan osalta, tätä päätelmää tukevat tiedot on toimitettava.

11.1.5

Todennäköisiä altistumisreittejä koskevat tiedot

Annetaan tiedot todennäköisistä altistumisreiteistä ja aineen tai seoksen vaikutuksista kunkin mahdollisen altistumisreitin osalta eli suun kautta (nieltynä), hengitettynä taikka iho- tai silmäaltistuksen kautta. Jos terveysvaikutuksia ei tunneta, se on mainittava.

11.1.6

Fysikaalisiin, kemiallisiin ja myrkyllisiin erityispiirteisiin liittyvät oireet

Kuvataan mahdolliset terveydelle aiheutuvat haitalliset vaikutukset ja oireet, jotka liittyvät aineelle tai seokselle ja sen aineosille tai tunnetuille sivutuotteille altistumiseen. Annetaan saatavilla olevat tiedot altistumisen jälkeisistä oireista, jotka liittyvät aineen tai seoksen fysikaalisiin, kemiallisiin ja myrkyllisiin erityispiirteisiin. Oireet kuvataan ensimmäisistä oireista alhaisella altistumistasolla aina vakavan altistumisen seurauksiin, esimerkiksi ”voi esiintyä päänsärkyä ja huimausta, joka johtaa pyörtymiseen tai tajuttomuuteen; suuri annos voi johtaa koomaan ja kuolemaan”.

11.1.7

Lyhyt- ja pitkäaikaisesta altistumisesta johtuvat viivästyneet ja välittömät vaikutukset sekä krooniset vaikutukset

Annetaan tiedot siitä, onko lyhyt- tai pitkäaikaisen altistumisen jälkeen odotettavissa viivästyneitä tai välittömiä vaikutuksia. Lisäksi annetaan tiedot välittömistä ja kroonisista terveysvaikutuksista, jotka liittyvät ihmisen altistumiseen aineelle tai seokselle. Jos ihmisillä saatuja tietoja ei ole saatavilla, tehdään kokeellisista tiedoista yhteenveto, jossa annetaan seikkaperäisesti joko eläimillä saadut tiedot ja selkeästi yksilöity eläinlaji tai in vitro -kokeista saadut tiedot ja selkeästi yksilöidyt solutyypit. Ilmoitetaan, perustuvatko myrkyllisyyttä koskevat tiedot ihmisillä vai eläimillä vai in vitro -kokeista saatuihin tietoihin.

11.1.8

Yhteisvaikutukset

Yhteisvaikutuksia koskevat tiedot annetaan, jos ne ovat merkityksellisiä ja saatavilla.

11.1.9

Tiettyjen tietojen puuttuminen

Aina ei ehkä ole mahdollista saada tietoja aineen tai seoksen vaaroista. Jos tietystä aineesta tai seoksesta ei ole saatavilla tietoja, voidaan soveltuvin osin käyttää tietoja samankaltaisista aineista tai seoksista edellyttäen, että samankaltainen aine tai seos on olemassa. Jos tiettyjä tietoja ei käytetä tai tietoja ei ole saatavilla, se on ilmaistava selkeästi.

11.1.10

Seokset

Jos tiettyä terveysvaikutusta ei ole testattu koko seoksen osalta, annetaan asianomaiset tiedot kohdassa 3 luetelluista merkityksellisistä aineista.

11.1.11

Seosta vai ainetta koskevat tiedot

11.1.11.1 Seoksessa olevien aineiden välillä voi kehossa syntyä yhteisvaikutuksia, mikä johtaa erilaiseen imeytymisnopeuteen, aineenvaihduntaan ja eritykseen. Tämän seurauksena myrkyllisyysvaikutus voi muuttua ja seoksen kokonaismyrkyllisyys voi olla erilainen kuin sen sisältämien aineiden. Tämä on otettava huomioon ilmoitettaessa toksikologisia tietoja käyttöturvallisuustiedotteen tässä alakohdassa.

11.1.11.2 On tarkasteltava, riittääkö kunkin aineen pitoisuus muuttamaan seoksen terveyteen kohdistuvia kokonaisvaikutuksia. Myrkkyvaikutuksia koskevat tiedot esitetään jokaisen aineen osalta lukuun ottamatta seuraavia tapauksia:

jos tiedot ovat päällekkäiset, ne ilmoitetaan ainoastaan kerran koko seoksen osalta, esimerkiksi kun kaksi ainetta aiheuttaa kumpikin oksentelua ja ripulia;

jos on epätodennäköistä, että kyseiset vaikutukset esiintyvät kyseisillä pitoisuuksilla, esimerkiksi kun lievästi ärsyttävä aine laimennetaan alle tietyn pitoisuuden liuoksessa, joka ei ole ärsyttävää;

jos seoksen sisältämien aineiden välistä vuorovaikutusta koskevia tietoja ei ole saatavilla, ei saa tehdä oletuksia, vaan jokaisen aineen terveysvaikutukset on ilmoitettava erikseen.

11.2 Tiedot muista vaaroista

11.2.1 Hormonitoimintaa häiritsevät ominaisuudet

Annetaan tiedot hormonitoimintaa häiritsevien ominaisuuksien aiheuttamista haitallisista terveysvaikutuksista, jos saatavilla, sellaisten aineiden osalta, joilla on kohdassa 2.3 ilmoitettu olevan hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia. Tiedoissa on esitettävä lyhyet tiivistelmät tiedoista, jotka on saatu vastaavissa asetuksissa ((EY) N:o 1907/2006, (EU) 2017/2100 ja (EU) 2018/605) vahvistettujen arviointiperusteiden soveltamisesta ja jotka ovat merkityksellisiä arvioitaessa hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia ihmisten terveyden kannalta.

11.2.2 Muut tiedot

Haitallisia terveysvaikutuksia koskevat muut merkitykselliset tiedot on annettava, vaikka niitä ei luokituskriteereissä vaadittaisi.

12. KOHTA 12: Tiedot vaarallisuudesta ympäristölle

Käyttöturvallisuustiedotteen tässä kohdassa annetaan tiedot, joiden avulla arvioidaan ympäristöön päässeen aineen tai seoksen ympäristövaikutukset. Käyttöturvallisuustiedotteen kohdissa 12.1–12.7 annetaan lyhyt yhteenveto tiedoista, joihin kuuluvat saatavilla olevat merkitykselliset tutkimustulokset sekä selkeä maininta lajeista, väliaineista, yksiköistä, tutkimuksen kestosta ja olosuhteista. Nämä tiedot voivat olla apuna päästöjen käsittelyssä ja arvioitaessa jätteen käsittelykäytäntöjä, päästöjen estämistä, onnettomuuspäästöjä koskevia toimenpiteitä ja kuljetusta. Jos ilmoitetaan, että tiettyä ominaisuutta ei ole (koska saatavilla olevien tietojen mukaan aine tai seos ei täytä luokittelukriteerejä), tai jos tiettyä ominaisuutta koskevaa tietoa ei ole saatavilla, on mainittava syyt. Lisäksi jos ainetta tai seosta ei luokitella muista syistä (esimerkiksi siksi, että on teknisesti mahdotonta saada tietoja tai tiedot ovat epäluotettavia), asiasta on mainittava selkeästi käyttöturvallisuustiedotteessa.

Jotkin ominaisuudet, eli biokertyvyys, pysyvyys ja hajoavuus, ovat ainekohtaisia, ja niitä koskevat saatavilla olevat ja tarkoituksenmukaiset tiedot on annettava jokaisesta seoksen sisältämästä merkityksellisestä aineesta (eli aineista, jotka on mainittava käyttöturvallisuustiedotteen kohdassa 3 ja jotka ovat ympäristölle vaarallisia tai PBT/vPvB-aineita). Myös aineiden ja seosten hajoamisessa syntyvistä vaarallisista muuntumistuotteista on annettava tietoja.

Tämän kohdan tietojen on vastattava rekisteröinnissä ja/tai kemikaaliturvallisuusraportissa (jos se vaaditaan) annettuja tietoja sekä aineen tai seoksen luokitusta.

Jos saatavilla on luotettavia ja merkityksellisiä kokeellisia tietoja, ne on ilmoitettava ja niitä on pidettävä ensisijaisina malleista saatuihin tietoihin nähden.

12.1 Myrkyllisyys

Annetaan saatavilla olevat myrkyllisyystiedot, jotka on saatu vesieliöillä ja/tai maaperän eliöillä suoritetuista tutkimuksista. Niihin kuuluvat merkitykselliset saatavilla olevat tiedot myrkyllisyydestä vesieliöille, sekä välittömistä että pitkäaikaisista vaikutuksista kaloille, äyriäisille, leville ja muille vesikasveille. Lisäksi annetaan maaperän mikro- ja makroeliöitä ja muita ympäristön kannalta merkityksellisiä eliöitä, kuten lintuja, mehiläisiä ja kasveja koskevia myrkyllisyystietoja, jos niitä on saatavilla. Jos aine tai seos estää mikro-organismien toimintaa, mainitaan mahdolliset vaikutukset jätevesien käsittelylaitoksiin.

Jos kokeellisia tietoja ei ole saatavilla, toimittajan on selvitettävä, voidaanko antaa luotettavia ja merkityksellisiä malleista saatuja tietoja.

Rekisteröitävien aineiden osalta annetaan yhteenveto tiedoista, jotka on johdettu tämän asetuksen liitteitä VII–XI soveltamalla.

12.2 Pysyvyys ja hajoavuus

Hajoavuudella tarkoitetaan aineen tai seoksessa olevien tiettyjen aineiden kykyä hajota ympäristössä joko biologisen hajoamisen tai muiden prosessien, kuten hapettumisen tai hydrolyysin kautta. Pysyvyydellä eli hitaalla hajoamisella tarkoitetaan sitä, ettei hajoamista ole osoitettu liitteessä XIII olevassa 1.1.1 ja 1.2.1 kohdassa määritellyissä tilanteissa. On toimitettava pysyvyyden ja hajoavuuden arvioinnin kannalta merkitykselliset tutkimustulokset, jos ne ovat saatavilla. Jos ilmoitetaan hajoamisen puoliintumisajat, on mainittava, viittaavatko ne mineralisaatioon vai primaariseen hajoavuuteen. Aineen taikka seoksen sisältämien tiettyjen aineiden kyky hajota jätevesien käsittelylaitoksessa on myös mainittava.

Jos kokeellisia tietoja ei ole saatavilla, toimittajan on selvitettävä, voidaanko antaa luotettavia ja merkityksellisiä malleista saatuja tietoja.

Jos nämä tiedot ovat saatavilla ja tarkoituksenmukaisia, ne ilmoitetaan jokaisesta seoksen sisältämästä yksittäisestä aineesta, joka on mainittava käyttöturvallisuustiedotteen kohdassa 3.

12.3 Biokertyvyys

Biokertyvyys on aineen tai seoksen sisältämien tiettyjen aineiden kyky kertyä eliöstöön ja lopulta kulkeutua ravintoketjussa. On toimitettava biokertyvyyden arvioinnin kannalta merkitykselliset tutkimustulokset. Näihin kuuluvat oktanoli–vesi-jakautumiskerroin (Kow) ja biokertyvyystekijä (BCF) tai muut biokertyvyyteen liittyvät merkitykselliset muuttujat ilmoitetaan, jos ne ovat saatavilla.

Jos kokeellisia tietoja ei ole saatavilla, on selvitettävä, voidaanko antaa malleihin perustuvia ennusteita

Jos nämä tiedot ovat saatavilla ja tarkoituksenmukaisia, ne ilmoitetaan jokaisesta seoksen sisältämästä yksittäisestä aineesta, joka on mainittava käyttöturvallisuustiedotteen kohdassa 3.

12.4 Liikkuvuus maaperässä

Liikkuvuudella maaperässä tarkoitetaan aineen tai seoksen aineosien kykyä kulkeutua luonnonvoimien vaikutuksesta pohjavesiin tai kauas päästöpaikasta, jos ainetta pääsee ympäristöön. Tieto liikkuvuudesta maaperässä ilmoitetaan, jos se on saatavilla. Tieto liikkuvuudesta maaperässä voidaan selvittää asianomaisista liikkuvuutta koskevista tiedoista, kuten adsorptiota tai huuhtoutumista koskevat tutkimukset, tunnettu tai ennustettu jakautuminen ympäristön eri osiin tai pintajännitys. Esimerkiksi maa-ainesadsorbtiokertoimen (Koc) arvot voidaan ennustaa Kow-arvosta. Huuhtoutumista ja liikkuvuutta voidaan ennustaa malleista.

Jos nämä tiedot ovat saatavilla ja tarkoituksenmukaisia, ne ilmoitetaan jokaisesta seoksen sisältämästä yksittäisestä aineesta, joka on mainittava käyttöturvallisuustiedotteen kohdassa 3.

12.5 PBT- ja vPvB-arvioinnin tulokset

Jos vaaditaan kemikaaliturvallisuusraportti, on ilmoitettava kemikaaliturvallisuusraportissa olevat PBT- ja vPvB-arvioinnin tulokset.

12.6 Hormonitoimintaa häiritsevät ominaisuudet

Annetaan tiedot hormonitoimintaa häiritsevien ominaisuuksien aiheuttamista haitallisista ympäristövaikutuksista, jos saatavilla, sellaisten aineiden osalta, joilla on kohdassa 2.3 ilmoitettu olevan hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia. Tiedoissa on esitettävä lyhyet tiivistelmät tiedoista, jotka on saatu vastaavissa asetuksissa ((EY) N:o 1907/2006, (EU) 2017/2100 ja (EU) 2018/605) vahvistettujen arviointiperusteiden soveltamisesta ja jotka ovat merkityksellisiä arvioitaessa hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia ympäristön kannalta.

12.7 Muut haitalliset vaikutukset

Annetaan saatavilla olevat tiedot muista mahdollisista ympäristöön kohdistuvista haittavaikutuksista, esimerkiksi käyttäytymisestä ympäristössä (altistuminen), valokemiallisesta otsoninmuodostuskyvystä, otsonia tuhoavasta ominaisvaikutuksesta tai lämmitysvaikutuksesta.

13. KOHTA 13: Jätteiden käsittelyyn liittyvät näkökohdat

Käyttöturvallisuustiedotteen tässä kohdassa annetaan tiedot ainetta tai seosta ja/tai sen säiliötä koskevaa asianmukaista jätehuoltoa varten, jotta voidaan määrittää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY ( 40 ) vaatimusten kanssa yhdenmukaiset turvalliset ja ympäristön kannalta parhaat jätehuollon vaihtoehdot siinä jäsenvaltiossa, jossa käyttöturvallisuustiedote annetaan. Kohdassa 8 annettuja tietoja täydennetään jätteitä käsittelevien henkilöiden turvallisuutta koskevilla tiedoilla.

Jos vaaditaan kemikaaliturvallisuusraportti ja jos jätevaiheanalyysi on tehty, jätehuoltotoimenpiteitä koskevien tietojen on oltava yhdenmukaiset kemikaaliturvallisuusraportissa mainittujen tunnistettujen käyttöjen kanssa ja käyttöturvallisuustiedotteen liitteenä olevan kemikaaliturvallisuusraportin altistumisskenaarioiden kanssa.

13.1 Jätteenkäsittelymenetelmät

Käyttöturvallisuustiedotteen tässä kohdassa

täsmennetään jätteenkäsittelysäiliöt ja -menetelmät, mukaan luettuina sekä aineen tai seoksen että mahdollisen saastuneen pakkausmateriaalin asianmukaiset käsittelymenetelmät (poltto, kierrätys, kaatopaikalle sijoittaminen jne.);

mainitaan fysikaaliset tai kemialliset ominaisuudet, jotka mahdollisesti vaikuttavat jätteenkäsittelyn vaihtoehtoihin;

kehotetaan välttämään aineen laskemista jäteveteen;

yksilöidään tarvittaessa kaikki suositeltuja jätteenkäsittelyvaihtoehtoja koskevat erityiset varotoimet.

On viitattava asiaan liittyviin jätteitä koskeviin unionin säännöksiin tai, jos niitä ei ole, asiaan liittyviin voimassa oleviin kansallisiin tai alueellisiin määräyksiin.

14. KOHTA 14: Kuljetustiedot

Käyttöturvallisuustiedotteen tässä kohdassa annetaan tavanomaiset perustiedot kohdassa 1 mainittujen aineiden tai seosten kuljettamisesta ja toimittamisesta rautatie-, maantie-, sisävesi-, meri- tai lentoliikenteessä. Jos tietoja ei ole saatavilla tai ne eivät ole merkityksellisiä, se on mainittava.

Tarvittaessa tässä kohdassa annetaan tiedot kuljetusluokituksesta kunkin seuraavan kansainvälisen sopimuksen, jolla pannaan täytäntöön YK:n mallimääräykset, osalta: sopimus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista (ADR), vaarallisten aineiden kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskeva ohjesääntö (RID) ja eurooppalainen sopimus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä sisävesikuljetuksista (ADN), jotka kaikki kolme on pantu täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2008/68/EY ( 41 ), sekä vaarallisten aineiden kansainvälinen merikuljetussäännöstö (IMDG) ( 42 ) pakattujen tavaroiden kuljetuksen osalta ja irtolastin merikuljetuksia koskevat IMO:n säännöstöt ( 43 ) samoin kuin vaarallisten aineiden ilmakuljetussäännöstön tekniset ohjeet (ICAO-TI) ( 44 ).

14.1 YK-numero tai tunnistenumero

Ilmoitetaan YK-numero tai tunnistenumero (eli aineen, seoksen tai esineen nelimerkkinen numeerinen tunnus, jota edeltävät kirjaimet ”UN” tai ”ID”), joka saadaan YK:n mallimääräyksistä taikka IMDG-, ADR-, RID-, ADN- tai ICAO-TI-säännöstöstä.

14.2 Kuljetuksessa käytettävä virallinen nimi

Ilmoitetaan kuljetuksessa käytettävä virallinen nimi, sellaisena kuin se esitetään YK:n mallimääräysten osan ”Vaarallisten aineiden luettelo” kohdan 3.2 taulukon A sarakkeessa 2 ”Nimi ja kuvaus”, ADR-säännöstössä, RID-säännöstössä tai ADN-säännöstön kohdan 3.2 taulukoissa A ja C, tapauksen mukaan täydennettynä sulkeissa esitettävällä teknisellä nimellä, jollei nimeä ole käytetty tuotetunnisteena alakohdassa 1.1. Jos YK-numero ja kuljetuksessa käytettävä virallinen nimi pysyy muuttumattomana eri kuljetusmuodoissa, tietoa ei tarvitse toistaa. Merikuljetusten tapauksessa ilmoitetaan kuljetuksessa käytettävän virallisen nimen lisäksi tapauksen mukaan IMDG-säännöstön soveltamisalaan kuuluvien kuljetettavien tavaroiden tekninen nimi.

14.3 Kuljetuksen vaaraluokat

Ilmoitetaan kuljetuksen vaaraluokka (ja siihen liittyvät riskit), joka on osoitettu aineelle tai seokselle merkittävimmän vaaran perusteella, jonka se YK:n mallimääräyksen mukaan aiheuttaa. Sisämaakuljetusten osalta ilmoitetaan kuljetuksen vaaraluokka (ja siihen liittyvät riskit), joka on osoitettu aineelle tai seokselle merkittävimmän vaaran perusteella, jonka se ADR:n, RID:n ja ADN:n mukaan aiheuttaa.

14.4 Pakkausryhmä

Tarvittaessa ilmoitetaan YK:n mallimääräyksissä ja ADR-, RID- ja ADN-säännöstöissä vaadittu pakkausryhmänumero. Pakkausryhmänumero osoitetaan tietyille aineille niiden aiheuttaman vaaran asteen mukaan.

14.5 Ympäristövaarat

Ilmoitetaan, onko aine tai seos vaarallinen ympäristölle YK:n mallimääräysten kriteerien mukaan (sellaisina kuin ne ilmenevät ADR:ssä, RID:ssä ja ADN:ssä) ja onko se IMDG-säännöstön ja vaarallisia aineita kuljettavien alusten hätätilanneohjeiden mukainen meriä saastuttava aine. Jos aine tai seos on sallittu tai tarkoitettu kuljetettavaksi sisävesillä säiliöaluksessa, on ilmoitettava, onko aine tai seos ADN:n mukaan vaarallinen ympäristölle ainoastaan säiliöaluksissa.

14.6 Erityiset varotoimet käyttäjälle

Annetaan kaikkien asianomaisten kuljetusmuotojen osalta tiedot kaikista erityisistä varotoimista, joihin käyttäjän olisi tai on ryhdyttävä tai joista hänen olisi tai on oltava tietoinen kuljetuksiin ja siirtoihin liittyvissä asioissa omalla toimialueellaan tai sen ulkopuolella.

14.7 Merikuljetus irtolastina IMO:n asiakirjojen mukaisesti

Tätä kohtaa sovelletaan ainoastaan silloin, kun tavara on tarkoitettu kuljetettavaksi irtolastina seuraavien IMO:n asiakirjojen mukaisesti: SOLAS-yleissopimuksen VI tai VII luku ( 45 ), Marpol-yleissopimuksen liite II tai V, IBC-säännöstö ( 46 ), IMSBC-säännöstö ( 47 ) ja IGC-säännöstö ( 48 ) tai sen edeltäjät EGC-säännöstö ( 49 ) tai GC-säännöstö ( 50 )).

Nestemäisen irtolastin tapauksessa ilmoitetaan laivausasiakirjassa vaadittu tuotteen nimi (jos se on erilainen kuin alakohdassa 1.1 ilmoitettu) IBC-säännöstön 17 ja 18 luvun tuoteluettelossa käytetyn nimen mukaisesti tai IMO:n meriympäristön suojelukomitean (MEPC) kiertokirjeen MEPC.2/Circular ( 51 ) viimeisimmän painoksen mukaisesti. Mainitaan vaadittu laivan tyyppi ja saasteluokka ja IMO:n vaarallisuusluokka Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/59/EY ( 52 ) liitteessä I olevan 3 kohdan B jakson a alakohdan mukaisesti.

Kiinteän irtolastin tapauksessa ilmoitetaan irtolastin kuljetusnimi. Ilmoitetaan, katsotaanko lasti meriympäristön kannalta haitalliseksi (HME) Marpol-yleissopimuksen liitteen V mukaisesti, onko kyse ainoastaan irtolastina vaarallisesta aineesta (MHB) ( 53 ) IMSBC-säännöstön mukaisesti ja mihin lastiryhmään se olisi IMSBC-säännöstön mukaisesti luettava.

Irtolastina kuljetettavan nesteytetyn kaasun tapauksessa ilmoitetaan tuotenimi ja vaadittu laivan tyyppi IGC-säännöstön tai sen aiempien versioiden eli EGC- tai GC-säännöstön mukaisesti.

15. KOHTA 15: Lainsäädäntöä koskevat tiedot

Käyttöturvallisuustiedotteen tässä kohdassa ilmoitetaan ainetta tai seosta koskevat muut lainsäädännölliset tiedot, joita ei ole vielä annettu käyttöturvallisuustiedotteessa (kuten se, kuuluuko aine tai seos seuraavien soveltamisalaan: otsonikerrosta heikentävistä aineista 16 päivänä syyskuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2009 ( 54 ), pysyvistä orgaanisista yhdisteistä sekä direktiivin 79/117/ETY muuttamisesta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 850/2004 ( 55 ) tai vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista 4 päivänä heinäkuuta 2012 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 649/2012 ( 56 )).

15.1 Nimenomaisesti ainetta tai seosta koskevat turvallisuus-, terveys- ja ympäristösäännökset tai -lainsäädäntö

Tässä annetaan asianomaisia unionin turvallisuus-, terveys- ja ympäristösäännöksiä koskevat tiedot (esimerkiksi Seveso-luokka tai neuvoston direktiivin 96/82/EY ( 57 ) liitteessä I nimetyt aineet) tai tiedot aineen tai seoksen (myös seoksen sisältämien aineiden) asemasta kansallisessa lainsäädännössä sekä ohjeet siitä, mihin toimiin vastaanottajan olisi näiden säännösten johdosta ryhdyttävä. Tarvittaessa on ilmoitettava näitä säännöksiä soveltavien jäsenvaltioiden kansalliset lait ja muut mahdollisesti merkitykselliset kansalliset toimenpiteet.

Jos aineeseen tai seokseen, jota tämä käyttöturvallisuustiedote koskee, sovelletaan erityisiä ihmisten terveyden tai ympäristön suojelua koskevia unionin säännöksiä (jos sille esimerkiksi on haettava VII osaston mukainen lupa tai sille voidaan määrätä VIII osaston mukaisia rajoituksia), kyseiset säännökset on ilmoitettava. Jos VII osaston nojalla myönnetyssä luvassa vahvistetaan aineen tai seoksen jatkokäyttäjää koskevia edellytyksiä tai seurantajärjestelyjä, ne ilmoitetaan.

15.2 Kemikaaliturvallisuusarviointi

Käyttöturvallisuustiedotteen tässä kohdassa ilmoitetaan, onko toimittaja suorittanut aineen tai seoksen kemikaaliturvallisuusarvioinnin.

16. KOHTA 16: Muut tiedot

Käyttöturvallisuustiedotteen tässä kohdassa annetaan kaikki kohtiin 1–15 sisältymättömät muut tiedot, myös tiedot käyttöturvallisuustiedotteen tarkistamisesta, esimerkiksi seuraavat:

jos kyseessä on käyttöturvallisuustiedotteen tarkistaminen, selkeä maininta siitä, mitä muutoksia tiedotteen edelliseen versioon on tehty, ellei tätä tietoa ole annettu toisaalla tiedotteessa, sekä tarvittaessa selvitys muutoksista. Aineen tai seoksen toimittajan on pyynnöstä voitava antaa muutoksia koskeva selvitys;

käyttöturvallisuustiedotteessa käytettyjen lyhenteiden ja akronyymien selitykset;

tärkeimmät kirjallisuusviitteet ja tietolähteet;

seosten osalta maininta siitä, mitä menetelmää käytettiin asetuksen (EY) N:o 1272/2008 9 artiklassa tarkoitettujen tietojen arvioinnissa luokitusta varten;

luettelo merkityksellisistä vaaralausekkeista ja/tai turvalausekkeista. Kaikki ne lausekkeet, joita ei ole kirjoitettu kokonaisuudessaan kohdissa 2–15, on esitettävä täydellisinä;

ohjeet työntekijöille tarkoitetusta asianmukaisesta koulutuksesta, jolla taataan ihmisten terveyden ja ympäristön suojelu.

B OSA

Käyttöturvallisuustiedotteessa on oltava seuraavat 16 otsaketta 31 artiklan 6 kohdan mukaisesti ja lisäksi jo luetellut alaotsakkeet lukuun ottamatta kohtaa 3, johon sisällytetään tapauksen mukaan joko alakohta 3.1 tai alakohta 3.2.

KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot

1.1 Tuotetunniste

1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella

1.3 Käyttöturvallisuustiedotteen toimittajan tiedot

1.4 Hätäpuhelinnumero

KOHTA 2: Vaaran yksilöinti

2.1 Aineen tai seoksen luokitus

2.2 Merkinnät

2.3 Muut vaarat

KOHTA 3: Koostumus ja tiedot aineosista

3.1 Aineet

3.2 Seokset

KOHTA 4: Ensiaputoimenpiteet

4.1 Ensiaputoimenpiteiden kuvaus

4.2 Tärkeimmät oireet ja vaikutukset, sekä välittömät että viivästyneet

4.3 Mahdollisesti tarvittavaa välitöntä lääketieteellistä apua ja erityistä hoitoa koskevat ohjeet

KOHTA 5: Palontorjuntatoimenpiteet

5.1 Sammutusaineet

5.2 Aineesta tai seoksesta johtuvat erityiset vaarat

5.3 Palontorjuntaa koskevat ohjeet

KOHTA 6: Toimenpiteet onnettomuuspäästöissä

6.1 Varotoimenpiteet, henkilönsuojaimet ja menettely hätätilanteessa

6.2 Ympäristöön kohdistuvat varotoimet

6.3 Suojarakenteita ja puhdistusta koskevat menetelmät ja -välineet

6.4 Viittaukset muihin kohtiin

KOHTA 7: Käsittely ja varastointi

7.1 Turvallisen käsittelyn edellyttämät toimenpiteet

7.2 Turvallisen varastoinnin edellyttämät olosuhteet, mukaan luettuina yhteensopimattomuudet

7.3 Erityinen loppukäyttö

KOHTA 8: Altistumisen ehkäiseminen ja henkilönsuojaimet

8.1 Valvontaa koskevat muuttujat

8.2 Altistumisen ehkäiseminen

KOHTA 9: Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet

9.1 Fysikaalisia ja kemiallisia perusominaisuuksia koskevat tiedot

9.2 Muut tiedot

KOHTA 10: Stabiilisuus ja reaktiivisuus

10.1 Reaktiivisuus

10.2 Kemiallinen stabiilisuus

10.3 Vaarallisten reaktioiden mahdollisuus

10.4 Vältettävät olosuhteet

10.5 Yhteensopimattomat materiaalit

10.6 Vaaralliset hajoamistuotteet

KOHTA 11: Myrkyllisyyteen liittyvät tiedot

11.1 Tiedot asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 määritellyistä vaaraluokista

11.2 Tiedot muista vaaroista

KOHTA 12: Tiedot vaarallisuudesta ympäristölle

12.1 Myrkyllisyys

12.2 Pysyvyys ja hajoavuus

12.3 Biokertyvyys

12.4 Liikkuvuus maaperässä

12.5 PBT- ja vPvB-arvioinnin tulokset

12.6 Hormonitoimintaa häiritsevät ominaisuudet

12.7 Muut haitalliset vaikutukset

KOHTA 13: Jätteiden käsittelyyn liittyvät näkökohdat

13.1 Jätteiden käsittelymenetelmät

KOHTA 14: Kuljetustiedot

14.1 YK-numero tai tunnistenumero

14.2 Kuljetuksessa käytettävä virallinen nimi

14.3 Kuljetuksen vaaraluokat

14.4 Pakkausryhmä

14.5 Ympäristövaarat

14.6 Erityiset varotoimet käyttäjälle

14.7 Merikuljetus irtolastina IMO:n asiakirjojen mukaisesti

KOHTA 15: Lainsäädäntöä koskevat tiedot

15.1 Nimenomaisesti ainetta tai seosta koskevat turvallisuus-, terveys- ja ympäristösäännökset tai -lainsäädäntö

15.2 Kemikaaliturvallisuusarviointi

KOHTA 16: Muut tiedot.

LIITE III PERUSTEET AINEILLE, JOITA REKISTERÖIDÄÄN 1–10 TONNIA

LIITE III

PERUSTEET AINEILLE, JOITA REKISTERÖIDÄÄN 1–10 TONNIA

Perusteet aineille ja tilanteen mukaan niiden nanomuodoille, joita rekisteröidään 1–10 tonnia 12 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti:

aineet, joiden osalta arvioidaan esimerkiksi (kvantitatiivisia) rakenne-aktiivisuussuhteita ((Q)SAR) tai muuta näyttöä soveltamalla, että ne todennäköisesti täyttävät vaaraluokkiin syöpää aiheuttava, sukusolujen perimää vaurioittava tai lisääntymiselle vaarallinen, kategoriaan 1A tai 1B, luokitusta koskevat kriteerit tai liitteen XIII kriteerit;

aineet

joita käytetään laveasti tai moniin tarkoituksiin, erityisesti silloin kun kyseisiä aineita käytetään kulutusseoksissa tai silloin kun ne sisältyvät kulutusesineisiin; ja

ii)

joiden osalta arvioidaan esimerkiksi (kvantitatiivisia) rakenne-aktiivisuussuhteita ((Q)SAR) tai muuta näyttöä soveltamalla, että ne todennäköisesti täyttävät joitakin ihmisen terveyteen tai ympäristöön liittyviä vaaraluokkia tai niiden jaotteluja koskevat luokituskriteerit asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti, tai niiden aineiden osalta, joilla on nanomuotoja, paitsi jos kyseiset nanomuodot liukenevat biologisiin ja ympäristön osa-alueisiin.

LIITE IV

VAPAUTUKSET 2 ARTIKLAN 7 KOHDAN a ALAKOHDAN MUKAISESTA REKISTERÖINTIVELVOLLISUUDESTA

EINECS-nro	Nimiyhmä	CAS-nro
200-061-5	D-glusitoli C6H14O6	50-70-4
200-066-2	Askorbiinihappo C6H8O6	50-81-7
200-075-1	Glukoosi C6H12O6	50-99-7
200-233-3	Fruktoosi C6H12O6	57-48-7
200-294-2	L-lysiini C6H14N2O2	56-87-1
200-334-9	Sukroosi, puhdas C12H22O11	57-50-1
200-405-4	α-tokoferyyliasetaatti C31H52O3	58-95-7
200-416-4	Galaktoosi C6H12O6	59-23-4
200-432-1	DL-metioniini C5H11NO2S	59-51-8
200-559-2	Laktoosi C12H22O11	63-42-3
200-711-8	D-mannitoli C6H14O6	69-65-8
201-771-8	L-sorboosi C6H12O6	87-79-6
204-664-4	Glyserolistearaatti, puhdas C21H42O4	123-94-4
204-696-9	Hiilidioksidi CO2	124-38-9
205-278-9	Kalsiumpantotenaatti, D-muoto C9H17NO5.1/2Ca	137-08-6
205-756-7	DL-fenyylialaniini C9H11NO2	150-30-1
208-407-7	Natriumglukonaatti C6H12O7.Na	527-07-1
215-665-4	Sorbitaanioleaatti C24H44O6	1338-43-8
231-098-5	Krypton Kr	7439-90-9
231-110-9	Neon Ne	7440-01-9
231-147-0	Argon Ar	7440-37-1
231-168-5	Helium He	7440-59-7
231-172-7	Ksenon Xe	7440-63-3
231-783-9	Typpi N2	7727-37-9
231-791-2	Tislattu vesi, johtokykymittauksiin sopiva tai vastaava puhtaus, H2O	7732-18-5
232-307-2	Lesitiinit Monimutkainen yhdistelmä rasvahappojen diglyseridejä, jotka ovat liittyneet fosforihapon koliiniesteriin	8002-43-5
232-436-4	Siirapit, hydrolysoitu tärkkelys Monimutkainen yhdistelmä, joka saadaan hydrolysoimalla maissitärkkelystä hapoilla tai entsyymeillä. Koostuu pääasiassa D-glukoosista, maltoosista ja maltodekstriineistä	8029-43-4
232-442-7	Tali, vedytetty	8030-12-4
232-675-4	Dekstriini	9004-53-9
232-679-6	Tärkkelys Polymeerinen hiilihydraattiaines, jota valmistetaan tavallisesti viljakasvien kuten maissin, vehnän ja durran jyvistä sekä esimerkiksi perunan mukuloista ja tapiokan juurimukuloista. Siihen kuuluu myös tärkkelys, joka on esihyytelöity kuumentamalla veden läsnä ollessa.	9005-25-8
232-940-4	Maltodekstriini	9050-36-6
238-976-7	Natrium-D-glukonaatti C6H12O7.xNa	14906-97-9
248-027-9	D-glusitolimonostearaatti C24H48O7	26836-47-5
262-988-1	Rasvahapot, kookos, metyyliesterit	61788-59-8
265-995-8	Selluloosamassa	65996-61-4
266-948-4	Glyseridit, C16–18- ja C18-tyydyttämättömät Tälle aineelle on annettu SDA-nimi: C16–C18- ja C18 -tyydyttämätön trialkyyliglyseridi ja SDA-numero: 11-001-00.	67701-30-8
268-616-4	Siirapit, maissi, dehydroitu	68131-37-3
269-658-6	Glyseridit, tali, mono-, di- ja tri-, vedytetyt	68308-54-3
270-312-1	Glyseridit, C16–18- ja C18-tyydyttämättömät, mono- ja di- Tälle aineelle on annettu SDA-nimi: C16–C18- ja C18-tyydyttämätön alkyyli- ja C16-C18- ja C18-tyydyttämätön dialkyyliglyseridi ja SDA-numero: 11-002-00.	68424-61-3
288-123-8	Glyseridit, C10-18	85665-33-4

LIITE V

VAPAUTUKSET 2 ARTIKLAN 7 KOHDAN b ALAKOHDAN MUKAISESTA REKISTERÖINTIVELVOLLISUUDESTA

1. Aineet, jotka muodostuvat kemiallisessa reaktiossa, joka tapahtuu toisen aineen tai esineen altistuessa ympäristötekijöille kuten ilmalle, kosteudelle, mikrobeille tai auringonvalolle.

2. Aineet, jotka muodostuvat kemiallisessa reaktiossa, joka tapahtuu toisen aineen, ►M3 seoksen ◄ tai esineen varastoinnin yhteydessä.

3. Aineet, jotka muodostuvat kemiallisessa reaktiossa, joka tapahtuu toisten aineiden, ►M3 seoksien ◄ tai esineiden loppukäytön yhteydessä, ja joita ei itsessään valmisteta, tuoda maahan tai saateta markkinoille.

4. Aineet, joita ei sellaisinaan valmisteta, tuoda maahan tai saateta markkinoille ja jotka muodostuvat kemiallisessa reaktiossa, joka tapahtuu, kun:

stabilointiaine, väriaine, aromiaine, hapetuksenestoaine, täyteaine, liuotin, kantaja-aine, pinta-aktiivinen aine, pehmitin, syöpymisen estoaine, vaahdonestoaine, dispergoiva aine, saostuksen estoaine, kuivausaine, sidosaine, emulgointiaine, emulsion hajotusaine, vedenpoistoaine, paakkuuntumisaine, adheesionediste, juoksevuuden modifioija, pH:ta neutralisoiva aine, sekvestrointiaine, hyytymisenediste, hiutaloittamisaine, palonestoaine, voiteluaine, kelaatinmuodostaja tai laadunvalvontareagenssi toimii tarkoitetulla tavalla; tai

aine, jonka ainoa tarkoitus on antaa erityinen fysikaalis-kemiallinen ominaisuus, toimii tarkoitetulla tavalla.

5. Sivutuotteet, ellei niitä itsessään tuoda maahan tai saateta markkinoille.

6. Aineen hydraatit tai hydratoidut ionit, jotka muodostuvat aineen assosioituessa vesimolekyyleihin, edellyttäen että valmistaja tai maahantuoja on rekisteröinyt aineen käyttäen tätä vapauttamisperustetta.

7. Seuraavat luonnossa esiintyvät aineet, jos niitä ei ole muunnettu kemiallisesti:

mineraalit, malmit, malmirikasteet, käsittelemätön ja prosessoitu maakaasu, raakaöljy, kivihiili.

8. Luonnossa esiintyvät aineet, joita ei ole lueteltu 7 kohdassa, jos niitä ei ole muunnettu kemiallisesti, paitsi jos ne täyttävät kriteerit, joiden mukaan ne luokitellaan vaarallisiksi ►M3 asetuksen (EY)N:0 1272/2008 ◄ mukaisesti tai jos ne ovat liitteessä XIII säädettyjen kriteerien mukaisesti hitaasti hajoavia, biokertyviä ja myrkyllisiä taikka erittäin hitaasti hajoavia ja erittäin biokertyviä tai jos ne on vähintään kaksi vuotta aikaisemmin tunnistettu 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti 57 artiklan f kohdassa tarkoitetuiksi aineiksi, jotka antavat aihetta samantasoiseen huoleen.

9. Seuraavat luonnon lähteistä saadut aineet, jos niitä ei ole muunnettu kemiallisesti, paitsi jos ne täyttävät kriteerit, joiden mukaan ne luokitellaan vaarallisiksi direktiivin 67/548/ETY mukaisesti, ei kuitenkaan aineet, jotka on luokiteltu ainoastaan syttyviksi [R10], ihoa ärsyttäviksi [R38] tai silmiä ärsyttäviksi [R36] tai jos ne ovat liitteessä XIII säädettyjen kriteerien mukaisesti hitaasti hajoavia, biokertyviä ja myrkyllisiä taikka erittäin hitaasti hajoavia ja erittäin biokertyviä tai jos ne on vähintään kaksi vuotta aikaisemmin tunnistettu 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti 57 artiklan f kohdassa tarkoitetuiksi aineiksi, jotka antavat aihetta samantasoiseen huoleen:

kasvirasvat, kasviöljyt, kasvivahat; eläinrasvat, eläinöljyt, eläinvahat; rasvahapot C6:sta C24:ään sekä niiden kalium-, natrium-, kalsium- ja magnesiumsuolat; glyseroli.

10. Seuraavat aineet, jos niitä ei ole muunnettu kemiallisesti:

nestekaasu, maakaasukondensaatti, prosessikaasut ja niiden aineosat, koksi, sementtiklinkkeri, magnesia.

11. Seuraavat aineet, paitsi jos ne täyttävät kriteerit, joiden mukaan ne luokitellaan vaarallisiksi direktiivin 67/548/ETY mukaisesti, ja jos niissä ei ole direktiivin 67/548/ETY mukaisesti vaaralliseksi luokiteltuja aineosia suurempina pitoisuuksina kuin direktiivissä 1999/45/EY säädetyt alimmat sovellettavat pitoisuusrajat tai direktiivin 67/548/ETY liitteessä I säädetyt pitoisuusrajat, jolleivät kokeelliset tieteelliset tutkimustulokset osoita luotettavasti, että nämä aineosat eivät ole saatavilla aineen koko elinkaaren aikana, ja nämä tiedot on varmistettu riittäviksi ja luotettaviksi:

Lasit ja keraamiset fritit.

▼M55

12. Komposti, biokaasu ja mädäte.

▼M2

13. Vety ja happi.

LIITE VI ASETUKSEN 10 ARTIKLASSA TARKOITETUT TIETOVAATIMUKSET

LIITE VI

ASETUKSEN 10 ARTIKLASSA TARKOITETUT TIETOVAATIMUKSET

LIITTEIDEN VI–XI VAATIMUSTEN TÄYTTÄMISTÄ KOSKEVAT TIEDOT

Liitteissä VI–XI täsmennetään, mitä tietoja on toimitettava rekisteröintiä ja arviointia varten 10, 12, 13, 40, 41 ja 46 artiklan mukaisesti. Alhaisinta tonnitasoa koskevat vakiovaatimukset annetaan liitteessä VII, ja aina kun saavutetaan uusi tonnitaso, on lisättävä vastaavan liitteen vaatimukset. Tietoja koskevat tarkat vaatimukset ovat erilaiset kullekin rekisteröinnille. Ne riippuvat tonnitasosta, käytöstä ja altistumisesta. Liitteitä on siis tarkasteltava kokonaisuutena yhdessä rekisteröintiä, arviointia ja huolehtimisvelvollisuutta koskevien vaatimusten kanssa.

Aine määritetään 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja tunnistetaan tässä liitteessä olevan 2 jakson mukaisesti. Ainetta valmistetaan tai tuodaan maahan ainakin yhdessä muodossa. Ainetta voi myös esiintyä useammassa kuin yhdessä muodossa.

Kaikista rekisteröinnin kattamista nanomuodoista on toimitettava tietyt tiedot. Nanomuotoja on luonnehdittava tämän liitteen mukaisesti. Rekisteröijän on perusteltava, miksi yhteisrekisteröinnissä toimitettavat tiedot, jotka kattavat tietovaatimukset rekisteröidyistä aineista, joilla on nanomuotoja, ovat riittävät nanomuotojen arvioimiseksi. Yksittäiset rekisteröijät voivat myös toimittaa erikseen tiedot, joita tarvitaan kyseistä ainetta koskevien tietovaatimusten täyttämiseen, jos se on perusteltua 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Jotakin tietovaatimusta tai joitakin tietovaatimuksia varten voidaan tarvita useampi kuin yksi tietokokonaisuus, kun niissä ominaisuuksissa, joilla on merkitystä vaaran, altistumisen ja riskin arvioinnille sekä nanomuotojen hallinnoinnille, esiintyy merkittäviä eroja. Tiedot on raportoitava siten, että on selvää, mitkä yhteistoimituksen tiedot koskevat mitäkin aineen nanomuotoa.

Liitteessä XI olevassa 1.5 kohdassa esitettyjä menetelmiä on käytettävä rekisteröintiasiakirjoissa, kun aineen kaksi tai useampi muoto ”ryhmitellään” yhtä, useaa tai mahdollisesti kaikkia tietovaatimuksia varten, kun se on teknisesti ja tieteellisesti perusteltua.

Nanomuotoja erityisesti koskevia vaatimuksia sovelletaan rajoittamatta aineen muihin muotoihin sovellettavia vaatimuksia.

Nanomuodon ja samanlaisten nanomuotojen ryhmien määritelmä:

Nanomateriaalin määritelmästä 18 päivänä lokakuuta 2011 annetun komission suosituksen ( 58 ) perusteella nanomuoto on luonnollisen tai valmistetun aineen muoto, joka sisältää hiukkasia joko vapaina, aggregoituneina tai agglomeroituneina ja jonka hiukkasista vähintään 50 prosenttia lukumääräperusteisen kokojakauman mukaisesti on kooltaan 1–100 nm tai jonka ulkomitoista yksi tai useampi on 1–100 nm. Nanomateriaaleina pidetään myös fullereeneja, grafeenihiutaleita ja yksiseinäisiä hiilinanoputkia, joiden yksi tai useampi ulkomitta on alle yksi nm.

Tätä tarkoitusta varten ’hiukkasella’ tarkoitetaan erittäin pientä aineen osaa, jonka fyysiset rajat on määritetty; ’agglomeraatilla’ tarkoitetaan heikosti sidottuja hiukkasia tai aggregaatteja, joiden yhteinen ulkoinen kokonaispinta-ala vastaa yksittäisen komponenttien pinta-alojen summaa, ja ’aggregaatilla’ tarkoitetaan hiukkasta, joka koostuu vahvasti sidotuista tai fuusioituneista hiukkasista.

Nanomuoto on luonnehdittava jäljempänä olevan 2.4 kohdan mukaisesti. Aineella voi olla yksi tai useampi erilainen nanomuoto 2.4.2–2.4.5 alakohdassa esitettyjen muuttujien erojen perusteella.

’Samanlaisten nanomuotojen ryhmällä’ tarkoitetaan 2.4 kohdan mukaisesti luonnehdittujen nanomuotojen ryhmää, kun ryhmän yksittäisten nanomuotojen osalta 2.4.2–2.4.5 kohdissa esitettyjen muuttujien selkeästi määritetyt rajat mahdollistavat sen, että näiden nanomuotojen vaaran, altistumisen ja riskin arviointi voidaan edelleen tehdä yhteisesti. Tällöin on esitettävä perustelu sen osoittamiseksi, että näiden rajojen sisälle jäävä vaihtelu ei vaikuta vaaran, altistumisen ja riskin arviointiin samanlaisten nanomuotojen ryhmässä. Nanomuoto voi kuulua ainoastaan yhteen samanlaisten nanomuotojen ryhmään.

Kun muissa liitteissä viitataan termiin ”nanomuoto”, kyseessä on yksittäinen nanomuoto tai samanlaisten nanomuotojen ryhmä, jos sellainen on määritetty, sellaisena kuin se on määritetty tässä liitteessä.

VAIHE 1 – OLEMASSA OLEVAT TIEDOT KERÄTÄÄN JA SAATETAAN YHTEISKÄYTTÖÖN

Rekisteröijän olisi kerättävä kaikki olemassa ja saatavilla olevat testitiedot rekisteröitävästä aineesta ja tähän liittyy ainetta koskevien asiaankuuluvien tietojen hankkiminen kirjallisuudesta.

Aina kun se on käytännössä mahdollista, rekisteröintihakemukset pitäisi jättää yhteisesti 11 tai 19 artiklan mukaisesti. Sen ansiosta olisi mahdollista antaa muidenkin käyttää testitietoja, jolloin voidaan välttää tarpeetonta testausta ja alentaa kustannuksia. Rekisteröijän olisi myös koottava kaikki muu saatavissa oleva ja asiaankuuluvaa ainetta, kaikki rekisteröinnin kattamat aineen nanomuodot mukaan lukien, koskeva tieto riippumatta siitä, vaaditaanko tiettyä tutkittavaa ominaisuutta koskevaa testausta tietyn tonnitason osalta. Näihin tulisi sisältyä vaihtoehtoisista lähteistä saadut tiedot (mm. kvantitatiiviset rakenneaktiivisuussuhteet (QSAR), aineiden samankaltaisuuksien vertailu, in vivo- ja in vitro -tutkimuksissa saadut tai epidemiologiset tiedot), jotka voivat auttaa aineeseen liittyvien vaarallisten ominaisuuksien olemassaolon tai puuttumisen tunnistamisessa ja jotka voivat tietyissä tapauksissa korvata eläinkokeiden tulokset.

Lisäksi on koottava altistumista, käyttöä ja riskinhallintatoimenpiteitä koskevat tiedot 10 artiklan ja tämän liitteen mukaisesti. Kun rekisteröijä tarkastelee kaikkia näitä tietoja yhdessä, hän voi päättää, ovatko lisätiedot tarpeen.

VAIHE 2 — TARKASTELLAAN TIETOJEN TARVETTA

Rekisteröijän olisi selvitettävä, mitä tietoja rekisteröintiä varten tarvitaan. Ensin on selvitettävä, mitä liitettä (liitteitä) on käytettävä, tonnimäärän mukaan. Liitteissä määrätään tietoja koskevista vakiovaatimuksista, mutta niitä on tarkasteltava yhdessä liitteen XI kanssa, jossa annetaan mahdollisuus muuttaa vakiolähestymistapaa silloin kuin se on perusteltua. Tässä vaiheessa on tarkasteltava erityisesti altistumista, käyttöä ja riskinhallintatoimenpiteitä koskevia tietoja, jotta ainetta koskevien tietojen tarve voidaan määrittää.

VAIHE 3 – TUNNISTETAAN TIEDOISSA OLEVAT PUUTTEET

Rekisteröijän on verrattava ainetta koskevien tietojen tarvetta jo saatavilla oleviin tietoihin, tarkasteltava sitä, missä määrin jo saatavilla olevia tietoja voidaan soveltaa kaikkiin rekisteröinnin kattamiin nanomuotoihin, ja tunnistettava tiedoissa esiintyvät puutteet.

Tässä vaiheessa on tärkeää varmistaa, että käytettävissä olevat tiedot ovat relevantteja ja laadultaan riittävät vaatimusten täyttämiseen.

VAIHE 4 – TUOTETAAN UUSIA TIETOJA/EHDOTETAAN TESTAUSSTRATEGIAA

Joissakin tapauksissa ei tarvitse tuottaa uusia tietoja. Jos kuitenkin tiedoissa on puute, joka on korjattava, on hankittava uutta tietoa (liitteet VII ja VIII) tai ehdotettava testausstrategiaa (liitteet IX ja X) tonnimäärästä riippuen. Uusia selkärankaisilla tehtäviä testejä saa tehdä tai ehdottaa vain viimeisenä keinona, kun kaikki muut tiedonlähteet on käytetty.

Edellä esitettyä lähestymistapaa on sovellettava myös, jos tiedoissa on puute yhteisesti toimitettuun asiakirja-aineistoon sisältyvän aineen yhden tai usean nanomuodon osalta.

Joissakin tapauksissa liitteissä VII–XI määrättyjen sääntöjen mukaan tietyt testit on tehtävä aiemmin kuin vakiovaatimuksissa mainitut testit tai ne on tehtävä vakiovaatimustestien lisäksi.

HUOMAUTUKSIA

Huomautus 1: Jos tietojen antaminen ei ole mahdollista teknisistä syistä tai se ei näytä tarpeelliselta tieteellisistä syistä, on syyt tähän ilmoitettava selvästi asiaa koskevien säännösten mukaisesti.

Huomautus 2: Rekisteröijä voi halutessaan ilmoittaa, että tietyt rekisteröintiasiakirjoissa toimitetut tiedot ovat kaupallisesti arkaluonteisia ja niiden antaminen saattaisi aiheuttaa hänelle kaupallista haittaa. Hänen on siinä tapauksessa luetteloitava kyseiset seikat ja esitettävä perustelut.

ASETUKSEN 10 ARTIKLAN a ALAKOHDAN i–v ALAKOHDASSA TARKOITETUT TIEDOT

1. REKISTERÖIJÄÄ KOSKEVAT YLEISET TIEDOT

1.1. Rekisteröijä

1.1.1. Nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite

1.1.2. Yhteyshenkilö

1.1.3. Rekisteröijän tuotantotilojen ja omaan käyttöön tarkoitettujen tilojen sijainti

1.1.4. Jos 8 artiklan 1 kohdan nojalla on nimitetty yksinomainen edustaja, seuraavat tiedot yksinomaisen edustajan nimittäneestä unionin ulkopuolelle sijoittautuneesta luonnollisesta henkilöstä tai oikeushenkilöstä: nimi, osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite, yhteyshenkilö, tapauksen mukaan tuotantotilan (-tilojen) tai formulointitilan (-tilojen) sijainti, mahdollinen yrityksen verkkosivusto ja mahdollinen kansallinen yritystunnus (-tunnukset)

1.2. Tietojen toimittaminen yhteisesti

Asetuksen 11 ja 19 artiklassa säädetään, että päärekisteröijä voi muiden jäsenrekisteröijien puolesta jättää osia rekisteröintihakemuksen tiedoista.

Kun päärekisteröijä toimittaa 10 artiklan a alakohdan iv, vi, vii ja ix alakohdassa tarkoitettuja tietoja 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti, päärekisteröijän on kuvailtava tämän liitteen 2.3.1–2.3.4 alakohdan ja 2.4 alakohdan mukaisesti sen aineen koostumus tai koostumukset, nanomuoto tai samanlaisten nanomuotojen ryhmä, johon nämä tiedot liittyvät. Kunkin jäsenrekisteröijän, joka tukeutuu päärekisteröijän toimittamiin tietoihin, on ilmoitettava, mitkä näin toimitetut tiedot koskevat mitäkin sellaisen aineen koostumusta, nanomuotoa tai samanlaisten nanomuotojen ryhmää, jonka rekisteröijä yksilöi 10 artiklan a alakohdan ii alakohdan ja 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Kun päärekisteröijä toimittaa 10 artiklan a alakohdan iv, vi, vii tai ix alakohdassa tarkoitettuja tietoja 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti erikseen, päärekisteröijän on kuvailtava tämän liitteen 2.3.1–2.3.4 alakohdan ja 2.4 alakohdan mukaisesti sen aineen koostumus tai koostumukset, nanomuoto tai samanlaisten nanomuotojen ryhmä, johon nämä tiedot liittyvät.

1.3. 4 artiklan mukaisesti nimetty ulkopuolinen edustaja

1.3.1. Nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite

1.3.2. Yhteyshenkilö

2. AINEEN TUNNISTETIEDOT

Kustakin aineesta tässä jaksossa annettavien tietojen on oltava riittävät, jotta voidaan tunnistaa aine ja luonnehtia eri nanomuodot. Jos tietojen antaminen joistakin jäljempänä mainituista asioista ei ole mahdollista teknisistä syistä tai se ei näytä tarpeelliselta tieteellisistä syistä, on syyt tähän ilmoitettava selvästi.

2.1. Kunkin aineen nimi ja mahdollinen muu tunnistetieto

2.1.1. IUPAC-nimikkeistössä oleva nimi (nimet). Jos sellaista ei ole, muu kansainvälinen kemiallinen nimi (nimet)

2.1.2. Muut nimet (yleisnimi, kauppanimi, lyhenne)

2.1.3. EY-numero eli Einecs-, Elincs- tai NLP-numero tai viraston antama numero (jos saatavilla ja tarpeen)

2.1.4. CAS-nimi ja -numero (jos saatavilla)

2.1.5. Muu tunnistekoodi, kuten tullinumero (jos saatavilla)

2.2. Kunkin aineen molekyyli- ja rakennekaavaa tai kiderakennetta koskevat tiedot

2.2.1. Molekyylikaava ja rakennekaava (myös SMILES-kaava ja muu kuvaus, jos saatavilla) ja kiderakenteen (-rakenteiden) kuvaus

2.2.2. Optista aktiivisuutta koskevat tiedot ja tyypillinen (stereo)isomeerien suhde (jos saatavilla ja tarpeen)

2.2.3. Molekyylipaino tai molekyylipainon vaihteluväli

2.3. Kunkin aineen koostumus. Kun rekisteröinti kattaa yhden tai usean nanomuodon, nämä nanomuodot on luonnehdittava tämän liitteen 2.4 kohdan mukaisesti.

2.3.1. Puhtausaste (%), jos sovellettavissa

2.3.2. Ainesosien ja epäpuhtauksien nimet

Jos on kyse koostumukseltaan tuntemattomasta tai vaihtelevasta aineesta, komplekseista reaktiotuotteista tai biologisista materiaaleista (UVCB):

—

niiden ainesosien nimet, joiden pitoisuus on ≥ 10 %;

—

niiden tunnettujen ainesosien nimet, joiden pitoisuus on < 10 %;

—

niiden ainesosien osalta, joita ei voida tunnistaa yksittäin, kuvaus aineosaryhmistä kemiallisen luonteen perusteella;

—

alkuperän tai lähteen sekä valmistusprosessin kuvaus

2.3.3. Edellä 2.3.2 alakohdassa yksilöityjen ainesosien, niiden ainesosaryhmien, joita ei voida tunnistaa yksittäin, ja epäpuhtauksien tyypillinen pitoisuus ja pitoisuusalue (prosentteina)

2.3.4. Lisäaineiden nimet ja tyypillinen pitoisuus ja pitoisuusalue (prosentteina)

2.3.5. Kaikki aineen tunnistamiseksi tarvittava laadullinen analyysidata, kuten ultravioletti-, infrapuna-, ydinmagneettiresonanssi-, massaspektri- tai diffraktiodata

2.3.6. Kaikki aineen tunnistamiseksi tarvittava määrällinen analyysidata, kuten kromatografinen, titrimetrinen, alkuaineanalyysi- tai diffraktiodata

2.3.7. Kuvaus analyysimenetelmistä tai asianmukaiset kirjallisuusviitteet, jotka tarvitaan aineen tunnistamiseksi (mukaan lukien aineen ainesosien ja tarvittaessa epäpuhtauksien ja lisäaineiden tunnistaminen ja kvantifiointi). Kuvauksen on koostuttava noudatetuista koesuunnitelmista ja 2.3.1–2.3.6 alakohdassa raportoitujen tulosten asianmukaisesta tulkinnasta. Näiden tietojen on oltava riittäviä, jotta menetelmiä voidaan käyttää myös muissa laboratorioissa.

2.4. Aineen nanomuotojen luonnehdinta: Toimitettuja tietoja voidaan kunkin luonnehdintamuuttujan osalta soveltaa joko yksittäiseen nanomuotoihin tai samanlaisten nanomuotojen ryhmään sillä edellytyksellä, että ryhmien rajat on selvästi määritetty.

On selkeästi osoitettava, että 2.4.2–2.4.5 alakohdissa mainitut tiedot koskevat 2.4.1 alakohdassa tunnistettuja eri nanomuotoja tai samanlaisten nanomuotojen ryhmiä.

2.4.1. Aineen nanomuotojen tai samanlaisten nanomuotojen ryhmien nimet tai muut tunnisteet

2.4.2. Numeroperusteinen hiukkaskokojakauma ja tieto kooltaan 1–100 nm:n ainesosahiukkasten osuudesta.

2.4.3. Kuvaus toiminnallisista pinnoista tai kunkin aineen käsittelystä ja tunnistamisesta, myös IUPAC-nimi sekä CAS- tai EC-numero.

2.4.4. Muoto, muotosuhde tai muu morfologinen luonnehdinta: kiteisyys, tiedot kokonaisrakenteesta, mukaan lukien tilanteen mukaan simpukkamaiset rakenteet tai ontot rakenteet

2.4.5. Pinta-ala (erityinen tilavuuteen suhteutettu pinta-ala, erityinen massaan suhteutettu pinta-ala tai molemmat)

2.4.6. Tässä alakohdassa (2.4) esitettyjen tiedoissa käytettyjen analyysimenetelmien kuvaus tai asianmukaiset kirjallisuusviitteet. Kuvauksen on koostuttava noudatetuista koesuunnitelmista ja 2.4.2–2.4.5 alakohdassa raportoitujen tulosten asianmukaisesta tulkinnasta. Näiden tietojen on oltava riittäviä, jotta menetelmiä voidaan käyttää myös muissa laboratorioissa.

2.5. Muut saatavilla olevat tiedot, joilla on aineen tunnistamisen kannalta merkitystä

3. AINEEN (AINEIDEN) VALMISTUSTA JA KÄYTTÖÄ KOSKEVAT TIEDOT

Jos rekisteröitävää ainetta valmistetaan tai tuodaan maahan yhdessä tai useassa nanomuodossa, 3.1–3.7 kohdissa tarkoitetuissa valmistusta ja käyttöä koskevissa tiedoissa on esitettävä erilliset tiedot eri nanomuodoista ja samanlaisten nanomuotojen ryhmistä, sellaisina kuin ne on luonnehdittu 2.4 alakohdassa.

3.1. Valmistusmäärät, rekisteröitävän esineen tuotannossa käytetyt määrät ja/tai maahantuontimäärät tonneina rekisteröijää kohti vuodessa:

Rekisteröintivuonna (arvioitu määrä)

3.2. Kun kyseessä on valmistaja tai esineiden tuottaja: lyhyt kuvaus valmistuksessa tai esineiden tuotannossa käytetystä teknologisesta prosessista

Prosessin tarkkoja yksityiskohtia, erityisesti kaupallisesti luottamuksellisia, ei tarvitse esittää.

3.3. Tonnimäärä, joka käytetään itse

3.4. Onko kyseessä aine, ►M3 seos ◄ vai esine, ja/tai fysikaalinen olotila, jossa aine saatetaan jatkokäyttäjien saataville. Jatkokäyttäjien saataville asetettavien ►M3 seoksien ◄ sisältämän aineen pitoisuus tai pitoisuusalue ja jatkokäyttäjien saataville asetettavien esineiden sisältämä aineen määrä.

3.5. Tunnistetun käytön (tunnistettujen käyttöjen) yleinen kuvaus

3.6. Aineen valmistuksesta, käytöstä esineissä ja tunnistetusta käytöstä aiheutuvan jätteen määriä ja koostumusta koskevat tiedot

3.7. Käytöt, joita ei suositella ►M7 (käyttöturvallisuustiedotteen kohta 1) ◄

Mahdolliset käytöt, joita rekisteröijä ei suosittele (ts. suositukset, joista ei määrätä säännöksissä), on ilmoitettava. Syy on myös ilmoitettava. Luettelon ei tarvitse olla täydellinen.

4. LUOKITUS JA MERKINNÄT

▼M3

4.1 Asetuksen (EY) N:o 1272/2008 I ja II osaston soveltamiseen perustuva aine(id)en vaaraluokitus kaikkien asetuksessa mainittujen vaaraluokkien ja vaarakategorioiden osalta.

Jokaisessa nimikkeessä on lisäksi annettava syyt siihen, miksi jotakin vaaraluokkaa tai vaaraluokan jaottelua varten ei ole ilmoitettu luokitusta (esim. tietojen puute, epäluotettavat tiedot tai luotettavat mutta luokitukseen riittämättömät tiedot);

4.2. Edellisen perusteella määrätty asetuksen (EY) N:o 1272/2008 III osaston soveltamiseen perustuva aine(id)en vaaraa osoittavat merkinnät;

4.3 Asetuksen (EY) N:o 1272/2008 10 artiklan soveltamiseen perustuvat erityiset pitoisuusrajat, silloin kun niitä on sovellettava.

5. TURVALLISTA KÄYTTÖÄ KOSKEVAT OHJEET

Näiden tietojen on oltava käyttöturvallisuustiedotteessa annettujen tietojen mukaisia, jos käyttöturvallisuustiedotetta edellytetään 31 artiklan mukaan.

Jos rekisteröitävää ainetta valmistetaan tai tuodaan maahan myös yhdessä tai useassa nanomuodossa, tässä jaksossa tarkoitetuissa tiedoissa on käsiteltävä eri nanomuotoja ja samanlaisten nanomuotojen ryhmiä, sellaisina kuin ne on luonnehdittu 2.4 alakohdassa.

5.1. Ensiaputoimenpiteet (käyttöturvallisuustiedotteen kohta 4)

5.2. Palontorjuntatoimenpiteet (käyttöturvallisuustiedotteen kohta 5)

5.3. Toimenpiteet onnettomuuspäästöissä (käyttöturvallisuustiedotteen kohta 6)

5.4. Käsittely ja varastointi (käyttöturvallisuustiedotteen kohta 7)

5.5. Kuljetustiedot (käyttöturvallisuustiedotteen kohta 14)

Jos kemikaaliturvallisuusraporttia ei vaadita, on toimitettava seuraavat lisätiedot:

5.6. Altistumisen ehkäiseminen/henkilönsuojaimet (käyttöturvallisuustiedotteen kohta 8)

5.7. Stabiilisuus ja reaktiivisuus (käyttöturvallisuustiedotteen kohta 10)

5.8. Jätteiden käsittelyyn liittyvät näkökohdat

5.8.1. Jätteiden käsittelyyn liittyvät näkökohdat (käyttöturvallisuustiedotteen kohta 13)

5.8.2. Kierrätystä ja jätteiden käsittelymenetelmiä koskevat teollisuudelle tarkoitetut tiedot

5.8.3 Kierrätystä ja jätteiden käsittelymenetelmiä koskevat yleisölle tarkoitetut tiedot

6. ALTISTUMISTA KOSKEVAT TIEDOT NIIDEN AINEIDEN OSALTA, JOITA REKISTERÖIDÄÄN 1–10 TONNIA VUODESSA VALMISTAJAA TAI MAAHANTUOJAA KOHTI

Jos rekisteröitävää ainetta valmistetaan tai tuodaan maahan yhdessä tai useassa nanomuodossa, tässä jaksossa tarkoitetuissa tiedoissa on erikseen käsiteltävä eri nanomuotoja ja samanlaisten nanomuotojen ryhmiä, sellaisina kuin ne on luonnehdittu 2.4 alakohdassa.

6.1. Pääasiallinen käyttökategoria:

6.1.1.

teollisuuskäyttö ja/tai

ammatillinen käyttö ja/tai

kulutuskäyttö

6.1.2 Teollisuus- ja ammatillista käyttöä koskevat lisätiedot:

käyttö suljetussa järjestelmässä ja/tai

käytöstä seuraa sisällyttäminen matriisiin tai matriisille ja/tai

muu kuin laaja käyttö ja/tai

laaja käyttö

6.2. Merkittävä altistumisreitti (altistumisreitit):

6.2.1 Ihmisten altistuminen:

suun kautta ja/tai

ihon kautta ja/tai

hengitysteiden kautta

6.2.2 Ympäristön altistuminen:

vesi ja/tai

ilma ja/tai

kiinteä jäte ja/tai

maaperä

6.3. Altistumistapa:

satunnainen/harvoin tapahtuva ja/tai

ajoittainen ja/tai

jatkuva/usein tapahtuva

LIITE VII VAKIOTIETOVAATIMUKSET AINEISTA, JOITA VALMISTETAAN TAI TUODAAN MAAHAN VÄHINTÄÄN YHDEN TONNIN MÄÄRINÄ (59)

LIITE VII

VAKIOTIETOVAATIMUKSET AINEISTA, JOITA VALMISTETAAN TAI TUODAAN MAAHAN VÄHINTÄÄN YHDEN TONNIN MÄÄRINÄ ( 59 )

Tämän liitteen sarakkeessa 1 vahvistetaan vakiotiedot, jotka vaaditaan:

muista kuin vaiheittain rekisteröitävistä aineista, joita valmistetaan tai tuodaan maahan 1–10 tonnin suuruisina määrinä;

vaiheittain rekisteröitävistä aineista, joita valmistetaan tai tuodaan maahan 1–10 tonnin suuruisina määrinä ja jotka täyttävät liitteen III perusteet, 12 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti; ja

aineista, joita valmistetaan tai tuodaan maahan vähintään 10 tonnin suuruisina määrinä.

On annettava myös muut saatavilla olevat asiaankuuluvat fysikaalis-kemialliset, toksikologiset ja ympäristötoksikologiset tiedot. Niille aineille, jotka eivät vastaa liitteen III perusteita, asetetaan vain tämän liitteen kohdassa 7 esitetyt fysikaalis-kemialliset vaatimukset.

Sarakkeessa 2 luetellaan erityissäännöt, joiden mukaan vaaditut vakiotiedot voidaan jättää antamatta, korvata muilla tiedoilla, toimittaa myöhemmin tai mukauttaa jollain muulla tavalla. Jos tämän liitteen sarakkeessa 2 mainitut edellytykset täyttyvät ja mukautukset voidaan sallia, rekisteröijän on mainittava tämä selvästi ja perusteltava jokainen mukautus rekisteröintiasiakirja-aineiston asianmukaisessa kohdassa.

Kaikkiin asian kannalta merkityksellisiin fysikaalis-kemiallisiin, toksikologisiin ja ekotoksikologisiin tietoihin on sisällytettävä testattujen nanomuotojen luonnehdinta sekä testiolosuhteet, tämän vaikuttamatta tietoihin, jotka on toimitettu muiden muotojen osalta. Kun käytetään QSAR-malleja tai näyttö saadaan muilla keinoilla kuin testaamalla, on esitettävä tätä koskevat perustelut sekä kuvaus nanomuotojen ominaisuuksien vaihteluvälistä, johon näyttöä voidaan soveltaa.

Näiden erityissääntöjen lisäksi rekisteröijä voi mukauttaa tämän liitteen sarakkeen 1 vakiotietovaatimuksia liitteessä XI selostettujen yleisten sääntöjen mukaisesti lukuun ottamatta ainekohtaista altistumiseen perustuvaa poikkeusta koskevaa 3 jaksoa. Tässäkin tapauksessa rekisteröijän on ilmoitettava selvästi syyt vakiotietovaatimusten mukauttamiseen rekisteröintiasiakirjojen asiaa koskevissa kohdissa, ja tällöin on viitattava sarakkeessa 2 tai liitteessä XI mainittuihin erityissääntöihin ( 60 ).

Ennen kuin tehdään uusia testejä tässä liitteessä lueteltujen ominaisuuksien määrittämiseksi, on ensin arvioitava kaikki saatavilla olevat in vitro- ja in vivo -tiedot, ihmisiä koskevat tiedot, tiedot valideista (Q)SAR-arvoista ja tiedot rakenteellisesti samankaltaisista aineista (”read-across”). In vivo -testausta syövyttävillä aineilla syöpymistä aiheuttavilla pitoisuus- tai annostasoilla on vältettävä. Ennen testausta olisi tutustuttava muihin testausstrategioita koskeviin ohjeisiin tämän liitteen lisäksi.

Jos testimenetelmä mahdollistaa jouston tutkimussuunnitelmassa, esimerkiksi annostasojen valinnan suhteen, valitulla tutkimussuunnitelmalla on varmistettava, että tuotetut tiedot riittävät vaarojen tunnistamiseen ja riskinarviointiin. Tätä varten testit on tehtävä riittävän suurilla annostasoilla. Jos testiaineen fysikaalis-kemialliset ominaisuudet tai biologiset vaikutukset rajoittavat annoksen (pitoisuuden) valintaa, on esitettävä perustelut.

Jos tietoja tietyistä tutkittavista ominaisuuksista ei ole toimitettu muista syistä kuin tämän liitteen sarakkeessa 2 tai liitteessä XI mainituista syistä, tämä seikka perusteluineen on mainittava selvästi.

7. AINEEN FYSIKAALIS-KEMIALLISIA OMINAISUUKSIA KOSKEVAT TIEDOT

SARAKE 1 VAADITUT VAKIOTIEDOT	SARAKE 2 ERITYISSÄÄNNÖT, JOIDEN MUKAAN TIETOVAATIMUKSIA VOIDAAN MUKAUTTAA SARAKKEESTA 1
7.1. Aineen olomuoto lämpötilassa 20 °C ja paineessa 101,3 kPa
7.2. Sulamis- tai jäätymispiste	7.2. Tutkimusta ei tarvitse tehdä –20 °C:n alarajan alapuolella.
7.3. Kiehumispiste	7.3. Tutkimusta ei tarvitse tehdä: — kaasuille tai — kiinteille aineille, jotka joko sulavat 300 °C:n yläpuolella tai hajoavat ennen kiehumista. Tällöin voidaan arvioida tai mitata kiehumispiste alipaineessa, tai — aineille, jotka hajoavat ennen kiehumista (esim. itsehapettumisen, rakenteen uudelleenjärjestymisen tai hajoamisen kautta)
7.4. Suhteellinen tiheys	7.4. Tutkimusta ei tarvitse tehdä, jos: — aine on stabiili vain tietyssä liuottimessa ja liuoksen tiheys on samanlainen kuin liuottimen tiheys. Tällöin riittää, kun ilmoitetaan, onko liuoksen tiheys suurempi tai pienempi kuin liuottimen tiheys, tai — aine on kaasu. Tällöin suhteellinen tiheys on laskettava aineen molekyylipainon ja ideaalikaasulain perusteella.
7.5. Höyrynpaine	7.5. Tutkimusta ei tarvitse tehdä, jos sulamispiste on yli 300 °C. Jos sulamispiste on välillä 200 °C ja 300 °C, riittää raja-arvo, joka perustuu mittaukseen tai tunnustettuun laskentamenetelmään.
►M64 7.6. Vesiliuoksen pintajännitys ◄	7.6. Tutkimus on tehtävä vain, jos: — pinta-aktiivisuus on odotettavissa tai ennakoitavissa rakenteen perusteella; tai — pinta-aktiivisuus on materiaalin toivottu ominaisuus. Jos vesiliukoisuus on alle 1 mg/l lämpötilassa 20 °C, testiä ei tarvitse tehdä.
▼M51
7.7. Vesiliukoisuus Nanomuotojen osalta olisi aina harkittava testiä, joka koskee liukenemisnopeutta veteen sekä asianmukaisiin biologisiin ja ympäristön osa-alueisiin.	7.7. Tutkimusta ei tarvitse tehdä, jos — aine hydrolysoituu helposti pH:n ollessa 4, 7 ja 9 (puoliintumisaika alle 12 tuntia) tai — aine hapettuu helposti vedessä. Jos aine ei näytä liukenevan veteen, on määritettävä raja-arvo aina analyyttisen menetelmän osoitusrajaan asti. Nanomuotojen osalta on tutkimusta tehtäessä arvioitava dispersion mahdollisia häiritseviä vaikutuksia. Metallien ja niukkaliukoisten metalliyhdisteiden osalta on annettava tiedot transformaatiosta/dissoluutiosta vesipitoisessa väliaineessa.
7.8. Jakaantumiskerroin n-oktanoli/vesi	7.8. Tutkimusta ei tarvitse tehdä epäorgaanisille aineille. Jos testiä ei voida tehdä (jos aine esim. hajoaa, sillä on korkea pinta-aktiivisuus, se reagoi rajusti testissä tai ei liukene veteen eikä oktanoliin, tai jos ei ole mahdollista saada tarpeeksi puhdasta ainetta), on toimitettava logP:lle laskettu arvo ja selostettava laskentamenetelmä tarkkaan. Nanomuotojen osalta on tutkimusta tehtäessä arvioitava häiritseviä vaikutuksia, joita on dispersiolla oktanoliin ja veteen. Kun kyseessä ovat nanomuodot, joko epäorgaaniset tai orgaaniset aineet, joiden osalta jakaantumiskerrointa n-octanoli/vesi ei voida soveltaa, on sen sijaan harkittava dispersion stabiilisuutta koskevaa tutkimusta.
▼C1
7.9. Leimahduspiste	7.9. Tutkimusta ei tarvitse tehdä, jos: — aine on epäorgaaninen, tai — aine sisältää vain haihtuvia orgaanisia komponentteja, joiden leimahduspisteet ovat yli 100 °C (vesiliuoksissa) tai — leimahduspisteen arvioidaan olevan yli 200 °C tai — leimahduspiste voidaan ennakoida tarkasti interpoloimalla olemassa olevista materiaaleista, joiden ominaisuudet tunnetaan.
7.10. Syttyvyys	7.10. Tutkimusta ei tarvitse tehdä: — jos aine on kiinteä aine, joka räjähtää tai syttyy helposti. Näitä ominaisuuksia on aina tarkasteltava ennen kuin tarkastellaan syttyvyyttä, tai — kaasuille, jos syttyvän kaasun pitoisuus seoksessa inertin kaasun kanssa on niin pieni, että pitoisuus aina pysyy alaraja-arvoa pienempänä, kun kaasua sekoitetaan ilman kanssa, tai — aineille, jotka syttyvät itsestään joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa.
7.11. Räjähtävyys	7.11. Tutkimusta ei tarvitse tehdä, jos: — molekyylissä ei ole kemiallisia ryhmiä, joilla on räjähdysominaisuuksia, tai — aineessa on kemiallisia ryhmiä, joilla on räjähdysominaisuuksia, muun muassa happea, ja laskennallinen happitase on alle –200, tai — orgaaninen aine tai orgaanisten aineiden homogeeninen seos sisältää kemiallisia ryhmiä, joilla on räjähdysominaisuuksia, mutta eksoterminen hajoamisenergia on alle 500 J/g ja eksoterminen hajoaminen alkaa alle 500 °C:n lämpötilassa, tai — kun on kyse epäorgaanisten hapettavien aineiden (YK:n Division 5.1) seoksista orgaanisten materiaalien kanssa, epäorgaanisen hapettavan aineen pitoisuus on: — — alle 15 massaprosenttia, jos aine on osoitettu YK:n pakkausryhmään I (erittäin vaarallinen) tai II (kohtuullisen vaarallinen), — alle 30 massaprosenttia, jos aine on osoitettu YK:n pakkausryhmään III (vähäinen vaara). Huom: Räjähdyksen leviämistä tai herkkyyttä räjähdysaallolle ei tarvitse testata, jos orgaanisten materiaalien eksoterminen hajoamisenergia on alle 800 J/g.
7.12. Itsesyttymislämpötila	7.12. Tutkimusta ei tarvitse tehdä: — jos aine räjähtää tai syttyy itsestään ilman kanssa huoneenlämpötilassa, tai — nesteille, jotka eivät syty ilmassa, esim. eivät leimahda alle 200 °C:n lämpötilassa, tai — kaasuille, jotka eivät ole syttyviä millään alueella, tai — kiinteille aineille, jos aineen sulamispiste <160 °C tai jos alustavien tulosten perusteella on varmaa, ettei aine kuumene itsestään 400 asteeseen C.
7.13. Hapetusominaisuudet	7.13. Tutkimusta ei tarvitse tehdä, jos: — aine on räjähtävä, tai — aine on herkästi syttyvä, tai — aine on orgaaninen peroksidi, tai — jos aine ei missään oloissa voi reagoida eksotermisesti palavien materiaalien kanssa esimerkiksi kemiallisen rakenteen perusteella (esim. orgaaniset aineet, jotka eivät sisällä happi- tai halogeeniatomeja, eivätkä nämä atomit ole sitoutuneet kemiallisesti typpeen tai happeen, tai epäorgaaniset aineet, jotka eivät sisällä happi- tai halogeeniatomeja). Täydellistä testiä ei tarvitse tehdä kiinteille aineille, jos alustavien testien perusteella on selvää, että testiaineella on hapettavia ominaisuuksia. Huomattakoon, ettei kaasuseosten hapetusominaisuuksien määrittämiseen ole olemassa testimenetelmää. Nämä ominaisuudet on arvioitava menetelmällä, jossa verrataan seoksessa olevien kaasujen hapetuspotentiaalia hapen hapetuspotentiaaliin ilmassa.
7.14. Raekokojakauma	7.14. Tutkimusta ei tarvitse tehdä, jos aine saatetaan markkinoille tai sitä käytetään rakeisessa muodossa tai muussa kuin kiinteässä muodossa.
▼M51
7.14 a Pölyävyys Nanomuotojen osalta	7.14 a Tutkimusta ei tarvitse tehdä, jos altistuminen aineen rakeiselle muodolle sen elinkaaren aikana voidaan estää.
▼C1

8. MYRKYLLISYYTEEN LIITTYVÄT TIEDOT

SARAKE 1 VAADITUT VAKIOTIEDOT	SARAKE 2 ERITYISSÄÄNNÖT, JOIDEN MUKAAN TIETOVAATIMUKSIA VOIDAAN MUKAUTTAA SARAKKEESTA 1
▼M36
8.1 Ihosyövyttävyys/ihoärsytys	8.1 Koetta (kokeita) ei tarvitse tehdä, jos — aine on vahva happo (pH ≤ 2,0) tai emäs (pH ≥ 11,5), ja käytettävissä olevien tietojen perusteella se olisi luokiteltava ihoa syövyttäväksi (kategoria 1), tai — aine on itsestään syttyvää ilmassa tai kosketuksessa veden tai kosteuden kanssa huoneenlämpötilassa, tai — aine on luokiteltu välittömästi myrkylliseksi ihon kautta tapahtuvan altistumisen kautta (kategoria 1), tai — ihon kautta välittyvän välittömän myrkyllisyyden tutkimus ei osoita ihoärsytystä testattaessa raja-annostasoon asti (2 000 mg/kg ruumiinpainoa). Jos jommastakummasta 8.1.1 tai 8.1.2 kohdan mukaisesta kokeesta saatujen tulosten perusteella voidaan jo tehdä aineen luokitusta koskeva lopullinen päätös tai ihoärsytyspotentiaalia ei ole, toista koetta ei tarvitse tehdä.
8.1.1 Ihosyövyttävyys, in vitro
8.1.2 Ihoärsytys, in vitro
8.2 Vakava silmävaurio/silmä-ärsytys	8.2 Koetta (kokeita) ei tarvitse tehdä, jos — aine on luokiteltu ihoa syövyttäväksi ja luokitellaan sen tuloksena vakavan silmävaurion aiheuttavaksi (kategoria 1), tai — aine on luokiteltu ihoa ärsyttäväksi, ja käytettävissä olevien tietojen perusteella se olisi luokiteltava silmiä ärsyttäväksi (kategoria 2), tai — aine on vahva happo (pH ≤ 2,0) tai emäs (pH ≥ 11,5), ja käytettävissä olevien tietojen perusteella se olisi luokiteltava vakavan silmävaurion aiheuttavaksi (kategoria 1), tai — aine on itsestään syttyvää ilmassa tai kosketuksessa veden tai kosteuden kanssa huoneenlämpötilassa.
8.2.1 Vakava silmävaurio/silmä-ärsytys, in vitro	►M64 8.2.1 Jos ensimmäisestä in vitro -tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella ei voida tehdä varmaa päätöstä aineen luokituksesta tai siitä, että silmä-ärsytyspotentiaalia ei ole, rekisteröijän on tämän tutkittavan ominaisuuden arvioimiseksi tehtävä uusi in vitro -tutkimus tai uusia in vitro -tutkimuksia tai kemikaalivirasto voi vaatia uutta in vitro -tutkimusta tai uusia in vitro -tutkimuksia. ◄
▼M42
8.3 Ihon herkistyminen Tiedot, joiden perusteella voidaan — päätellä, onko aine ihoa herkistävä ja voidaanko sen olettaa voivan aiheuttaa merkittävää herkistymistä ihmisillä (kategoria 1A), — tehdä tarvittaessa riskinarviointi	8.3.1 ja 8.3.2 kohdan mukaista tutkimusta/tutkimuksia ei tarvitse tehdä, jos: — aine luokitellaan ihoa syövyttäväksi (kategoria 1), tai — aine on vahva happo (pH ≤ 2,0) tai emäs (pH ≥ 11,5), tai — aine on itsestään syttyvää ilmassa tai kosketuksissa veden tai kosteuden kanssa huoneenlämpötilassa.
8.3.1 Ihon herkistyminen, in vitro / in chemico Tiedot, jotka on saatu 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti tunnustetuilla in vitro / in chemico -testimenetelmällä tai -menetelmillä, joilla käsitellään kutakin seuraavista ihon herkistymisen keskeisistä tapahtumista: a) molekyylitason vuorovaikutus ihon proteiinien kanssa b) tulehdusreaktio keratinosyyteissä c) dendriittisolujen aktivoituminen	Tätä testiä / näitä testejä ei tarvitse tehdä, jos — on saatavilla 8.3.2 kohdan mukainen in vivo -tutkimus — saatavilla olevia in vitro / in chemico -testimenetelmiä ei voi soveltaa kyseiseen aineeseen tai ne eivät sovellu luokitteluun ja riskinarviointiin 8.3 kohdan mukaisesti. Jos testimenetelmästä tai -menetelmistä, jo(i)lla on testattu yksi tai kaksi sarakkeessa 1 tarkoitetuista keskeisistä tapahtumista, saadut tiedot mahdollistavat jo luokittelun ja riskianalyysin 8.3 kohdan mukaisesti, muuta tai muita keskeisiä tapahtumia koskevia tutkimuksia ei tarvitse tehdä.
8.3.2 Ihon herkistyminen, in vivo	In vivo -tutkimus on tehtävä vain, jos 8.3.1 kohdassa kuvailtuja in vitro / in chemico -testimenetelmiä ei voida soveltaa tai jos niistä saatavat tulokset eivät riitä luokitteluun ja riskinarviointiin 8.3 kohdan mukaisesti. Hiirellä tehtävä paikallinen imusolmukemääritysmenetelmä (LLNA) on ensisijainen menetelmä in vivo -testaukseen. Vain poikkeuksellisissa olosuhteissa olisi käytettävä muuta testiä. Toisen in vivo -testin tekeminen on perusteltava. In vivo -ihoherkistystutkimuksia, jotka on tehty tai aloitettu ennen 10 päivää toukokuuta 2017 ja jotka täyttävät 13 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa ja 13 artiklan 4 kohdassa säädetyt vaatimukset, on pidettävä asianmukaisina tämän vakiotietovaatimuksen täyttämiseksi.
▼C1
8.4. Mutageenisuus	►M70 8.4. Jos tässä liitteessä olevassa 8.4.1 alakohdassa tarkoitetussa bakteereilla tehtävässä in vitro -geenimutaatiokokeessa saadaan positiivinen tulos, joka antaa aihetta huoleen, rekisteröijän on tehtävä liitteessä VIII olevassa 8.4.2 alakohdassa tarkoitettu in vitro -tutkimus. Näiden in vitro -genotoksisuustutkimusten positiivisen tuloksen perusteella rekisteröijän on ehdotettava tai kemikaalivirasto voi vaatia liitteessä IX olevassa 8.4.4 alakohdassa tarkoitettua asianmukaista in vivo -tutkimusta. In vivo -tutkimuksessa on tapauksen mukaan käsiteltävä kromosomipoikkeavuushuolta tai geenimutaatiohuolta tai molempia. In vitro -geenimutaatiokoetta bakteereilla ei tarvitse tehdä, jos kyseistä koetta ei voida soveltaa kyseiseen aineeseen. Tässä tapauksessa rekisteröijän on esitettävä perustelut ja tehtävä liitteessä VIII olevassa 8.4.3 kohdassa tarkoitettu in vitro -tutkimus. Jos tutkimuksessa saadaan positiivinen tulos, rekisteröijän on tehtävä liitteessä VIII olevassa 8.4.2 kohdassa tarkoitettu in vitro -sytogeenisuustutkimus. Jos jossakin näistä in vitro -genotoksisuustutkimuksista saadaan positiivinen tulos tai jotakin liitteen VIII in vitro -tutkimusta ei voida soveltaa, rekisteröijän on ehdotettava tai kemikaalivirasto voi vaatia liitteessä IX olevassa 8.4.4 alakohdassa tarkoitettua asianmukaista in vivo -tutkimusta. In vivo -tutkimuksessa on tapauksen mukaan käsiteltävä kromosomipoikkeavuushuolta tai geenimutaatiohuolta tai molempia. Edellä 8.4.1 alakohdassa tarkoitettua bakteereilla tehtävää in vitro -geenimutaatiokoetta ja seurantatestausta ei tarvitse tehdä seuraavissa tapauksissa: — aineen tiedetään vaikuttavan sukusolujen perimää vaurioittavasti ja se täyttää kriteerit sen luokittelemiseksi sukusolujen perimää vaurioittavien aineiden vaaraluokan kategoriaan 1A tai 1B, ja asianmukaiset riskinhallintatoimenpiteet on toteutettu, — aineen tiedetään olevan genotoksinen syöpää aiheuttava aine, joka täyttää kriteerit sen luokittelemiseksi sekä sukusolujen perimää vaurioittavien aineiden vaaraluokan kategoriaan 1A, 1B tai 2 että syöpää aiheuttavien aineiden vaaraluokan kategoriaan 1A tai 1B, ja asianmukaiset riskinhallintatoimenpiteet on toteutettu. ◄
▼M51
8.4.1. In vitro -geenimutaatiokoe bakteereilla	►M70 8.4.1. In vitro -geenimutaatiokoetta bakteereilla ei tarvitse tehdä niistä nanomuodoista, joiden osalta se ei ole asianmukainen. Tällöin on toimitettava liitteessä VIII olevassa 8.4.3 alakohdassa tarkoitettu in vitro -tutkimus. ◄
▼C1
8.5. Välitön myrkyllisyys	8.5. Tutkimusta (tutkimuksia) ei tarvitse yleensä tehdä, jos: — aine on luokiteltu ihoa syövyttäväksi.
▼M51
8.5.1. Suun kautta	8.5.1. Tutkimusta ei tarvitse tehdä, jos käytettävissä on tutkimus, joka koskee välitöntä myrkyllisyyttä hengitysteitse (8.5.2). Nanomuotojen osalta testaus suun kautta korvataan testauksella hengitysteitse, paitsi jos altistuminen hengitysteitse (8.5.2) ei ole todennäköistä, kun otetaan huomioon mahdollisuus altistua aerosoleille, hiukkasille tai pisaroille, jotka ovat kooltaan sellaisia, että niitä voi joutua hengitysteihin.
▼C1

9. YMPÄRISTÖMYRKYLLISYYTTÄ KOSKEVAT TIEDOT

SARAKE 1 VAADITUT VAKIOTIEDOT	SARAKE 2 ERITYISSÄÄNNÖT, JOIDEN MUKAAN TIETOVAATIMUKSIA VOIDAAN MUKAUTTAA SARAKKEESTA 1
9.1. Myrkyllisyys vesieliöille
▼M51
9.1.1. Lyhytaikainen myrkyllisyystestaus selkärangattomilla (suositeltava laji: Daphnia) ►M70 — ◄	►M70 9.1.1. Tutkimusta ei tarvitse tehdä seuraavissa tapauksissa: — on olemassa tekijöitä, joiden perusteella lyhytaikaista myrkyllisyyttä vesieliöille ei todennäköisesti esiinny, esimerkiksi jos aine on erittäin heikosti veteen liukeneva, tai aine ei todennäköisesti läpäise biologisia kalvoja, — saatavilla on pitkäaikainen selkärangattomia koskeva myrkyllisyystutkimus. — Nanomuotojen osalta pelkästään heikkoa liukenevuutta veteen ei voida käyttää perusteluna sille, ettei koetta tehdä. — Rekisteröijä voi ehdottaa pitkäaikaista myrkyllisyystestausta lyhytaikaisen myrkyllisyystestauksen sijasta. — Rekisteröijän on ehdotettava tai kemikaalivirasto voi vaatia selkärangattomilla (suositeltava laji Daphnia) tehtävää pitkäaikaista myrkyllisyystestausta (liitteessä IX oleva 9.1.5 alakohta), jos on epätodennäköistä, että lyhytaikainen myrkyllisyystestaus voi antaa oikean kuvan aineen luontaisesta myrkyllisyydestä vesieliöille, esimerkiksi — jos aine on heikosti veteen liukeneva (liukoisuus alle 1 mg/l), tai — sellaisten nanomuotojen osalta, joiden liukenevuusnopeus asianmukaisissa testiaineissa on alhainen. ◄
	►M70 9.1.2. Tutkimusta ei tarvitse tehdä, jos on olemassa tekijöitä, joiden perusteella myrkyllisyyttä vesieliöille ei todennäköisesti esiinny, esimerkiksi jos aine on erittäin heikosti veteen liukeneva tai aine ei todennäköisesti läpäise biologisia kalvoja. Nanomuotojen osalta pelkästään heikkoa liukenevuutta veteen ei voida käyttää perusteluna sille, ettei koetta tehdä. ◄
▼C1
9.2. Hajoaminen
9.2.1. Bioottinen
9.2.1.1. Nopea biohajoavuus	9.2.1.1 Tutkimusta ei tarvitse tehdä epäorgaanisille aineille.

On annettava myös muut saatavilla olevat asiaankuuluvat fysikaalis-kemialliset, toksikologiset ja ympäristötoksikologiset tiedot.

LIITE VIII VAKIOTIETOVAATIMUKSET AINEISTA, JOITA VALMISTETAAN TAI TUODAAN MAAHAN VÄHINTÄÄN 10 TONNIN MÄÄRINÄ (61)

LIITE VIII

VAKIOTIETOVAATIMUKSET AINEISTA, JOITA VALMISTETAAN TAI TUODAAN MAAHAN VÄHINTÄÄN 10 TONNIN MÄÄRINÄ ( 61 )

Tämän liitteen sarakkeessa 1 vahvistetaan vakiotiedot, jotka vaaditaan kaikista aineista, joita valmistetaan tai tuodaan maahan vähintään kymmenen tonnin suuruisina määrinä, 12 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Sen mukaisesti vaaditaan liitteessä VII olevan sarakkeen tietojen lisäksi tämän liitteen sarakkeessa 1 vaaditut tiedot. On annettava myös muut saatavilla olevat asiaankuuluvat fysikaalis-kemialliset, toksikologiset ja ympäristötoksikologiset tiedot. Sarakkeessa 2 luetellaan erityissäännöt, joiden mukaan vaaditut vakiotiedot voidaan jättää antamatta, korvata muilla tiedoilla, toimittaa myöhemmin tai mukauttaa jollain muulla tavalla. Jos tämän liitteen sarakkeessa 2 mainitut edellytykset täyttyvät ja mukautukset voidaan sallia, rekisteröijän on mainittava tämä selvästi ja perusteltava jokainen mukautus rekisteröintiasiakirja-aineiston asianmukaisessa kohdassa.

Kaikkiin asian kannalta merkityksellisiin fysikaalis-kemiallisiin, toksikologisiin ja ekotoksikologisiin tietoihin on sisällytettävä testattujen nanomuotojen luonnehdinta ja testiolosuhteet, tämän vaikuttamatta tietoihin, jotka on toimitettu muiden muotojen osalta. Kun käytetään QSAR-malleja tai näyttö saadaan muilla keinoilla kuin testaamalla, on esitettävä tätä koskevat perustelut sekä kuvaus nanomuotojen ominaisuuksien vaihteluvälistä, johon näyttöä voidaan soveltaa.

Näiden erityissääntöjen lisäksi rekisteröijä voi mukauttaa tämän liitteen sarakkeessa 1 olevia vakiotietovaatimuksia liitteessä XI selostettujen yleisten sääntöjen mukaisesti. Tässäkin tapauksessa rekisteröijän on ilmoitettava selvästi syyt vakiotietovaatimusten mukauttamiseen rekisteröintiasiakirjojen asiaa koskevissa kohdissa, ja tällöin on viitattava sarakkeessa 2 tai liitteessä XI mainittuihin erityissääntöihin ( 62 ).

7. AINEEN FYSIKAALIS-KEMIALLISIA OMINAISUUKSIA KOSKEVAT TIEDOT

7.14b. Lisätietoa fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista

Ainoastaan nanomuodot

Rekisteröijän on ehdotettava tai kemikaalivirasto voi vaatia lisätutkimuksia 41 artiklan mukaisesti, jos on viitteitä siitä, että tietyt muut hiukkasen ominaisuudet vaikuttavat merkittävästi kyseisten nanomuotojen aiheuttamaan vaaraan tai niille altistumiseen.

8. MYRKYLLISYYTEEN LIITTYVÄT TIEDOT

SARAKE 1 VAADITUT VAKIOTIEDOT	SARAKE 2 ERITYISSÄÄNNÖT, JOIDEN MUKAAN TIETOVAATIMUKSIA VOIDAAN MUKAUTTAA SARAKKEESTA 1
▼M36
8.1 Ihosyövyttävyys/ihoärsytys	8.1 Ihosyövyttävyyden/ihoärsytyksen in vivo -tutkimus on tehtävä ainoastaan siinä tapauksessa, että liitteessä VII olevan 8.1.1 ja 8.1.2 kohdan mukainen in vitro -tutkimus ei ole soveltuva tai näiden kohtien mukaiset in vitro -tutkimukset eivät ole soveltuvia taikka siitä tai niistä saadut tulokset eivät ole luokituksen ja riskinarvioinnin kannalta riittäviä. Tutkimusta ei tarvitse tehdä, jos — aine on vahva happo (pH ≤ 2,0) tai emäs (pH ≥ 11,5), tai — aine on itsestään syttyvää ilmassa tai kosketuksessa veden tai kosteuden kanssa huoneenlämpötilassa, tai — aine on luokiteltu välittömästi myrkylliseksi ihon kautta tapahtuvan altistumisen kautta (kategoria 1), tai — ihon kautta välittyvän välittömän myrkyllisyyden tutkimus ei osoita ihoärsytystä testattaessa raja-annostasoon asti (2 000 mg/kg ruumiinpainoa).
8.2 Vakava silmävaurio/silmä-ärsytys	8.2 Silmäsyövyttävyyden/silmä-ärsytyksen in vivo -tutkimus on tehtävä ainoastaan siinä tapauksessa, että liitteessä VII olevan 8.2.1 kohdan mukainen in vitro -tutkimus ei ole soveltuva tai näiden kohtien mukaiset in vitro -tutkimukset eivät ole soveltuvia taikka siitä tai niistä saadut tulokset eivät ole luokituksen ja riskinarvioinnin kannalta riittäviä. Tutkimusta ei tarvitse tehdä, jos — aine on luokiteltu ihoa syövyttäväksi, tai — aine on vahva happo (pH ≤ 2,0) tai emäs (pH ≥ 11,5), tai — aine on itsestään syttyvää ilmassa tai kosketuksessa veden tai kosteuden kanssa huoneenlämpötilassa.
▼C1
8.4. Mutageenisuus	►M70 8.4. Edellä 8.4.2 ja 8.4.3 alakohdassa tarkoitettuja tutkimuksia ei tarvitse tehdä seuraavissa tapauksissa: — saatavilla on riittävästi tietoa vastaavasta in vivo -tutkimuksesta (eli 8.4.2 alakohdan osalta in vivo -kromosomipoikkeavuustutkimuksesta (tai mikronukleustutkimuksesta) tai 8.4.3 alakohdan osalta nisäkkäillä tehdystä in vivo -geenimutaatiotutkimuksesta), — aineen tiedetään vaikuttavan sukusolujen perimää vaurioittavasti ja se täyttää kriteerit sen luokittelemiseksi sukusolujen perimää vaurioittavien aineiden vaaraluokan kategoriaan 1A tai 1B, ja asianmukaiset riskinhallintatoimenpiteet on toteutettu, — aineen tiedetään olevan genotoksinen syöpää aiheuttava aine, joka täyttää kriteerit sen luokittelemiseksi sekä sukusolujen perimää vaurioittavien aineiden vaaraluokan kategoriaan 1A, 1B tai 2 että syöpää aiheuttavien aineiden vaaraluokan kategoriaan 1A tai 1B, ja asianmukaiset riskinhallintatoimenpiteet on toteutettu. — Jos liitteessä VII tai tässä liitteessä tarkoitetussa in vitro -genotoksisuustutkimuksessa saadaan positiivinen tulos, joka antaa aihetta huoleen, rekisteröijän on ehdotettava tai kemikaalivirasto voi vaatia liitteessä IX olevassa 8.4 alakohdassa tarkoitettua in vivo -tutkimusta. In vivo -tutkimuksessa on tapauksen mukaan käsiteltävä kromosomipoikkeavuushuolta tai geenimutaatiohuolta tai molempia. — Jos 8.4.2 tai 8.4.3 alakohdassa tarkoitettua mutageenisuustutkimusta ei voida soveltaa kyseiseen aineeseen, rekisteröijän on esitettävä perustelut ja sen on ehdotettava tai kemikaalivirasto voi vaatia liitteessä IX olevassa 8.4.4 alakohdassa tarkoitettua asianmukaista in vivo -tutkimusta. In vivo -tutkimuksessa on tapauksen mukaan käsiteltävä kromosomipoikkeavuushuolta tai geenimutaatiohuolta tai molempia. ◄
►M70 8.4.2. In vitro -kromosomipoikkeavuustutkimus nisäkkäillä tai in vitro -mikronukleustutkimus nisäkkäillä ◄	►M70 ◄
8.4.3. In vitro -geenimutaatiotutkimus nisäkässoluilla, jos liitteen VII 8.4.1 ja liitteen VIII 8.4.2 kohdassa on saatu kielteinen tulos.	►M70 ◄
	8.4. Sopivia in vivo -mutageenisuustutkimuksia on harkittava, jos jossakin liitteessä VII tai VIII mainituista genotoksisuustutkimuksista saadaan positiivinen tulos.
▼M51
8.5. Välitön myrkyllisyys	8.5. Tutkimusta (tutkimuksia) ei tarvitse yleensä tehdä, jos: — aine on luokiteltu ihoa syövyttäväksi. Suun kautta altistumisen (8.5.1) tai hengitysteitse tapahtuvan altistumisen (8.5.2) lisäksi muista aineista kuin kaasuista on esitettävä 8.5.1–8.5.3 kohdissa mainitut tiedot vähintään yhden muun altistumisreitin osalta. Toinen reitti valitaan aineen luonteen ja ihmisen todennäköisen altistumisreitin mukaan. Jos altistuminen tapahtuu vain yhden reitin kautta, toimitetaan vain sitä reittiä koskevat tiedot.
▼M36
8.5.2 Hengitysteitse	8.5.2 Testaus hengitysteitse on asianmukaista, jos ihmisten altistuminen hengitysteitse on todennäköistä ottaen huomioon aineen höyrynpaine ja/tai mahdollisuus altistua aerosoleille, hiukkasille tai pisaroille, jotka ovat kooltaan sellaisia, että niitä voi joutua hengitysteihin.
8.5.3 Ihon kautta	8.5.3 Testaus ihon kautta on asianmukaista, jos 1) aineen joutuminen hengitysteihin on epätodennäköistä; ja 2) ihokosketus valmistuksessa ja/tai käytössä on todennäköistä; ja 3) fysikaalis-kemiallisten ja toksikologisten ominaisuuksien perusteella imeytymisnopeus ihon kautta on merkittävä. Testausta ihon kautta ei tarvitse tehdä, jos — aine ei täytä kriteerejä välittömän myrkyllisyyden tai STOT SE -luokitukselle suun kautta ja — in vivo -kokeissa ei ole havaittu systeemisiä vaikutuksia ihon kautta tapahtuneen altistumisen jälkeen (esim. ihoärsytys, ihon herkistyminen), tai jollei suun kautta välittyvän myrkyllisyyden in vivo -koetta ole tehty, systeemisiä vaikutuksia ihon kautta tapahtuneen altistumisen jälkeen ei odoteta tapahtuvan muiden kuin testeihin perustuvien menetelmien (esim. read across, QSAR) perusteella.
▼C1
8.6. Toistuvasta annostuksesta johtuva myrkyllisyys
▼M51
8.6.1. Lyhytaikainen toistuvalla annostuksella tehtävä myrkyllisyystutkimus (28 vuorokautta) yhdellä lajilla, koirailla ja naarailla, asianmukaisin antotie ottaen huomioon ihmisen todennäköinen altistumisreitti.	8.6.1. Lyhytaikaista myrkyllisyystutkimusta (28 vrk) ei tarvitse tehdä, jos ►M64 — on saatavilla luotettava subkroonisen (90 vrk) tai kroonisen myrkyllisyyden tutkimus, tai rekisteröijä ehdottaa sellaista, edellyttäen, että käytetään sopivaa lajia, annosta, liuotinta ja antotietä, tai ◄ — aine hajoaa välittömästi ja sen hajoamistuotteista on riittävästi tietoa, tai — on varmaa liitteessä XI olevan 3 jakson mukaisesti, ettei ihminen altistu aineelle kyseisellä tavalla. Asianmukainen antotie valitaan seuraavin perustein: Testaus ihon kautta on asianmukaista, jos — aineen joutuminen hengitysteihin on epätodennäköistä; ja — ihokosketus valmistuksessa ja/tai käytössä on todennäköistä; ja — fysikaalis-kemiallisten ja toksikologisten ominaisuuksien perusteella on mahdollista, että imeytymistä ihon kautta tapahtuu merkittävästi. Testaus hengitysteitse on asianmukaista, jos ihmisten altistuminen hengitysteitse on todennäköistä ottaen huomioon aineen höyrynpaine ja/tai mahdollisuus altistua aerosoleille, hiukkasille tai pisaroille, jotka ovat kooltaan sellaisia, että niitä voi joutua hengitysteihin. Sellaisten nanomuotojen osalta, jotka eivät liukene nopeasti biologisiin väliaineisiin, tutkimukseen on sisällyttävä toksikokineettisiä tutkimuksia muun muassa palautumisajasta ja tarvittaessa keuhkojen puhdistumisesta. Toksikokineettisiä tutkimuksia ei tarvitse tehdä, jos nanomuodosta on jo saatavilla vastaavia toksikokineettisiä tietoja. Rekisteröijän on ehdotettava subkroonisen myrkyllisyyden tutkimusta (90 vrk) (liitteessä IX oleva 8.6.2 kohta) tai kemikaalivirasto voi vaatia sitä, jos ihmisen altistumisen toistuvuuden ja keston perusteella voidaan olettaa, että pitempiaikainen tutkimus on aiheellinen, ja yksi seuraavista ehdoista täyttyy: — muut saatavilla olevat tiedot viittaavat siihen, että aineella voi olla sellainen vaarallinen ominaisuus, jota ei voida havaita lyhytaikaisessa myrkyllisyystutkimuksessa; tai — asianmukaisesti suunnitelluissa toksikokineettisissä tutkimuksissa on käynyt ilmi, että aine tai sen aineenvaihduntatuotteet kertyvät tiettyihin kudoksiin tai elimiin, mitä ei mahdollisesti havaittaisi lyhytaikaisissa myrkyllisyystutkimuksissa, mutta aineista tai niiden aineenvaihduntatuotteista voi todennäköisesti aiheutua haittavaikutuksia pitkän altistumisen jälkeen. ►M70 Rekisteröijän on ehdotettava tai kemikaalivirasto voi vaatia lisätutkimuksia, jos: ◄ — 28 tai 90 vuorokauden tutkimuksessa ei saada NOAEL-arvoa, paitsi jos syy tähän on myrkyllisten haittavaikutusten puuttuminen, tai — todetaan erityisen huolestuttavaa myrkyllisyyttä (esim. huolestuttavia tai vakavia vaikutuksia); tai — on viitteitä vaikutuksesta, josta saatavilla oleva näyttö ei riitä toksikologiseen ja/tai riskin luonnehdintaan. Tällöin voi myös olla asianmukaisempaa tehdä erityisiä myrkyllisyystutkimuksia, jotka on suunniteltu näiden vaikutusten tutkimiseen (esim. immunotoksisuus, neurotoksisuus ja erityisesti nanomuotojen osalta välillinen genotoksisuus); tai — ensin tehdyssä toistuvan annostelun tutkimuksessa käytetty altistumistie oli huonosti valittu ottaen huomioon ihmisen todennäköinen altistumistie, eikä ekstrapolaatiota eri altistumisteiden välillä voida tehdä, tai — altistumiseen liittyy erityistä huolta (esim. käyttö kulutustuotteissa, joka johtaa altistumistasoihin, jotka ovat lähellä sellaisia annostasoja, joilla myrkyllisyys ihmisille on todennäköistä), tai — vaikutuksia, joita on osoitettu aineilla, joiden molekyylirakenne on selvästi samankaltainen kuin tutkittavalla aineella, ei ole havaittu 28 tai 90 vuorokauden tutkimuksessa.
▼C1
8.7. Lisääntymismyrkyllisyys
▼M70
8.7.1. Lisääntymis-/kehitysmyrkyllisyyden seulonta (OECD TG 421 tai TG 422); suositeltavin laji on rotta. Antoreitin on oltava suun kautta, jos aine on kiinteä tai nestemäinen, ja hengitysteitse, jos aine on kaasumainen; tästä voidaan poiketa, jos se on tieteellisesti perusteltua, esimerkiksi osoittamalla vastaava tai suurempi systeeminen altistuminen muun antoreitin kautta ihmisellä tai antoreittiä koskeva myrkyllisyys.	8.7.1. Tätä tutkimusta ei tarvitse tehdä seuraavissa tapauksissa: — aineen tiedetään olevan genotoksinen syöpää aiheuttava aine, joka täyttää kriteerit sen luokittelemiseksi sekä sukusolujen perimää vaurioittavien aineiden vaaraluokan kategoriaan 1A, 1B tai 2 että syöpää aiheuttavien aineiden vaaraluokan kategoriaan 1A tai 1B, ja asianmukaiset riskinhallintatoimenpiteet on toteutettu, — aineen tiedetään olevan sukusolujen perimää vaurioittava aine, joka täyttää kriteerit sen luokittelemiseksi sukusolujen perimää vaurioittavien aineiden vaaraluokan kategoriaan 1A tai 1B, ja asianmukaiset riskinhallintatoimenpiteet on toteutettu, — on varmaa liitteessä XI olevan 3 jakson mukaisesti, ettei ihminen altistu aineelle kyseisellä tavalla, — liitteessä IX olevassa 8.7.2 alakohdassa tarkoitettu kehitysmyrkyllisyystutkimus (OECD TG 414) tai liitteessä IX olevassa 8.7.3 alakohdassa tarkoitettu laajennettu yhden sukupolven lisääntymismyrkyllisyystutkimus (OECD TG 443) on saatavilla tai rekisteröijä on ehdottanut sellaista; tai kahden sukupolven lisääntymismyrkyllisyystutkimus (OECD TG 416) on saatavilla, — aineella tiedetään olevan haitallisia vaikutuksia sukupuolitoimintoihin tai hedelmällisyyteen ja se täyttää kriteerit sen luokittelemiseksi lisääntymismyrkyllisyyden vaaraluokan kategoriaan 1A tai 1B: Saattaa heikentää hedelmällisyyttä (H360F), ja saatavilla olevat tiedot ovat riittävät kattavan riskinarvioinnin tukemiseksi, — aineen tiedetään aiheuttavan kehityshäiriöitä ja se täyttää kriteerit sen luokittelemiseksi lisääntymismyrkyllisyyden vaaraluokan kategoriaan 1A tai 1B: Saattaa vaurioittaa sikiötä (H360D), ja saatavilla olevat tiedot ovat riittävät kattavan riskinarvioinnin tukemiseksi. — Jos mahdolliset sukupuolitoimintoihin, hedelmällisyyteen tai kehitykseen kohdistuvat haitalliset vaikutukset aiheuttavat vakavaa huolta, rekisteröijän on ehdotettava tai kemikaalivirasto voi vaatia näiden huolten käsittelemiseksi seulontatutkimuksen (OECD TG 421 or 422) sijasta joko liitteessä IX olevassa 8.7.3 alakohdassa tarkoitettua laajennettua yhden sukupolven lisääntymismyrkyllisyystutkimusta (OECD TG 443) tai liitteessä IX olevassa 8.7.2 alakohdassa tarkoitettua kehitysmyrkyllisyystutkimusta (OECD TG 414). Näitä vakavia huolenaiheita ovat muun muassa seuraavat: — käytettävissä oleviin tietoihin perustuvat sukupuolitoimintoihin, hedelmällisyyteen tai kehitykseen liittyvät haittavaikutukset, jotka eivät täytä lisääntymismyrkyllisyyden kategorian 1A tai 1B luokituskriteerejä, — rakenteellisesti samankaltaisia aineita koskevien tietojen, (Q)SAR-estimaattien tai in vitro -menetelmien avulla ennustettu aineen mahdollinen kehitys- tai lisääntymismyrkyllisyys.
▼M51
8.8. Toksikokinetiikka
8.8.1. Aineen toksikokineettisen käyttäytymisen arviointi siinä määrin kuin voidaan johtaa relevanteista saatavilla olevista tiedoista	►M70 Sellaisten nanomuotojen osalta, jotka eivät liukene nopeasti biologisiin väliaineisiin, on ehdotettava tai kemikaalivirasto voi vaatia toksikokineettistä tutkimusta, jos arviointia ei voida tehdä asiaan liittyvien käytettävissä olevien tietojen perusteella, mukaan lukien 8.6.1 alakohdan mukaisesti tehdystä tutkimuksesta saadut tiedot. ◄ Tutkimuksen valinta riippuu jäljellä olevista tietojen puutteista ja kemikaaliturvallisuusarvioinnin tuloksista.
▼C1

9. YMPÄRISTÖMYRKYLLISYYTTÄ KOSKEVAT TIEDOT

SARAKE 1 VAADITUT VAKIOTIEDOT	SARAKE 2 ERITYISSÄÄNNÖT, JOIDEN MUKAAN TIETOVAATIMUKSIA VOIDAAN MUKAUTTAA SARAKKEESTA 1
▼M70
9.1. Myrkyllisyys vesieliöille	9.1. Rekisteröijän on ehdotettava tai kemikaalivirasto voi vaatia liitteessä IX olevassa 9.1 alakohdassa tarkoitettua pitkäaikaista myrkyllisyystestausta lyhytaikaisen myrkyllisyystestauksen lisäksi, jos liitteen I mukaisesti tehty kemikaaliturvallisuusarviointi osoittaa, että se on tarpeen vesieliöihin kohdistuvien vaikutusten tutkimiseksi tarkemmin esimerkiksi silloin, kun PNEC-arvon parantamiseksi tarvitaan lisätietoja, tai jos aineen PBT- tai vPvB-ominaisuuksien arvioimiseksi tarvitaan liitteessä XIII olevan 3.2.3 alakohdan mukaisia lisätietoja myrkyllisyydestä. Testi (testit) on valittava kemikaaliturvallisuusarvioinnin tulosten perusteella.
▼M70
9.1.3. Lyhytaikainen myrkyllisyystesti kaloilla	9.1.3. Tutkimusta ei tarvitse tehdä seuraavissa tapauksissa: — on olemassa tekijöitä, joiden perusteella lyhytaikaista myrkyllisyyttä vesieliöille ei todennäköisesti esiinny, esimerkiksi jos aine on erittäin heikosti veteen liukeneva, tai aine ei todennäköisesti läpäise biologisia kalvoja, — saatavilla on pitkäaikainen kaloja koskeva myrkyllisyystutkimus. — Nanomuotojen osalta pelkästään heikkoa liukenevuutta veteen ei voida käyttää perusteluna sille, ettei koetta tehdä. — Rekisteröijä voi ehdottaa pitkäaikaista myrkyllisyystestausta lyhytaikaisen myrkyllisyystestauksen sijasta. — Rekisteröijän on ehdotettava tai kemikaalivirasto voi vaatia liitteessä IX olevassa 9.1.6 alakohdassa tarkoitettua kaloilla tehtävää pitkäaikaista myrkyllisyystestausta, jos on epätodennäköistä, että lyhytaikainen myrkyllisyystestaus voi antaa oikean kuvan aineen luontaisesta myrkyllisyydestä vesieliöille, esimerkiksi — jos aine on heikosti veteen liukeneva (alle 1 mg/l), tai — sellaisten nanomuotojen osalta, joiden liukenevuusnopeus asianmukaisissa testiaineissa on alhainen.
▼M51
9.1.4. Aktiivilietteen hengityksenestymistesti	9.1.4. Tutkimusta ei tarvitse tehdä, jos — jätevedenkäsittelylaitokseen ei aiheudu päästöjä; tai — on olemassa lieventäviä tekijöitä, joiden perusteella myrkyllisyyttä mikrobeille ei todennäköisesti esiinny, esimerkiksi jos aine on erittäin heikosti veteen liukeneva, tai — aineen havaitaan olevan nopeasti biohajoava ja käytetyt testipitoisuudet ovat niissä rajoissa, joita voidaan odottaa esiintyvän jätevedenkäsittelylaitokseen menevissä vesissä. Nanomuotojen osalta pelkästään heikkoa liukenevuutta veteen ei voida käyttää perusteluna sille, ettei koetta tehdä. Tutkimus voidaan korvata nitrifikaationestotestillä, jos aine käytettävissä olevien tietojen mukaan todennäköisesti estää mikrobien, erityisesti nitrifioivien bakteerien, kasvua tai toimintaa.
9.2. Hajoaminen	►M70 9.2. Hajoamisesta on hankittava lisätietoja tai on ehdotettava liitteessä IX kuvattuja hajoamista koskevia lisätestejä, jos liitteen I mukaisesti suoritettu kemikaaliturvallisuusarviointi osoittaa, että se on tarpeen aineen hajoamisen tutkimiseksi tarkemmin. Näin voi olla esimerkiksi, jos aineen PBT- tai vPvB-ominaisuuksien arvioimiseksi tarvitaan liitteessä XIII olevan 3.2.1 alakohdan mukaisia lisätietoja hajoamisesta kyseisessä liitteessä olevan 2.1 alakohdan mukaisesti. Sellaisten nanomuotojen osalta, jotka eivät ole liukenevia tai joilla ei ole korkeata liukenemisnopeutta, kyseisissä testeissä on käsiteltävä morfologisia muutoksia (esim. peruuttamattomia muutoksia hiukkasten koossa, muodossa ja pinnan ominaisuuksissa, pinnoitteen häviötä), kemiallisia muutoksia (esim. hapettuminen ja pelkistyminen) ja muuta abioottista hajoamista (esim. fotolyysi). Testi (testit) on valittava kemikaaliturvallisuusarvioinnin tulosten perusteella. Jos lisätietojen hankkiminen edellyttää lisätestausta liitteen IX mukaisesti, rekisteröijän on ehdotettava tai kemikaalivirasto voi vaatia tällaista testausta. ◄
9.2.2. Abioottinen 9.2.2.1. Hydrolyysi pH:n funktiona.	►M70 9.2.2.1. Tutkimusta ei tarvitse tehdä seuraavissa tapauksissa: — aine hajoaa helposti biologisesti, — aine liukenee heikosti veteen, — aineessa ei sen rakenteen perusteella ole kemiallisia ryhmiä, jotka voisivat hydroloida. Nanomuotojen osalta pelkästään heikkoa liukenevuutta veteen ei voida käyttää perusteluna sille, ettei koetta tehdä. ◄
▼C1
9.3. Aineen kohtalo ja käyttäytyminen ympäristössä	►M70 9.3. Biokertyvyydestä on hankittava lisätietoja, jos aineen PBT- tai vPvB-ominaisuuksien arvioimiseksi tarvitaan liitteessä XIII olevan 3.2.2 alakohdan mukaisia lisätietoja biokertyvyydestä kyseisessä liitteessä olevan 2.1 alakohdan mukaisesti. Jos lisätietojen hankkiminen edellyttää lisätestausta liitteen IX tai liitteen X mukaisesti, rekisteröijän on ehdotettava tai kemikaalivirasto voi vaatia tällaista testausta. ◄
▼M51
9.3.1. Adsorptio-/desorptioseulonta	9.3.1. Tutkimusta ei tarvitse tehdä, jos — aineella on sen fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien perusteella todennäköisesti vähäinen adsorptiopotentiaali (esim. aineen oktanoli-vesi-jakautumiskerroin on pieni), tai — aine ja sen asiaankuuluvat hajoamistuotteet hajoavat nopeasti. Tutkimusta ei saa jättää tekemättä pelkästään sillä perusteella, että oktanoli-vesi-jakautumiskerroin on pieni, paitsi jos aineen adsorptio-ominaisuudet johtuvat yksinomaan lipofiilisyydestä. Tutkimusta ei esimerkiksi saa pelkästään pienen oktanoli-vesi-jakautumiskertoimen perusteella jättää tekemättä, jos aine on pinta-aktiivinen tai ionisoituva, kun ympäristön pH on 4–9. Jos nanomuotojen osalta fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia (esim. oktanoli-vesi-jakautumiskerroin) käytetään syynä sille, ettei koetta tehdä, on esitettävä asianmukainen perustelu tämän merkityksestä vähäiselle adsorptiopotentiaalille.
▼C1

LIITE IX VAKIOTIETOVAATIMUKSET AINEISTA, JOITA VALMISTETAAN TAI TUODAAN MAAHAN VÄHINTÄÄN 100 TONNIN MÄÄRINÄ (63)

LIITE IX

VAKIOTIETOVAATIMUKSET AINEISTA, JOITA VALMISTETAAN TAI TUODAAN MAAHAN VÄHINTÄÄN 100 TONNIN MÄÄRINÄ ( 63 )

Rekisteröijän on ehdotettava, miten ja millaisella aikataululla tässä liitteessä tarkoitetuissa määrissä käsiteltäviä aineita koskevat tietovaatimukset voidaan täyttää 12 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti.

Tämän liitteen sarakkeessa 1 vahvistetaan vakiotiedot, jotka vaaditaan kaikista aineista, joita valmistetaan tai tuodaan maahan vähintään sadan tonnin suuruisina määrinä, 12 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti. Sen mukaisesti vaaditaan liitteiden VII ja VIII sarakkeen 1 tietojen lisäksi tämän liitteen sarakkeessa 1 vaaditut tiedot. On annettava myös muut saatavilla olevat asiaankuuluvat fysikaalis-kemialliset, toksikologiset ja ympäristötoksikologiset tiedot. Tämän liitteen sarakkeessa 2 luetellaan erityissäännöt, joiden mukaan rekisteröijä voi ehdottaa, että vaaditut vakiotiedot voidaan jättää antamatta, korvata muilla tiedoilla, toimittaa myöhemmässä vaiheessa tai mukauttaa jollain muulla tavalla. Jos tämän liitteen sarakkeessa 2 mainitut edellytykset täyttyvät ja mukautukset voidaan sallia, rekisteröijän on mainittava tämä selvästi ja perusteltava jokainen mukautusehdotus rekisteröintiasiakirja-aineiston asianmukaisissa kohdissa.

Kaikkiin asian kannalta merkityksellisiin fysikaalis-kemiallisiin, toksikologisiin ja ekotoksikologisiin tietoihin on sisällytettävä testattujen nanomuotojen luonnehdinta ja testiolosuhteet, tämän vaikuttamatta tietoihin, jotka on toimitettu muiden muotojen osalta. Kun käytetään QSAR-malleja tai näyttö saadaan muilla keinoilla kuin testaamalla, on esitettävä tätä koskevat perustelut sekä kuvaus nanomuotojen ominaisuuksien vaihteluvälistä, johon näyttöä voidaan soveltaa.

Näiden erityissääntöjen lisäksi rekisteröijä voi ehdottaa, että tässä liitteessä olevan sarakkeen 1 vakiotietovaatimuksia mukautetaan liitteessä XI selostettujen yleisten sääntöjen mukaisesti. Tässäkin tapauksessa rekisteröijän on ilmoitettava selvästi rekisteröintiasiakirjojen asiaa koskevissa kohdissa syyt vakiotietovaatimusten muuttamiseen ja viitattava sarakkeessa 2 tai liitteessä XI mainittuihin erityissääntöihin ( 64 ).

Jos tietoja tietyistä tutkittavista ominaisuuksista ei aiota toimittaa muista syistä kuin tämän liitteen sarakkeessa 2 tai liitteessä XI mainituista syistä, tämä seikka perusteluineen on mainittava selvästi.

7. AINEEN FYSIKAALIS-KEMIALLISIA OMINAISUUKSIA KOSKEVAT TIEDOT

SARAKE 1 VAADITUT VAKIOTIEDOT	SARAKE 2 ERITYISSÄÄNNÖT, JOIDEN MUKAAN TIETOVAATIMUKSIA VOIDAAN MUKAUTTAA SARAKKEESTA 1
7.15. Stabiilisuus orgaanisissa liuottimissa ja relevanttien hajoamistuotteiden tunnistetiedot Tarvitaan vain, jos aineen stabiilisuutta pidetään erityisen tärkeänä ominaisuutena.	7.15. Tutkimusta ei tarvitse tehdä epäorgaanisille aineille.
7.16. Hajoamisvakio	7.16. Tutkimusta ei tarvitse tehdä, jos: — aine hydrolysoituu helposti (puoliintumisaika alle 12 tuntia) tai hapettuu helposti vedessä, tai ►M70 ◄ ►M64 — tai aineessa ei sen rakenteen perusteella ole kemiallista ryhmää, joka voisi hajota. ◄
7.17. Viskositeetti	►M64 Hiilivetyaineiden kinemaattinen viskositeetti on määritettävä 40 °C:ssa. ◄

8. MYRKYLLISYYTEEN LIITTYVÄT TIEDOT

SARAKE 1 VAADITUT VAKIOTIEDOT	SARAKE 2 ERITYISSÄÄNNÖT, JOIDEN MUKAAN TIETOVAATIMUKSIA VOIDAAN MUKAUTTAA SARAKKEESTA 1
▼M70
8.4. Mutageenisuus	8.4. Edellä 8.4.4 ja 8.4.5 alakohdassa tarkoitettuja tutkimuksia ei tarvitse tehdä seuraavissa tapauksissa: — aineen tiedetään vaikuttavan sukusolujen perimää vaurioittavasti ja se täyttää kriteerit sen luokittelemiseksi sukusolujen perimää vaurioittavien aineiden vaaraluokan kategoriaan 1A tai 1B, ja asianmukaiset riskinhallintatoimenpiteet on toteutettu, — aineen tiedetään olevan genotoksinen syöpää aiheuttava aine, joka täyttää kriteerit sen luokittelemiseksi sekä sukusolujen perimää vaurioittavien aineiden vaaraluokan kategoriaan 1A, 1B tai 2 että syöpää aiheuttavien aineiden vaaraluokan kategoriaan 1A tai 1B, ja asianmukaiset riskinhallintatoimenpiteet on toteutettu.
▼M70
8.4.4. Somaattisilla soluilla tehtävä in vivo -genotoksisuustutkimus nisäkkäillä, jos jossakin liitteessä VII tai VIII tarkoitetuista in vitro -genotoksisuustutkimuksista saadaan positiivinen tulos, joka antaa aihetta huoleen. Nisäkkäiden somaattisilla soluilla tehtävässä in vivo -tutkimuksessa on tapauksen mukaan käsiteltävä kromosomipoikkeavuushuolta tai geenimutaatiohuolta tai molempia.	8.4.4. In vivo -genotoksisuustutkimusta nisäkkäiden somaattisilla soluilla ei tarvitse tehdä, jos käytettävissä on riittävät tulokset tarkoituksenmukaisesta nisäkkäiden somaattisten solujen in vivo -genotoksisuustutkimuksesta.
8.4.5. Sukusoluilla tehtävä in vivo -genotoksisuustutkimus nisäkkäillä, jos käytettävissä olevassa nisäkkäiden somaattisilla soluilla tehdyssä in vitro -genotoksisuustutkimuksessa on saatu positiivinen tulos, joka antaa aihetta huoleen. Nisäkkäiden sukusoluilla tehtävässä in vivo -tutkimuksessa on tapauksen mukaan käsiteltävä kromosomipoikkeavuushuolta tai geenimutaatiohuolta tai molempia.	8.4.5. Tutkimusta ei tarvitse tehdä, jos on selvää näyttöä siitä, että aine tai sen aineenvaihduntatuotteet eivät pääse sukusoluihin.
▼C1
8.6. Toistuvasta annostuksesta johtuva myrkyllisyys
▼M64 —————
▼M51
8.6.2. Subkrooninen myrkyllisyystutkimus (90 vuorokautta) yhdellä lajilla, jyrsijällä, koirailla ja naarailla, asianmukaisin antotie ottaen huomioon ihmisen todennäköinen altistumisreitti.	8.6.2 Subkroonisen myrkyllisyyden tutkimusta (90 vrk) ei tarvitse tehdä, jos — on saatavilla luotettava lyhytaikainen myrkyllisyystutkimus (28 vrk), joka osoittaa sellaisia kriteereitä vastaavaa vakavaa myrkyllisyyttä, joiden perusteella aineen luokitus on STOT RE (kategoria 1 tai 2) ja jolle voidaan havaitusta NOAEL-28-arvosta ekstrapoloida soveltuvan epävarmuuskertoimen avulla NOAEL-90-arvo samalle altistumistielle, tai — on saatavilla luotettava kroonisen myrkyllisyyden tutkimus, tai rekisteröijä on ehdottanut sellaista, edellyttäen, että käytetään sopivaa lajia ja antotietä, tai ◄ — aine hajoaa välittömästi ja hajoamistuotteista on saatavilla riittävät tiedot (sekä systeemisten vaikutusten että imeytymispaikalla tapahtuvien vaikutusten osalta), tai — aine ei reagoi, ei liukene eikä sitä voi hengittää eikä ole mitään näyttöä imeytymisestä tai myrkyllisyydestä 28 vuorokauden ”raja-annostestissä”, erityisesti jos nämä ominaisuudet liittyvät rajoitettuun ihmisten altistukseen. Asianmukainen antotie valitaan seuraavin perustein: Testaus ihon kautta on asianmukaista, jos 1) ihokosketus valmistuksessa ja/tai käytössä on todennäköistä; ja 2) fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien perusteella voidaan olettaa, että imeytymistä ihon kautta tapahtuu merkittävästi, ja 3) yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy: — välittömän ihomyrkyllisyyden testissä havaitaan myrkyllisyyttä alemmilla annoksilla kuin suun kautta välittömän myrkyllisyyden testissä, tai — ihon ja/tai silmien ärsytystutkimuksissa havaitaan systeemisiä vaikutuksia tai muuta näyttöä imeytymisestä, tai — in vitro -testit viittaavat merkittävään imeytymiseen ihon kautta, tai — rakenteellisesti samankaltaisten aineiden tiedetään olevan merkittävästi ihon kautta myrkyllisiä tai läpäisevän ihon. Testaus hengitysteitse on asianmukaista, jos: — ihmisten altistuminen hengitysteitse on todennäköistä ottaen huomioon aineen höyrynpaineen ja/tai mahdollisuuden altistua aerosoleille, hiukkasille tai pisaroille, jotka ovat kooltaan sellaisia, että niitä voi joutua hengitysteihin. Sellaisten nanomuotojen osalta, jotka eivät liukene nopeasti biologisiin väliaineisiin, tutkimukseen on sisällyttävä toksikokineettisiä tutkimuksia muun muassa palautumisajasta ja tarvittaessa keuhkojen puhdistumisesta. Toksikokineettisiä tutkimuksia ei tarvitse tehdä, jos nanomuodosta on jo saatavilla vastaavia toksikokineettisiä tietoja. Rekisteröijän on ehdotettava tai kemikaalivirasto voi vaatia lisätutkimuksia 40 tai 41 artiklan mukaisesti, jos: — NOAEL-arvoa ei saada 90 vuorokauden tutkimuksessa, mikäli syy tähän ei johdu myrkyllisten haittavaikutusten puuttumisesta, tai tai — todetaan erityisen huolestuttavaa myrkyllisyyttä (esim. huolestuttavia tai vakavia vaikutuksia); tai tai — on viitteitä vaikutuksesta, josta saatavilla oleva näyttö ei riitä toksikologiseen ja/tai riskin luonnehdintaan. Tällöin voi myös olla asianmukaisempaa tehdä erityisiä myrkyllisyystutkimuksia, jotka on suunniteltu näiden vaikutusten tutkimiseen (esim. immunotoksisuus, neurotoksisuus, ja erityisesti nanomuotojen osalta välillinen genotoksisuus); tai — altistumiseen liittyy erityistä huolta (esim. käyttö kulutustuotteissa, joka johtaa altistumistasoihin, jotka ovat lähellä niitä annostasoja, joilla myrkyllisyys ihmisille on todennäköistä).
▼C1
8.7. Lisääntymismyrkyllisyys	►M64 8.7. Tutkimuksia ei tarvitse tehdä, jos — aineen tiedetään olevan genotoksinen syöpää aiheuttava aine, joka täyttää luokituskriteerit sekä sukusolujen perimää vaurioittavien aineiden vaaraluokassa (kategoria 1A tai 1B tai 2) että syöpää aiheuttavien aineiden vaaraluokassa (kategoria 1A tai 1B) ja asianmukaiset riskinhallintatoimenpiteet on toteutettu, tai — aineen tiedetään olevan sukusolujen perimää vaurioittava aine, joka täyttää luokituskriteerit sukusolujen perimää vaurioittavien aineiden vaaraluokassa (kategoria 1A tai 1B) ja asianmukaiset riskinhallintatoimenpiteet on toteutettu, tai — aineen toksikologinen aktiivisuus on matala (saatavilla on kattava ja informatiivinen tietokokonaisuus, jonka mukaan missään saatavilla olevissa testeissä ei ole näyttöä myrkyllisyydestä), toksikokineettisten tietojen perusteella voidaan näyttää toteen, että asiaankuuluvien altistumisreittien kautta ei tapahdu systeemistä imeytymistä (esimerkiksi pitoisuudet plasmassa tai veressä ovat havaintorajan alapuolella käytettäessä herkkää menetelmää eikä ainetta tai sen aineenvaihduntatuotteita ole virtsassa, sappinesteessä tai uloshengitetyssä ilmassa) ja ihmisten altistumista ei esiinny tai ei esiinny merkittävästi. Jos aineella tiedetään olevan haitallisia vaikutuksia sukupuolitoimintoihin ja hedelmällisyyteen ja sen tiedetään täyttävän lisääntymismyrkyllisyyden vaaraluokan (kategoria 1A tai 1B, luokituskriteerit: Saattaa heikentää hedelmällisyyttä (H360F)), ja saatavilla olevat tiedot ovat riittävät kattavan riskinarvioinnin tukemiseksi, ei tarvita sukupuolitoimintoja ja hedelmällisyyttä koskevaa muuta testausta. Jos aineen tiedetään aiheuttavan kehityshäiriöitä ja täyttävän lisääntymismyrkyllisyyden vaaraluokan (kategoria 1A tai 1B, luokituskriteerit: Saattaa vaurioittaa sikiötä (H360D)), ja saatavilla olevat tiedot ovat riittävät kattavan riskinarvioinnin tukemiseksi, ei tarvita muita kehitysmyrkyllisyystutkimuksia. ◄
▼M70
8.7.2. Kehitysmyrkyllisyystutkimus (OECD TG 414) yhdellä lajilla; suositeltavin laji on rotta tai kani. Antoreitin on oltava suun kautta, jos aine on kiinteä tai nestemäinen, ja hengitysteitse, jos aine on kaasumainen; tästä voidaan poiketa, jos se on tieteellisesti perusteltua, esimerkiksi osoittamalla vastaava tai suurempi systeeminen altistuminen muun antoreitin kautta ihmisellä tai antoreittiä koskeva myrkyllisyys.	8.7.2. Rekisteröijän on ehdotettava tai kemikaalivirasto voi vaatia toista kehitysmyrkyllisyystutkimusta toisella lajilla, joka on muu suositeltava laji kuin ensimmäisessä tutkimuksessa käytetty, jos kehitysmyrkyllisyys aiheuttaa huolta ensimmäisen tutkimuksen tulosten ja kaikkien muiden merkityksellisten tietojen perusteella. Näin voi olla esimerkiksi, jos ensimmäistä lajia koskeva tutkimus osoittaa kehitysmyrkyllisyyttä, joka ei täytä kriteerejä sen luokittelemiseksi lisääntymismyrkyllisyyden vaaraluokan kategoriaan 1A tai 1B: Saattaa vaurioittaa sikiötä (H360D). Poikkeamat oletusantoreitistä ja poikkeamat lajien valinnassa on perusteltava tieteellisesti.
▼M29
►M70 8.7.3. Laajennettu yhden sukupolven lisääntymismyrkyllisyystutkimus (OECD TG 443), perustestiasetelma (kohortit 1A ja 1B ilman laajentamista F2-polveen) yhdellä lajilla, jos käytettävissä olevat toistuvilla annoksilla tehdyt myrkyllisyystutkimukset (esimerkiksi 28 tai 90 vuorokauden tutkimukset tai OECD 421- tai 422 -seulontatutkimukset) osoittavat, että aineesta on haittavaikutuksia lisääntymiselimiin tai -kudoksiin, tai tuovat esiin muita lisääntymismyrkyllisyyteen liittyviä huolenaiheita. Antoreitin on oltava suun kautta, jos aine on kiinteä tai nestemäinen, ja hengitysteitse, jos aine on kaasumainen; tästä voidaan poiketa, jos se on tieteellisesti perusteltua, esimerkiksi osoittamalla vastaava tai suurempi systeeminen altistuminen muun antoreitin kautta ihmisellä tai antoreittiä koskeva myrkyllisyys. ◄	8.7.3. Rekisteröijän on ehdotettava laajennettua yhden sukupolven lisääntymismyrkyllisyystutkimusta, jota on laajennettu kohortilla 1B F2-polven sisällyttämiseksi mukaan, tai kemikaalivirasto voi vaatia tällaista tutkimusta, jos: a) aineella on käyttötarkoituksia, jotka voivat johtaa kuluttajien tai ammattikäyttäjien merkittävään altistumiseen ottaen huomioon muun muassa esineistä johtuva kuluttajien altistuminen, ja b) jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy: — aineella on genotoksisia vaikutuksia somaattisilla soluilla tehtävissä in vivo -mutageenisuustesteissä, jotka voivat johtaa luokitukseen perimää vaurioittavien aineiden kategoriaan 2, tai — on olemassa viitteitä siitä, että aineen ja/tai jonkin sen aineenvaihduntatuotteen sisäinen annos vakiintuu koe-eläimillä vasta pidennetyn altistuksen jälkeen, tai — saatavilla olevien in vivo -tutkimusten tai muiden kuin eläinkokeisiin perustuvien menetelmien pohjalta on olemassa viitteitä yhdestä tai useammasta hormonitoiminnan häirintään liittyvästä vaikutustavasta. ►M70 Rekisteröijän on ehdotettava laajennettua yhden sukupolven lisääntymismyrkyllisyystutkimusta, joka sisältää kohortit 2A/2B (kehitykseen liittyvä neurotoksisuus) ja/tai kohortin 3 (kehitykseen liittyvä immunotoksisuus), tai kemikaalivirasto voi vaatia tällaista tutkimusta silloin, kun (kehitykseen liittyvä) neurotoksisuus tai (kehitykseen liittyvä) immunotoksisuus aiheuttaa erityistä huolta, joka on perusteltavissa jollakin seuraavista: ◄ — aineesta itsestään olemassa olevat tiedot, jotka on saatu asian kannalta merkityksellisistä saatavilla olevista in vivo -tutkimuksista tai muista kuin eläinkokeisiin perustuvista menetelmistä (esimerkiksi keskushermoston poikkeavuudet tai aikuisilla eläimillä tai ennen syntymää altistuneilla eläimillä tehdyistä tutkimuksista saatu näyttö hermostoon tai immuunijärjestelmään kohdistuvista haittavaikutuksista), tai — aineen erityiset mekanismit/ vaikutustavat, jotka liittyvät (kehitykseen liittyvään) neurotoksisuuteen ja/tai (kehitykseen liittyvään) immunotoksisuuteen (esimerkiksi koliiniesteraasin esto tai relevantit muutokset kilpirauhashormonitasoissa, jotka liittyvät haittavaikutuksiin), tai — tutkittavana olevan aineen kanssa rakenteellisesti samankaltaisten aineiden aiheuttamia vaikutuksia koskevat olemassa olevat tiedot, jotka viittaavat tällaisiin vaikutuksiin tai mekanismeihin/vaikutustapoihin. Rekisteröijä voi ehdottaa (kehitykseen liittyvän) neurotoksisuuden ja/tai (kehitykseen liittyvän) immunotoksisuuden osalta muita tutkimuksia kuin laajennetun yhden sukupolven lisääntymismyrkyllisyystutkimuksen kohortteja 2A/2B (kehitykseen liittyvä neurotoksisuus) ja/tai kohorttia 3 (kehitykseen liittyvä immunotoksisuus) kehitysmyrkyllisyyteen liittyvän huolen selvittämiseksi. Kahden sukupolven lisääntymismyrkyllisyystutkimusten (B.35, OECD:n testiohje 416), jotka on aloitettu ennen 13 päivää maaliskuuta 2015, on katsottava täyttävän tämän vakiotietovaatimuksen. Tutkimus on tehtävä yhdellä lajilla. Tarvetta tehdä tutkimus kyseessä olevalla tai seuraavalla tonnimäärällä toisella kannalla tai lajilla voidaan harkita, ja päätöksen olisi perustuttava ensimmäisestä tutkimuksesta saatuun tulokseen ja kaikkiin muihin asiaankuuluviin saatavilla oleviin tietoihin.
▼C1

9. YMPÄRISTÖMYRKYLLISYYTTÄ KOSKEVAT TIEDOT

SARAKE 1 VAADITUT VAKIOTIEDOT	SARAKE 2 ERITYISSÄÄNNÖT, JOIDEN MUKAAN TIETOVAATIMUKSIA VOIDAAN MUKAUTTAA SARAKKEESTA 1
9.1. Myrkyllisyys vesieliöille	►M70 9.1. Rekisteröijän on ehdotettava tai kemikaalivirasto voi vaatia muita pitkäaikaisia myrkyllisyystestejä kuin 9.1.5 ja 9.1.6 alakohdassa tarkoitetut, jos liitteen I mukainen kemikaaliturvallisuusarviointi viittaa siihen, että se on tarpeen, jotta aineen vaikutuksia vesieliöihin voidaan tutkia tarkemmin. Testi (testit) on valittava kemikaaliturvallisuusarvioinnin tulosten perusteella. ◄
9.1.5. Selkärangattomilla (suositeltava laji: Daphnia) tehtävä pitkäaikainen myrkyllisyystestaus, jollei sellaista ole jo toimitettu osana liitteen VII vaatimuksia
▼M70
9.1.6. Kaloilla tehtävä pitkäaikainen myrkyllisyystestaus, jollei sellaista ole jo toimitettu osana liitteen VIII vaatimuksia. On toimitettava 9.1.6.1 alakohdassa tai 9.1.6.3 alakohdassa tarkoitetut tiedot.	9.1.6. Kalan alkio- ja ruskuaispussivaiheen poikasten lyhytaikaisten myrkyllisyystestien (OECD TG 212), jotka on aloitettu ennen 14 päivää huhtikuuta 2022, on katsottava täyttävän tämän vakiotietovaatimuksen edellyttäen, että aine ei ole erittäin lipofiilinen (log Kow > 4) tai ei ole merkkejä hormonitoimintaa häiritsevistä ominaisuuksista tai muista vaikutustavoista.
9.1.6.1. Kalanpoikasten (FELS, Fish early-life stage) myrkyllisyystesti (OECD TG 210)
▼M70 —————
▼M70
9.1.6.3. Kalanpoikasten kasvutesti (OECD TG 215)
▼C1
9.2. Hajoaminen	►M70 9.2. Rekisteröijän on ehdotettava tai kemikaalivirasto voi vaatia muita hajoamistestejä, jos liitteen I mukainen kemikaaliturvallisuusarviointi viittaa siihen, että aineen hajoamista ja sen muuntumis- tai hajoamistuotteita on tutkittava tarkemmin. Testi (testit) ja testiaineet on valittava kemikaaliturvallisuusarvioinnin tulosten perusteella. ◄
9.2.1. Bioottinen
▼M51
9.2.1.2. Lopullisen hajoamisen simulaatiotestaus pintavedessä	9.2.1.2. Tutkimusta ei tarvitse tehdä, jos aine liukenee heikosti veteen, tai aine hajoaa helposti biologisesti. Nanomuotojen osalta pelkästään heikkoa liukenevuutta veteen ei voida käyttää perusteluna sille, ettei koetta tehdä.
▼C1
9.2.1.3. Simulaatiotestaus maaperässä (jos aine adsorboituu voimakkaasti maahan)	9.2.1.3. Tutkimusta ei tarvitse tehdä, jos: — aine hajoaa helposti biologisesti, tai — maaperän altistuminen suoraan ja epäsuoraan on epätodennäköistä.
9.2.1.4. Simulaatiotestaus sedimentissä (jos aine adsorboituu voimakkaasti sedimenttiin)	9.2.1.4. Tutkimusta ei tarvitse tehdä, jos: — aine hajoaa helposti biologisesti, tai — sedimentin altistuminen suoraan ja epäsuoraan on epätodennäköistä.
►M70 9.2.3. Muuntumistuotteiden ja abioottisten ja bioottisten hajoamistuotteiden tunnistaminen ◄	9.2.3. Ellei aine hajoa helposti biologisesti
▼M51
9.3. Aineen kohtalo ja käyttäytyminen ympäristössä
9.3.2. Biokertyvyys vesieliölajiin, mieluiten kalaan	9.3.2. Tutkimusta ei tarvitse tehdä, jos aineella on vähäinen biokertyvyyspotentiaali (esimerkiksi log Kow < 3) ja/tai vähäinen potentiaali läpäistä biologisia kalvoja, tai vesieliöiden suora ja epäsuora altistuminen on epätodennäköistä. Tutkimusta ei saa jättää tekemättä pelkästään sillä perusteella, että oktanoli-vesi-jakautumiskerroin on pieni, paitsi jos aineen biokertyvyyspotentiaali johtuu yksinomaan lipofiilisyydestä. Tutkimusta ei esimerkiksi saa pelkästään pienen oktanoli-vesi-jakautumiskertoimen perusteella jättää tekemättä, jos aine on pinta-aktiivinen tai ionisoituva, kun ympäristön pH on 4–9. Jos nanomuotojen osalta fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia (esim. oktanoli-vesi-jakautumiskerroin) käytetään syynä sille, ettei koetta tehdä, on esitettävä asianmukainen perustelu tämän merkityksestä vähäiselle biokertyvyyspotentiaalille tai vesieliöiden suoran ja epäsuoran altistumisen epätodennäköisyydestä.
9.3.3. Adsorptiota ja/tai desorptiota koskevat lisätiedot riippuen liitteessä VIII vaaditun tutkimuksen tuloksista	9.3.3. Tutkimusta ei tarvitse tehdä, jos aineella on sen fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien perusteella todennäköisesti vähäinen adsorptiopotentiaali (esim. aineen oktanoli-vesi-jakautumiskerroin on pieni), tai aine ja sen hajoamistuotteet hajoavat nopeasti. Tutkimusta ei saa jättää tekemättä pelkästään sillä perusteella, että oktanoli-vesi-jakautumiskerroin on pieni, paitsi jos aineen adsorptio-ominaisuudet johtuvat yksinomaan lipofiilisyydestä. Tutkimusta ei esimerkiksi saa pelkästään pienen oktanoli-vesi-jakautumiskertoimen perusteella jättää tekemättä, jos aine on pinta-aktiivinen tai ionisoituva, kun ympäristön pH on 4–9. Jos nanomuotojen osalta fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia (esim. oktanoli-vesi-jakautumiskerroin, liukenemisnopeus, dispersion stabiilisuus) käytetään syynä sille, ettei koetta tehdä, on esitettävä asianmukainen perustelu tämän merkityksestä vähäiselle adsorptiopotentiaalille.
9.4. Vaikutukset maaeliöstöön	►M70 9.4. Näitä tutkimuksia ei tarvitse tehdä, jos maaperän altistuminen suoraan ja epäsuoraan on epätodennäköistä. Jos maaperän eliöille ei ole myrkyllisyyttä koskevia tietoja, voidaan arvioitaessa vaaraa maaperän eliöille soveltaa tasapainojakaantumismenetelmää. Jos nanomuotoihin sovelletaan tasapainojakaantumismenetelmää, tämä on perusteltava tieteellisesti. Testi (testit) on valittava kemikaaliturvallisuusarvioinnin tulosten perusteella. Varsinkin aineille, joilla on suurta potentiaalia adsorboitua maaperään tai jotka ovat erittäin pysyviä, rekisteröijän on ehdotettava tai kemikaalivirasto voi vaatia liitteessä X tarkoitettua pitkäaikaista myrkyllisyystestausta lyhytaikaisen sijasta. ◄
▼C1
9.4.1. Lyhytaikainen myrkyllisyys selkärangattomille
9.4.2. Vaikutukset maaperän mikroeliöstöön
9.4.3. Lyhytaikainen myrkyllisyys kasveille

10. OSOITUS- JA ANALYYSIMENETELMÄT

Kuvaus analyysimenetelmistä, joilla kyseiseen ympäristön osa-alueeseen kohdistuvat tutkimukset on tehty, on toimitettava pyydettäessä. Jos analyysimenetelmiä ei ole saatavilla, on se perusteltava.

LIITE X VAKIOTIETOVAATIMUKSET AINEISTA, JOITA VALMISTETAAN TAI TUODAAN MAAHAN VÄHINTÄÄN 1 000 TONNIN MÄÄRINÄ (65)

LIITE X

VAKIOTIETOVAATIMUKSET AINEISTA, JOITA VALMISTETAAN TAI TUODAAN MAAHAN VÄHINTÄÄN 1 000 TONNIN MÄÄRINÄ ( 65 )

Tämän liitteen sarakkeessa 1 vahvistetaan vakiotiedot, jotka vaaditaan kaikista aineista, joita valmistetaan tai tuodaan maahan vähintään tuhannen tonnin suuruisina määrinä, 12 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti. Sen mukaisesti vaaditaan liitteiden VII, VIII ja IX sarakkeen 1 tietojen lisäksi tämän liitteen sarakkeessa 1 vaaditut tiedot. On annettava myös muut saatavilla olevat asiaankuuluvat fysikaalis-kemialliset, toksikologiset ja ympäristötoksikologiset tiedot. Tämän liitteen sarakkeessa 2 luetellaan erityissäännöt, joiden mukaan rekisteröijä voi ehdottaa, että vaaditut vakiotiedot voidaan jättää antamatta, korvata muilla tiedoilla, toimittaa myöhemmässä vaiheessa tai mukauttaa jollain muulla tavalla. Jos tämän liitteen sarakkeessa 2 mainitut edellytykset täyttyvät ja mukautukset voidaan sallia, rekisteröijän on mainittava tämä selvästi ja perusteltava jokainen mukautusehdotus rekisteröintiasiakirja-aineiston asianmukaisissa kohdissa.

Kaikkiin asian kannalta merkityksellisiin fysikaalis-kemiallisiin, toksikologisiin ja ekotoksikologisiin tietoihin on sisällytettävä testattujen nanomuotojen luonnehdinta ja testiolosuhteet, tämän vaikuttamatta tietoihin, jotka on toimitettu muiden muotojen osalta. Kun käytetään QSAR-malleja tai näyttö saadaan muilla keinoilla kuin testaamalla, on esitettävä tätä koskevat perustelut sekä kuvaus nanomuotojen ominaisuuksien vaihteluvälistä, joihin näyttöä voidaan soveltaa.

8. MYRKYLLISYYTEEN LIITTYVÄT TIEDOT

SARAKE 1 VAADITUT VAKIOTIEDOT	SARAKE 2 ERITYISSÄÄNNÖT, JOIDEN MUKAAN TIETOVAATIMUKSIA VOIDAAN MUKAUTTAA SARAKKEESTA 1
▼M70
8.4. Mutageenisuus	8.4. Edellä 8.4.6 ja 8.4.7 alakohdassa tarkoitettuja tutkimuksia ei tarvitse tehdä seuraavissa tapauksissa: — aineen tiedetään vaikuttavan sukusolujen perimää vaurioittavasti ja se täyttää kriteerit sen luokittelemiseksi sukusolujen perimää vaurioittavien aineiden vaaraluokan kategoriaan 1A tai 1B, ja asianmukaiset riskinhallintatoimenpiteet on toteutettu, — aineen tiedetään olevan genotoksinen syöpää aiheuttava aine, joka täyttää kriteerit sen luokittelemiseksi sekä sukusolujen perimää vaurioittavien aineiden vaaraluokan kategoriaan 1A tai 1B tai 2 että syöpää aiheuttavien aineiden vaaraluokan kategoriaan 1A tai 1B, ja asianmukaiset riskinhallintatoimenpiteet on toteutettu.
▼M70
8.4.6. Somaattisilla soluilla tehtävä toinen in vivo -genotoksisuustutkimus nisäkkäillä, jos jossakin liitteessä VII tai VIII tarkoitetuista in vitro -genotoksisuustutkimuksista saadaan positiivinen tulos, joka antaa aihetta sekä kromosomipoikkeavuushuoleen että geenimutaatiohuoleen. Tässä toisessa tutkimuksessa on tapauksen mukaan käsiteltävä kromosomipoikkeavuutta tai geenimutaatiota, jota ensimmäisessä nisäkkäiden somaattisten solujen in vivo -genotoksisuustutkimuksessa ei ole käsitelty.
8.4.7. Sukusoluilla tehtävä toinen in vivo -genotoksisuustutkimus nisäkkäillä, jos nisäkkäiden somaattisilla soluilla tehdyissä in vitro -genotoksisuustutkimuksissa on saatu positiivinen tulos, joka antaa aihetta sekä kromosomipoikkeavuushuoleen että geenimutaatiohuoleen. Tässä toisessa tutkimuksessa on tapauksen mukaan käsiteltävä kromosomipoikkeavuutta tai geenimutaatiota, jota ensimmäisessä nisäkkäiden sukusolujen in vivo -genotoksisuustutkimuksessa ei ole käsitelty.	8.4.7. Tutkimusta ei tarvitse tehdä, jos on selvää näyttöä siitä, että aine tai sen aineenvaihduntatuotteet eivät pääse sukusoluihin.
▼M51
	8.6.3. Rekisteröijän on ehdotettava tai kemikaalivirasto voi vaatia pitkäaikaista toistuvalla annostuksella tehtävää myrkyllisyyden tutkimusta (vähintään 12 kuukautta) 40 tai 41 artiklan mukaisesti, jos ihmisen altistumisen toistuvuuden ja keston perusteella voidaan olettaa, että pitempiaikainen tutkimus on aiheellinen ja yksi seuraavista ehdoista täyttyy: — 28 tai 90 vuorokauden tutkimuksessa on havaittu erityisen huolestuttavaa ja vakavaa myrkyllisyyttä, ja saatavilla oleva näyttö ei riitä toksikologiseen arviointiin tai riskin luonnehdintaan, tai — vaikutuksia, joita on osoitettu aineilla, joiden molekyylirakenne on selvästi samanlainen kuin tutkittavalla aineella, ei ole havaittu 28 tai 90 vuorokauden tutkimuksessa, tai — aineella voi olla vaarallinen ominaisuus, jota ei voida havaita 90 vuorokauden tutkimuksessa. Jos rekisteröinti kattaa nanomuotoja, on otettava huomioon fysikaalis-kemialliset ominaisuudet, erityisesti hiukkasten koko, muoto ja morfologiset parametrit, toiminnalliset pinnat ja pinta-ala, sekä molekyylirakenne määritettäessä sitä, täyttyykö jokin edellä mainituista edellytyksistä.
▼C1
	8.6.4 Rekisteröijän on ehdotettava tai kemikaalivirasto voi vaatia lisätutkimuksia 40 tai 41 artiklan mukaisesti, jos: — todetaan erityisen huolestuttavaa myrkyllisyyttä (esim. vakavia vaikutuksia), tai — on viitteitä vaikutuksesta, josta saatavilla oleva näyttö ei riitä toksikologiseen arviointiin ja/tai riskin luonnehdintaan. Tällöin voi myös olla asianmukaisempaa tehdä erityisiä myrkyllisyystutkimuksia, jotka on suunniteltu näiden vaikutusten tutkimiseen (esim. immunotoksisuus, neurotoksisuus), tai — altistumiseen liittyy erityistä huolta (esim. käyttö kulutustuotteissa, joka johtaa altistumistasoihin, jotka ovat lähellä niitä annostasoja, joilla myrkyllisyyttä havaitaan).
8.7 Lisääntymismyrkyllisyys	►M64 8.7 Tutkimuksia ei tarvitse tehdä, jos — aineen tiedetään olevan genotoksinen syöpää aiheuttava aine, joka täyttää luokituskriteerit sekä sukusolujen perimää vaurioittavien aineiden vaaraluokassa (kategoria 1A tai 1B tai 2) että syöpää aiheuttavien aineiden vaaraluokassa (kategoria 1A tai 1B) ja asianmukaiset riskinhallintatoimenpiteet on toteutettu, tai — aineen tiedetään olevan sukusolujen perimää vaurioittava aine, joka täyttää luokituskriteerit sukusolujen perimää vaurioittavien aineiden vaaraluokassa (kategoria 1A tai 1B) ja asianmukaiset riskinhallintatoimenpiteet on toteutettu, tai — aineen toksikologinen aktiivisuus on matala (saatavilla on kattava ja informatiivinen tietokokonaisuus, jonka mukaan missään saatavilla olevissa testeissä ei ole näyttöä myrkyllisyydestä), toksikokineettisten tietojen perusteella voidaan näyttää toteen, että asiaankuuluvien altistumisreittien kautta ei tapahdu systeemistä imeytymistä (esimerkiksi pitoisuudet plasmassa tai veressä ovat havaintorajan alapuolella käytettäessä herkkää menetelmää eikä ainetta tai sen aineenvaihduntatuotteita ole virtsassa, sappinesteessä tai uloshengitetyssä ilmassa) ja ihmisten altistumista ei esiinny tai ei esiinny merkittävästi. Jos aineella tiedetään olevan haitallisia vaikutuksia sukupuolitoimintoihin ja hedelmällisyyteen ja sen tiedetään täyttävän lisääntymismyrkyllisyyden vaaraluokan (kategoria 1A tai 1B, luokituskriteerit: Saattaa heikentää hedelmällisyyttä (H360F)), ja saatavilla olevat tiedot ovat riittävät kattavan riskinarvioinnin tukemiseksi, ei tarvita sukupuolitoimintoja ja hedelmällisyyttä koskevaa muuta testausta. Jos aineen tiedetään aiheuttavan kehityshäiriöitä ja täyttävän lisääntymismyrkyllisyyden vaaraluokan (kategoria 1A tai 1B, luokituskriteerit: Saattaa vaurioittaa sikiötä (H360D)), ja saatavilla olevat tiedot ovat riittävät kattavan riskinarvioinnin tukemiseksi, ei tarvita muita kehitysmyrkyllisyystutkimuksia. ◄
▼M70
8.7.2. Kehitysmyrkyllisyystutkimus (OECD TG 414) toisella suositeltavalla lajilla, joka on rotta tai kani siitä riippuen, kumpaa ei käytetty ensimmäisessä tutkimuksessa liitteen IX mukaisesti. Antoreitin on oltava suun kautta, jos aine on kiinteä tai nestemäinen, ja hengitysteitse, jos aine on kaasumainen; tästä voidaan poiketa, jos se on tieteellisesti perusteltua, esimerkiksi osoittamalla vastaava tai suurempi systeeminen altistuminen muun antoreitin kautta ihmisellä tai antoreittiä koskeva myrkyllisyys.	Poikkeamat oletusantoreitistä ja poikkeamat lajien valinnassa on perusteltava tieteellisesti.
▼M29
►M70 8.7.3. Laajennettu yhden sukupolven lisääntymismyrkyllisyystutkimus (OECD TG 443), perustestiasetelma (kohortit 1A ja 1B ilman laajentamista F2-polveen) yhdellä lajilla, ellei jo toimitettu osana liitteen IX vaatimuksia. Antoreitin on oltava suun kautta, jos aine on kiinteä tai nestemäinen, ja hengitysteitse, jos aine on kaasumainen; tästä voidaan poiketa, jos se on tieteellisesti perusteltua, esimerkiksi osoittamalla vastaava tai suurempi systeeminen altistuminen muun antoreitin kautta ihmisellä tai antoreittiä koskeva myrkyllisyys. ◄	8.7.3 ►M70 Rekisteröijän on ehdotettava laajennettua yhden sukupolven lisääntymismyrkyllisyystutkimusta, jota on laajennettu kohortilla 1B F2-polven sisällyttämiseksi mukaan, tai kemikaalivirasto voi vaatia tällaista tutkimusta, jos: ◄ a) aineella on käyttötarkoituksia, jotka voivat johtaa kuluttajien tai ammattikäyttäjien merkittävään altistumiseen ottaen huomioon muun muassa esineistä johtuva kuluttajien altistuminen, ja b) jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy: — aineella on genotoksisia vaikutuksia somaattisilla soluilla tehtävissä in vivo -mutageenisuustesteissä, jotka voivat johtaa luokitukseen perimää vaurioittavien aineiden kategoriaan 2, tai — on olemassa viitteitä siitä, että aineen ja/tai jonkin sen aineenvaihduntatuotteen sisäinen annos vakiintuu koe-eläimillä vasta pidennetyn altistuksen jälkeen, tai — saatavilla olevien in vivo -tutkimusten tai muiden kuin eläinkokeisiin perustuvien menetelmien pohjalta on olemassa viitteitä yhdestä tai useammasta hormonitoiminnan häirintään liittyvästä vaikutustavasta. ►M70 Rekisteröijän on ehdotettava laajennettua yhden sukupolven lisääntymismyrkyllisyystutkimusta, joka sisältää kohortit 2A/2B (kehitykseen liittyvä neurotoksisuus) ja/tai kohortin 3 (kehitykseen liittyvä immunotoksisuus), tai kemikaalivirasto voi vaatia tällaista tutkimusta silloin, kun (kehitykseen liittyvä) neurotoksisuus tai (kehitykseen liittyvä) immunotoksisuus aiheuttaa erityistä huolta, joka on perusteltavissa jollakin seuraavista: ◄ — aineesta itsestään olemassa olevat tiedot, jotka on saatu asian kannalta merkityksellisistä saatavilla olevista in vivo -tutkimuksista tai muista kuin eläinkokeisiin perustuvista menetelmistä (esimerkiksi keskushermoston poikkeavuudet tai aikuisilla eläimillä tai ennen syntymää altistuneilla eläimillä tehdyistä tutkimuksista saatu näyttö hermostoon tai immuunijärjestelmään kohdistuvista haittavaikutuksista), tai — aineen erityiset mekanismit/ vaikutustavat, jotka liittyvät (kehitykseen liittyvään) neurotoksisuuteen ja/tai (kehitykseen liittyvään) immunotoksisuuteen (esimerkiksi koliiniesteraasin esto tai relevantit muutokset kilpirauhashormonitasoissa, jotka liittyvät haittavaikutuksiin), tai — tutkittavana olevan aineen kanssa rakenteellisesti samankaltaisten aineiden aiheuttamia vaikutuksia koskevat olemassa olevat tiedot, jotka viittaavat tällaisiin vaikutuksiin tai mekanismeihin/vaikutustapoihin. Rekisteröijä voi ehdottaa (kehitykseen liittyvän) neurotoksisuuden ja/tai (kehitykseen liittyvän) immunotoksisuuden osalta muita tutkimuksia kuin laajennetun yhden sukupolven lisääntymismyrkyllisyystutkimuksen kohortteja 2A/2B (kehitykseen liittyvä neurotoksisuus) ja/tai kohorttia 3 (kehitykseen liittyvä immunotoksisuus) kehitysmyrkyllisyyteen liittyvän huolen selvittämiseksi. Kahden sukupolven lisääntymismyrkyllisyystutkimusten (B.35, OECD:n testiohje 416), jotka on aloitettu ennen 13 päivää maaliskuuta 2015, on katsottava täyttävän tämän vakiotietovaatimuksen. Tutkimus on tehtävä yhdellä lajilla. Tarvetta tehdä tutkimus kyseessä olevalla tai seuraavalla tonnimäärällä toisella kannalla tai lajilla voidaan harkita, ja päätöksen olisi perustuttava ensimmäisestä tutkimuksesta saatuun tulokseen ja kaikkiin muihin asiaankuuluviin saatavilla oleviin tietoihin.
▼C1
8.9.1 Karsinogeenisuustutkimus	8.9.1 Rekisteröijä voi ehdottaa tai kemikaalivirasto voi vaatia karsinogeenisuustutkimusta 40 tai 41 artiklan mukaisesti, jos: — ainetta käytetään laajasti eri tarkoituksiin tai on näyttöä ihmisen usein toistuvasta tai pitkäaikaisesta altistumisesta, ja ►M3 — aine on luokiteltu sukusolujen perimää vaurioittavien aineiden kategoriaan 2 tai toistuvilla annoksilla tehdy(i)stä tutkimuksesta (tutkimuksista) on näyttöä, että aine pystyy aiheuttamaan kudosten liikakasvua ja/tai pre-neoplastisia vaurioita. ◄ Jos aineet on luokiteltu sukusolujen perimää vaurioittavien aineiden kategoriaan 1A tai 1B, oletuksena on, että genotoksinen karsinogeenisuus on todennäköistä. Näissä tapauksissa ei yleensä vaadita karsinogeenisuustestiä.

9. YMPÄRISTÖMYRKYLLISYYTTÄ KOSKEVAT TIEDOT

SARAKE 1 VAADITUT VAKIOTIEDOT	SARAKE 2 ERITYISSÄÄNNÖT, JOIDEN MUKAAN TIETOVAATIMUKSIA VOIDAAN MUKAUTTAA SARAKKEESTA 1
9.2. Hajoaminen	►M70 9.2. Rekisteröijän on ehdotettava tai kemikaalivirasto voi vaatia muita hajoamistestejä, jos liitteen I mukainen kemikaaliturvallisuusarviointi viittaa siihen, että aineen hajoamista ja sen muuntumis- ja hajoamistuotteita on tutkittava tarkemmin. Testi (testit) ja testiaineet on valittava kemikaaliturvallisuusarvioinnin tulosten perusteella. ◄
▼M70 —————
▼C1
9.3. Aineen kohtalo ja käyttäytyminen ympäristössä
9.3.4. Muut tiedot aineen ja/tai hajoamistuotteiden kohtalosta ja käyttäytymisestä ympäristössä	9.3.4 Rekisteröijän on ehdotettava tai kemikaalivirasto voi vaatia lisätestausta 40 tai 41 artiklan mukaisesti, jos liitteen I mukainen kemikaaliturvallisuusarviointi viittaa siihen, että aineen käyttäytymistä ympäristössä ja sen lopullista kohtaloa on tutkittava tarkemmin. Testi(e)n valinta riippuu kemikaaliturvallisuusarvioinnin tuloksista.
9.4. Vaikutukset maaeliöstöön	►M70 9.4. Rekisteröijän on ehdotettava tai kemikaalivirasto voi vaatia pitkäaikaista myrkyllisyystestausta, jos liitteen I mukainen kemikaaliturvallisuusarvioinnin tulokset viittaavat siihen, että aineen tai sen muuntumis- ja hajoamistuotteiden vaikutusta maaeliöstöön on tutkittava tarkemmin. Testi (testit) on valittava kemikaaliturvallisuusarvioinnin tulosten perusteella. Näitä tutkimuksia ei tarvitse tehdä, jos maaperän altistuminen suoraan ja epäsuoraan on epätodennäköistä. ◄
9.4.4. Selkärangattomilla tehtävä pitkäaikainen myrkyllisyystestaus, jollei sellaista ole jo toimitettu osana liitteen IX vaatimuksia.
9.4.6. Pitkäaikainen myrkyllisyystestaus kasveilla, jollei sellaista ole jo toimitettu osana liitteen IX vaatimuksia.
9.5.1. Pitkäaikainen myrkyllisyys sedimentin eliöille	►M70 9.5.1. Rekisteröijän on ehdotettava tai kemikaalivirasto voi vaatia pitkäaikaista myrkyllisyystestausta, jos liitteen I mukainen kemikaaliturvallisuusarvioinnin tulokset viittaavat siihen, että aineen tai sen muuntumis- ja hajoamistuotteiden vaikutusta sedimentin eliöstöön on tutkittava tarkemmin. Testi (testit) on valittava kemikaaliturvallisuusarvioinnin tulosten perusteella. ◄
9.6.1. Pitkäaikainen myrkyllisyys tai lisääntymismyrkyllisyys linnuille	9.6.1. Testauksen tarve olisi harkittava huolellisesti ottaen huomioon laaja nisäkkäitä koskeva tietokokonaisuus, joka on yleensä saatavilla tämän tonnimäärän osalta.

10. OSOITUS- JA ANALYYSIMENETELMÄT

LIITE XI YLEISET SÄÄNNÖT LIITTEISSÄ VII–X VAHVISTETTUJEN VAKIOTESTAUSOHJELMIEN MUKAUTTAMISEKSI

LIITE XI

YLEISET SÄÄNNÖT LIITTEISSÄ VII–X VAHVISTETTUJEN VAKIOTESTAUSOHJELMIEN MUKAUTTAMISEKSI

Liitteissä VII–X vahvistetaan tietovaatimukset kaikille aineille, joita valmistetaan tai tuodaan maahan seuraavia määriä:

—

vähintään yksi tonni, 12 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan,

—

vähintään 10 tonnia, 12 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan,

—

vähintään 100 tonnia, 12 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaan ja

—

vähintään 1 000 tonnia, 12 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaan.

Liitteiden VII–X sarakkeessa 2 annettujen erityissääntöjen lisäksi rekisteröijä voi mukauttaa vakiotestausohjelmaa tämän liitteen 1 jaksossa vahvistettujen yleissääntöjen mukaisesti. Kemikaalivirasto voi arvioida nämä vakiotestausohjelmaan tehdyt mukautukset asiakirja-aineiston arvioinnin yhteydessä.

Erityisesti nanomuotoja koskevia tässä liitteessä esitettyjä vaatimuksia sovelletaan rajoittamatta aineen muihin muotoihin sovellettavien vaatimusten soveltamista.

1. TESTAUS EI VAIKUTA TIETEELLISIN PERUSTEIN TARPEELLISELTA

1.1. Olemassa olevien raakatietojen käyttö

Mitään 1 päivän kesäkuuta 2008 jälkeen tuotettuja raakatietoja ei pidetä olemassa olevina raakatietoina, eikä niihin sovelleta tässä 1.1 kohdassa säädettyjä yleisiä mukauttamissääntöjä.

1.1.1

Fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia koskevat raakatiedot kokeista, joita ei ole tehty 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen testimenetelmien mukaisesti

Raakatietojen on katsottava olevan samanarvoisia kuin 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuilla vastaavilla testimenetelmillä saadut raakatiedot, jos seuraavat vaatimukset täyttyvät:

(1)

tiedot riittävät luokituksen, merkintöjen ja/tai riskinarvioinnin laatimiseen,

(2)

toimitetaan riittävä dokumentaatio tutkimuksen asianmukaisuuden arvioimiseksi, ja

(3)

tiedot ovat pätevät tutkittavan ominaisuuden osalta ja suoritetussa tutkimuksessa käytetyn laadunvarmistuksen taso on hyväksyttävä.

1.1.2. Ihmisten terveyteen ja ympäristöön liittyviä ominaisuuksia koskevat raakatiedot kokeista, joita ei ole tehty hyvän laboratoriokäytännön tai 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen testimenetelmien mukaisesti

Raakatietojen on katsottava olevan samanarvoisia kuin 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuilla vastaavilla testimenetelmillä saadut raakatiedot, jos seuraavat vaatimukset täyttyvät:

(1)

tiedot riittävät luokituksen, merkintöjen ja/tai riskinarvioinnin laatimiseen,

(2)

tärkeimpiä muuttujia, jotka oli määrä tutkia 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa vastaavissa testimenetelmissä, on käsitelty riittävästi ja luotettavasti,

(3)

altistumisen kesto on verrattavissa 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen vastaavien testimenetelmien kestoon tai se on pitempi, mikäli altistumisen kesto on merkityksellinen muuttuja, ja

(4)

tutkimuksesta toimitetaan riittävä ja luotettava dokumentaatio.

1.1.3. Aiemmat ihmisiä koskevat tiedot

Aineistossa on tarkasteltava ihmisiä koskevia aiempia tietoja, kuten epidemiologisia tutkimuksia altistuneista väestöryhmistä sekä vahingossa tapahtuneesta tai työperäisestä altistumisesta tai kliinisistä tutkimuksista saatuja tietoja.

Tietojen merkitys tietyn ihmisiä koskevan terveysvaikutuksen suhteen riippuu muun muassa määrityksen tyypistä, tutkituista muuttujista sekä vasteen suuruudesta ja spesifisyydestä ja siitä seuraavasta vaikutuksen ennustettavuudesta. Tietojen kelpoisuuden arviointiperusteita ovat

(1)

altistuneiden ja verrokkiryhmien asianmukainen valinta ja luonnehdinta;

(2)

altistumisen asianmukainen luonnehdinta;

(3)

riittävän pitkä seuranta sairauden ilmenemisen havaitsemiseksi;

(4)

validi menetelmä vaikutuksen havaitsemiseksi;

(5)

tilastoharhan ja häiritsevien tekijöiden asianmukainen tarkastelu; ja

(6)

kohtuullinen tilastollinen luotettavuus päätelmien perustelemiseksi.

Kaikissa tapauksissa on toimitettava riittävä ja luotettava dokumentaatio.

Kun rekisteröinti kattaa nanomuotoja, edellä kuvatussa lähestymistavassa on käsiteltävä nanomuotoja erikseen.

1.2. Todistusnäyttö

Todistusnäyttö on riittävä, kun useista riippumattomista lähteistä saadut tiedot yhdessä mahdollistavat perustelluin syin päätelmän tietovaatimuksesta, kun taas kustakin yksittäisestä lähteestä saadut tiedot eivät yksinään riitä tietovaatimuksen täyttämiseen. Perusteluissa on otettava huomioon tiedot, jotka muutoin saataisiin tätä tietovaatimusta varten tavallisesti tehtävästä tutkimuksesta.

Myös sellaisia uusia testimenetelmiä käyttämällä, jotka eivät vielä sisälly 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin testimenetelmiin, voidaan saada riittävä todistusnäyttö niin, että niillä voidaan perustellusti katsoa saatavan tiedot, joiden perusteella voidaan tehdä päätelmä tietovaatimuksesta.

Todistusnäyttö voi johtaa päätelmään siitä, onko aineella tietty ominaisuus vaiko ei.

Jos todistusnäyttöä on riittävästi, tietovaatimus täyttyy. Tästä syystä selkärankaisilla tehtävät lisäkokeet on jätettävä tekemättä ja lisäkokeet, joissa ei ole mukana selkärankaisia, voidaan jättää tekemättä.

Annettujen tietojen on kaikissa tapauksissa oltava luokituksen, merkintöjen ja/tai riskinarvioinnin kannalta riittävät sekä riittävästi ja luotettavasti dokumentoidut, mukaan lukien

—

yksityiskohtaiset tutkimustiivistelmät tutkimuksista, joita käytetään tietolähteinä;

—

perustelu, jossa selitetään, miksi tietolähteet yhdessä antavat johtopäätöksen tietovaatimuksesta.

Kun rekisteröinti kattaa nanomuotoja, edellä kuvatussa lähestymistavassa on käsiteltävä nanomuotoja erikseen.

1.3. Kvalitatiivinen tai kvantitatiivinen rakenne-aktiivisuussuhde ((Q)SAR)

Valideista kvalitatiivisista tai kvantitatiivisista rakenne-aktiivisuussuhdemalleista saadut tulokset voivat osoittaa tietyn vaarallisen ominaisuuden olemassaolon tai puuttumisen. Näistä malleista saatuja tuloksia voidaan käyttää testauksen sijasta, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

—

tulokset on johdettu sellaisesta (Q)SAR-mallista, jonka tieteellinen pätevyys on vahvistettu,

—

aine kuuluu (Q)SAR-mallin soveltamisalan piiriin,

—

tulokset riittävät luokituksen, merkintöjen ja/tai riskinarvioinnin laatimiseen, ja

—

käytetystä menetelmästä on toimitettu riittävä ja luotettava dokumentaatio.

Virasto kehittää yhteistyössä komission, jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa ohjeet sen arvioimiseksi, mitkä (Q)SAR-mallit täyttävät nämä ehdot. Ne toimittavat tarvitseville ohjeet ja antavat esimerkkejä.

Kun rekisteröinti kattaa nanomuotoja, edellä kuvatussa lähestymistavassa on käsiteltävä nanomuotoja erikseen.

1.4. In vitro -menetelmät

Sopivilla in vitro -menetelmillä saadut tulokset voivat osoittaa tietyn vaarallisen ominaisuuden olemassaolon tai niillä voi olla tärkeä merkitys mekanistisen ymmärryksen kannalta, joka puolestaan voi olla tärkeää arvioinnin kannalta. Tässä yhteydessä ”sopivalla” tarkoitetaan kansainvälisesti sovittujen testien kehittämiseen sovellettavien perusteiden mukaisesti riittävän pitkälle kehitettyä (esim. ECVAM-perusteet (Euroopan vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien keskus) testin kirjaamiseksi ennakkovalidointiprosessiin). Mahdollisesta riskistä riippuen voi olla tarpeen vahvistaa tulokset välittömästi, mikä voi edellyttää laajempaa testausta kuin liitteessä VII tai VIII säädettyjen tietojen saamiseksi on tarpeen, tai tulosten vahvistusta voidaan ehdottaa siten, että testataan laajemmin kuin liitteessä IX tai X on säädetty kullekin tonnimäärätasolle.

Jos tällaisilla in vitro -menetelmillä saatujen tulosten perusteella tietty vaarallinen ominaisuus ei näytä todennäköiseltä, on kyseinen testi kuitenkin tehtävä asianomaisella tonnimäärätasolla negatiivisen tuloksen varmistamiseksi, paitsi jos testausta ei vaadita liitteiden VII-X tai tämän liitteen muiden sääntöjen perusteella.

Vahvistusta ei tarvita, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

(1)

tulokset on johdettu sellaisesta in vitro -menetelmästä, jonka tieteellinen pätevyys on vahvistettu validointitutkimuksella kansainvälisesti sovittujen validointiperusteiden mukaisesti;

(2)

tulokset riittävät luokituksen, merkintöjen ja/tai riskinarvioinnin laatimiseen; ja

(3)

käytetystä menetelmästä on toimitettu riittävä ja luotettava dokumentaatio.

Kun rekisteröinti kattaa nanomuotoja, edellä kuvatun lähestymistavan 1–3 kohdassa on käsiteltävä nanomuotoja erikseen.

1.5. Aineiden ryhmittely ja interpolointiin perustuva lähestymistapa

Aineita, joiden fysikaalis-kemialliset, toksikologiset ja ekotoksikologiset ominaisuudet ovat todennäköisesti samanlaisia tai ovat todennäköisesti säännöllisen mallin mukaiset rakenteellisen samankaltaisuuden vuoksi, voidaan pitää aineryhmänä tai -kategoriana. Ryhmäkäsitteen soveltaminen edellyttää, että fysikaalis-kemialliset ominaisuudet, ihmisten terveyteen kohdistuvat vaikutukset ja ympäristövaikutukset tai käyttäytyminen ympäristössä voidaan ennakoida yhtä tai useampaa ryhmään kuuluvaa vertailuainetta koskevista tiedoista interpoloimalla ryhmän toisiin aineisiin. Näin jokaista ainetta ei tarvitse testata jokaisen tutkittavan ominaisuuden suhteen.

Kun rekisteröinti kattaa nanomuotoja, edellä kuvatussa lähestymistavassa on käsiteltävä nanomuotoja erikseen. Saman aineen eri nanomuotojen ryhmittelyn perusteena ei saa käyttää pelkästään molekyylien rakenteellista samankaltaisuutta.

Jos rekisteröinnin kattamat nanomuodot ryhmitellään tai asetetaan johonkin kategoriaan saman rekisteröinnin kattaman aineen toisten muotojen kanssa, mukaan lukien muut nanomuodot, edellä esitettyjä velvoitteita on sovellettava samalla tavalla.

Samankaltaisuudet voivat perustua johonkin seuraavista:

yhteinen toiminnallinen ryhmä,

yhteiset lähtöaineet ja/tai fysikaalisissa ja biologisissa prosesseissa todennäköisesti muodostuvat yhteiset hajoamistuotteet, mistä on tuloksena rakenteeltaan samanlaisia kemikaaleja,

ominaisuuksien voimakkuus muuttuu kussakin kategoriassa vakiomuotoisesti.

UVCB-aineiden rakenteellinen samankaltaisuus on osoitettava aineosien rakenteiden samankaltaisuuden sekä näiden aineosien pitoisuuksien ja niiden pitoisuuksien vaihtelun perusteella. Jos voidaan osoittaa, ettei kaikkien yksittäisten aineosien tunnistaminen ole teknisesti mahdollista tai käytännössä toteutettavissa, rakenteellinen samankaltaisuus voidaan osoittaa muilla keinoilla, jotta aineiden todellista koostumusta voidaan vertailla määrällisesti ja laadullisesti.

Jos ryhmäkäsitettä sovelletaan, aineet on luokiteltava ja merkittävä tältä pohjalta.

Tulosten on kaikissa tapauksissa täytettävä seuraavat edellytykset:

—

niiden on oltava riittävät luokitukseen sekä merkintöjen ja/tai riskinarvioinnin laatimiseen,

—

niissä on katettava riittävästi ja luotettavasti samat keskeiset muuttujat kuin vastaavassa tutkimuksessa, joka on tavallisesti tehtävä tiettyä tietovaatimusta varten,

—

niissä on katettava altistuksen kesto, joka on verrattavissa vastaavaan tutkimukseen tai pidempi kuin vastaavassa tutkimuksessa, joka on tavallisesti tehtävä tiettyä tietovaatimusta varten, jos altistuksen kesto on merkityksellinen parametri.

Käytetystä menetelmästä on kaikissa tapauksissa toimitettava riittävä ja luotettava dokumentaatio. Dokumentaation on sisällettävä

—

yksityiskohtainen tutkimustiivistelmä jokaisesta mukauttamisessa käytetystä lähdetutkimuksesta;

—

selvitys siitä, miksi rekisteröidyn aineen ominaisuudet voidaan ennustaa ryhmän muista aineista;

—

tiedot, joilla perustellaan tieteellisesti tällainen selitys ominaisuuksien ennustamiselle.

2. TESTAUS EI OLE TEKNISESTI MAHDOLLISTA

Tiettyä tutkittavaa ominaisuutta ei tarvitse testata, jos tutkimusta ei voida tehdä aineen ominaisuuksiin liittyvistä teknisistä syistä: esimerkiksi jos aine haihtuu tai reagoi erittäin helposti tai on epästabiili, jos aineen sekoittuminen veteen voi aiheuttaa tulipalon tai räjähdysvaaran tai jos aineen leimaaminen radioaktiivisesti tietyissä tutkimuksissa ei ole mahdollista. 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa testimenetelmissä esitettyjä ohjeita ja erityisesti tietyn menetelmän teknisiin rajoituksiin liittyviä ohjeita on noudatettava aina.

▼M4

3. AINEKOHTAINEN, ALTISTUMISEEN PERUSTUVA TESTAUS

3.1.

Liitteessä VIII olevan 8.7 kohdan sekä liitteiden IX ja X mukainen testaus voidaan jättää tekemättä, jos se voidaan perustella kemikaaliturvallisuusraportissa esitety(i)llä altistumisskenaario(i)lla. Liitteessä VIII olevan 8.6.1 kohdan mukainen testaus voidaan jättää tekemättä vain sellaisten rekisteröijien osalta, jotka kemikaaliturvallisuusraportissa laaditun altistusskenaarion (-skenaarioiden) perusteella tuottavat vähemmän kuin 100 tonnia vuodessa valmistajaa tai maahantuojaa kohden.

▼M4

3.2

Kaikissa tapauksissa on toimitettava riittävät perustelut ja dokumentaatio. Perustelujen on pohjauduttava liitteessä I olevan 5 kohdan mukaiseen perinpohjaiseen ja tarkkaan altistumisen arviointiin ja täytettävä jokin seuraavista arviointiperusteista:

Valmistaja tai maahantuoja osoittaa dokumentoinnin kera, että kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

tulokset altistumisen arvioinnista, joka kattaa kaikki merkitykselliset altistumiset aineen koko elinkaaren ajan, osoittavat, että missään liitteessä VI olevassa 3.5 jaksossa tarkoitetussa valmistusskenaariossa tai tunnistetussa käyttötarkoituksessa ei synny altistumista tai altistuminen on merkityksetöntä;

ii)

DNEL- tai PNEC-arvo voidaan johtaa saatavilla olevista kyseistä ainetta koskevista testituloksista, minkä yhteydessä on otettava täysimääräisesti huomioon se, että tietojen antamatta jättäminen lisää epävarmuutta, ja se, että DNEL- tai PNEC-arvo on sekä annettavien tietojen ilmoittamatta jättämisen että riskinarviointitarkoitusten suhteen merkittävä ja asianmukainen. Tätä tarkoitusta varten ja rajoittamatta liitteissä IX ja X olevien 8.6 ja 8.7 kohdan sarakkeen 2 soveltamista toistuvalla annoksella tehtävästä 28 vuorokauden myrkyllisyystutkimuksesta johdettua DNEL-arvoa ei voida pitää perusteena jättää pois toistuvalla annoksella tehtävä 90 vuorokauden myrkyllisyystutkimus, eikä lisääntymis- tai kehitysmyrkyllisyyden seulontatestistä johdettua DNEL-arvoa voida pitää perusteena jättää pois prenataalisen kehityksen aikaisten myrkyllisyysvaikutusten tutkimus tai laajennettu yhden sukupolven lisääntymismyrkyllisyystutkimus.

▼M4

iii)

johdetun DNEL- tai PNEC-arvon ja altistumisen arvioinnista saatujen tulosten välinen vertailu osoittaa, että kaikki altistumiset jäävät selkeästi alle johdetun DNEL- tai PNEC-arvon;

jos ainetta ei ole sisällytetty esineeseen, valmistaja tai maahantuoja osoittaa ja dokumentoi, että kaikissa merkityksellisissä skenaarioissa ja aineen koko elinkaaren ajan sovelletaan 18 artiklan 4 kohdan a–f alakohdassa säädettyjä tarkasti valvottuja ehtoja;

jos aine on sisällytetty esineeseen, jossa se on sidottu pysyvästi matriisiin tai muuten täysin eristetty ympäristöstään teknisin keinoin, osoitetaan dokumentoinnin kera, että kaikkia seuraavassa mainittuja ehtoja noudatetaan:

ainetta ei vapaudu sen koko elinkaaren aikana;

ii)

todennäköisyys, että työntekijät tai kuluttajat tai ympäristö altistuisivat aineelle tavanomaisissa tai kohtuullisesti ennakoitavissa käyttöolosuhteissa, on vähäinen; ja

iii)

ainetta käsitellään 18 artiklan 4 kohdan a–f alakohdassa säädettyjen ehtojen mukaisesti kaikissa valmistus- ja tuotantovaiheissa, mukaan luettuna ainetta koskeva jätehuolto näiden vaiheiden aikana.

3.3	Erityiset käyttöedellytykset on ilmoitettava toimitusketjua käyttäen tapauksen mukaan 31 tai 32 artiklan mukaisesti.

LIITE XII YLEISET MÄÄRÄYKSET JATKOKÄYTTÄJILLE AINEIDEN ARVIOINTIA JA KEMIKAALITURVALLISUUSRAPORTTIEN LAATIMISTA VARTEN

LIITE XII

YLEISET MÄÄRÄYKSET JATKOKÄYTTÄJILLE AINEIDEN ARVIOINTIA JA KEMIKAALITURVALLISUUSRAPORTTIEN LAATIMISTA VARTEN

JOHDANTO

Tässä liitteessä on tarkoituksena vahvistaa, miten jatkokäyttäjien on arvioitava ja dokumentoitava, että heidän käyttämästään aineesta (käyttämistään aineista) aiheutuvat riskit hallitaan asianmukaisesti käytön aikana, kun heille toimitettu käyttöturvallisuustiedote ei kata kyseistä käyttöä, ja että toimitusketjussa jäljempänä toimivat käyttäjät voivat hallita riskit asianmukaisesti. Arvioinnin on katettava aineen koko elinkaari siitä lähtien, kun jatkokäyttäjä vastaanottaa aineen, mukaan luettuna oma käyttö ja tunnistetut käytöt jäljempänä toimitusketjussa. Arvioinnissa on tarkasteltava kyseisen aineen käyttöä sellaisenaan sekä seokseen tai esineeseen sisältyvän aineen käyttöä.

Arvioinnissa on käsiteltävä kaikkia rekisteröinnin kattamia nanomuotoja. Arvioinnista saatavien perustelujen ja päätelmien on oltava merkittäviä nanomuotojen kannalta, aina siitä lähtien kun jatkokäyttäjä vastaanottaa aineen, mukaan luettuna oma käyttö ja jatkokäyttäjän tunnistetut käytöt jäljempänä toimitusketjussa.

Tehdessään kemikaaliturvallisuusarviointia ja laatiessaan kemikaaliturvallisuusraporttia jatkokäyttäjän on tarkasteltava kemikaalin toimittajalta tämän asetuksen 31 ja 32 artiklan mukaisesti saamiaan tietoja.

Kun kemikaaliturvallisuusarviointi kattaa aineen nanomuodot omaa käyttöä tai jäljempänä toimitusketjussa tunnistettua jatkokäyttäjän käyttöä varten, on tarkasteltava asianmukaista mittayksikköä 0.6.1 ja 0.6.2 alakohtien mukaisten kemikaaliturvallisuusarvioinnin 1–6 vaiheiden tulosten arviointia ja esittämistä varten sekä esitettävä perustelut kemikaaliturvallisuusraportissa ja sen yhteenveto käyttöturvallisuustiedotteessa. Suositeltavaa on käyttää useita mittayksikköjä, myös massaa.

Jos on käytettävissä yhteisön lainsäädännön nojalla tehty soveltuva arviointi (esimerkiksi asetuksen (ETY) N:o 793/93 mukaisesti loppuun saatettu riskinarviointi), se on otettava huomioon kemikaaliturvallisuusarviointia tehtäessä; tämän on myös näyttävä kemikaaliturvallisuusraportissa. Näistä arvioinneista tehdyt poikkeamat on perusteltava. Muissa kansainvälisissä ja kansallisissa ohjelmissa tehdyt arvioinnit voidaan myös ottaa huomioon.

Jatkokäyttäjän kemikaaliturvallisuusarviointiin ja kemikaaliturvallisuusraportin laatimiseen kuuluu kolme vaihetta

VAIHE 1: ALTISTUMISSKENAARIO(IDE)N LAADINTA

Jatkokäyttäjän on laadittava altistumisskenaarioita sellaisille käytöille, joita hänelle liitteessä I olevan 5 jakson mukaisesti toimitettu käyttöturvallisuustiedote ei kata.

VAIHE 2: TARVITTAESSA AINEEN TOIMITTAJA TARKENTAA VAARAN ARVIOINTIA

Jos jatkokäyttäjä katsoo, että hänelle toimitetussa käyttöturvallisuustiedotteessa raportoidut vaaroja ja PBT-aineita koskevat arviot ovat asianmukaiset, ei tarvita muuta vaaranarviointia tai PBT- ja vPvB-aineiden arviointia. Hän voi tällöin käyttää riskien luonnehtimisessa aineen toimittajan antamia asiaa koskevia tietoja. Tämä on ilmoitettava kemikaaliturvallisuusraportissa.

Kun kemikaaliturvallisuusarviointi kattaa aineen nanomuodot omaa käyttöä tai jatkokäyttäjän jäljempänä toimitusketjussa tunnistettua käyttöä varten, arvioinnin on katettava käytettyihin nanomuotoihin liittyvän vaaran arviointi sekä PBT- ja vPvB-aineiden arviointi.

Jos jatkokäyttäjä katsoo, että hänelle toimitetussa käyttöturvallisuustiedotteessa raportoidut arviot eivät ole asianmukaisia, hänen on tehtävä tarvittavat arviot liitteessä I olevan 1-4 jakson mukaisesti hänen tarkoituksiinsa sopivalla tavalla.

Jos jatkokäyttäjä katsoo, että hän tarvitsee kemikaaliturvallisuusraporttinsa laatimiseen lisätietoja sen lisäksi, mitä tavarantoimittaja on hänelle toimittanut, hänen on hankittava kyseiset tiedot. Jos tiedot voidaan saada vain selkärankaisilla tehtävillä testeillä, hänen on jätettävä virastolle testausstrategiaa koskeva ehdotus 38 artiklan mukaisesti. Hänen on selitettävä, miksi hän katsoo lisätiedot tarpeellisiksi. Lisätestien tuloksia odottaessaan hänen on kirjattava kemikaaliturvallisuusraporttiinsa käyttöön ottamansa riskinhallintatoimenpiteet, joiden tarkoituksena on hallita tutkittavia riskejä. Edellä kuvatussa tietojen hankinnassa on käsiteltävä oman käytön tai jäljempänä toimitusketjussa tunnistetun käytön kattamia nanomuotoja. Kyseiset tiedot koskevat nanomuotoja.

Kun mahdolliset lisätestit on tehty, jatkokäyttäjän on muutettava kemikaaliturvallisuusraporttia ja käyttöturvallisuustiedotetta, jos hänen on laadittava sellainen, tulosten mukaisesti.

VAIHE 3: RISKINLUONNEHDINTA

Riskit on kuvattava kullekin uudelle altistumisskenaariolle liitteessä I olevan 6 jakson mukaisesti. Riskinluonnehdinta on esitettävä kemikaaliturvallisuusraportin asianmukaisen otsakkeen alla, ja siitä on esitettävä tiivistelmä käyttöturvallisuustiedotteessa asianmukaisissa kohdissa.

Laadittaessa altistumisskenaariota on tarpeen tehdä alustavia oletuksia toimintaolosuhteista ja riskinhallintatoimenpiteistä. Jos alustavat oletukset johtavat riskinluonnehdintaan, joka osoittaa ihmisten terveyden ja ympäristön riittämätöntä suojelua, on tarpeen toteuttaa toistuva prosessi muuttamalla yhtä tai useampaa tekijää kunnes voidaan osoittaa riittävä hallinta. Tämä saattaa edellyttää vaaraa tai altistumista koskevien lisätietojen tuottamista tai prosessin, toimintaolosuhteiden tai riskinhallintatoimenpiteiden asianmukaista muuttamista. Näin ollen voidaan käyttää toistoa toisaalta laadittaessa (alustavia) altistumisskenaarioita ja tarkistettaessa niitä, mihin sisältyy riskinhallintatoimenpiteiden kehittämistä ja toteuttamista, ja toisaalta tuotettaessa lisätietoja lopullisen altistumisskenaarion laatimiseksi. Lisätietojen tuottamisen tarkoituksena on tarkemman riskinluonnehdinnan tekeminen, joka perustuu tarkempaan vaaran ja/tai altistumisen arviointiin.

Jatkokäyttäjän on esitettävä kemikaaliturvallisuusraportissaan kemikaaliturvallisuusarvionsa yksityiskohtaisesti liitteessä I olevassa 7 jaksossa määritellyn lomakkeen B osan 9 ja 10 jaksossa ja tarvittaessa lomakkeen muissa jaksoissa.

Kemikaaliturvallisuusraportin A osassa on ilmoitettava, että jatkokäyttäjä toteuttaa omassa käytössään relevanteissa altistumisskenaarioissa kuvattuja riskinhallintatoimenpiteitä ja että altistumisskenaarioissa tunnistettuja käyttöjä varten kuvatut riskinhallintatoimenpiteet ilmoitetaan toimitusketjussa eteenpäin.

LIITE XIII

PERUSTEET HITAASTI HAJOAVIEN, BIOKERTYVIEN JA MYRKYLLISTEN AINEIDEN SEKÄ ERITTÄIN HITAASTI HAJOAVIEN JA ERITTÄIN VOIMAKKAASTI BIOKERTYVIEN AINEIDEN TUNNISTAMISEKSI

Tässä liitteessä vahvistetaan perusteet hitaasti hajoavien, biokertyvien ja myrkyllisten aineiden (PBT-aineiden) sekä erittäin hitaasti hajoavien ja erittäin voimakkaasti biokertyvien aineiden (vPvB-aineiden) tunnistamiseksi sekä tiedot, jotka on otettava huomioon aineen P-, B- ja T-ominaisuuksien arvioimiseksi.

PBT- ja vPvB-aineiden tunnistamisessa on käytettävä asiantuntija-arvion käyttöön perustuvaa todistusnäytön arviointia vertaamalla kaikkia 3.2 jaksossa mainittuja relevantteja ja käytettävissä olevia tietoja 1 jaksossa mainittuihin perusteisiin. Sitä on käytettävä erityisesti tapauksissa, joissa 1 jaksossa mainittuja perusteita ei voida suoraan soveltaa käytettävissä oleviin tietoihin.

Todistusnäytön arviointi merkitsee sitä, että kaikkia käytettävissä olevia PBT- tai vPvB-aineen tunnistamiseen liittyviä tietoja tarkastellaan yhdessä; niitä ovat seuranta- ja mallintamistulokset, soveltuvien in vitro -testien tulokset, relevantit eläinkoetulokset, samankaltaisuuksiin perustuvan lähestymistavan soveltamisesta saadut tiedot (aineiden ryhmittely ja samankaltaisuuksien vertailu), (Q)SAR-tulokset sekä ihmisnäyttö, kuten työperäiset tiedot ja onnettomuustietokannoista saatavat tiedot, epidemiologisista ja kliinisistä tutkimuksista sekä hyvin dokumentoiduista tapaustutkimusraporteista ja havainnoista saadut tiedot. Tietojen laadulle ja johdonmukaisuudelle on annettava asianmukainen painoarvo. Käytettävissä olevat tulokset kootaan yhteen arvioitaessa todistusnäyttöä riippumatta siitä, mitkä ovat niiden yksittäiset päätelmät.

PBT/vPvB-ominaisuuksien arviointiin käytettävien tietojen on perustuttava asianmukaisissa olosuhteissa hankittuun dataan.

Tunnistamisessa on otettava huomioon myös relevanttien aineen aineosien ja muuntumis- ja/tai hajoamistuotteiden PBT/vPvB-ominaisuudet.

Liitettä sovelletaan kaikkiin orgaanisiin aineisiin, myös organometalleihin.

1. PERUSTEET PBT- JA vPvB-AINEIDEN TUNNISTAMISTA VARTEN

1.1 PBT-aineet

Aine, joka täyttää jaksoissa 1.1.1, 1.1.2 ja 1.1.3 mainitut pysyvyyttä, biokertyvyyttä ja myrkyllisyyttä koskevat perusteet, on katsottava PBT-aineeksi.

1.1.1 Pysyvyys (hidas hajoaminen)

Aine täyttää hidasta hajoamista koskevan perusteen (P), jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy:

sen hajoamisen puoliintumisaika merivedessä on yli 60 vuorokautta;

sen hajoamisen puoliintumisaika makeassa vedessä tai suistovedessä on yli 40 vuorokautta;

sen hajoamisen puoliintumisaika merisedimentissä on yli 180 vuorokautta;

sen hajoamisen puoliintumisaika makean veden tai suistoveden sedimentissä on yli 120 vuorokautta;

sen hajoamisen puoliintumisaika maaperässä on yli 120 vuorokautta.

1.1.2 Biokertyvyys

Aine täyttää biokertyvyyttä koskevan perusteen (B), jos sen biologinen kertyvyystekijä vesieliölajeissa on yli 2 000 .

1.1.3 Myrkyllisyys

Aine täyttää myrkyllisyyttä koskevan perusteen (T), jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy:

pitkäaikaisessa kokeessa saatu vaikutukseton pitoisuus (NOEC-arvo) tai EC10-arvo meri- tai makean veden eliöillä on alle 0,01 mg/l;

aine täyttää kriteerit, joiden mukaisesti se voidaan asetuksen (EY) N:o 1272/2008 nojalla luokitella syöpää aiheuttavaksi, kategoria 1A tai 1B, sukusolujen perimää vaurioittavaksi, kategoria 1A tai 1B, tai lisääntymiselle vaaralliseksi, kategoria 1A, 1B tai 2;

on olemassa muuta näyttöä kroonisesta myrkyllisyydestä, koska aine täyttää toistuvasta altistumisesta aiheutuvan elinkohtaisen myrkyllisyyden luokituskriteerit (STOT RE, kategoria 1 tai 2), asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti.

1.2 vPvB-aineet

Aine, joka täyttää jaksoissa 1.2.1 ja 1.2.2 mainitut pysyvyyttä ja biokertyvyyttä koskevat perusteet, on katsottava PBT-aineeksi.

1.2.1 Pysyvyys (hidas hajoaminen)

Aine täyttää erittäin hidasta hajoamista koskevan perusteen (vP), jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy:

sen hajoamisen puoliintumisaika merivedessä, makeassa vedessä tai suistovedessä on yli 60 vuorokautta;

sen hajoamisen puoliintumisaika meriveden, makean veden tai suistoveden sedimentissä on yli 180 vuorokautta;

sen hajoamisen puoliintumisaika maaperässä on yli 180 vuorokautta.

1.2.2 Biokertyvyys

Aine täyttää erittäin voimakasta biokertyvyyttä koskevan perusteen (vB), jos biologinen kertyvyystekijä vesieliölajeissa on yli 5 000 .

2. P-, vP-, B-, vB- ja T-OMINAISUUKSIEN SEULONTA JA ARVIOINTI

2.1 Rekisteröinti

PBT- ja vPvB-aineiden tunnistamista varten rekisteröijän on otettava rekisteröintiasiakirja-aineistossa huomioon liitteessä I ja tämän liitteen 3 jaksossa kuvatut tiedot.

Jos teknisessä asiakirja-aineistossa esitetään yhdelle tai useammalle tutkittavalle ominaisuudelle vain liitteissä VII ja VIII vaaditut tiedot, on rekisteröijän otettava huomioon P-, B- tai T-ominaisuuksien seulonnan kannalta merkitykselliset tiedot tässä liitteessä olevan 3.1 jakson mukaisesti. Jos seulontatestien tulokset tai muut tiedot viittaavat siihen, että aineella voi olla PBT- tai vPvB-ominaisuuksia, rekisteröijän on tuotettava lisätietoja tässä liitteessä olevan 3.2 jakson mukaisesti. Jos lisätietojen tuottaminen edellyttäisi liitteessä XI tai X lueteltuja tietoja, rekisteröijän on tehtävä testausehdotus. Jos aineen prosessointi- ja käyttöolosuhteet ovat liitteessä XI olevan 3.2 kohdan b tai c alakohdan vaatimusten mukaiset, lisätiedot voidaan jättää antamatta, jolloin aine katsotaan rekisteröintiasiakirja-aineistossa PBT- tai vPvB-aineeksi. Lisätietoja ei tarvitse tuottaa PBT/vPvB-ominaisuuksien arvioimiseksi, jos seulontatestin tulokset tai muut tiedot eivät viittaa P- tai B-ominaisuuksiin.

2.2 Lupamenettely

Tämän asetuksen 57 artiklan d ja e alakohdassa tarkoitettujen aineiden tunnistamiseksi laadittavissa asiakirja-aineistoissa on otettava huomioon rekisteröintiasiakirja-aineistoihin sisältyvät relevantit tiedot sekä muut käytettävissä olevat tiedot 3 jakson mukaisesti.

3. P-, vP-, B-, vB ja T-OMINAISUUKSIEN SEULONNAN JA ARVIOINNIN KANNALTA RELEVANTIT TIEDOT

3.1 Seulontatiedot

Seuraavat tiedot on otettava huomioon P-, vP-, B-, vB- ja T-ominaisuuksien seulontaa varten 2.1 jakson toisessa kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, ja ne voidaan ottaa huomioon P-, vP- B-, vB- ja T-ominaisuuksien seulontaa varten 2.2 jakson yhteydessä:

3.1.1 P- ja vP-ominaisuudet

helppoa biohajoavuutta koskevien testien tulokset liitteessä VII olevan 9.2.1.1 jakson mukaisesti;

tulokset muista seulontatesteistä (esim. tehostettu helpon biohajoavuuden testi, luontaista biohajoavuutta koskeva testi);

biohajoavuuden (Q)SAR-malleilla saadut tulokset liitteessä XI olevan 1.3 jakson mukaisesti;

muut tiedot, jos niiden soveltuvuus ja luotettavuus voidaan osoittaa riittävällä tavalla.

3.1.2 B- ja vB-ominaisuudet

jakautumiskerroin oktanoli-vesi, joka on määritetty kokeellisesti liitteessä VII olevan 7.8 jakson mukaisesti tai estimoitu käyttäen (Q)SAR-malleja liitteessä XI olevan 1.3 jakson mukaisesti;

muut tiedot, jos niiden soveltuvuus ja luotettavuus voidaan osoittaa riittävällä tavalla.

3.1.3 T-ominaisuudet

lyhytaikainen myrkyllisyystesti vesieliöillä liitteessä VII olevan 9.1 jakson ja liitteessä VIII olevan 9.1.3 jakson mukaisesti;

muut tiedot, jos niiden soveltuvuus ja luotettavuus voidaan osoittaa riittävällä tavalla.

3.2 Arviointitiedot

P-, vP-, B-, vB- ja tai T-ominaisuuksien arviointiin on käytettävä seuraavia tietoja todistusnäytön arviointia käyttäen:

3.2.1 P- tai vP-ominaisuuksien arviointi:

tulokset hajoamisen simulaatiotestauksesta pintavedessä;

tulokset hajoamisen simulaatiotestauksesta maaperässä;

tulokset hajoamisen simulaatiotestauksesta sedimentissä;

muut tiedot, kuten kenttä- ja seurantatutkimuksista saatavat tiedot, jos niiden soveltuvuus ja luotettavuus voidaan osoittaa riittävällä tavalla.

3.2.2 B- tai vB-ominaisuuksien arviointi:

biokonsentraatiota tai biokertyvyyttä vesieliölajeihin koskevan tutkimuksen tulokset;

muut tiedot biokertyvyyspotentiaalista, jos niiden soveltuvuus ja luotettavuus voidaan osoittaa riittävällä tavalla, kuten:

—

biokertyvyyttä maaeliölajeihin koskevan tutkimuksen tulokset,

—

ihmisruumiin nesteiden tai kudosten, kuten veren, maidon tai rasvakudoksen, tieteellisen analyysin tulokset,

—

biologisessa materiaalissa, erityisesti uhanalaisissa lajeissa tai haavoittuvissa populaatioissa, havaitut korkeat tasot verrattuna niiden ympäristössä havaittuihin tasoihin,

—

tulokset eläimillä tehdystä kroonisen myrkyllisyyden tutkimuksesta,

—

aineen toksikokineettisen käyttäytymisen arviointi;

tiedot aineen kyvystä rikastua ravintoketjussa, mahdollisuuksien mukaan biomagnifikaatiota ja ravintoverkkorikastumista kuvaavin kertoimin ilmaistuna.

3.2.3 T-ominaisuuksien arviointi:

tulokset liitteessä IX olevan 9.1.5 jakson mukaisesta selkärangattomilla tehtävästä pitkäaikaisesta myrkyllisyystestauksesta;

tulokset liitteessä IX olevan 9.1.6 jakson mukaisesta kaloilla tehtävästä pitkäaikaisesta myrkyllisyystestauksesta;

tulokset liitteessä VII olevan 9.1.2 jakson mukaisesti vesikasveilla tehtävästä kasvunestymistutkimuksesta;

aine täyttää kriteerit, joiden mukaisesti se voidaan asetuksen (EY) N:o 1272/2008 nojalla luokitella syöpää aiheuttavaksi, kategoria 1A tai 1B (aineeseen liitetyt vaaralausekkeet: H350 tai H350i), sukusolujen perimää vaurioittavaksi, kategoria 1A tai 1B (aineeseen liitetty vaaralauseke: H340), lisääntymiselle vaaralliseksi, kategoria 1A, 1B ja/tai 2 (aineeseen liitetyt vaaralausekkeet: H360, H360F, H360D, H360FD, H360Fd, H360fD, H361, H361f, H361d tai H361fd), elinkohtaista myrkyllisyyttä toistuvassa altistumisessa aiheuttavaksi, kategoria 1 tai 2 (aineeseen liitetty vaaralauseke: H372 tai H373),

tulokset liitteessä X olevan 9.1.6 jakson mukaisesta linnuilla tehtävästä pitkäaikaisesta tai lisääntymismyrkyllisyystestauksesta;

muut tiedot, jos niiden soveltuvuus ja luotettavuus voidaan osoittaa riittävällä tavalla.

LIITE XIV LUVANVARAISTEN AINEIDEN LUETTELO

LIITE XIV

LUVANVARAISTEN AINEIDEN LUETTELO

▼C4

Nimike nro	Aine	57 artiklassa tarkoitettu sisäinen ominaisuus (tai ominaisuudet)	Siirtymävaiheen järjestelyt		Lupavaatimuksesta vapautetut käytöt (tai käyttökategoriat)	Uudelleentarkastelun määräajat
Nimike nro	Aine		Viimeinen hakemispäivä (1)	Lopetuspäivä (2)	Lupavaatimuksesta vapautetut käytöt (tai käyttökategoriat)	Uudelleentarkastelun määräajat
1.	5-tert-butyyli-2,4,6-trinitro-m-ksyleeni (ksyleenimyski) EY-numero: 201-329-4 CAS-numero: 81-15-2	vPvB	21. helmikuuta 2013	21. elokuuta 2014	—	—
2.	4,4’-diaminodifenyylimetaani (MDA) EY-numero: 202-974-4 CAS-numero: 101-77-9	Syöpää aiheuttava (kategoria 1B)	21. helmikuuta 2013	21. elokuuta 2014	—	—
3.	Heksabromisyklododekaani (HBCDD) EY-numero: 221-695-9 247-148-4 CAS-numero: 3194-55-6 25637-99-4 alfa-heksabromisyklododekaani CAS-numero: 134237-50-6 beta-heksabromisyklododekaani CAS-numero: 134237-51-7 gamma-heksabromisyklododekaani CAS-numero: 134237-52-8	PBT	21. helmikuuta 2014	21. elokuuta 2015	—	—
▼M68
4.	Bis(2-etyyliheksyyli)ftalaatti (DEHP) EY-numero: 204-211-0 CAS-numero: 117-81-7	Lisääntymiselle vaarallinen (kategoria 1B) Ihmisten terveyteen vaikuttavia hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia (57 artiklan f alakohta) Ympäristöön vaikuttavia hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia (57 artiklan f alakohta)	a) 21. elokuuta 2013* b) a alakohdasta poiketen: 14. kesäkuuta 2023 seuraavia käyttöjä varten: — asetuksen (EY) N:o 1935/2004 soveltamisalaan kuuluvissa elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvissa materiaaleissa; — asetuksessa (EY) N:o 726/2004, direktiivissä 2001/82/EY ja/tai direktiivissä 2001/83/EY tarkoitettujen lääkevalmisteiden pakkauksissa; — seoksissa, joissa DEHP:tä on 0,1 painoprosenttia tai enemmän mutta alle 0,3 painoprosenttia; ►M76 c) a alakohdasta poiketen: 1. tammikuuta 2029 asetusten (EU) 2017/745 ja (EU) 2017/746 soveltamisalaan kuuluvissa lääkinnällisissä laitteissa tapahtuvan käytön osalta. ◄	a) 21. helmikuuta 2015** b) a alakohdasta poiketen: 14. joulukuuta 2024 seuraavia käyttöjä varten: — asetuksen (EY) N:o 1935/2004 soveltamisalaan kuuluvissa elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvissa materiaaleissa; — asetuksessa (EY) N:o 726/2004, direktiivissä 2001/82/EY ja/tai direktiivissä 2001/83/EY tarkoitettujen lääkevalmisteiden pakkauksissa; — seoksissa, joissa DEHP:tä on 0,1 painoprosenttia tai enemmän mutta alle 0,3 painoprosenttia; ►M76 c) a alakohdasta poiketen: 1. heinäkuuta 2030 asetusten (EU) 2017/745 ja (EU) 2017/746 soveltamisalaan kuuluvissa lääkinnällisissä laitteissa tapahtuvan käytön osalta. ◄	-	-
5.	Bentsyylibutyyliftalaatti (BBP) EY-numero: 201-622-7 CAS-numero: 85-68-7	Lisääntymiselle vaarallinen (kategoria 1B) Ihmisten terveyteen vaikuttavia hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia (57 artiklan f alakohta)	a) 21. elokuuta 2013* b) a alakohdasta poiketen: 14. kesäkuuta 2023 seuraavia käyttöjä varten: — asetuksessa (EY) N:o 726/2004, direktiivissä 2001/82/EY ja/tai direktiivissä 2001/83/EY tarkoitettujen lääkevalmisteiden pakkauksissa; — seoksissa, joissa BBP:tä on 0,1 painoprosenttia tai enemmän mutta alle 0,3 painoprosenttia.	a) 21. helmikuuta 2015** b) a alakohdasta poiketen: 14. joulukuuta 2024 seuraavia käyttöjä varten: — asetuksessa (EY) N:o 726/2004, direktiivissä 2001/82/EY ja/tai direktiivissä 2001/83/EY tarkoitettujen lääkevalmisteiden pakkauksissa; — seoksissa, joissa BBP:tä on 0,1 painoprosenttia tai enemmän mutta alle 0,3 painoprosenttia.	-	-
6.	Dibutyyliftalaatti (DBP) EY-numero: 201-557-4 CAS-numero: 84-74-2	Lisääntymiselle vaarallinen (kategoria 1B) Ihmisten terveyteen vaikuttavia hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia (57 artiklan f alakohta)	a) 21. elokuuta 2013* b) a alakohdasta poiketen: 14. kesäkuuta 2023 seuraavia käyttöjä varten: — asetuksessa (EY) N:o 726/2004, direktiivissä 2001/82/EY ja/tai direktiivissä 2001/83/EY tarkoitettujen lääkevalmisteiden pakkauksissa; — seoksissa, joissa DBP:tä on 0,1 painoprosenttia tai enemmän mutta alle 0,3 painoprosenttia.	a) 21. helmikuuta 2015** b) a alakohdasta poiketen: 14. joulukuuta 2024 seuraavia käyttöjä varten: — asetuksessa (EY) N:o 726/2004, direktiivissä 2001/82/EY ja/tai direktiivissä 2001/83/EY tarkoitettujen lääkevalmisteiden pakkauksissa; — seoksissa, joissa DBP:tä on 0,1 painoprosenttia tai enemmän mutta alle 0,3 painoprosenttia.	-	-
7.	Di-isobutyyliftalaatti (DIBP) EY-numero: 201-553-2 CAS-numero: 84-69-5	Lisääntymiselle vaarallinen (kategoria 1B) Ihmisten terveyteen vaikuttavia hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia (57 artiklan f alakohta)	a) 21. elokuuta 2013* b) a alakohdasta poiketen: 14. kesäkuuta 2023, kun on kyse käytöstä seoksissa, jotka sisältävät DIBP:tä 0,1 painoprosenttia tai enemmän mutta alle 0,3 painoprosenttia.	a) 21. helmikuuta 2015** b) a alakohdasta poiketen: 14. joulukuuta 2024, kun on kyse käytöstä seoksissa, jotka sisältävät DIBP:tä 0,1 painoprosenttia tai enemmän mutta alle 0,3 painoprosenttia.	-	-
▼M15
8.	Diarseenitrioksidi EY-numero: 215-481-4 CAS-numero: 1327-53-3	Syöpää aiheuttava (kategoria 1A)	21. marraskuuta 2013	21. toukokuuta 2015	—	—
9.	Diarseenipentaoksidi EY-numero: 215-116-9 CAS-numero: 1303-28-2	Syöpää aiheuttava (kategoria 1A)	21. marraskuuta 2013	21. toukokuuta 2015	—	—
10.	Lyijykromaatti EY-numero: 231-846-0 CAS-numero: 7758-97-6	Syöpää aiheuttava (kategoria 1B) Lisääntymiselle vaarallinen (kategoria 1A)	21. marraskuuta 2013 ►M43 (*1) ◄	21. toukokuuta 2015 ►M43 (*2) ◄	—	—
11.	Lyijysulfokromaattikeltainen (C.I. Pigment Yellow 34) EY-numero: 215-693-7 CAS-numero: 1344-37-2	Syöpää aiheuttava (kategoria 1B) Lisääntymiselle vaarallinen (kategoria 1A)	21. marraskuuta 2013 ►M43 (*1) ◄	21. toukokuuta 2015 ►M43 (*2) ◄	—	—
12.	Lyijykromaattimolybdaattisulfaattipunainen (C. I. Pigment Red 104) EY-numero: 235-759-9 CAS-numero: 12656-85-8	Syöpää aiheuttava (kategoria 1B) Lisääntymiselle vaarallinen (kategoria 1A)	21. marraskuuta 2013 ►M43 (*1) ◄	21. toukokuuta 2015 ►M43 (*2) ◄
13.	Tris(2-kloorietyyli)fosfaatti (TCEP) EY-numero: 204-118-5 CAS-numero: 115-96-8	Lisääntymiselle vaarallinen (kategoria 1B)	21. helmikuuta 2014	21. elokuuta 2015
14.	2,4-Dinitrotolueeni (2,4 DNT) EY-numero: 204-450-0 CAS-numero: 121-14-2	Syöpää aiheuttava (kategoria 1B)	21. helmikuuta 2014 ►M43 (*1) ◄	21. elokuuta 2015 ►M43 (*2) ◄
▼M22
15.	Trikloorietyleeni EY-numero: 201-167-4 CAS-numero: 79-01-6	Syöpää aiheuttava (kategoria 1B)	21. lokakuuta 2014 ►M43 (*1) ◄	21. huhtikuuta 2016 ►M43 (*2) ◄	—	—
16.	Kromitrioksidi EY-numero: 215-607-8 CAS-numero: 1333-82-0	Syöpää aiheuttava (kategoria 1A) Perimää vaurioittava (kategoria 1B)	21. maaliskuuta 2016 ►M43 (*1) ◄	21. syyskuuta 2017 ►M43 (*2) ◄	—	—
17.	Kromitrioksidista tuotetut hapot ja niiden oligomeerit Ryhmä sisältää seuraavat: Kromihappo EY-numero: 231-801-5 CAS-numero: 7738-94-5 Dikromihappo EY-numero: 236-881-5 CAS-numero: 13530-68-2 Kromihapon ja dikromihapon oligomeerit EY-numero: ei ole vielä annettu CAS-numero: ei ole vielä annettu	Syöpää aiheuttava (kategoria 1B)	21. maaliskuuta 2016 ►M43 (*1) ◄	21. syyskuuta 2017 ►M43 (*2) ◄	—	—
18.	Natriumdikromaatti EY-numero: 234-190-3 CAS-numero: 7789-12-0 10588-01-9	Syöpää aiheuttava (kategoria 1B) Perimää vaurioittava (kategoria 1B) Lisääntymiselle vaarallinen (kategoria 1B)	21. maaliskuuta 2016 ►M43 (*1) ◄	21. syyskuuta 2017 ►M43 (*2) ◄	—	—
19.	Kaliumdikromaatti EY-numero: 231-906-6 CAS-numero: 7778-50-9	Syöpää aiheuttava (kategoria 1B) Perimää vaurioittava (kategoria 1B) Lisääntymiselle vaarallinen (kategoria 1B)	21. maaliskuuta 2016 ►M43 (*1) ◄	21. syyskuuta 2017 ►M43 (*2) ◄	—	—
20.	Ammoniumdikromaatti EY-numero: 232-143-1 CAS-numero: 7789-09-5	Syöpää aiheuttava (kategoria 1B) Perimää vaurioittava (kategoria 1B) Lisääntymiselle vaarallinen (kategoria 1B)	21. maaliskuuta 2016 ►M43 (*1) ◄	21. syyskuuta 2017 ►M43 (*2) ◄
21.	Kaliumkromaatti EY-numero: 232-140-5 CAS-numero: 7789-00-6	Syöpää aiheuttava (kategoria 1B) Perimää vaurioittava (kategoria 1B)	21. maaliskuuta 2016 ►M43 (*1) ◄	21. syyskuuta 2017 ►M43 (*2) ◄
22.	Natriumkromaatti EY-numero: 231-889-5 CAS-numero: 7775-11-3	Syöpää aiheuttava (kategoria 1B) Perimää vaurioittava (kategoria 1B) Lisääntymiselle vaarallinen (kategoria 1B)	21. maaliskuuta 2016 ►M43 (*1) ◄	21. syyskuuta 2017 ►M43 (*2) ◄
▼M28
23.	Formaldehydi, oligomeeriset reaktiotuotteet aniliinin kanssa (tekninen MDA) EY-numero: 500-036-1 CAS-numero: 25214-70-4	Syöpää aiheuttava (kategoria 1 B)	22. helmikuuta 2016 ►M43 (*1) ◄	22. elokuuta 2017 ►M43 (*2) ◄	—	—
24.	Arseenihappo EY-numero: 231-901-9 CAS-numero: 7778-39-4	Syöpää aiheuttava (kategoria 1 A)	22. helmikuuta 2016	22. elokuuta 2017	—	—
25.	Bis(2-metoksietyyli)eetteri (diglyymi) EY-numero: 203-924-4 CAS-numero: 111-96-6	Lisääntymiselle vaarallinen (kategoria 1 B)	22. helmikuuta 2016 ►M43 (*1) ◄	22. elokuuta 2017 ►M43 (*2) ◄	—	—
26.	1,2-dikloorietaani (EDC) EY-numero: 203-458-1 CAS-numero: 107-06-2	Syöpää aiheuttava (kategoria 1 B)	22. toukokuuta 2016	22. marraskuuta 2017	—	—
27.	2,2′-dikloori-4,4′-metyleenidianiliini (MOCA) EY-numero: 202-918-9 CAS-numero: 101-14-4	Syöpää aiheuttava (kategoria 1 B)	22. toukokuuta 2016 ►M43 (*1) ◄	22. marraskuuta 2017 ►M43 (*2) ◄	—	—
28.	Kromi(III)kromaatti EY-numero: 246-356-2 CAS-numero: 24613-89-6	Syöpää aiheuttava (kategoria 1 B)	22. heinäkuuta 2017 ►M43 (*1) ◄	22. tammikuuta 2019 ►M43 (*2) ◄	—	—
29.	Strontiumkromaatti EY-numero: 232-142-6 CAS-numero: 7789-06-2	Syöpää aiheuttava (kategoria 1 B)	22. heinäkuuta 2017 ►M43 (*1) ◄	22. tammikuuta 2019 ►M43 (*2) ◄	—	—
30.	Kaliumhydroksioktaoksodisinkaattidikromaatti EY-numero: 234-329-8 CAS-numero: 11103-86-9	Syöpää aiheuttava (kategoria 1 A)	22. heinäkuuta 2017 ►M43 (*1) ◄	22. tammikuuta 2019 ►M43 (*2) ◄	—	—
31.	Pentasinkkikromaattioktahydroksidi EY-numero: 256-418-0 CAS-numero: 49663-84-5	Syöpää aiheuttava (kategoria 1 A)	22. heinäkuuta 2017 ►M43 (*1) ◄	22. tammikuuta 2019 ►M43 (*2) ◄	—	—
▼M43
32.	1-Bromipropaani (n-propyylibromidi) EY-numero: 203-445-0 CAS-numero: 106-94-5	Lisääntymiselle vaarallinen (kategoria 1B)	4. tammikuuta 2019 ►M56 (*1) ◄	4. heinäkuuta 2020 ►M56 (*2) ◄	—	—
33.	Di-isopentyyliftalaatti EY-numero: 210-088-4 CAS-numero: 605-50-5	Lisääntymiselle vaarallinen (kategoria 1B)	4. tammikuuta 2019 ►M56 (*1) ◄	4. heinäkuuta 2020 ►M56 (*2) ◄	—	—
34.	1,2-Bentseenidikarboksyylihapon di-C6-8-haaraketjuiset alkyyliesterit, paljon C7-ketjuja EY-numero: 276-158-1 CAS-numero: 71888-89-6	Lisääntymiselle vaarallinen (kategoria 1B)	4. tammikuuta 2019 ►M56 (*1) ◄	4. heinäkuuta 2020 ►M56 (*2) ◄	—	—
35.	1,2-Bentseenidikarboksyylihapon C7-11-haarautuneet ja suoraketjuiset dialkyyliesterit EY-numero: 271-084-6 CAS-numero: 68515-42-4	Lisääntymiselle vaarallinen (kategoria 1B)	4. tammikuuta 2019 ►M56 (*1) ◄	4. heinäkuuta 2020 ►M56 (*2) ◄	—	—
36.	1,2-Bentseenidikarboksyylihapon dipentyyliesteri, haarautunut ja suoraketjuinen EY-numero: 284-032-2 CAS-numero: 84777-06-0	Lisääntymiselle vaarallinen (kategoria 1B)	4. tammikuuta 2019 ►M56 (*1) ◄	4. heinäkuuta 2020 ►M56 (*2) ◄	—	—
37.	Bis(2-metoksietyyli)ftalaatti EY-numero: 204-212-6 CAS-numero: 117-82-8	Lisääntymiselle vaarallinen (kategoria 1B)	4. tammikuuta 2019 ►M56 (*1) ◄	4. heinäkuuta 2020 ►M56 (*2) ◄	—	—
38.	Dipentyyliftalaatti EY-numero: 205-017-9 CAS-numero: 131-18-0	Lisääntymiselle vaarallinen (kategoria 1B)	4. tammikuuta 2019 ►M56 (*1) ◄	4. heinäkuuta 2020 ►M56 (*2) ◄	—	—
39.	N-pentyyli-isopentyyliftalaatti EY-numero: — CAS-numero: 776297-69-9	Lisääntymiselle vaarallinen (kategoria 1B)	4. tammikuuta 2019 ►M56 (*1) ◄	4. heinäkuuta 2020 ►M56 (*2) ◄	—	—
40.	Antraseeniöljy EY-numero: 292-602-7 CAS-numero: 90640-80-5	Syöpää aiheuttava (kategoria 1B) (*3), PBT, vPvB	4. huhtikuuta 2019 ►M56 (*1) ◄	4. lokakuuta 2020 ►M56 (*2) ◄	—	—
41.	Piki, kivihiiliterva, korkealämpötilainen EY-numero: 266-028-2 CAS-numero: 65996-93-2	Syöpää aiheuttava (kategoria 1B), PBT, vPvB	4. huhtikuuta 2019 ►M56 (*1) ◄	4. lokakuuta 2020 ►M56 (*2) ◄	—	—
42.	4-(1,1,3,3-Tetrametyylibutyyli)fenoli, etoksyloitu [kattaa tarkasti määriteltyjä aineita ja UVCB-aineita, polymeerejä ja homologeja] EY-numero: — CAS-numero: —	Ympäristöön vaikuttavia hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia (57 artiklan f alakohta)	►M62 a) 4. heinäkuuta 2019 (1) b) a alakohdasta poiketen, 22 päivänä kesäkuuta 2022 seuraavia käyttöjä varten: — käyttö koronavirustaudin (covid-19) diagnosointiin, hoitoon tai ehkäisyyn tarkoitettujen direktiivin 2001/83/EY soveltamisalaan kuuluvien lääkkeiden tai direktiivin 93/42/ETY, asetuksen (EU) 2017/745, direktiivin 98/79/EY tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/746 (4) soveltamisalaan kuuluvien lääkinnällisten laitteiden tai niiden lisälaitteiden tutkimusta, kehittämistä ja tuotantoa varten; — käyttö covid-19:n diagnosointiin, hoitoon tai ehkäisyyn tarkoitetuissa direktiivin 93/42/ETY, asetuksen (EU) 2017/745, direktiivin 98/79/EY tai asetuksen (EU) 2017/746 soveltamisalaan kuuluvissa lääkinnällisissä laitteissa tai niiden lisälaitteissa. ◄	►M62 a) 4. tammikuuta 2021 (*2) b) a alakohdasta poiketen, 22 päivänä joulukuuta 2023 seuraavia käyttöjä varten: — käyttö covid-19:n diagnosointiin, hoitoon tai ehkäisyyn tarkoitettujen direktiivin 2001/83/EY soveltamisalaan kuuluvien lääkkeiden tai direktiivin 93/42/ETY, asetuksen (EU) 2017/745, direktiivin 98/79/EY tai asetuksen (EU) 2017/746 soveltamisalaan kuuluvien lääkinnällisten laitteiden tai niiden lisälaitteiden tutkimusta, kehittämistä ja tuotantoa varten; — käyttö covid-19:n diagnosointiin, hoitoon tai ehkäisyyn tarkoitetuissa direktiivin 93/42/ETY, asetuksen (EU) 2017/745, direktiivin 98/79/EY tai asetuksen (EU) 2017/746 soveltamisalaan kuuluvissa lääkinnällisissä laitteissa tai niiden lisälaitteissa. ◄	—	—
43.	4-Nonyylifenoli, haarautunut ja suoraketjuinen, etoksyloitu [aineita, joissa etoksyloituun fenoliin on kovalenttisesti sitoutunut paikassa 4 suora ja/tai haarautunut alkyyliketju, jonka hiililuku on 9, ja jotka kattavat UVCB-aineita, tarkasti määriteltyjä aineita, polymeerejä ja homologeja, mukaan luettuina niiden kaikki yksittäiset isomeerit ja/tai niiden yhdistelmät] EY-numero: — CAS-numero: —	Ympäristöön vaikuttavia hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia (57 artiklan f alakohta)	4. heinäkuuta 2019 ►M56 (*1) ◄	4. tammikuuta 2021 ►M56 (*2) ◄	—	—
▼C10
44.	1,2-bentseenidikarboksyylihapon diheksyyliesteri, haarautunut ja suoraketjuinen EY-numero: 271-093-5 CAS-numero: 68515-50-4	Lisääntymiselle vaarallinen (kategoria 1B)	27. elokuuta 2021 (*1)	27. helmikuuta 2023 (*2)	—	—
45.	Diheksyyliftalaatti EY-numero: 201-559-5 CAS-numero: 84-75-3	Lisääntymiselle vaarallinen (kategoria 1B)	27. elokuuta 2021 (*1)	27. helmikuuta 2023 (*2)	—	—
46.	1,2-bentseenidikarboksyylihapon di-C6-10-alkyyliesterit; 1,2-bentseenidikarboksyylihapon dekyyli-, heksyyli- ja oktyylisekadiesterit, jotka sisältävät ≥ 0,3 prosenttia diheksyyliftalaattia (EY-numero 201-559-5) EY-numero: 271-094-0; 272-013-1 CAS-numero: 68515-51-5; 68648-93-1	Lisääntymiselle vaarallinen (kategoria 1B)	27. elokuuta 2021 (*1)	27. helmikuuta 2023 (*2)	—	—
47.	Triksylyylifosfaatti EY-numero: 246-677-8 CAS-numero: 25155-23-1	Lisääntymiselle vaarallinen (kategoria 1B)	27. marraskuuta 2021	27. toukokuuta 2023	—	—
48.	Natriumperboraatti; perboorihappo, natriumsuola EY-numero: 239-172-9; 234-390-0 CAS-numero: —	Lisääntymiselle vaarallinen (kategoria 1B)	27. marraskuuta 2021	27. toukokuuta 2023	—	—
49.	Natriumperoksometaboraatti EY-numero: 231-556-4 CAS-numero: 7632-04-4	Lisääntymiselle vaarallinen (kategoria 1B)	27. marraskuuta 2021	27. toukokuuta 2023	—	—
50.	5-sek-butyyli-2-(2,4-dimetyylisykloheks-3-en-1-yyli)-5-metyyli-1,3-dioksaani [1], 5-sek-butyyli-2-(4,6-dimetyylisykloheks-3-en-1-yyli)-5-metyyli-1,3-dioksaani [2] (mukaan lukien kaikki [1]:n ja [2]:n yksittäiset stereoisomeerit ja niiden yhdistelmät) EY-numero: — CAS-numero: —	vPvB	27. helmikuuta 2022	27. elokuuta 2023	—	—
51.	2-(2H-bentsotriatsol-2-yyli)-4,6-ditertpentyylifenoli (UV-328) EY-numero: 247-384-8 CAS-numero: 25973-55-1	PBT, vPvB	27. toukokuuta 2022	27. marraskuuta 2023	—	—
52.	2,4-di-tert-butyyli-6-(5-klooribentsotriatsol-2-yyli)fenoli (UV-327) EY-numero: 223-383-8 CAS-numero: 3864-99-1	vPvB	27. toukokuuta 2022	27. marraskuuta 2023	—	—
53.	2-(2H-bentsotriatsol-2-yyli)-4-(tert-butyyli)-6-(sek-butyyli)fenoli (UV-350) EY-numero: 253-037-1 CAS-numero: 36437-37-3	vPvB	27. toukokuuta 2022	27. marraskuuta 2023	—	—
54.	2-bentsotriatsol-2-yyli-4,6-di-tert-butyylifenoli (UV-320) EY-numero: 223-346-6 CAS-numero: 3846-71-7	PBT, vPvB	27. toukokuuta 2022	27. marraskuuta 2023	—	—
▼M71
55.	Tetraetyylilyijy EY-numero: 201-075-4 CAS-numero: 78-00-2	Lisääntymiselle vaarallinen (kategoria 1A)	1. marraskuuta 2023	1. toukokuuta 2025	—	—
56.	4,4’-bis(dimetyyliamino)-4"-(metyyliamino)trityylialkoholi (joka sisältää ≥ 0,1 prosenttia Michlerin ketonia (EY-nro 202-027-5) tai Michlerin emästä (EY-nro 202-959-2)) EY-numero: 209-218-2 CAS-numero: 561-41-1	Syöpää aiheuttava (kategoria 1B)	1. marraskuuta 2023	1. toukokuuta 2025	—	—
57.	1,3,4-tiadiatsolidiini-2,5-ditionin, formaldehydin ja 4-heptyylifenolin, haarautuneen ja suoraketjuisen, reaktiotuotteet (RP-HP) (jotka sisältävät ≥ 0,1 painoprosenttia 4-heptyylifenolia, haarautunutta ja suoraketjuista) EY-numero:- CAS-numero:-	Ympäristöön vaikuttavia hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia (57 artiklan f alakohta)	1. marraskuuta 2023	1. toukokuuta 2025	—	—
58.	2-etyyliheksyyli-10-etyyli-4,4-dioktyyli-7-okso-8-oksa-3,5-ditia-4-tinatetradekanoaatti [DOTE] EY-numero: 239-622-4 CAS-numero: 15571-58-1	Lisääntymiselle vaarallinen (kategoria 1B)	1. marraskuuta 2023	1. toukokuuta 2025	—	—
59.	2-etyyliheksyyli-10-etyyli-4,4-dioktyyli-7-okso-8-oksa-3,5-ditia-4-tinatetradekanoaatin ja 2-etyyliheksyyli-10-etyyli-4-[[2-[(2-etyyliheksyyli)oksi]-2-oksoetyyli]tio]-4-oktyyli-7-okso-8-oksa-3,5-ditia-4-tinatetradekanoaatin reaktiomassa (DOTEn ja MOTEn reaktiomassa) EY-numero:- CAS-numero:-	Lisääntymiselle vaarallinen (kategoria 1B)	1. marraskuuta 2023	1. toukokuuta 2025	—	—
▼C1
(1) Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu päivämäärä. (2) Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitettu päivämäärä. (1) ►M56 1. syyskuuta 2021, kun on kyse aineen käytöstä varaosien tuotantoon esineinä tai moniosaisina tuotteina sellaisten esineiden tai moniosaisten tuotteiden korjaamiseksi, joiden tuotanto on lopetettu tai lopetetaan ennen tämän aineen nimikkeessä ilmoitettua lopetuspäivää, jos kyseistä ainetta on käytetty kyseisten esineiden tai moniosaisten tuotteiden tuotannossa eivätkä ne voi toimia tarkoitetulla tavalla ilman kyseistä varaosaa eikä varaosaa voi valmistaa ilman kyseistä ainetta, ja kun on kyse aineen käytöstä (sellaisenaan tai seoksessa) tällaisten esineiden tai moniosaisten tuotteiden korjaamiseen, jos kyseistä ainetta sellaisenaan tai seoksessa on käytetty kyseisten esineiden tai moniosaisten tuotteiden tuotannossa eikä niitä voida korjata muuten kuin kyseistä ainetta käyttämällä. (2) 1. maaliskuuta 2023, kun on kyse aineen käytöstä varaosien tuotantoon esineinä tai moniosaisina tuotteina sellaisten esineiden tai moniosaisten tuotteiden korjaamiseksi, joiden tuotanto on lopetettu tai lopetetaan ennen tämän aineen nimikkeessä ilmoitettua lopetuspäivää, jos kyseistä ainetta on käytetty kyseisten esineiden tai moniosaisten tuotteiden tuotannossa eivätkä ne voi toimia tarkoitetulla tavalla ilman kyseisiä varaosia eikä varaosaa voi valmistaa ilman kyseistä ainetta, ja kun on kyse aineen käytöstä (sellaisenaan tai seoksessa) tällaisten esineiden tai moniosaisten tuotteiden korjaamiseen, jos kyseistä ainetta sellaisenaan tai seoksessa on käytetty kyseisten esineiden tai moniosaisten tuotteiden tuotannossa eikä niitä voida korjata muuten kuin kyseistä ainetta käyttämällä. (3) Ei täytä syöpää aiheuttavaksi aineeksi luokittelemisen perusteita, jos sisältää < 0,005 % (p/p) bentso[a]pyreeniä (Einecs-nro 200-028-5). ◄ (4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/746, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2017, in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetuista lääkinnällisistä laitteista sekä direktiivin 98/79/EY ja komission päätöksen 2010/227/EU kumoamisesta (EUVL L 117, 5.5.2017, s. 176).

LIITE XV ASIAKIRJA-AINEISTOT

LIITE XV

ASIAKIRJA-AINEISTOT

I JOHDANTO JA YLEISET SÄÄNNÖKSET

Tässä liitteessä vahvistetaan yleiset periaatteet niiden asiakirja-aineistojen laatimiseksi, joissa ehdotetaan ja perustellaan:

▼M3 —————

▼M3

—

yksilöimistä CMR-aineeksi, PBT-aineeksi, vPvB-aineeksi tai vastaavalla tavalla huolta aiheuttavaksi aineeksi 59 artiklan mukaisesti,

—

aineen valmistamista, markkinoille saattamista tai käyttöä koskevia rajoituksia yhteisössä.

Tämän liitteen mukaisissa asiakirja-aineistoissa käytettävien menetelmien ja muodon osalta noudatetaan liitteen I asiaankuuluvia osia.

Kaikkien asiakirja-aineistojen osalta otetaan huomioon rekisteröintiasiakirjojen kaikki asiaankuuluvat tiedot ja muita saatavilla olevia tietoja voidaan käyttää. Niiden vaaroja koskevien tietojen osalta, joita ei ole aiemmin toimitettu kemikaalivirastolle, sisällytetään asiakirja-aineistoon yksityiskohtainen tutkimustiivistelmä.

II ASIAKIRJA-AINEISTOJEN SISÄLTÖ

▼M3 —————

2. Aineen yksilöimistä PBT-aineeksi, vPvB-aineeksi tai 59 artiklan mukaisesti vastaavalla tavalla huolta aiheuttavaksi aineeksi koskeva asiakirja-aineisto

Ehdotus

Ehdotukseen on sisällytettävä kyseisen aineen (kyseisten aineiden) tunnistetiedot sekä se, ehdotetaanko sen yksilöimistä 57 artiklan a, b tai c alakohdan mukaiseksi syöpää aiheuttavaksi, perimää vaurioittavaksi tai lisääntymismyrkylliseksi aineeksi, 57 artiklan d alakohdan mukaiseksi PBT-aineeksi, 57 artiklan e alakohdan mukaiseksi vPvB-aineeksi vai 57 artiklan f alakohdan mukaiseksi vastaavalla tavalla huolta aiheuttavaksi aineeksi.

Perustelut

Käytettävissä olevien tietojen vertailu 57 artiklan d alakohdan mukaisia PBT-aineita ja 57 artiklan e alakohdan mukaisia vPvB-aineita koskeviin liitteen XIII perusteisiin tai vaarojen arviointi ja vertailu 57 artiklan f alakohtaan liitteessä I olevien 1-4 jakson asianmukaisten osien mukaisesti on toteutettava. Se on esitettävä liitteessä I olevan kemikaaliturvallisuusraportin B osassa kuvatussa muodossa.

Tiedot altistumisista, vaihtoehtoisista aineista ja riskeistä

On esitettävä käytettävissä olevat käyttö- ja altistumistiedot sekä tiedot vaihtoehtoisista aineista ja tekniikoista.

3. Rajoitusehdotuksia koskeva asiakirja-aineisto

Ehdotus

Ehdotukseen on sisällytettävä kyseisen aineen tunnistetiedot sekä ehdotus (ehdotukset) valmistamista, markkinoille saattamista tai käyttö(j)ä koskevaksi rajoitukseksi (rajoituksiksi) sekä yhteenveto perusteluista.

Tiedot vaaroista ja riskeistä

Riskit, joita rajoituksella on tarkoitus käsitellä, on kuvattava liitteen I asianmukaisten osien mukaisen vaarojen ja riskien arvioinnin pohjalta ja esitettävä kyseisessä liitteessä olevan kemikaaliturvallisuusraportin B osassa kuvatussa muodossa.

On esitettävä näyttöä siitä, etteivät käyttöön otetut riskinhallintatoimenpiteet (10–14 artiklan mukaisesti tehdyissä rekisteröinneissä mainitut mukaan luettuina) ole riittäviä.

Tiedot vaihtoehdoista

On esitettävä käytettävissä olevat tiedot vaihtoehtoisista aineista ja tekniikoista, mukaan lukien:

—

tiedot vaihtoehtojen valmistukseen ja käyttöön liittyvistä riskeistä ihmisten terveydelle ja ympäristölle,

—

saatavuus, ja sen riippuvuus ajasta,

—

tekninen ja taloudellinen toteutettavuus.

Yhteisön tasolla toteutettavien rajoitusten perustelut

On annettava perustelut sille, että:

—

toimia tarvitaan yhteisön laajuisesti,

—

rajoitus on soveltuvin yhteisön laajuinen toimenpide seuraavien perusteiden mukaisesti arvioiden:

(i)

tehokkuus: rajoitus on kohdistettava niihin vaikutuksiin tai altistumistapoihin, jotka aiheuttavat yksilöidyt riskit, sillä on pystyttävä pienentämään kyseisiä riskejä kohtuullisessa ajassa hyväksyttävälle tasolle ja sen on oltava riskiin nähden oikeasuhteinen;

(ii)

käyttökelpoisuus: rajoituksen on oltava toteuttamiskelpoinen ja hallittavissa ja sen täytäntöönpanoa on voitava valvoa;

(iii)

seurattavuus: ehdotetun rajoituksen toteuttamista on voitava seurata.

Sosioekonominen arviointi

Ehdotetun rajoituksen sosioekonomiset vaikutukset voidaan analysoida liitteen XVI mukaisesti. Tätä varten voidaan vertailla ehdotetun rajoituksen ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheuttamia nettohyötyjä sen valmistajille, maahantuojille, jatkokäyttäjille, jakelijoille, kuluttajille ja yhteiskunnalle kokonaisuudessaan aiheuttamiin nettokustannuksiin.

Tiedot sidosryhmien kuulemisesta

Asiakirja-aineistoon on sisällytettävä tiedot sidosryhmien mahdollisesta kuulemisesta ja siitä, miten heidän näkemyksensä on otettu huomioon.

LIITE XVI SOSIOEKONOMINEN ANALYYSI

LIITE XVI

SOSIOEKONOMINEN ANALYYSI

Tässä liitteessä esitetään pääpiirteet niistä tiedoista, joita hakija voi käsitellä jättäessään sosioekonomisen analyysin yhdessä lupahakemuksen kanssa 62 artiklan 5 kohdan a alakohdan mukaisesti tai rajoituksen ehdottamisen yhteydessä 69 artiklan 6 kohdan b alakohdan mukaisesti.

Virasto laatii ohjeet sosioekonomisen analyysin tekemisestä. Sosioekonominen analyysi tai sitä varten toimitettu aineisto on toimitettava viraston 111 artiklan mukaisesti määräämässä muodossa.

Sosioekonomisen analyysin tai sitä varten toimitettujen tietojen yksityiskohtaisuus ja laajuus ovat kuitenkin luvanhakijan vastuulla tai rajoitusta ehdotettaessa sen osapuolen vastuulla, jonka etua asia koskee. Toimitetuissa tiedoissa voidaan käsitellä sosioekonomisia vaikutuksia millä tahansa tasolla.

Sosioekonomisessa analyysissa voidaan käsitellä muun muassa seuraavia asioita:

—

luvan myöntämisen tai epäämisen vaikutus hakijaan (hakijoihin) tai, jos kyseessä on rajoitusehdotus, vaikutus kyseiseen teollisuudenalaan (esim. valmistajiin ja maahantuojiin), vaikutus kaikkiin muihin toimitusketjun toimijoihin, jatkokäyttäjiin ja niihin liittyviin yrityksiin: kaupalliset seuraukset, kuten vaikutukset investointeihin, tutkimukseen ja kehittämiseen sekä innovointiin, kertaluonteiset ja toimintakustannukset (esim. lainsäädännön noudattaminen, siirtymävaiheen järjestelyt, käytössä oleviin prosesseihin sekä raportointi- ja seurantajärjestelmiin tehtävät muutokset, uuden teknologian asentaminen jne.) ottaen huomioon markkinoiden ja teknologian yleiset kehityssuuntaukset,

—

luvan myöntämisen tai epäämisen tai rajoitusehdotuksen vaikutus kuluttajiin: esimerkiksi tuotteiden hinnat, muutokset tuotteiden koostumuksessa tai laadussa tai suoritusarvoissa, tuotteiden saatavuus, kuluttajien valintamahdollisuudet, sekä vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön siltä osin kuin ne vaikuttavat kuluttajiin,

—

luvan myöntämisen tai epäämisen tai rajoitusehdotuksen vaikutukset työmarkkinoihin: esimerkiksi työpaikkojen ja työllisyyden turvaaminen,

—

vaihtoehtoisten aineiden ja/tai teknologioiden saatavuus, sopivuus ja tekninen toteutettavuus ja niiden taloudelliset seuraukset sekä tiedot kyseisten toimialojen teknologisen muutoksen tahdista ja muutoskyvystä, lupahakemuksen ollessa kyseessä mahdollisten käytettävissä olevien vaihtoehtojen sosiaaliset ja/tai taloudelliset vaikutukset,

—

laajasti käsitettynä luvan myöntämisen tai epäämisen tai rajoitusehdotuksen merkitys liiketoiminnalle, kilpailulle ja taloudelliselle kehitykselle (erityisesti pk-yrityksille ja suhteessa kolmansiin maihin); tässä on mahdollisesti tarkasteltava paikallisia, alueellisia, kansallisia tai kansainvälisiä näkökohtia,

—

kun on kyseessä rajoituksia koskeva ehdotus, ehdotukset muiksi sääntely- tai muiksi toimenpiteiksi, joilla voitaisiin saavuttaa ehdotetun rajoituksen tavoite (tässä on otettava huomioon voimassa oleva lainsäädäntö); siinä olisi myös arvioitava tehokkuus ja vaihtoehtoisiin riskinhallintatoimenpiteisiin liittyvät kustannukset,

—

kun on kyseessä rajoituksia koskeva ehdotus tai evätty lupa, ehdotetun rajoituksen hyödyt ihmisten terveydelle ja ympäristölle sekä sosiaaliset ja taloudelliset hyödyt; esimerkiksi työntekijöiden terveys, ympäristönsuojelun taso ja näiden hyötyjen jakautuminen esimerkiksi maantieteellisesti tai väestöryhmittäin,

—

sosioekonomisessa analyysissa voidaan käsitellä myös mitä tahansa muita kysymyksiä, joilla katsotaan olevan merkitystä hakijalle (hakijoille) tai jollekin sidosryhmälle.

LIITE XVII TIETTYJEN VAARALLISTEN AINEIDEN, SEOSTEN JA ESINEIDEN VALMISTUKSEN, MARKKINOILLE SAATTAMISEN JA KÄYTÖN RAJOITUKSET

LIITE XVII

TIETTYJEN VAARALLISTEN AINEIDEN, SEOSTEN JA ESINEIDEN VALMISTUKSEN, MARKKINOILLE SAATTAMISEN JA KÄYTÖN RAJOITUKSET

Kun on kyse aineista, jotka on sisällytetty tähän liitteeseen XVII direktiivin 76/769/ETY mukaisesti vahvistettujen rajoitusten perusteella (nimikkeet 1–58), rajoituksia ei sovelleta vietäväksi tarkoitetun aineen varastointiin, säilytykseen, käsittelyyn, täyttämiseen pakkauksiin tai siirtämiseen pakkauksesta toiseen, ellei aineen valmistusta ole kielletty.

Sarake 1

Aineen, aineryhmien tai seoksen nimitys

Sarake 2

Rajoitusehdot

1. Polyklooratut terfenyylit (PCT:t)

Ei saa saattaa markkinoille eikä käyttää

— aineina

— seoksissa, jäteöljyt mukaan luettuina, eikä laitteissa yli 50 mg/kg:n (0,005 painoprosentin) pitoisuuksina.

2. Kloorietyleeni (vinyylikloridi)

CAS-nro 75-01-4

EY-nro 200-831-0

Ei saa käyttää aerosolin ponneaineena mihinkään tarkoitukseen.

Aerosoleja, joissa ainetta on ponneaineena, ei saa saattaa markkinoille.

▼M6

►M3
3.  Nestemäiset aineet tai seokset, ►M3 — ◄ jotka täyttävät kriteerit, jotka liittyvät johonkin seuraavista asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä I säädetyistä vaaraluokista tai -kategorioista:
a)  vaaraluokat 2.1–2.4, 2.6 ja 2.7, 2.8 tyypit A ja B, 2.9, 2.10, 2.12, 2.13 kategoriat 1 ja 2, 2.14 kategoriat 1 ja 2, 2.15 tyypit A–F;
b)  vaaraluokat 3.1–3.6, 3.7 haitalliset vaikutukset sukupuolitoimintoihin ja hedelmällisyyteen tai kehitykseen, 3.8 muut kuin narkoottiset vaikutukset, 3.9 ja 3.10;
c)  vaaraluokka 4.1;
d)  vaaraluokka 5.1. ◄

1. Ei saa käyttää:

— koriste-esineissä, jotka on tarkoitettu tuottamaan valo- tai väriefektejä eri faasien avulla, esimerkiksi koristelampuissa ja tuhkakupeissa,

— pilailuvälineissä,

— yhdelle tai useammalle osanottajalle tarkoitetuissa peleissä tai kaikissa sellaisiksi tarkoitetuissa esineissä, jotka ovat myös koristeita.

2. Esineitä, jotka eivät täytä 1 kohdan vaatimuksia, ei saa saattaa markkinoille. ►M61
3. Ei saa saattaa markkinoille, jos ne sisältävät väriaineita, ellei tätä vaadita verotussyistä, tai hajusteita tai molempia, jos

— niitä voidaan käyttää polttoaineena yleiseen kulutukseen tarkoitetuissa koristeöljylampuissa, ja

— ne aiheuttavat kemiallisen keuhkovaurion vaaran ja ovat merkitty lausekkeella H304.

◄
4.  Yleiseen kulutukseen tarkoitettuja koristeöljylamppuja ei saa saattaa markkinoille, elleivät ne ole Euroopan standardointikomitean (CEN) hyväksymän koristeöljylamppuja koskevan eurooppalaisen standardin (EN 14059) mukaisia. ►M61
5.  Rajoittamatta vaarallisten aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annettujen muiden unionin säännösten soveltamista toimittajien on ennen markkinoille saattamista varmistettava, että seuraavat vaatimukset täyttyvät:
a)  lamppuöljyt, jotka on merkitty lausekkeella H304 ja jotka on tarkoitettu toimitettavaksi yleiseen kulutukseen, on merkitty näkyvällä, helposti luettavalla ja pysyvällä tavalla tekstillä ”Pidettävä tällä nesteellä täytetyt lamput poissa lasten ulottuvilta” sekä 1 päivästä joulukuuta 2010 tekstillä ”Pienikin määrä lamppuöljyä nieltynä tai jo lampunsydämen imeskely saattaa aiheuttaa hengenvaarallisen keuhkovaurion”;
b)  grillinsytytysnesteet, jotka on merkitty lausekkeella H304 ja jotka on tarkoitettu toimitettavaksi yleiseen kulutukseen, on 1 päivästä joulukuuta 2010 merkitty helposti luettavalla ja pysyvällä tavalla tekstillä ”Pienikin määrä sytytysnestettä nieltynä saattaa aiheuttaa hengenvaarallisen keuhkovaurion”;
c)  lamppuöljyt ja grillinsytytysnesteet, jotka on merkitty lausekkeella H304 ja tarkoitettu toimitettavaksi yleiseen kulutukseen, pakataan viimeistään 1 päivästä joulukuuta 2010 alkaen enintään 1 litran vetoisiin mustiin läpinäkymättömiin pakkauksiin. ◄ ►M61   ◄ ►M61   ◄

4. Tris(2,3 dibromipropyyli)fosfaatti

CAS-nro 126-72-7

1. Ei saa käyttää tekstiilituotteissa, kuten vaatteissa, alusvaatteissa ja vuodevaatteissa, jotka on tarkoitettu olemaan kosketuksissa ihon kanssa.

2. Esineitä, jotka eivät täytä 1 kohdan vaatimuksia, ei saa saattaa markkinoille.

5. Bentseeni

CAS-nro 71-43-2

EY-nro 200-753-7

1. Ei saa käyttää leluissa tai lelujen osissa, kun vapaana olevan bentseenin määrä ylittää 5 mg/kg (0,0005 %) lelun tai lelun osan painosta.

2. Leluja ja lelujen osia, jotka eivät täytä 1 kohdan vaatimuksia, ei saa saattaa markkinoille.

3. Ei saa saattaa markkinoille eikä käyttää

— aineena

— muiden aineiden aineosina tai seoksissa, jos pitoisuus on 0,1 painoprosenttia tai enemmän.

4. Edellä oleva 3 kohta ei kuitenkaan koske

a)  direktiivin 98/70/EY soveltamisalaan kuuluvia moottoripolttoaineita;
b)  aineita ja seoksia, joita käytetään teollisissa prosesseissa, joissa bentseeniä ei haihdu nykyisen lainsäädännön mukaisia enimmäispitoisuuksia suurempia määriä; ►M33
c)  markkinoille kuluttajien käyttöön saatettavaa maakaasua edellyttäen, että bentseenin pitoisuus on alle 0,1 tilavuusprosenttia. ◄

6. Asbestikuidut

a) Krokidoliitti

CAS-nro 12001-28-4

b) Amosiitti

CAS-nro 12172-73-5

c) Antofylliitti

CAS-nro 77536-67-5

d) Aktinoliitti

CAS-nro 77536-66-4

e) Tremoliitti

CAS-nro 77536-68-6

f) Krysotiili

CAS-nro 12001-29-5

CAS-nro 132207-32-0

►M37
1.  Näiden kuitujen sekä esineiden ja seosten, joihin niitä on tarkoituksella lisätty, valmistaminen, saattaminen markkinoille ja käyttö on kielletty.
Kuitenkin jos jäsenvaltio on myöntänyt poikkeuksen krysotiilia sisältävien kalvojen käytölle 13 päivänä kesäkuuta 2016 käytössä olleissa elektrolyysilaitteistoissa tämän kohdan tuohon päivään saakka voimassa olleen version mukaisesti, ensimmäistä alakohtaa sovelletaan vasta 1 päivästä heinäkuuta 2025 sellaisten kalvojen tai yksinomaan näiden kalvojen kunnossapidossa käytettävän krysotiilin käyttöön kyseisissä laitteissa sillä edellytyksellä, että käyttö tapahtuu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU (*17) mukaisesti myönnetyn luvan ehtojen mukaisesti.
Jokaisen edellä tarkoitettua poikkeusta hyödyntävän jatkokäyttäjän on toimitettava sille jäsenvaltiolle, jossa kyseinen elektrolyysilaitteisto sijaitsee, kunkin kalenterivuoden tammikuun 31 päivään mennessä raportti, jossa ilmoitetaan kalvoissa poikkeuksen nojalla käytetyn krysotiilin määrä. Jäsenvaltion on toimitettava kopio raportista Euroopan komissiolle.
Jos jäsenvaltio työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi edellyttää, että jatkokäyttäjät seuraavat krysotiilin määrää ilmassa, tulokset on sisällytettävä kyseiseen raporttiin. ◄
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen asbestikuituja sisältävien ja ennen 1 päivää tammikuuta 2005 asennettujen ja/tai käytössä olleiden esineiden käyttö on edelleen sallittu, kunnes ne poistetaan käytöstä tai niiden käyttöaika umpeutuu. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin ihmisten terveyden suojeluun liittyvistä syistä rajoittaa tällaisten esineiden käyttöä, kieltää sen tai asettaa sille erityisiä edellytyksiä jo ennen kuin ne poistetaan käytöstä tai niiden käyttöaika umpeutuu.
Jäsenvaltiot voivat sallia 1 kohdassa tarkoitettujen asbestikuituja sisältävien ja ennen 1 päivää tammikuuta 2005 asennettujen ja/tai käytössä olleiden kokonaisten esineiden saattamisen markkinoille erityisin ehdoin, joilla varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nämä kansalliset toimenpiteet komissiolle 1 päivään kesäkuuta 2011 mennessä. Komissio saattaa nämä tiedot julkisesti saataville.
3.  Näitä kuituja sisältävien esineiden markkinoille saattaminen ja käyttö edellä mainittujen poikkeusten mukaisesti on sallittua vain, jos toimittajat varmistavat ennen markkinoille saattamista, että esineissä on tämän liitteen lisäyksen 7 määräysten mukainen merkintä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta aineiden ja seosten luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien yhteisön muiden määräysten soveltamista.

7. Tris(atsiridinyyli)fosfiinioksidi

CAS-nro 545-55-1

EY-nro 208-892-5

1. Ei saa käyttää tekstiilituotteissa, kuten vaatteissa, alusvaatteissa ja vuodevaatteissa, jotka on tarkoitettu olemaan kosketuksissa ihon kanssa.

2. Esineitä, jotka eivät täytä 1 kohdan vaatimuksia, ei saa saattaa markkinoille.

8. Polybromatut bifenyylit, Polybromatut bifenyylit (PBB)

CAS-nro 59536-65-1

1. Ei saa käyttää tekstiilituotteissa, kuten vaatteissa, alusvaatteissa ja vuodevaatteissa, jotka on tarkoitettu olemaan kosketuksissa ihon kanssa.

2. Esineitä, jotka eivät täytä 1 kohdan vaatimuksia, ei saa saattaa markkinoille.

a) Kvillakuorijauhe

(Quillaja saponaria) ja sen saponiinejä sisältävät johdannaiset

CAS-nro 68990-67-0

EC 273-620-4

b) Helleborus viridisin ja Helleborus nigerin juurista saatava jauhe

c) Veratrum albumin ja Veratrum nigrumin juurista saatava jauhe

d) Bensidiini ja/tai sen johdannaiset

CAS-nro 92-87-5

EY-nro 202-199-1

e) o-Nitrobentsaldehydi

CAS-nro 552-89-6

EY-nro 209-025-3

f) Puujauhe

1. Ei saa käyttää pilailuvälineissä tai sellaisiksi tarkoitetuissa seoksissa tai esineissä esimerkiksi aivastuspulverin ja hajupommien aineosina.

2. Pilailuvälineitä tai sellaisiksi tarkoitettuja seoksia tai esineitä, jotka eivät täytä 1 kohdan vaatimuksia, ei saa saattaa markkinoille.

3. Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa ei kuitenkaan sovelleta korkeintaan 1,5 ml nestettä sisältäviin hajupommeihin.

10.

a) Ammoniumsulfidi

CAS-nro 12135-76-1

EY-nro 235-223-4

b) Ammoniumvetysulfidi

CAS-nro 12124-99-1

EY-nro 235-184-3

c) Ammoniumpolysulfidi

CAS-nro 9080-17-5

EY-nro 232-989-1

1. Ei saa käyttää pilailuvälineissä tai sellaisiksi tarkoitetuissa seoksissa tai esineissä esimerkiksi aivastuspulverin ja hajupommien aineosina.

2. Pilailuvälineitä tai sellaisiksi tarkoitettuja seoksia tai esineitä, jotka eivät täytä 1 kohdan vaatimuksia, ei saa saattaa markkinoille.

3. Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa ei kuitenkaan sovelleta korkeintaan 1,5 ml nestettä sisältäviin hajupommeihin.

11. Bromietikkahappojen haihtuvat esterit:

a) Metyylibromiasetaatti

CAS-nro 96-32-2

EY-nro 202-499-2

b) Etyylibromiasetaatti

CAS-nro 105-36-2

EY-nro 203-290-9

c) Propyylibromiasetaatti

CAS-nro 35223-80-4

d) Butyylibromiasetaatti

CAS-nro 18991-98-5

EY-nro 242-729-9

1. Ei saa käyttää pilailuvälineissä tai sellaisiksi tarkoitetuissa seoksissa tai esineissä esimerkiksi aivastuspulverin ja hajupommien aineosina.

2. Pilailuvälineitä tai sellaisiksi tarkoitettuja seoksia tai esineitä, jotka eivät täytä 1 kohdan vaatimuksia, ei saa saattaa markkinoille.

3. Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa ei kuitenkaan sovelleta korkeintaan 1,5 ml nestettä sisältäviin hajupommeihin.

12. 2-Naftyyliamiini

CAS-nro 91-59-8

EY-nro 202-080-4 ja sen suolat

13. Bentsidiini

CAS-nro 92-87-5

EY-nro 202-199-1 ja sen suolat

14. 4-nitrobifenyyli

CAS-nro 92-93-3

EY-nro 202-204-7

15. 4-Aminobifenyyli, ksenyyliamiini

CAS-nro 92-67-1

EY-nro 202-177-1 ja sen suolat

Nimikkeisiin 12–15 sovelletaan seuraavaa:

Ei saa saattaa markkinoille tai käyttää aineina tai seoksissa yli 0,1 painoprosentin pitoisuuksina.

16. Lyijykarbonaatit:

a) neutraali vedetön karbonaatti (PbCO3)

CAS-nro 598-63-0

EY-nro 209-943-4

b) trilyijy-bis(karbonaatti)-dihydroksidi 2Pb CO3-Pb(OH)2

CAS-nro 1319-46-6

EY-nro 215-290-6

Ei saa saattaa markkinoille eikä käyttää aineena tai seoksissa, jos aine tai seos on tarkoitettu käytettäväksi maalina. ►M21
Jäsenvaltiot voivat kuitenkin sallia aineen tai seoksen käytön alueellaan taideteosten ja historiallisten rakennusten ja niiden sisätilojen entisöinnissä ja kunnossapidossa samoin kuin markkinoille saattamisen tällaista käyttöä varten Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksen nro 13 määräysten mukaisesti. Tätä poikkeusta soveltavien jäsenvaltioiden on ilmoitettava siitä komissiolle. ◄

17. Lyijysulfaatit:

a) PbSO4

CAS-nro 7446-14-2

EY-nro 231-198-9

b) Pbx SO4

CAS-nro 15739-80-7

EY-nro 239-831-0

18. Elohopeayhdisteet

Ei saa saattaa markkinoille eikä käyttää aineena eikä seoksissa, jos aine tai seos on tarkoitettu käytettäväksi

a) estämään mikro-organismien, kasvien tai eläinten kasvua

— veneiden rungoissa

— häkeissä, kohoissa, verkoissa ja muissa laitteissa tai välineissä, joita käytetään kalan tai simpukoiden ja osterien viljelyssä

— missään kokonaan tai osittain veden alla olevissa laitteissa tai välineissä.

b) puunsuojaukseen

c) kovaa kulutusta kestävien teollisuustekstiilien ja niiden valmistukseen tarkoitetun langan kyllästämiseen

d) teollisuuden vesien käsittelyyn niiden käytöstä riippumatta.

18a. Elohopea

CAS-nro 7439-97-6

EY-nro 231-106-7

1.  Ei saa saattaa markkinoille
a)  kuumemittareissa
b)  muissa mittalaitteissa, jotka on tarkoitettu myytäväksi yleisölle (esim. painemittarit, ilmanpainemittarit, verenpainemittarit, muut lämpömittarit kuin kuumemittarit).
2.  Edellä olevan 1 kohdan rajoitusta ei sovelleta mittalaitteisiin, jotka olivat käytössä yhteisössä ennen 3 päivää huhtikuuta 2009. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin rajoittaa tällaisten mittalaitteiden saattamista markkinoille tai kieltää sen.
3.  Edellä olevan 1 kohdan b alakohdan rajoitusta ei sovelleta
a)  mittalaitteisiin, jotka olivat yli 50 vuotta vanhoja 3 päivänä lokakuuta 2007;
b)  ilmanpainemittareihin (lukuun ottamatta a alakohdassa tarkoitettuja ilmanpainemittareita) ennen 3 päivää lokakuuta 2009. ►M19   ◄ ►M19
5.  Seuraavia teolliseen ja ammattimaiseen käyttöön tarkoitettuja elohopeaa sisältäviä mittalaitteita ei saa saattaa markkinoille 10 päivän huhtikuuta 2014 jälkeen:
a)  ilmanpainemittarit;
b)  kosteusmittarit;
c)  painemittarit;
d)  verenpainemittarit;
e)  pletysmografien kanssa käytettävät venymäliuska-anturit;
f)  tensiometrit;
g)  lämpömittarit ja muut ei-sähkökäyttöiset lämpöä mittaavat sovellukset.
Tätä rajoitusta sovelletaan myös a–g alakohdassa tarkoitettuihin mittalaitteisiin, jotka saatetaan markkinoille tyhjinä, jos ne on tarkoitus täyttää elohopealla.
6.  Edellä 5 kohdassa säädettyä kieltoa ei sovelleta
a)  verenpainemittareihin, jotka on tarkoitettu käytettäväksi
i)  epidemiologisissa tutkimuksissa, jotka ovat käynnissä 10 päivänä lokakuuta 2012;
ii)  vertailunormaaleina elohopeattomien verenpainemittareiden kliinisissä validointitutkimuksissa;
b)  lämpömittareihin, jotka on tarkoitettu käytettäväksi yksinomaan sellaisten standardien mukaisesti tehtävissä kokeissa, jotka edellyttävät elohopeaa sisältävien lämpömittareiden käyttöä, 10 päivään lokakuuta 2017 saakka;
c)  elohopeaa sisältäviin kolmoispistekennoihin, joita käytetään platinavastuslämpömittareiden kalibrointiin.
7.  Seuraavia ammattimaiseen ja teolliseen käyttöön tarkoitettuja elohopeaa sisältäviä mittalaitteita ei saa saattaa markkinoille 10 päivän huhtikuuta 2014 jälkeen:
a)  elohopeaa sisältävät pyknometrit;
b)  elohopeaa sisältävät mittauslaitteet, joita käytetään pehmenemispisteen määrittämiseen.
8.  Kohtien 5 ja 7 rajoituksia ei sovelleta
a)  mittalaitteisiin, jotka olivat yli 50 vuotta vanhoja 3 päivänä lokakuuta 2007;
b)  mittalaitteisiin, joiden on tarkoitus olla esillä yleisissä näyttelyissä kulttuuri- ja historiallisissa tarkoituksissa. ◄

19. Arseeniyhdisteet

1. Ei saa saattaa markkinoille eikä käyttää aineina eikä seoksissa, jos aine tai seos on tarkoitettu käytettäväksi estämään mikro-organismien, kasvien tai eläinten kasvua

— veneiden rungoissa

— häkeissä, kohoissa, verkoissa ja muissa laitteissa tai välineissä, joita käytetään kalan tai simpukoiden ja osterien viljelyssä

— missään kokonaan tai osittain veden alla olevissa laitteissa tai välineissä.

2. Ei saa saattaa markkinoille eikä käyttää sellaisina aineina eikä seoksina, jotka on tarkoitettu teollisuuden vesien käsittelyyn, käyttötarkoituksesta riippumatta.

3. Ei saa käyttää puunsuojaukseen. Myös tällä tavalla käsitellyn puun saattaminen markkinoille on kiellettyä.

4. Edellä olevasta 3 kohdasta poiketen

a) Puunsuojauksessa käytettävät aineet ja seokset: Voidaan käyttää vain tyhjiö- ja painekyllästysmenetelmää käyttävissä teollisuuslaitoksissa, jos kyse on epäorgaanisten kupari-kromi-arseeniyhdisteiden (CCA) liuoksesta (tyyppi C) ja jos aineella tai seoksella on direktiivin 98/8/EY 5 artiklan 1 kohdan mukainen hyväksyntä. Näin käsiteltyä puuta ei saa saattaa markkinoille ennen kuin kylläste on täysin kiinnittynyt.

b) CCA-liuoksella a alakohdan mukaisesti käsitelty puu voidaan saattaa markkinoille ammattimaiseen ja teollisuuskäyttöön seuraavissa rakenteissa, jos puun rakenteen eheys on välttämätöntä ihmisen tai karjan turvallisuuden kannalta ja jos yleisön ihokosketus tällaisen puun kanssa on puun käyttöaikana epätodennäköistä:

— kantavat puurakenteet julkisissa rakennuksissa ja maatalouteen liittyvissä rakennuksissa, toimistorakennuksissa ja teollisuustiloissa

— sillat ja siltarakenteet

— makean- tai murtoveden kanssa kosketuksiin joutuvat puiset rakenneosat, esim. laiturit ja sillat

— meluaidat

— lumivyörysuojat

— maanteiden suoja-aidat ja -esteet

— kuoritut havupuutolpat karja-aitauksissa

— maan tukirakenteet

— sähkönsiirto- ja televiestintäpylväät

— maanalaisten raiteiden ratapölkyt.

c) Toimittajien on ennen markkinoille saattamista varmistettava, että yksittäin markkinoille saatettava käsitelty puu merkitään seuraavasti: ”Vain ammattimaiseen ja teollisuuskäyttöön, sisältää arseenia, Endast för användning i industrianläggningar och för yrkesmässigt bruk. Innehåller arsenik”, sanotun kuitenkaan rajoittamatta aineiden ja seosten luokituksesta, pakkaamisesta ja merkinnöistä annettujen muiden yhteisön säännösten soveltamista. Nippuina markkinoille saatettava puu on merkittävä seuraavasti: ”Puuta käsiteltäessä käytettävä käsineitä. Hengityssuojainta ja silmäsuojusta käytettävä puuta leikattaessa tai työstettäessä. Syntynyt puujäte on käsiteltävä ongelmajätteenä käsittelyluvan saaneessa laitoksessa. Använd skyddshandskar vid hantering av detta trä. Använd dammfiltermask och skyddsglasögon vid skärning eller annan bearbetning av detta trä. Avfall från detta trä ska behandlas som farligt avfall av ett godkänt företag”.

d) Edellä a alakohdassa tarkoitettua käsiteltyä puuta ei saa käyttää

— asuinalueilla tai kotitalouksissa käytettävissä rakenteissa käyttötarkoituksesta riippumatta

— käyttötarkoituksissa, joissa toistuva ihokosketus on mahdollinen

— merivedessä

— maatalouskäytössä, lukuun ottamatta edellä b alakohdassa tarkoitettuja kantavia puurakenteita ja karja-aitausten aidantolppia

— käyttötarkoituksissa, joissa käsitelty puu voi joutua kosketuksiin ihmisten tai eläinten ravinnoksi tarkoitetun välituotteen tai valmiin tuotteen kanssa.

5. Arseeniyhdisteillä käsitelty puu, jota on käytetty yhteisössä jo ennen 30 päivää syyskuuta 2007 tai joka on saatettu markkinoille 4 kohdan mukaisesti, voidaan jättää paikoilleen, ja sen käyttöä voidaan jatkaa käyttöiän loppuun.

6. C-tyypin CCA-liuoksella käsitellyn puun, jota on käytetty yhteisössä jo ennen 30 päivää syyskuuta 2007 tai joka on saatettu markkinoille 4 artiklan mukaisesti,

— käyttö ja uudelleenkäyttö sallitaan, kunhan 4 kohdan b, c ja d alakohdassa luetellut käyttöehdot täyttyvät

— markkinoille saattaminen sallitaan, kunhan 4 kohdan b, c ja d alakohdassa luetellut ehdot täyttyvät.

7. Jäsenvaltiot voivat sallia yhteisössä jo ennen 30 päivää syyskuuta 2007 käytetyn, muilla CCA-liuostyypeillä käsitellyn puun

— käytön ja uudelleenkäytön, kunhan 4 kohdan b, c ja d alakohdassa luetellut käyttöehdot täyttyvät

— markkinoille saattamisen, kunhan 4 kohdan b, c ja d alakohdassa luetellut ehdot täyttyvät.

20. Orgaaniset tinayhdisteet

1.  Ei saa saattaa markkinoille eikä käyttää aineena tai seoksissa, jos aine tai seos on tarkoitettu käytettäväksi biosidina vapaasti liukenevissa maaleissa.
2.  Ei saa saattaa markkinoille eikä käyttää aineina eikä seoksissa, jos aine tai seos on tarkoitettu käytettäväksi biosidina estämään mikro-organismien, kasvien tai eläinten kasvua
a)  aluksissa, jotka on tarkoitettu käytettäväksi merellä, rannikko- ja suistoalueilla tai sisävesillä, pituudesta riippumatta;
b)  häkeissä, kohoissa, verkoissa ja muissa laitteissa tai välineissä, joita käytetään kalan tai simpukoiden ja osterien viljelyssä;
c)  missään kokonaan tai osittain veden alla olevissa laitteissa tai välineissä.
3.  Ei saa saattaa markkinoille eikä käyttää sellaisina aineina eikä seoksissa, jotka on tarkoitettu teollisuuden vesien käsittelyyn. ►M6
4.  Trisubstituoidut orgaaniset tinayhdisteet
a)  Trisubstituoituja orgaanisia tinayhdisteitä kuten tributyylitinayhdisteitä (TBT) ja trifenyylitinayhdisteitä (TPT) ei saa käyttää 1 päivän heinäkuuta 2010 jälkeen esineissä, kun niiden pitoisuus kyseisessä esineessä tai sen osassa on suurempi kuin pitoisuus, joka vastaa 0,1:tä painoprosenttia tinaa.
b)  Esineitä, jotka eivät ole a alakohdan mukaisia, ei saa saattaa markkinoille 1 päivän heinäkuuta 2010 jälkeen, lukuun ottamatta sellaisia esineitä, jotka ennen mainittua päivää olivat jo käytössä yhteisössä.
5.  Dibutyylitinayhdisteet (DBT)
a)  Dibutyylitinayhdisteitä (DBT) ei saa käyttää 1 päivän tammikuuta 2012 jälkeen yleiseen kulutukseen toimitettavissa seoksissa ja esineissä, kun niiden pitoisuus seoksessa, esineessä tai sen osassa on suurempi kuin pitoisuus, joka vastaa 0,1:tä painoprosenttia tinaa.
b)  Esineitä ja seoksia, jotka eivät ole a alakohdan mukaisia, ei saa saattaa markkinoille 1 päivän tammikuuta 2012 jälkeen, lukuun ottamatta sellaisia esineitä, jotka ennen mainittua päivää olivat jo käytössä yhteisössä.
c)  Poikkeuksena edellä säädettyyn a ja b alakohtia sovelletaan vasta 1 päivästä tammikuuta 2015 seuraaviin yleiseen kulutukseen toimitettaviin esineisiin ja seoksiin:

— yksikomponenttiset ja kaksikomponenttiset huoneenlämpötilassa vulkanoituvat tiivistysmassat (RTV-1- ja RTV-2-tiivistysmassat) ja liimat,

— DBT-yhdisteitä katalyytteinä sisältävät maalit ja pinnoitteet, joita on käytetty esineissä,

— pehmeät polyvinyylikloridiprofiilit (PVC) sellaisenaan tai kovan PVC:n kanssa koekstrudoituina,

— DBT-yhdisteitä stabilointiaineina sisältävällä PVC:llä pinnoitetut kankaat, kun ne on tarkoitettu ulkokäyttöön,

— ulkokäyttöön tarkoitetut sadevesiputket, räystäskourut ja niiden osat sekä katon ja julkisivujen pintamateriaalit.

d)  Poikkeuksena edellä säädettyyn a ja b alakohtaa ei sovelleta asetuksen (EY) N:o 1935/2004 nojalla säänneltyihin materiaaleihin ja esineisiin.
6.  Dioktyylitinayhdisteet (DOT)
a)  Dioktyylitinayhdisteitä (DOT) ei saa käyttää 1 päivän tammikuuta 2012 jälkeen seuraavissa yleiseen kulutukseen toimitettavissa tai yleisessä kulutuksessa käytettävissä esineissä, kun niiden pitoisuus esineessä tai sen osassa on suurempi kuin pitoisuus, joka vastaa 0,1:tä painoprosenttia tinaa:

— ihon kanssa kosketuksiin tuleviksi tarkoitetut tekstiilit,

— käsineet,

— jalkineet ja niiden ihon kanssa kosketuksiin tuleviksi tarkoitetut osat,

— seinien ja lattioiden päällysteet,

— lastentarvikkeet,

— naisten hygieniatuotteet,

— vaipat,

— kaksikomponenttiset huoneenlämpötilassa vulkanoituvat muottisarjat (RTV-2-muottisarjat).

b) Esineitä, jotka eivät ole a alakohdan mukaisia, ei saa asettaa markkinoille 1 päivän tammikuuta 2012 jälkeen, lukuun ottamatta sellaisia esineitä, jotka ennen mainittua päivää olivat jo käytössä yhteisössä. ◄

21. Di-μ-oxo-di-n-butyylitinahydroksiboraani/dibutyylitinavetyboraatti C8H19BO3Sn (DBB)

CAS-nro 75113-37-0

EY-nro 401-040-5

Ei saa saattaa markkinoille tai käyttää aineina tai seoksissa 0,1 painoprosentin tai suurempina pitoisuuksina.

Ensimmäinen kohta ei kuitenkaan koske tätä ainetta (DBB) tai sitä sisältäviä seoksia, jos ne on tarkoitus ainoastaan valmistaa esineiksi, joissa tämä aine ei enää esiinny 0,1 prosentin tai sitä suurempana pitoisuutena.

▼M61 —————

23. Kadmium

CAS-nro 7440-43-9

EY-nro 231-152-8 ja sen yhdisteet

Tässä nimikkeessä käytettävät, hakasulkeissa esitetyt koodit ja ryhmät vastaavat neuvoston asetuksella (ETY) N:o 2658/87 (*1) perustetussa yhteisen tullitariffin tariffi- ja tilastonimikkeistössä olevia koodeja ja ryhmiä. ►M13
1. Ei saa käyttää seoksissa ja esineissä, jotka on valmistettu seuraavista synteettisistä orgaanisista polymeereistä, jäljempänä ”muovimateriaali”:

— vinyylikloridien polymeerit ja kopolymeerit (PVC) [3904 10] [3904 21]

— polyuretaani (PUR) [3909 50]

— pientiheyspolyeteeni (LDPE), poikkeuksena pientiheyspolyeteeni, jota käytetään värjätyn väkevöitteen valmistukseen [3901 10]

— selluloosa-asetaatti (CA) [3912 11]

— selluloosa-asetaattibutyraatti (CAB) [3912 11]

— epoksihartsit [3907 30]

— melamiiniformaldehydihartsit (MF) [3909 20]

— ureaformaldehydihartsit (UF) [3909 10]

— tyydyttymättömät polyesterit (UP) [3907 91]

— polyetyleenitereftalaatti (PET) [3907 60]

— polybutyleenitereftalaatti (PBT)

— kirkas peruspolystyreeni [3903 11]

— akryylinitriilimetyylimetakrylaatti (AMMA)

— siloitettu polyetyleeni (VPE)

— iskunkestävä polystyreeni

— polypropyleeni (PP) [3902 10]

Edellä lueteltuja muovimateriaalista valmistettuja seoksia ja esineitä ei saa saattaa markkinoille, jos kadmiumpitoisuus (ilmaistuna metallisena kadmiumina) on vähintään 0,01 painoprosenttia muovimateriaalista.
Poiketen siitä, mitä edellä säädetään, toista alakohtaa ei sovelleta esineisiin, jotka on saatettu markkinoille ennen 10 päivää joulukuuta 2011.
Ensimmäistä ja toista alakohtaa sovelletaan rajoittamatta kuitenkaan neuvoston direktiivin 94/62/EY (*13) ja sen perusteella annettujen säädösten soveltamista.
Viimeistään 19 päivänä marraskuuta 2012 komissio pyytää 69 artiklan mukaisesti Euroopan kemikaalivirastoa laatimaan liitteen XV vaatimusten mukaisen asiakirja-aineiston arvioidakseen, pitäisikö kadmiumin ja sen yhdisteiden käyttöä muissa kuin 1 alakohdassa luetelluissa muovimateriaaleissa rajoittaa. ►M35
2.  Ei saa saattaa markkinoille eikä käyttää maaleissa [3208 ] [3209 ], jos kadmiumpitoisuus (ilmaistuna metallisena kadmiumina) on 0,01 painoprosenttia tai enemmän.
Maaleissa [3208 ] [3209 ], joiden sinkkipitoisuus on yli 10 painoprosenttia maalista, kadmiumpitoisuuden (ilmaistuna metallisena kadmiumina) on oltava alle 0,1 painoprosenttia.
Maalattuja esineitä ei saa saattaa markkinoille, jos kadmiumpitoisuus (ilmaistuna metallisena kadmiumina) on 0,1 painoprosenttia tai enemmän maalatun esineen maalista. ◄
3.  Poiketen siitä, mitä edellä säädetään, 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta esineisiin, jotka on värjätty turvallisuussyistä kadmiumia sisältävillä seoksilla.
4.  Poiketen siitä, mitä edellä säädetään, 1 kohdan toista alakohtaa ei sovelleta

— PVC-jätteestä, jäljempänä ”kierrätetty PVC”, valmistettuihin seoksiin

— kierrätettyä PVC:tä sisältäviin seoksiin ja esineisiin, jos niiden kadmiumpitoisuus (ilmaistuna metallisena kadmiumina) on enintään 0,1 painoprosenttia muovimateriaalista seuraavissa kovasta PVC:stä tehdyissä tuotteissa:

—

a) profiilit ja jäykät levyt rakennustuotteissa;

b) ovet, ikkunat, ikkunaluukut, seinät, kaihtimet, aidat ja räystäskourut;

c) terassit;

d) kaapelien suojaputket;

e) muulle kuin juomavedelle tarkoitetut putket, jos kierrätettyä PVC:tä käytetään monikerroksisen putken keskimmäisessä kerroksessa ja jos se on kokonaan päällystetty uudistuotantoa olevalla PVC-kerroksella 1 kohdan mukaisesti.

Ennen kuin tavarantoimittajat saattavat ensimmäistä kertaa markkinoille kierrätettyä PVC:tä sisältäviä seoksia ja esineitä, niiden on varmistettava, että niissä on seuraava merkintä näkyvällä, pysyvällä ja selvästi luettavissa olevalla tavalla: ”sisältää kierrätettyä PVC:tä” tai seuraava symboli:

Tämän asetuksen 69 artiklan mukaisesti 4 kohdassa myönnettyä poikkeusta tarkastellaan uudelleen, etenkin jotta voitaisiin alentaa kadmiumin raja-arvoa ja arvioida uudelleen a–e alakohdassa lueteltuja sovelluksia koskevia poikkeuksia, 31 päivään joulukuuta 2017 mennessä. ◄
5. Tässä nimikkeessä ’kadmioinnilla’ tarkoitetaan kaikkia metallipinnalla olevia metallisia kadmiumkerroksia tai -pinnoitteita.
Ei saa käyttää seuraavilla aloilla tai seuraavissa käyttökohteissa käytettävien metalliesineiden tai esineiden osien kadmiointiin:
a) laitteet ja koneet, joita käytetään

— elintarviketuotannossa [8210] [8417 20] [8419 81] [8421 11] [8421 22] [8422] [8435] [8437] [8438] [8476 11]

— maataloudessa [8419 31] [8424 81] [8432] [8433] [8434] [8436]

— jäähdytyksessä ja pakastamisessa [8418]

— kirjapainotyössä ja kirjansitomisessa [8440] [8442] [8443]

b) laitteet ja koneet, joita käytetään seuraavien valmistukseen:

— taloustarvikkeet [7321] [8421 12] [8450] [8509] [8516]

— huonekalut [8465] [8466] [9401] [9402] [9403] [9404]

— saniteettitarvikkeet [7324]

— keskuslämmitys- ja ilmastointilaitteet [7322] [8403] [8404] [8415]

Käyttötavasta tai lopullisesta käyttötarkoituksesta riippumatta on kaikissa tapauksissa kiellettyä saattaa markkinoille kadmioituja esineitä tai tällaisten esineiden osia, joita käytetään edellä a ja b alakohdassa luetelluilla aloilla / luetelluissa käyttökohteissa, ja esineitä, jotka valmistetaan b alakohdassa tarkoitetuilla aloilla.
6. Edellä 5 kohdassa tarkoitettuja määräyksiä sovelletaan myös kadmioituihin esineisiin tai tällaisten esineiden osiin, kun niitä käytetään alla a ja b alakohdassa luetelluilla aloilla / luetelluissa käyttökohteissa, ja esineisiin, jotka valmistetaan alla b alakohdassa tarkoitetuilla aloilla
a) laitteet ja koneet, joita käytetään seuraavien valmistukseen:

— paperi ja pahvi [8419 32] [8439] [8441] tekstiili ja vaatteet [8444] [8445] [8447] [8448] [8449] [8451] [8452]

b) laitteet ja koneet, joita käytetään seuraavien valmistukseen:

— teolliset käsittelylaitteet ja koneet [8425] [8426] [8427] [8428] [8429] [8430] [8431]

— tieliikenne- ja maatalousajoneuvot [87 ryhmä]

— junat [86 ryhmä]

— alukset [89 ryhmä]

7. Kohtien 5 ja 6 rajoituksia ei kuitenkaan sovelleta

— esineisiin ja esineiden osiin, joita käytetään ilmailu-, avaruus-, kaivos-, meri- ja ydinvoima-alalla, joissa sovelluksilta vaaditaan korkeita turvallisuusstandardeja, sekä tieliikenne- ja maatalousajoneuvojen, junien ja alusten turvalaitteissa

— sähköisiin kytkentöihin käyttöalasta riippumatta silloin kun se on tarpeen laitteilta vaaditun käyttövarmuuden vuoksi.

►M13
8.  Ei saa käyttää kovajuotteissa, jos pitoisuus on vähintään 0,01 painoprosenttia.
Kovajuotteita ei saa saattaa markkinoille, jos kadmiumpitoisuus (ilmaistuna metallisena kadmiumina) on vähintään 0,01 painoprosenttia.
Tässä kohdassa juottamisella tarkoitetaan saumaustekniikkaa, jossa käytetään seoksia ja joka suoritetaan yli 450o C:n lämpötilassa.
9.  Poiketen siitä, mitä edellä säädetään, 8 kohtaa ei sovelleta kovajuotteisiin, joita käytetään ilmailuun ja puolustukseen liittyvissä sovelluksissa, eikä turvallisuussyistä käytettyihin kovajuotteisiin.
10.  Ei saa käyttää tai saattaa markkinoille, jos pitoisuus on vähintään 0,01 painoprosenttia metallista seuraavissa esineissä:
i)  metallihelmet ja muut korunvalmistuksen metalliosat;
ii)  korujen ja pukukorujen sekä hiuskoristeiden metalliset osat, mukaan luettuna

— rannerenkaat ja -ketjut, kaulakorut ja sormukset,

— lävistyskorut,

— rannekellot ja rannekorut,

— rintaneulat ja kalvosinnapit.

►C5
11. Poiketen siitä, mitä edellä säädetään, 10 kohtaa ei sovelleta esineisiin, jotka on saatettu markkinoille ennen 10 päivää joulukuuta 2011, eikä koruihin, jotka ovat yli 50 vuotta vanhoja 10 päivänä joulukuuta 2011. ◄ ◄

24. Monometyyli-tetraklooridifenyylimetaani

Kauppanimi: Ugilec 141

CAS-nro 76253-60-6

1. Ei saa saattaa markkinoille eikä käyttää aineena eikä seoksissa.

Ainetta sisältäviä esineitä ei saa saattaa markkinoille.

2. Poikkeuksena on, että 1 kohtaa ei sovelleta

a) koneisiin ja laitteisiin, jotka olivat jo käytössä 18 päivänä kesäkuuta 1994, siihen asti kun tällaiset koneet ja laitteet hävitetään

b) jo 18 päivänä kesäkuuta 1994 jäsenvaltiossa käytössä olleiden koneiden ja laitteiden kunnossapitoon.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi kieltää a alakohdassa tarkoitettujen koneiden tai laitteiden käytön alueellaan ennen niiden käytöstä poistamista.

25. Monometyyli-diklooridifenyylimetaani

Kauppanimi: Ugilec 121

Ugilec 21

Ei saa saattaa markkinoille eikä käyttää aineena eikä seoksissa.

Ainetta sisältäviä esineitä ei saa saattaa markkinoille.

26. Monometyyli-dibromidifenyylimetaani bromibentsyylibromitolueeni, isomeerien seos

Kauppanimi: DBBT

CAS-nro 99688-47-8

Ei saa saattaa markkinoille eikä käyttää aineena eikä seoksissa.

Ainetta sisältäviä esineitä ei saa saattaa markkinoille.

27. Nikkeli

CAS-nro 7440-02-0

EY-nro 231-111-4 ja sen yhdisteet

1. Ei saa käyttää

a) missään ensiasennuskoruissa, jotka on tarkoitettu lävistettyihin korviin ja muihin lävistettyihin ihmiskehon osiin, ellei näistä ensiasennuskoruista vapautuvan nikkelin määrä ole alle 0,2 μg/cm2/viikko (migraatioraja);

b) ihon kanssa suoraan ja pitkäaikaiseen kosketukseen tarkoitetuissa esineissä, kuten

— korvakoruissa

— kaulakoruissa, rannekoruissa ja ketjuissa, nilkkakoruissa ja sormuksissa

— rannekellojen kuorissa, kellonranteissa ja soljissa

— niittinapeissa, soljissa, niiteissä, vetoketjuissa ja metallisissa merkeissä, kun niitä käytetään vaatteissa,

jos vapautuvan nikkelin määrä, joka irtoaa näiden esineiden ihon kanssa suoraan ja pitkäaikaiseen kosketukseen tulevista osista, on yli 0,5 μg/cm2/viikko;

c) edellä b alakohdassa luetellun tyyppisissä esineissä, kun niissä on nikkelitön pinnoite, ellei tämä pinnoite ole riittävä varmistamaan, että vapautuvan nikkelin määrä, joka irtoaa näiden esineiden ihon kanssa suoraan ja pitkäaikaiseen kosketukseen tulevista osista, on enintään 0,5 μg/cm2/viikko esineen tavanomaisen, vähintään kahden vuoden, käyttöajan aikana.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja esineitä ei saa saattaa markkinoille, elleivät ne täytä kyseisessä kohdassa esitettyjä vaatimuksia.

3. Euroopan standardointikomitean (CEN) antamia standardeja on käytettävä testausmenettelyinä esineiden 1 ja 2 kohdan vaatimusten mukaisuuden varmistamiseksi.

►M49 28. Asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa ryhmään 1A kuuluviksi syöpää aiheuttaviksi aineiksi luokitellut aineet, jotka luetellaan lisäyksessä 1, tai ryhmään 1B kuuluviksi syöpää aiheuttaviksi aineiksi luokitellut aineet, jotka luetellaan lisäyksessä 2.

29. Asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa ryhmään 1A kuuluviksi sukusolujen perimää vaurioittaviksi aineiksi luokitellut aineet, jotka luetellaan lisäyksessä 3, tai ryhmään 1B kuuluviksi sukusolujen perimää vaurioittaviksi aineeksi luokitellut aineet, jotka luetellaan lisäyksessä 4.

30. Asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa ryhmään 1A kuuluviksi lisääntymiselle vaarallisiksi aineiksi luokitellut aineet, jotka luetellaan lisäyksessä 5, tai ryhmään 1B kuuluviksi lisääntymiselle vaarallisiksi aineiksi luokitellut aineet, jotka luetellaan lisäyksessä 6. ◄

Rajoittamatta tämän liitteen muiden osien soveltamista sovelletaan nimikkeisiin 28–30 seuraavaa:

1. Ei saa saattaa markkinoille eikä käyttää

— aineina

— muiden aineiden aineosina tai

— seoksissa,

jotka on tarkoitettu toimitettavaksi yleiseen kulutukseen, kun yksittäisen aineen pitoisuus seoksessa on suurempi tai yhtä suuri kuin

— joko asiaankuuluva erityinen pitoisuusraja, joka on vahvistettu asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa, tai

►M3

— asiaankuuluva yleinen pitoisuusraja, joka on täsmennetty asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä I olevassa 3 osassa.

◄

Rajoittamatta aineiden ja seosten luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien muiden yhteisön säännösten soveltamista, toimittajien on ennen markkinoille saattamista varmistettava, että tällaisia aineita ja seoksia sisältävissä pakkauksissa on seuraava maininta pysyvällä ja selvästi luettavissa olevalla tavalla merkittynä:

”Vain ammattikäyttöön. Endast för yrkesmässigt bruk”.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei poikkeuksellisesti sovelleta

a)  lääke- tai eläinlääkevalmisteisiin, jotka on määritelty direktiivissä 2001/82/EY ja direktiivissä 2001/83/EY;
b)  direktiivin 76/768/ETY mukaisiin kosmeettisiin valmisteisiin;
c)  seuraaviin polttoaineisiin ja öljytuotteisiin:

— direktiivissä 98/70/EY tarkoitettuihin moottoripolttoaineisiin

— liikkuvissa tai kiinteissä polttolaitoksissa polttoaineina käytettäväksi tarkoitettuihin mineraaliöljytuotteisiin

— suljetuissa järjestelmissä myytäviin polttoaineisiin (esimerkiksi nestekaasupullot);

►M3
d)  asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 tarkoitettuihin taiteilijaväreihin; ◄ ►M14
e)  lisäyksessä 11 olevassa sarakkeessa 1 lueteltuihin aineisiin niiden sovellusten ja käyttötarkoitusten osalta, jotka luetellaan lisäyksessä 11 olevassa sarakkeessa 2. Jos lisäyksessä 11 olevassa sarakkeessa 2 mainitaan päivämäärä, poikkeus on voimassa kyseiseen päivään saakka; ◄ ►M61
f)  asetuksen (EU) 2017/745 soveltamisalaan kuuluvat laitteet. ◄

31.

a) Kreosootti, pesuöljy

CAS-nro 8001-58-9

EY-nro 232-287-5

b) Kreosoottiöljy, pesuöljy

CAS-nro 61789-28-4

EY-nro 263-047-8

c) Tisleet (kivihiiliterva), naftaleeniöljyt; naftaleeniöljy

CAS-nro 84650-04-4

EY-nro 283-484-8

d) Kreosoottiöljy, asenafteenifraktio; pesuöljy

CAS-nro 90640-84-9

EY-nro 292-605-3

e) Kivihiilitervan ylemmät tisleet; raskas antraseeniöljy

CAS-nro 65996-91-0

EY-nro 266-026-1

f) Antraseeniöljy

CAS-nro 90640-80-5

EY-nro 292-602-7

g) Raa’at kivihiilitervahapot; raakafenolit

CAS-nro 65996-85-2

EY-nro 266-019-3

h) Puukreosootti

CAS-nro 8021-39-4

EY-nro 232-419-1

i) Alkalinen matalan lämpötilan tervaöljy; uutejäännökset (kivihiili), matalalämpötilainen kivihiiliterva, alkalinen

CAS-nro 122384-78-5

EY-nro 310-191-5

1. Ei saa saattaa markkinoille eikä käyttää aineena eikä seoksissa, jos aine tai seos on tarkoitettu käytettäväksi puun käsittelyssä. Myös tällä tavalla käsitellyn puun saattaminen markkinoille on kiellettyä.

2. Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen

a) Näitä aineita tai seoksia saa käyttää puun käsittelyyn teollisuuslaitoksissa tai ammattikäytössä paikalla tehtävään uudelleenkäsittelyyn ainoastaan sellaisissa tapauksissa, joihin sovelletaan työntekijöiden suojelua koskevaa yhteisön lainsäädäntöä, ja kun aineet tai seokset sisältävät

i) vähemmän kuin 50 mg/kg (0,005 painoprosenttia) bentso-a-pyreeniä

ii) ja vähemmän kuin 3 painoprosenttia veteen uuttuvia fenoleja.

Näitä teollisuuslaitoksissa tai ammattikäytössä puunkäsittelyyn käytettäviä aineita tai seoksia

— saa saattaa markkinoille ainoastaan vähintään 20 litran vetoisina pakkauksina

— ei saa myydä kuluttajille.

”Vain teollisuus- ja ammattikäyttöön. Endast för industriellt och yrkesmässigt bruk”.

b) Edellä olevan a alakohdan mukaisesti teollisuus- tai ammattikäytössä käsitellyn, markkinoille ensimmäistä kertaa saatetun tai paikalla uudelleenkäsiteltävän puun käyttö sallitaan vain ammatti- ja teollisuuskäyttöön, esimerkiksi rautateihin, voima- ja telelinjoihin, aitaamiseen, maatalouteen (esimerkiksi puita tukeviin paaluihin) ja satamiin sekä vesiväyliin.

c) Edellä olevan 1 kohdan markkinoille saattamista koskevaa kieltoa ei sovelleta ennen 31 päivää joulukuuta 2002 käsiteltyyn puuhun, kun puu saatetaan käytetyn puun markkinoille uudelleen käytettäväksi.

3. Edellä 2 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettua käsiteltyä puuta ei kuitenkaan saa käyttää

— rakennusten sisällä mihinkään tarkoitukseen

— leluihin

— leikkikentillä

— puistoissa, puutarhoissa tai ulkona olevilla virkistys- ja vapaa-ajanviettoalueilla, joissa on vaara, että puu koskettaa toistuvasti ihoa

— puutarhahuonekalujen, kuten piknikpöytien valmistuksessa

— seuraavien tavaroiden valmistukseen, käyttöön ja kaikenlaiseen uudelleenkäsittelyyn:

—

— kasvattamiseen tarkoitetut säiliöt

— pakkausmateriaalit, jotka voivat joutua kosketuksiin ihmisten ja/tai eläinten ravinnoksi tarkoitettujen raaka-aineiden, puolivalmisteiden tai valmiiden tuotteiden kanssa

— muut materiaalit, jotka voivat kontaminoida edellä mainittuja esineitä.

32. Kloroformi

CAS-nro 67-66-3

EY-nro 200-663-8

34. 1,1,2-Trikloorietaani

CAS-nro 79-00-5

EY-nro 201-166-9

35. 1,1,2,2-Tetrakloorietaani

CAS-nro 79-34-5

EY-nro 201-197-8

36. 1,1,1,2-Tetrakloorietaani

CAS-nro 630-20-6

37. Pentakloorietaani

CAS-nro 76-01-7

EY-nro 200-925-1

38. 1,1-Dikloorieteeni

CAS-nro 75-35-4

EY-nro 200-864-0

Rajoittamatta tämän liitteen muiden osien soveltamista sovelletaan nimikkeisiin 32–38 seuraavaa:

1. Ei saa saattaa markkinoille eikä käyttää

— aineina

— muiden aineiden aineosina tai seoksissa, jos pitoisuus on 0,1 painoprosenttia tai enemmän,

kun aine tai seos on tarkoitettu toimitettavaksi yleiseen kulutukseen ja/tai käytettäväksi diffuuseissa käyttötarkoituksissa, kuten pintojen tai tekstiilien puhdistuksessa.

2. Rajoittamatta aineiden ja seosten luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien muiden yhteisön säännösten soveltamista, toimittajien on ennen markkinoille saattamista varmistettava, että näiden aineiden ja seosten, joissa kyseinen pitoisuus on suurempi tai yhtä suuri kuin 0,1 painoprosenttia, pakkauksissa on seuraava maininta pysyvällä ja selvästi luettavissa olevalla tavalla merkittynä:

”Vain teollisuuskäyttöön. Endast för industriellt bruk”.

Poiketen siitä, mitä edellä määrätään, tätä määräystä ei sovelleta

a) lääke- tai eläinlääkevalmisteisiin, jotka on määritelty direktiivissä 2001/82/EY ja direktiivissä 2001/83/EY;

b) direktiivin 76/768/ETY mukaisiin kosmeettisiin valmisteisiin.

►M3
40. Aineet, jotka on luokiteltu syttyviksi kaasuiksi kategoriaan 1 tai 2, syttyviksi nesteiksi kategoriaan 1, 2 tai 3, syttyviksi kiinteiksi aineiksi kategoriaan 1 tai 2, aineiksi ja seoksiksi, jotka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittävät syttyviä kaasuja, kategorioihin 1, 2 tai 3, pyroforisiksi nesteiksi kategoriaan 1 tai pyroforisiksi kiinteiksi aineiksi kategoriaan 1, riippumatta siitä, sisältyvätkö ne ►M21 asetuksen (EY) N:o 1272/2008 ◄ liitteessä VI olevaan 3 osaan vai eivät. ◄

1. Ei saa käyttää aineena tai seoksina aerosoleissa, jotka on tarkoitettu toimitettavaksi yleiseen kulutukseen pilailu- ja koristelutarkoituksiin, kuten

— pääasiassa koristeluun tarkoitetut metallivälkkeet

— keinolumi ja -huurre

— pilailutyynyt

— serpentiinipainepullot

— keinotekoiset pilailueritteet

— puhallettavat pillit ja torvet

— koristehiutaleet ja -vaahdot

— keinotekoiset hämähäkinseitit

— hajupommit

2. Rajoittamatta aineiden ja seosten luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien muiden yhteisön säännösten soveltamista, toimittajien on ennen markkinoille saattamista varmistettava, että edellä tarkoitetuissa aerosoleissa on seuraava maininta pysyvällä ja selvästi luettavissa olevalla tavalla merkittynä:

”Vain ammattikäyttöön. Endast för yrkesmässigt bruk”.

3. Poikkeuksellisesti 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta neuvoston direktiivin 75/324/ETY (*2) 8 artiklan 1 a kohdassa tarkoitettuihin aerosoleihin.

4. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja aerosoleja ei saa saattaa markkinoille, elleivät ne täytä niille esitettyjä vaatimuksia.

41. Heksakloorietaani

CAS-nro 67-72-1

EY-nro 200-666-4

Ei saa saattaa markkinoille eikä käyttää aineena eikä seoksissa, jos aine tai seos on tarkoitettu käytettäväksi muiden metallien kuin rautametallien valmistuksessa tai jalostuksessa.

▼M21 —————

43. Atsoväriaineet ja atsovärit

1. Atsovärejä, joista voi yhden tai useamman atsoryhmän pelkistymällä lohjetessa vapautua yhtä tai useampaa lisäyksessä 8 lueteltua aromaattista amiinia havaittavina pitoisuuksina, eli niin että sen pitoisuus esineessä tai sen värjätyissä osissa on yli 30 mg/kg (0,003 painoprosenttia) mitattuna lisäyksessä 10 luetelluilla testausmenetelmillä, ei saa käyttää tekstiili- ja nahkaesineissä, jotka saattavat joutua pitkäaikaiseen ja suoraan kosketukseen ihon tai suuontelon kanssa; tällaisia esineitä ovat muun muassa

— vaatteet, vuodevaatteet, pyyhkeet, hiuslisäkkeet, peruukit, hatut, vaipat ja muut hygieniatarvikkeet, makuupussit

— jalkineet, käsineet, rannekellojen hihnat, käsilaukut, kukkarot ja lompakot, salkut, tuolien verhoilu, kaulapussit

— tekstiili- ja nahkalelut sekä lelut, joissa on tekstiili- ja nahkaosia

— lopullisen kuluttajan käyttöön tarkoitetut langat ja kankaat.

2. Myöskään 1 kohdassa tarkoitettuja tekstiili- ja nahkaesineitä ei saa saattaa markkinoille, elleivät ne täytä kyseisessä kohdassa esitettyjä vaatimuksia.

3. Atsovärejä, jotka sisältyvät lisäyksessä 9 olevaan atsovärien luetteloon, ei saa saattaa markkinoille eikä käyttää aineina tai seoksina yli 0,1 painoprosentin pitoisuuksina, jos aine tai seos on tarkoitettu tekstiili- ja nahkaesineiden värjäämiseen.

▼M9 —————

45. Difenyylieetteri, oktabromijohdannainen

C12H2Br8O

1. Ei saa saattaa markkinoille eikä käyttää

— aineena

— muiden aineiden aineosina tai seoksissa, jos pitoisuus on yli 0,1 painoprosenttia.

2. Esineitä ei saa saattaa markkinoille, jos ne tai niiden palonestoainetta sisältävät osat sisältävät tätä ainetta yli 0,1 painoprosentin pitoisuuksina.

3. Poikkeuksena on, että 2 kohtaa ei sovelleta

— esineisiin, jotka olivat käytössä yhteisössä ennen 15 päivää elokuuta 2004

— direktiivin 2002/95/EY soveltamisalaan kuuluviin sähkö- ja elektroniikkalaitteisiin.

46.

a) Nonyylifenoli

C6H4(OH)C9H19

b) Nonyylifenolietoksylaatit

(C2H4O)nC15H24O

Ei saa saattaa markkinoille tai käyttää aineina tai seoksissa 0,1 painoprosentin tai sen ylittävinä pitoisuuksina seuraaviin tarkoituksiin:

1) teollisuus- ja laitossiivous, lukuun ottamatta seuraavia:

— valvotut ja suljetut kuivapesujärjestelmät, joissa nestemäinen pesuaine kierrätetään tai poltetaan

— puhdistusjärjestelmät, joissa nestemäinen pesuaine kierrätetään tai poltetaan erikoiskäsittelyssä;

2) kotitalouksien siivous;

3) tekstiilien ja nahan prosessointi, lukuun ottamatta seuraavia:

— prosessointi, jossa ei aiheudu päästöjä jäteveteen

— järjestelmät, joissa prosessivesi esikäsitellään erikoiskäsittelyssä orgaanisten jätekomponenttien poistamiseksi kokonaan ennen biologista jäteveden käsittelyä (lampaannahkojen rasvanpoisto);

4) maataloudessa emulgointiaineena vedinkastoissa;

5) metallintyöstö, lukuun ottamatta seuraavaa:

käyttö valvotuissa ja suljetuissa järjestelmissä, joissa nestemäinen pesuaine kierrätetään tai poltetaan;

6) sellun ja paperin valmistus;

7) kosmeettiset valmisteet;

8) muut henkilökohtaisen hygienian hoitoon tarkoitetut valmisteet, lukuun ottamatta seuraavaa:

Spermisidit;

9) kasvinsuojeluaineiden ja biosidien apuaineet. Tämä rajoitus ei kuitenkaan vaikuta ennen 17 päivää heinäkuuta 2003 myönnettyihin kansallisiin hyväksymispäätöksiin, jotka koskevat nonyylifenolietoksylaattia apuaineena sisältäviä kasvinsuojeluaineita tai biosidituotteita, ennen kyseisten päätösten voimassaolon päättymistä.

▼M34

46a. Nonyylifenolioksylaatit (NPE)

(C2H4O)nC15H24O

1. Ei saa 3 päivän helmikuuta 2021 jälkeen saattaa markkinoille tekstiilitavaroissa, joita voidaan kohtuudella olettaa pestävän vedellä niiden normaalin elinkaaren aikana, pitoisuuksina, jotka ovat 0,01 painoprosenttia tai enemmän kyseisestä tekstiilitavarasta tai kyseisen tekstiilitavaran kustakin osasta.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta käytettyjen tekstiilitavaroiden eikä sellaisten uusien tekstiilitavaroiden, jotka on valmistettu yksinomaan kierrätystekstiileistä käyttämättä nonyylifenolioksylaatteja, markkinoille saattamiseen.

3. Edellä olevan 1 ja 2 kohdan soveltamiseksi ”tekstiilitavaralla” tarkoitetaan mitä tahansa viimeistelemätöntä, puolivalmista tai valmista tuotetta, jonka koostumuksesta vähintään 80 painoprosenttia on tekstiilikuituja, tai mitä tahansa muuta tuotetta, joka sisältää sellaisen osan, jonka koostumuksesta vähintään 80 painoprosenttia on tekstiilikuituja, mukaan luettuina muun muassa vaatteet, asusteet, sisustustekstiilit, kuidut, langat, kankaat ja neulokset.

47. Kromi(VI)yhdisteet

1.  Sementtiä tai sementtiä sisältäviä seoksia ei saa käyttää eikä saattaa markkinoille, jos ne sisältävät veteen sekoitettuna enemmän kuin 2 mg/kg (0,0002 %) liukoista kromi VI:ta sementin kokonaiskuivapainosta.
2.  Jos käytetään pelkistäviä aineita, rajoittamatta aineiden ja seosten luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien yhteisön muiden säännösten soveltamista, toimittajien on ennen markkinoille saattamista varmistettava, että sementtiä tai sementtiä sisältäviä seoksia sisältävissä pakkauksissa on selvästi luettavat ja pysyvät merkinnät pakkauspäivämäärästä sekä varastointiolosuhteista ja -ajasta, jotka riittävät ylläpitämään pelkistävän aineen tehon ja pitämään liukoisen kromi VI:n pitoisuuden 1 kohdassa ilmoitetun rajan alapuolella.
3.  Edellä olevasta poiketen 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta markkinoille saattamiseen ja käyttöön valvottuja ja suljettuja ja täysin automatisoituja prosesseja varten, kun niissä käsitellään sementtiä ja sementtiä sisältäviä seoksia ainoastaan koneellisesti ja kun niissä ei ole mahdollisuutta ihokosketukseen. ►M21
4.  Euroopan standardointikomitean (CEN) antamaa standardia sementin ja sementtiä sisältävien seosten sisältämän vesiliukoisen kromi VI:n pitoisuuden testaamiseksi on käytettävä testausmenettelynä 1 kohdan vaatimusten mukaisuuden varmistamiseksi. ◄ ►M25
5.  Ihokosketukseen joutuvia nahkatuotteita ei saa saattaa markkinoille, jos ne sisältävät kromi VI:ta vähintään 3 mg/kg (0,0003 painoprosenttia) nahan kokonaiskuivapainosta.
6.  Ihokosketukseen joutuvia nahkaosia sisältäviä tuotteita ei saa saattaa markkinoille, jos kyseiset nahkaosat sisältävät kromi VI:ta vähintään 3 mg/kg (0,0003 painoprosenttia) nahkaosan kokonaiskuivapainosta.
7.  Edellä olevia 5 ja 6 kohtaa ei sovelleta sellaisten käytettyjen tuotteiden markkinoille saattamiseen, jotka olivat loppukäytössä unionin alueella ennen 1 päivää toukokuuta 2015. ◄

48. Tolueeni

CAS-nro 108-88-3

EY-nro 203-625-9

Ei saa saattaa markkinoille eikä käyttää aineena tai seoksissa 0,1 painoprosentin tai sitä suurempina pitoisuuksina, kun ainetta tai seosta käytetään yleiseen kulutukseen tarkoitetuissa liimoissa tai spraymaaleissa.

49. Triklooribentseeni

CAS-nro 120-82-1

EY-nro 204-428-0

Ei saa saattaa markkinoille tai käyttää aineina tai seoksissa 0,1 painoprosentin tai suurempina pitoisuuksina missään käyttötarkoituksissa lukuun ottamatta

— käyttöä välituotteena synteeseissä tai

— käyttöä prosessiliuottimena kloorausreaktioissa suljetuissa kemiallisissa sovelluksissa tai

— käyttöä 1,3,5-trinitro-2,4,6-triaminobentseenin (TATB) valmistuksessa.

50. Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH)

a) Bentso[a]pyreeni (BaP)

CAS-nro 50-32-8

b) Bentso[e]pyreeni (BeP)

CAS-nro 192-97-2

c) Bentso[a]antraseeni (BaA)

CAS-nro 56-55-3

d) Kryseeni (CHR)

CAS-nro 218-01-9

e) Bentso[b]fluoranteeni (BbFA)

CAS-nro 205-99-2

f) Bentso[j]fluoranteeni (BjFA)

CAS-nro 205-82-3

g) Bentso[k]fluoranteeni (BkFA)

CAS-nro 207-08-9

h) Dibentso[a,h]antraseeni (DBAhA)

CAS-nro 53-70-3

1. Tammikuun 1 päivästä tammikuuta 2010 markkinoille ei saa saattaa eikä renkaiden tai renkaiden osien valmistuksessa saa käyttää pehmittimiä, jotka sisältävät

— bentso(a)pyreeniä yli 1 mg/kg (0,0001 painoprosenttia) tai

— kaikkia lueteltuja polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä yhteensä yli 10 mg/kg (0,001 painoprosenttia).

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen raja-arvojen noudattamisen osoittamiseen on käytettävä testausmenetelmänä standardia EN 16143:2013 (Öljytuotteet. Benzo(a)pyreeni (BaP) ja monisykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) sekoitusöljyissä käytettäessä kaksois-LC-puhdistus- ja GC/MS-analyysimenetelmää).
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja raja-arvoja voidaan 23 päivään syyskuuta 2016 saakka katsoa noudatettavan, jos PCA-uutetta on vähemmän kuin 3 painoprosenttia Institute of Petroleumin standardilla IP 346:1998 mitattuna (polysyklisten aromaattisten aineiden mittaus käyttämättömissä perusvoiteluöljyissä ja asfalteenittomissa raakaöljytisleissä – dimetyylisulfoksidiuutteen valontaitekerroinmenetelmä) edellyttäen, että valmistajat tai maahantuojat mittaavat bentso(a)pyreenin ja lueteltujen polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen raja-arvojen noudattamista sekä mitattujen arvojen vastaavuussuhdetta PCA-uutteeseen kuuden kuukauden välein tai kunkin suuren toiminnallisen muutoksen jälkeen sen mukaan, kumpi on aikaisempi.
2.  Lisäksi markkinoille ei saa saattaa 1 päivän tammikuuta 2010 jälkeen valmistettuja uusia renkaita ja pinnoitteita, jotka sisältävät pehmittimiä, joiden pitoisuudet ylittävät 1 kohdassa mainitut raja-arvot.
Raja-arvoja katsotaan noudatettavan, jos vulkanoidut kumiseokset eivät ylitä 0,35 Bay proton prosentin rajaa ISO 21461 -standardin mukaan mitattuna ja laskettuna (vulkanoitu kumi – öljyn aromaattisuuden mittaus vulkanoiduissa kumiseoksissa).
3.  Poikkeuksellisesti 2 kohtaa ei sovelleta pinnoitettuihin renkaisiin, jos niiden pinnoite ei sisällä pehmittimiä, jotka ylittävät 1 kohdassa esitetyt rajat.
4.  Tässä nimikkeessä ’renkailla’ tarkoitetaan renkaita, jotka on tarkoitettu seuraavien säädösten kattamiin ajoneuvoihin:

— Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/46/EY, annettu 5 päivänä syyskuuta 2007, puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen hyväksymiselle (*4)

— Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/37/EY, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, maatalous- tai metsätraktoreiden, niiden perävaunujen ja vedettävien vaihdettavissa olevien koneiden ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnästä (*5)

— Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/24/EY, annettu 18 päivänä maaliskuuta 2002, kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä ja neuvoston direktiivin 92/61/ETY kumoamisesta (*6).

►M24
5. Esineitä ei saa saattaa markkinoille yleiseen kulutukseen toimitettaviksi, jos jokin niissä oleva sellainen kumi- tai muoviosa, joka tavanomaisissa tai kohtuudella ennakoitavissa olevissa käyttöolosuhteissa joutuu pitkän aikaa tai toistuvasti lyhyen aikaa suoraan kosketukseen ihmisen ihon tai suuontelon kanssa, sisältää mitä tahansa luetelluista polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä enemmän kuin 1 mg/kg (0,0001 prosenttia kyseisen osan painosta).
Tällaisia esineitä ovat muun muassa

— urheiluvarusteet kuten polkupyörät, golfmailat, muut mailat

— kotitalousvälineet, työntökärryt, kävelytelineet

— kotikäyttöön tarkoitetut työkalut

— vaatteet, jalkineet, käsineet ja urheiluasut

— kellon rannekkeet, rannenauhat, naamarit, pääpannat.

6.  Leluja, aktiviteettilelut mukaan lukien, ja lastenhoitotarvikkeita ei saa saattaa markinnoille, jos jokin niissä oleva sellainen kumi- tai muoviosa, joka tavanomaisissa tai kohtuudella ennakoitavissa olevissa käyttöolosuhteissa joutuu pitkän aikaa tai toistuvasti lyhyen aikaa suoraan kosketukseen ihmisen ihon tai suuontelon kanssa, sisältää mitä tahansa luetelluista polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä enemmän kuin 0,5 mg/kg (0,00005 prosenttia kyseisen osan painosta).
7.  Poiketen siitä, mitä 5 ja 6 kohdassa säädetään, kyseisiä kohtia ei sovelleta esineisiin, jotka on saatettu markkinoille ensimmäisen kerran ennen 27 päivää joulukuuta 2015.
8.  Komissio tarkastelee viimeistään 27 päivänä joulukuuta 2017 uudelleen 5 ja 6 kohdan raja-arvoja uuden tieteellisen tiedon perusteella, joka koskee esimerkiksi polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen siirtymistä kyseisissä kohdissa tarkoitetuista esineistä taikka vaihtoehtoisia raaka-aineita, ja tarvittaessa muuttaa kyseisiä kohtia. ◄ ►M65
9.  Rouheita tai katteita ei saa saattaa markkinoille käytettäväksi tekonurmikenttien täytemateriaalina tai irtonaisena leikkikentillä tai urheilukäyttöön tarkoitetuilla alueilla, jos ne sisältävät kaikkia lueteltuja polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä yhteensä yli 20 mg/kg (0,002 painoprosenttia).
10.  Rouheita tai katteita ei saa käyttää tekonurmikenttien täytemateriaalina tai irtotavarana leikkikentillä tai urheilukäyttöön tarkoitetuilla alueilla, jos ne sisältävät kaikkia lueteltuja polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä yhteensä yli 20 mg/kg (0,002 painoprosenttia).
11.  Rouheet ja katteet, jotka saatetaan markkinoille käytettäväksi tekonurmikenttien täytemateriaalina tai irtonaisena leikkikentillä tai urheilukäyttöön tarkoitetuilla alueilla, on merkittävä erän yksilöllisellä tunnusnumerolla.
12.  Edellä olevia 9–11 kohtaa sovelletaan 10. elokuuta 2022 alkaen.
13.  Rouheita ja katteita, joita jo käytetään unionissa 9. elokuuta 2022 tekonurmikenttien täytemateriaalina tai irtotavarana leikkikentillä tai urheilukäyttöön tarkoitetuilla alueilla, ei tarvitse poistaa käytöstä, vaan niitä voidaan käyttää edelleen samaan tarkoitukseen.
14.  Edellä olevissa 9–13 kohdassa tarkoitetaan
a)  ”rouheilla” seoksia, jotka koostuvat 1–4 mm:n suuruisista kiinteistä rakeista, jotka on valmistettu kumista tai muusta kierrätys- tai ensiöalkuperää olevasta vulkanoidusta tai polymeerisestä materiaalista tai saatu luonnollisesta lähteestä
b)  ”katteilla” seoksia, jotka koostuvat 4–130 mm:n pituisista ja 10–15 mm:n levyisistä kiinteistä hiutaleista, jotka on valmistettu kumista tai muusta kierrätys- tai ensiöalkuperää olevasta vulkanoidusta tai polymeerisestä materiaalista tai saatu luonnollisesta lähteestä
c)  ”tekonurmikenttien täytemateriaalilla” rouheita, joilla parannetaan tekonurmikenttien urheiluun liittyviä teknisiä ominaisuuksia
d)  ”käytöllä irtonaisina leikkikentillä ja urheilukäyttöön tarkoitetuilla alueilla” kaikkea irtorouheiden tai -katteiden käyttöä leikkikentillä tai urheilukäyttöön tarkoitetuilla alueilla, ei kuitenkaan käyttöä tekonurmikenttien täytemateriaalina. ◄

▼M80

50 a Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH)

a) Asenafteeni, CAS-nro 83-32-9, EY-nro 201-469-6

b) Asenaftyleeni, CAS-nro 208-96-8, EY-nro 205-917-1

c) Antraseeni, CAS-nro 120-12-7, EY-nro 204-371-1

d) Bentso[a]antraseeni, CAS-nro 56-55-3, EY-nro 200-280-6

e) Bentso[a]pyreeni, CAS-nro 50-32-8, EY-nro 200-028-5 (Bentso[def]kryseeni)

f) Bentso[b]fluoranteeni, CAS-nro 205-99-2, EY-nro 205-911-9 (Bentso[e]asefenantryleeni)

g) Bentso[e]pyreeni, CAS-nro 192-97-2, EY-nro 205-892-7

h) Bentso[ghi]peryleeni, CAS-nro 191-24-2, EY-nro 205-883-8

i) Bentso[j]fluoranteeni, CAS-nro 205-82-3, EY-nro 205-910-3

j) Bentso[k]fluoranteeni, CAS-nro 207-08-9, EY-nro 205-916-6

k) Kryseeni, CAS-nro 218-01-9, EY-nro 205-923-4

l) Dibentso[a,h]antraseeni, CAS-nro 53-70-3, EY-nro 200-181-8

m) Fluoranteeni, CAS-nro 206-44-0, EY-nro 205-912-4

n) Fluoreeni, CAS-nro 86-73-7, EY-nro 201-695-5

o) Indeno[1,2,3-cd]pyreeni, CAS-nro 193-39-5, EY-nro 205-893-2

p) Naftaleeni, CAS-nro 91-20-3, EY-nro 202-049-5

q) Fenantreeni, CAS-nro 85-01-8, EY-nro 201-581-5

r) Pyreeni, CAS-nro 129-00-0, EY-nro 204-927-3

Ei saa saattaa markkinoille eikä käyttää sellaisenaan tai muiden aineiden aineosana 22 päivästä huhtikuuta 2026 lähtien ammunnassa käytettävissä savikiekoissa, jos ne sisältävät kaikkia lueteltuja PAH-yhdisteitä yhteensä yli 50 mg/kg (0,005 % savikiekon kuivapainosta).

▼M52

51.

Bis(2-etyyliheksyyli)ftalaatti (DEHP)

CAS-numero: 117-81-7

EY-nro: 204-211-0

Dibutyyliftalaatti (DBP)

CAS-numero: 84-74-2

EY-nro: 201-557-4

Bentsyylibutyyliftalaatti (BBP)

CAS-numero: 85-68-7

EY-nro: 201-622-7

Di-isobutyyliftalaatti (DIBP)

CAS-numero: 84-69-5

EY-nro: 201-553-2

1. Ei saa käyttää leluissa ja lastenhoitotarvikkeissa aineina eikä seoksissa erikseen tai tämän nimikkeen sarakkeessa 1 lueteltujen ftalaattien yhdistelmässä pitoisuutena, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin 0,1 prosenttia pehmitetyn materiaalin painosta.

2. Ei saa saattaa markkinoille leluissa ja lastenhoitotarvikkeissa erikseen eikä tämän nimikkeen sarakkeessa 1 lueteltujen kolmen ensimmäisen ftalaatin yhdistelmässä pitoisuutena, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin 0,1 prosenttia pehmitetyn materiaalin painosta.

DIBP:tä ei myöskään saa saattaa leluissa ja lastenhoitotarvikkeissa markkinoille 7. heinäkuuta 2020 jälkeen erikseen tai tämän nimikkeen sarakkeessa 1 luetellun kolmen ensimmäisen ftalaatin yhdistelmässä pitoisuutena, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin 0,1 prosenttia pehmitetyn materiaalin painosta.

3. Ei saa saattaa esineissä markkinoille 7. heinäkuuta 2020 jälkeen erikseen tai tämän nimikkeen sarakkeessa 1 lueteltujen ftalaattien yhdistelmän pitoisuutena, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin 0,1 prosenttia esineessä käytetyn pehmitetyn materiaalin painosta.

4. Edellä olevaa 3 kohtaa ei sovelleta seuraaviin:

a) yksinomaan teolliseen tai maatalouskäyttöön tarkoitetut tai yksinomaan ulkoilmassa käytettävät esineet edellyttäen, ettei mikään pehmitetty materiaali joudu kosketuksiin ihmisen limakalvojen kanssa eikä pitkäaikaiseen kosketukseen ihmisen ihon kanssa;

b) ilma-alukset, jotka on saatettu markkinoille ennen 7. tammikuuta 2024 tai koska tahansa markkinoille saatetut esineet, joita käytetään yksinomaan kyseisten ilma-alusten huoltamiseen tai korjaamiseen, jos kyseiset esineet ovat ilma-aluksen lentokelpoisuuden ja turvallisuuden kannalta välttämättömiä;

c) direktiivin 2007/46/EY soveltamisalaan kuuluvat moottoriajoneuvot, jotka on saatettu markkinoille ennen 7. tammikuuta 2024, tai esineet, jotka saatetaan markkinoille koska tahansa käytettäviksi yksinomaan näiden ajoneuvojen tai ilma-alusten huoltamisessa tai korjaamisessa, jos ajoneuvot eivät ole tarkoitetulla tavalla toimintakuntoisia ilman kyseisiä esineitä;

d) esineet, jotka saatetaan markkinoille ennen 7. heinäkuuta 2020;

e) laboratoriokäyttöön tarkoitetut mittalaitteet tai niiden osat;

f) asetuksen (EY) N:o 1935/2004 tai komission asetuksen (EU) N:o 10/2011 (*21) soveltamisalaan kuuluvat materiaalit ja tarvikkeet, jotka on tarkoitettu joutumaan kosketuksiin elintarvikkeiden kanssa;

g) direktiivien 90/385/ETY, 93/42/ETY tai 98/79/EY soveltamisalaan kuuluvat lääkinnälliset laitteet ja niiden osat;

h) direktiivin 2011/65/EU soveltamisalaan kuuluvat sähkö- ja elektroniikkalaitteet;

i) asetuksen (EY) N:o 726/2004, direktiivin 2001/82/EY tai direktiivin 2001/83/EY soveltamisalaan kuuluvat lääkevalmisteiden pakkaukset;

j) 1 tai 2 kohdan soveltamisalaan kuuluvat lelut ja lastenhoitotarvikkeet.

5. Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa sekä 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetaan

a) ’pehmitetyllä materiaalilla’ seuraavia homogeenisiä materiaaleja:

— polyvinyylikloridi (PVC), polyvinylideenikloridi (PVDC), polyvinyyliasetaatti (PVA), polyuretaanit,

— muut polymeerit (myös muun muassa polymeerivaahdot ja kumimateriaali) silikonikumi- ja luonnonlateksipäällysteitä lukuun ottamatta,

— pinnoitteet, liukumista estävät pinnoitteet, pintakäsittelyaineet, siirtokuvat, painatukset,

— liimat, tiivisteaineet, maalit ja musteet.

b) ’pitkäaikaisella kosketuksella ihmisen ihon kanssa’ yli 10 minuutin yhtäjaksoista kosketusta tai satunnaisesti toistuvaa kosketusta yli 30 minuutin ajanjaksolla päivässä.

c) ’lastenhoitotarvikkeella’ kaikkia tuotteita, joiden tarkoitus on helpottaa lapsen nukkumista, rentoutumista, hygieniaa ja syöttämistä tai auttaa lasta imemään.

6. Sovellettaessa 4 kohdan b alakohtaa ’ilma-aluksella’ tarkoitetaan yhtä seuraavista:

a) siviili-ilma-alus, joka on valmistettu asetuksen (EY) N:o 216/2008 nojalla myönnettävän tyyppihyväksyntätodistuksen mukaisesti tai Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) sopimusvaltion kansallisten säännösten nojalla myönnetyn suunnitteluhyväksynnän mukaisesti taikka jolle ICAOn sopimusvaltio on antanut lentokelpoisuustodistuksen Chicagossa 7 päivänä joulukuuta 1944 allekirjoitetun kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 8 nojalla;

b) sotilasilma-alus.

52. Seuraavat ftalaatit (tai muut tämän aineen kattavat CAS- ja EY-numerot)

a) Di-isononyyliftalaatti (DINP)

CAS-nro 28553-12-0 ja 68515-48-0

EY-nro 249-079-5 ja 271-090-9

b) Di-isodekyyliftalaatti (DIDP)

CAS-nro 26761-40-0 ja 68515-49-1

EY-nro 247-977-1 ja 271-091-4

c) Di-n-oktyyliftalaatti (DNOP)

CAS-nro 117-84-0

EY-nro 204-214-7

1.  Ei saa käyttää aineena eikä seoksissa yli 0,1 painoprosentin pitoisuuksina pehmitetyn materiaalin massasta leluissa ja lastenhoitotarvikkeissa, jotka lapsi voi laittaa suuhun. ►C6
2.  Tällaisia leluja tai lastenhoitotarvikkeita, jotka sisältävät näitä ftalaatteja enemmän kuin 0,1 painoprosenttia pehmitetyn materiaalin massasta, ei saa saattaa markkinoille. ◄ ►M30   ◄
4.  Tässä nimikkeessä tarkoitetaan ’lastenhoitotarvikkeella’ kaikkia sellaisia tuotteita, joiden tarkoitus on helpottaa lapsen nukkumista, rentoutumista, hygieniaa ja syöttämistä tai auttaa lasta imemään.

▼M9 —————

54. 2-(2-metoksietoksi)etanoli (DEGME)

CAS-nro 111-77-3

EY-nro 203-906-6

Ei saa 27 päivän kesäkuuta 2010 jälkeen saattaa markkinoille toimitettavaksi yleiseen kulutukseen maalien, maalinpoistoaineiden, puhdistusaineiden, itsestään kiillottavien emulsioiden ja lattian tiivistysaineiden ainesosana pitoisuuksina, jotka ovat 0,1 painoprosenttia tai enemmän.

55. 2-(2-butoksietoksi)etanoli (DEGBE)

CAS-nro 112-34-5

EY-nro 203-961-6

1. Ei saa 27 päivän kesäkuuta 2010 jälkeen saattaa ensimmäistä kertaa markkinoille toimitettavaksi yleiseen kulutukseen ruiskumaalien tai aerosolipakkaukseen pakattujen suihkutettavien puhdistusaineiden aineosana, jos sen pitoisuus on 3 painoprosenttia tai enemmän.

2. DEGBEä sisältäviä ruiskumaaleja ja aerosolipakkaukseen pakattuja suihkutettavia puhdistusaineita, jotka eivät täytä 1 kohdan vaatimuksia, ei saa 27 päivän joulukuuta 2010 jälkeen saattaa markkinoille toimitettavaksi yleiseen kulutukseen.

3. Rajoittamatta aineiden ja seosten luokittelua, pakkaamista ja merkintöjä koskevan yhteisön muun lainsäädännön soveltamista, toimittajien on ennen markkinoille saattamista varmistettava, että maaleissa, jotka ovat muita kuin ruiskumaaleja ja jotka sisältävät DEGBEä pitoisuutena, joka on 3 painoprosenttia tai enemmän ja jotka on saatettu markkinoille toimitettavaksi yleiseen kulutukseen, on 27 päivään joulukuuta 2010 mennessä seuraava maininta näkyvällä, pysyvällä ja selvästi luettavissa olevalla tavalla merkittynä:

”Ei saa käyttää ruiskumaalauslaitteissa. Får ej användas i sprutlackeringsutrustning”.

►M21
56.  Metyleenidifenyylidi-isosyanaatti (MDI)
CAS-nro 26447-40-5
EY-nro 247-714-0
mukaan lukien seuraavat isomeerit:
a)  4,4’-metyleenidifenyylidi-isosyanaatti:
CAS-nro 101-68-8
EY-nro 202-966-0
b)  2,4’-metyleenidifenyylidi-isosyanaatti:
CAS-nro 5873-54-1
EY-nro 227-534-9
c)  2,2’-metyleenidifenyylidi-isosyanaatti:
CAS-nro 2536-05-2
EY-numero 219-799-4 ◄

1. Ei saa 27 päivän joulukuuta 2010 jälkeen saattaa markkinoille toimitettavaksi yleiseen kulutukseen seosten aineosana MDI-pitoisuuksina, jotka ovat 0,1 painoprosenttia tai enemmän, jolleivät toimittajat ole ennen markkinoille saattamista varmistaneet, että pakkauksessa

a) on neuvoston direktiivin 89/686/ETY (*9) vaatimukset täyttävät suojakäsineet

b) rajoittamatta aineiden ja seosten luokittelua, pakkaamista ja merkintöjä koskevan yhteisön muun lainsäädännön soveltamista, on seuraava maininta näkyvällä, pysyvällä ja selvästi luettavissa olevalla tavalla merkittynä:

”— Tuotteen käyttö saattaa aiheuttaa allergisia reaktioita henkilöille, jotka ovat jo herkistyneet di-isosyanaateille.

— Astmaatikkojen ja ihottumasta tai iho-ongelmista kärsivien henkilöiden tulisi välttää kosketusta, myös ihokosketusta, tämän tuotteen kanssa.

— Tuotetta ei pidä käyttää tiloissa, joissa on huono ilmanvaihto, ellei käytetä asianmukaisella kaasusuodattimella varustettua hengityssuojainta (esimerkiksi standardin EN 14387 mukainen A1-tyyppi).

— Personer som redan är känsliga för diisocyanater kan drabbas av allergiska reaktioner vid användning av denna produkt.

— Personer med astma, eksem eller hudproblem bör undvika kontakt, inklusive hudkontakt, med denna produkt.

— Vid dåliga ventilationsförhållanden får denna produkt endast användas tillsammans med en skyddsmask med lämpligt gasfilter (av typen A1 enligt standarden EN 14387).”

2. Poiketen siitä, mitä edellä säädetään, 1 kohdan a alakohtaa ei sovelleta kuumasulaliima-aineisiin.

57. Sykloheksaani

CAS-nro 110-82-7

EY-nro 203-806-2

1. Ei saa 27 päivän kesäkuuta 2010 jälkeen saattaa markkinoille toimitettavaksi yleiseen kulutukseen neopreenipohjaisten kontaktiliimojen ainesosana pitoisuuksina, jotka ovat 0,1 painoprosenttia tai enemmän, pakkauksissa, jotka painavat enemmän kuin 350 g.

2. Sykloheksaania sisältäviä neopreenipohjaisia kontaktiliimoja, jotka eivät täytä 1 kohdan vaatimuksia, ei saa 27 päivän joulukuuta 2010 jälkeen saattaa markkinoille toimitettavaksi yleiseen kulutukseen.

3. Rajoittamatta aineiden ja seosten luokittelua, pakkaamista ja merkintöjä koskevan yhteisön muun lainsäädännön soveltamista, toimittajien on ennen markkinoille saattamista varmistettava, että neopreenipohjaisissa kontaktiliimoissa, jotka sisältävät sykloheksaania pitoisuuksina, jotka ovat 0,1 painoprosenttia tai enemmän, ja jotka on 27 päivän joulukuuta 2010 jälkeen saatettu markkinoille toimitettavaksi yleiseen kulutukseen, on seuraavat maininnat näkyvällä, pysyvällä ja selvästi luettavissa olevalla tavalla merkittynä:

”— Tuotetta ei saa käyttää tiloissa, joissa on huono ilmanvaihto.

— Tuotetta ei saa käyttää kokolattiamaton asennuksessa.

— Denna produkt får ej användas under dåliga ventilationsförhållanden.

— Denna produkt får ej användas vid mattläggning”

58. Ammoniumnitraatti (AN)

CAS-nro 6484-52-2

EY-nro 229-347-8

1. Ei saa 27 päivän kesäkuuta 2010 jälkeen saattaa ensimmäistä kertaa markkinoille aineena eikä seoksissa, joiden typpipitoisuus ammoniumnitraatista laskettuna on yli 28 painoprosenttia, käytettäväksi kiinteänä lannoitteena tai yksi- ja moniravinteisina lannoitteina, jollei lannoite täytä runsastyppisiä ammoniumnitraattilannoitteita koskevia teknisiä säännöksiä, jotka on säädetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2003/2003 (*10) liitteessä III. ►M54 ◄

▼M6

59. Dikloorimetaani

CAS N:o 75-09-2

EY-numero 200-838-9

1. Maalinpoistoaineita, joiden dikloorimetaanipitoisuus on vähintään 0,1 painoprosenttia, ei saa

a) saattaa markkinoille ensimmäistä kertaa toimitettavaksi yleiseen kulutukseen tai ammattikäyttäjille 6 päivän joulukuuta 2010 jälkeen;

b) saattaa markkinoille toimitettavaksi yleiseen kulutukseen tai ammattikäyttäjille 6 päivän joulukuuta 2011 jälkeen;

c) käyttää ammattikäyttäjien toimesta 6 päivän kesäkuuta 2012 jälkeen.

Tässä kohdassa tarkoitetaan

i) ’ammattikäyttäjillä’ kaikkia luonnollisia tai oikeudellisia henkilöitä mukaan lukien työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka poistavat maalia ammatillisessa toiminnassaan teollisuuslaitosten ulkopuolella;

ii) ’teollisuuslaitoksilla’ laitoksia, joissa suoritetaan maalinpoistoa.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot saavat sallia omalla alueellaan ja tiettyä toimintaa varten erityisen koulutuksen saaneiden ammattikäyttäjien toimesta tapahtuvan dikloorimetaania sisältävien maalinpoistoaineiden käytön sekä sallia kyseisten maalinpoistoaineiden saattamisen markkinoille kyseisille ammattikäyttäjille luovuttamista varten.

Tätä poikkeusta soveltavien jäsenvaltioiden on laadittava asianmukaiset säännökset dikloorimetaania sisältäviä maalinpoisto-aineita käyttävien ammattikäyttäjien terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi ja ilmoitettava komissiolle kyseisistä säännöksistä.

Kyseisiin säännöksiin on sisällytettävä vaatimus siitä, että ammattikäyttäjällä on oltava siinä jäsenvaltiossa, jossa ammattikäyttäjä toimii, hyväksytty todistus, tai että ammattikäyttäjällä on oltava muuta kirjallista näyttöä asiasta tai että ammattikäyttäjän on oltava muutoin kyseisen jäsenvaltion hyväksymä, osoituksena saamastaan asianmukaisesta koulutuksesta ja pätevyydestään käyttämään turvallisesti dikloorimetaania sisältäviä maalinpoistoaineita.

Komissio laatii luettelon niistä jäsenvaltioista, jotka ovat soveltaneet tämän kohdan mukaista poikkeusta, ja asettaa sen saataville internetissä.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetusta poikkeuksesta hyötyvä ammattikäyttäjä voi toimia ainoastaan sellaisissa jäsenvaltioissa, jotka ovat soveltaneet kyseistä poikkeusta. Edellä 2 kohdassa tarkoitettuun koulutukseen on sisällyttävä vähintään

a) tietoisuus terveysriskeistä ja niiden arviointi ja hallinta mukaan lukien tieto olemassa olevista korvaavista vaihtoehdoista tai prosesseista, jotka ovat käyttöedellytystensä mukaisesti vähemmän vaarallisia työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle;

b) riittävä ilmanvaihto;

c) asianmukaisten henkilönsuojainten käyttö; henkilönsuojainten on oltava direktiivin 89/686/ETY mukaisia.

Työnantajien ja itsenäisten ammatinharjoittajien on mieluiten korvattava dikloorimetaani sellaisella kemikaalilla tai prosessilla, joka ei käyttöedellytystensä mukaisesti aiheuta riskiä tai joka aiheuttaa pienemmän riskin työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle.

Ammattikäyttäjän on noudatettava kaikkia asianmukaisia turvatoimenpiteitä henkilönsuojainten käyttö mukaan lukien.

4. Rajoittamatta muun työntekijöiden suojelua koskevan yhteisön lainsäädännön soveltamista, maalinpoistoaineita, joiden dikloorimetaanipitoisuus on vähintään 0,1 painoprosenttia, saa käyttää teollisuuslaitoksissa vain vähintään seuraavien edellytysten täyttyessä:

a) tehokas tuuletus kaikissa prosessointitiloissa ja erityisesti märkäprosessointia ja maalinpoiston läpikäyneiden esineiden kuivattamista varten: paikallinen poistotuuletus maalinpoistoaltailla täydennettynä koneellisella ilmanvaihdolla kyseisissä paikoissa altistumisen vähentämiseksi minimiin ja työperäisen altistumisen raja-arvojen noudattamisen varmistamiseksi silloin, kun se on teknisesti mahdollista;

b) toimenpiteet maalinpoistoaltaista haihtumisen vähentämiseksi minimiin mukaan lukien: maalinpoistoaltaat muulloin kuin täytön ja tyhjennyksen aikana peittävät kannet; maalinpoisto-altaiden asianmukaiset täyttö- ja tyhjennysjärjestelyt sekä puhdistusaltaat, joissa on joko vettä tai suolaliuosta, liiallisen liuottimen poistamiseksi tyhjennyksen jälkeen;

c) toimenpiteet maalinpoistoaltaissa tapahtuvaa dikloorimetaanin turvallista käyttöä varten, mukaan lukien pumput ja putket maalinpoistoaineen siirtämiseksi maalinpoistoaltaisiin ja niistä pois sekä asianmukaiset järjestelyt turvallista altaiden puhdistusta ja jätteen poistoa varten;

d) henkilönsuojaimet, jotka ovat direktiivin 89/686/ETY mukaisia ja joihin sisältyvät asianmukaiset suojakäsineet, suojalasit sekä suojapuvut sekä asianmukaiset hengityssuojaimet silloin, kun työperäisen altistuksen raja-arvojen noudattaminen ei muulla tapaa ole mahdollista;

e) kyseisten välineiden käyttöä koskeva riittävä tieto, perehdytys ja koulutus työntekijöille.

5. Rajoittamatta vaarallisten aineiden ja seosten luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskevien muiden yhteisön säännösten soveltamista, maalinpoistoaineissa, joiden dikloorimetaanipitoisuus on vähintään 0,1 painoprosenttia, on 6 päivään joulukuuta 2011 mennessä oltava näkyvästi ja pysyvällä ja selvästi luettavissa olevalla tavalla merkittynä seuraava maininta:

”Rajoitettu teollisuuskäyttöön ja tietyissä EU:n jäsenvaltioissa hyväksynnän saaneiden ammattikäyttäjien käyttöön – tarkistakaa, missä käyttö on sallittu.”

▼M12

60. Akryyliamidi

CAS-nro 79-06-1

Ei saa saattaa markkinoille eikä käyttää aineena tai seosten aineosana 0,1 painoprosentin tai sen ylittävinä pitoisuuksina saumaus- ja tiivistyslaasteissa 5 päivän marraskuuta 2012 jälkeen.

▼M16

61. Dimetyylifumaraatti

CAS-nro 624-49-7

EC 210-849-0

Ei saa käyttää esineissä tai niiden osissa yli 0,1 mg/kg pitoisuuksina.

Ei saa saattaa markkinoille dimetyylifumaraattia yli 0,1 mg/kg pitoisuuksina sisältäviä esineitä tai niiden osia.

▼M20

62.

а) Fenyylielohopea-asetaatti

EY-nro: 200-532-5

CAS-nro: 62-38-4

b) Fenyylielohopeapropionaatti

EY-nro: 203-094-3

CAS-nro: 103-27-5

c) Fenyylielohopea-2-etyyliheksanoaatti

EY-nro: 236-326-7

CAS-nro: 13302-00-6

d) Fenyylielohopeaoktanoaatti

EY-nro: -

CAS-nro: 13864-38-5

e) Fenyylielohopeaneodekanoaatti

EY-nro: 247-783-7

CAS-nro: 26545-49-3

1. Ei saa käyttää tai saattaa markkinoille tai käyttää aineina tai seoksissa 10 päivän lokakuuta 2017 jälkeen, jos elohopeapitoisuus seoksissa on suurempi tai yhtä suuri kuin 0,01 painoprosenttia.

2. Yhtä tai useampaa näistä aineista sisältäviä esineitä tai niiden osia ei saa saattaa markkinoille 10 päivän lokakuuta 2012 jälkeen, jos elohopeapitoisuus esineissä tai niiden osissa on suurempi tai yhtä suuri kuin 0,01 painoprosenttia.

▼M18

63. Lyijy

CAS-nro 7439-92-1

EY-nro 231-100-4

ja lyijy-yhdisteet

1.  Ei saa saattaa markkinoille eikä käyttää missään korun yksittäisessä osassa, jos lyijypitoisuus (metallina ilmaistuna) kyseisessä osassa on vähintään 0,05 painoprosenttia.
2.  Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi:
i)  ’koruilla’ tarkoitetaan koruja ja jäljitelmäkoruja mukaan luettuna hiuskoristeet, ja niihin kuuluvat
a)  rannerenkaat, kaulanauhat ja sormukset,
b)  lävistyskorut,
c)  rannekellot ja rannekorut,
d)  rintaneulat ja kalvosinnapit.
ii)  ’millään yksittäisellä osalla’ tarkoitetaan korun valmistusmateriaaleja ja yksittäisiä rakenneosia.
3.  Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan myös yksittäisiin osiin, kun niitä saatetaan markkinoille tai käytetään korujen valmistuksessa.
4.  Edellä olevaa 1 kohtaa ei poikkeuksellisesti sovelleta
a)  kristallilasiin sellaisena kuin se on määritelty neuvoston direktiivin 69/493/ETY (*14) liitteessä I (luokat 1, 2, 3 ja 4);
b)  ranne- ja taskukellojen sisällä kuluttajien ulottumattomissa oleviin koneiston osiin;
c)  ei-synteettisiin tai rekonstruoituihin jalo- ja puolijalokiviin (CN-koodi 7103 , sellaisena kuin se on vahvistettuna asetuksessa (ETY) N:o 2658/87), ellei niitä ole käsitelty lyijyllä tai lyijy-yhdisteillä tai näitä aineita sisältävillä seoksilla;
d)  emaleihin, joilla tarkoitetaan lasiintuvia seoksia, jotka saadaan fuusioimalla, lasittamalla tai sintraamalla vähintään 500 °C:ssa sulatettuja mineraaleja.
5.  Poiketen siitä, mitä säädetään, 1 kohtaa ei sovelleta koruihin, jotka saatetaan markkinoille ensimmäisen kerran ennen 9 päivää lokakuuta 2013, eikä koruihin, jotka on valmistettu ennen 10 päivää joulukuuta 1961. ►M31
6.  Komissio arvioi 9 päivään lokakuuta 2017 mennessä uudelleen tämän nimikkeen 1–5 kappaleen uuden tieteellisen tiedon perusteella, mukaan luettuna vaihtoehtojen saatavuus sekä lyijyn migraatio 1 kohdassa tarkoitetuista esineistä, ja muuttaa nimikettä tarvittaessa. ◄ ►M31
7.  Ei saa saattaa markkinoille eikä käyttää yleiseen kulutukseen toimitettavissa esineissä, jos lyijypitoisuus (metallina ilmaistuna) kyseisissä esineissä tai niiden kosketettavissa olevissa osissa on suurempi tai yhtä suuri kuin 0,05 painoprosenttia ja jos lapset voivat viedä kyseiset esineet tai niiden kosketettavissa olevat osat suuhunsa tavanomaisissa tai kohtuudella ennakoitavissa käyttöolosuhteissa.
Rajoitusta ei sovelleta, jos voidaan osoittaa että lyijyä vapautuu tällaisesta esineestä tai sen kosketettavissa olevasta osasta, päällystetystä tai päällystämättömästä, enintään 0,05 μg/cm2 tunnissa (vastaa arvoa 0,05 μg/g/h) ja että päällystettyjen esineiden päällyste riittää varmistamaan, ettei kyseinen arvo ylity vähintään kahden vuoden aikana esineen tavanomaisissa tai kohtuudella ennakoitavissa käyttöolosuhteissa.
Tätä kohtaa sovellettaessa katsotaan, että lapset voivat viedä esineen tai sen kosketettavissa olevan osan suuhunsa, jos esine tai osa on jossakin suunnassa pienempi kuin 5 cm tai siinä on sen kokoinen irrotettava tai esiin työntyvä osa.
8.  Edellä olevaa 7 kohtaa ei poikkeuksellisesti sovelleta
a)  edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin koruihin
b)  kristallilasiin sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 69/493/ETY liitteessä I (luokat 1, 2, 3 ja 4)
c)  ei-synteettisiin tai rekonstruoituihin jalo- ja puolijalokiviin (CN-koodi 7103 , sellaisena kuin se on vahvistettuna asetuksessa (ETY) N:o 2658/87), ellei niitä ole käsitelty lyijyllä tai lyijy-yhdisteillä tai näitä aineita sisältävillä seoksilla
d)  emaleihin, joilla tarkoitetaan lasiintuvia seoksia, jotka saadaan fuusioimalla, lasittamalla tai sintraamalla vähintään 500 °C:ssa sulatettuja mineraaleja
e)  avaimiin ja lukkoihin riippulukot mukaan luettuina
f)  soittimiin
g)  messinkiseoksia sisältäviin esineisiin ja niiden osiin, jos lyijypitoisuus (metallina ilmaistuna) messinkiseoksessa on enintään 0,5 painoprosenttia
h)  kirjoitusvälineiden teriin
i)  uskonnonharjoittamiseen tarkoitettuihin esineisiin
j)  kannettaviin sinkki-hiiliparistoihin ja nappiparistoihin
k)  esineisiin, jotka kuuluvat seuraavien soveltamisalaan:
i)  direktiivi 94/62/EY
ii)  asetus (EY) N:o 1935/2004
iii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/48/EY (*15)
iv)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/65/EU (*16)
9.  Komissio arvioi 1 päivään heinäkuuta 2019 mennessä uudelleen tämän nimikkeen 7 kohdan ja 8 kohdan e, f, i ja j alakohdan uuden tieteellisen tiedon perusteella, mukaan luettuna vaihtoehtojen saatavuus sekä lyijyn migraatio 7 kohdassa tarkoitetuista esineistä samoin kuin päällysteen eheyttä koskeva vaatimus, ja muuttaa nimikettä tarvittaessa.
10.  Poiketen siitä, mitä säädetään, 7 kohtaa ei sovelleta esineisiin, jotka saatetaan markkinoille ensimmäisen kerran ennen 1 päivää kesäkuuta 2016. ◄ ►M63
11.  Kumpikin seuraavista on kielletty 15 päivän helmikuuta 2023 jälkeen kosteikkoalueilla ja 100 metrin säteellä kosteikkoalueista:
a)  sellaisten haulien ampuminen, joiden lyijypitoisuus (metallina ilmaistuna) on suurempi tai yhtä suuri kuin 1 painoprosenttia;
b)  tällaisten haulien kantaminen silloin, kun tämä tapahtuu kosteikkoalueilla ampumisen aikana tai osana kosteikkoalueilla ampumassa käymistä.
Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa
a)  ”100 metrin säteellä kosteikkoalueesta” tarkoittaa 100 metrin tai sitä lyhyemmällä etäisyydellä poispäin mistä tahansa kosteikkoalueen ulkorajan kohdasta;
b)  ”ampumisella kosteikkoalueella” tarkoitetaan ampumista kosteikkoalueilla tai 100 metrin säteellä kosteikkoalueesta;
c)  jos henkilö kantaa hauleja kosteikkoalueella tai 100 metrin säteellä kosteikkoalueesta ampumisen aikana tai osana ampumassa käymistä, kyseisen ampumisen katsotaan olevan kosteikkoalueella ampumista, paitsi jos kyseinen henkilö voi osoittaa, että kyseessä oli jonkinlainen muunlainen ammunta.
Ensimmäisessä alakohdassa säädettyä rajoitusta ei sovelleta jäsenvaltiossa, jos jäsenvaltio ilmoittaa komissiolle 12 kohdan mukaisesti, että se aikoo käyttää mainitussa kohdassa annettua mahdollisuutta.
12.  Jos yhteensä vähintään 20 prosenttia jäsenvaltion alueesta aluevesiä lukuun ottamatta on kosteikkoalueita, kyseinen jäsenvaltio voi 11 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyn rajoituksen sijasta kieltää koko alueellaan 15 päivästä helmikuuta 2024 alkaen seuraavat:
a)  sellaisten haulien markkinoille saattaminen, joiden lyijypitoisuus (metallina ilmaistuna) on suurempi tai yhtä suuri kuin 1 painoprosenttia;
b)  tällaisten haulien ampuminen;
c)  tällaisten haulien kantaminen ampumisen aikana tai osana ampumassa käymistä.
Jäsenvaltion, joka aikoo käyttää ensimmäisessä alakohdassa annettua mahdollisuutta, on ilmoitettava aikeestaan komissiolle viimeistään 15 päivänä elokuuta 2021. Jäsenvaltion on toimitettava hyväksymänsä kansalliset toimenpiteet kirjallisina komissiolle viipymättä ja joka tapauksessa viimeistään 15 päivänä elokuuta 2023. Komissio asettaa viipymättä julkisesti saataville kaikki tällaiset vastaanottamansa ilmoitukset ja kansalliset toimenpiteet.
13.  Edellä 11 ja 12 kohdassa tarkoitetaan:
a)  ”kosteikkoalueella” erilaisia vesi- ja rantaruohikoita ja soita tai vesiä, luonnollisia tai keinotekoisia, pysyviä tai tilapäisiä, seisovia tai virtaavia, makeita, murtovesiä tai suolaisia vesiä, mukaan luettuna merialueet, joiden syvyys laskuveden aikana ei ylitä kuutta metriä;
b)  ”hauleilla” pieniä kuulia, joita käytetään tai jotka on tarkoitettu käytettäviksi haulikon yhdessä haulilatauksessa tai patruunassa;
c)  ”haulikolla” sileäpiippuista asetta, lukuun ottamatta ilmakiväärejä;
d)  ”ampumisella” mitä tahansa haulikolla tapahtuvaa ampumista;
e)  ”kantamisella” kantamista henkilön mukana tai kantamista tai kuljettamista millä tahansa muulla tavalla;
f)  määritettäessä, kantaako hauleja kantava henkilö niitä ”osana ampumassa käymistä”,
i)  on otettava huomioon kaikki asiaan liittyvät olosuhteet;
ii)  hauleja kantavan henkilön ei välttämättä tarvitse olla sama henkilö, joka suorittaa ampumisen.
14.  Jäsenvaltiot voivat pitää voimassa kansalliset ympäristön tai ihmisten terveyden suojelua koskevat säännökset, jotka ovat voimassa 15 päivänä helmikuuta 2021 ja joilla rajoitetaan lyijyn käyttöä hauleissa tiukemmin kuin 11 kohdassa säädetään.
Jäsenvaltion on viipymättä toimitettava nämä kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle. Komissio asettaa viipymättä julkisesti saataville kaikki tällaiset vastaanottamansa kansalliset toimenpiteet. ◄ ►M72
15.  Ei saa saattaa markkinoille eikä käyttää esineissä, jotka on valmistettu vinyylikloridin polymeereistä tai kopolymeereistä (PVC), jos lyijypitoisuus on yhtä suuri tai suurempi kuin 0,1 painoprosenttia PVC-materiaalista.
16.  Edellä olevaa 15 kohtaa sovelletaan 29 päivästä marraskuuta 2024.
17.  Poiketen siitä, mitä edellä säädetään, 15 kohtaa ei sovelleta kierrätettyä pehmeää PVC:tä sisältäviin PVC-esineisiin ennen 28 päivää toukokuuta 2025.
18.  Poiketen siitä, mitä edellä säädetään, 15 kohtaa ei sovelleta seuraaviin kierrätettyä jäykkää PVC:tä sisältäviin PVC-esineisiin ennen 28 päivää toukokuuta 2033, jos lyijypitoisuus on pienempi kuin 1,5 prosenttia kierrätetyn jäykän PVC:n painosta:
a)  ulkokäyttöön tarkoitetut profiilit ja levyt rakennuksissa ja maa- ja vesirakennuskohteissa, lukuun ottamatta terasseja
b)  terasseihin tarkoitetut profiilit ja levyt sillä edellytyksellä, että kierrätettyä PVC:tä käytetään välikerroksessa ja että se on kokonaan peitetty PVC:stä tai muusta materiaalista, joka sisältää lyijyä alle 0,1 painoprosenttia, valmistetulla kerroksella
c)  suljettuihin tiloihin tai onteloihin tarkoitetut profiilit ja levyt rakennuksissa ja maa- ja vesirakennuskohteissa (kun pääsy tiloihin on estetty tavanomaisessa käytössä huoltotoimia lukuun ottamatta, esimerkiksi kaapelikanavat)
d)  rakennusten sisätiloihin tarkoitetut profiilit ja levyt sillä edellytyksellä, että profiilin tai levyn koko se pinta, joka asennuksen jälkeen suuntautuu rakennuksen oleskelutiloihin päin, valmistetaan käyttäen PVC:tä tai muuta materiaalia, joka sisältää lyijyä alle 0,1 painoprosenttia
e)  monikerroksiset putket (lukuun ottamatta juomavesiputkia) sillä edellytyksellä, että kierrätettyä PVC:tä käytetään välikerroksessa ja että se on kokonaan peitetty PVC:stä tai muusta materiaalista, joka sisältää lyijyä alle 0,1 painoprosenttia, valmistetulla kerroksella
f)  liitososat, eivät kuitenkaan juomavesiputkiin tarkoitetut.
Edellä a–d alakohdassa tarkoitetuista esineryhmistä talteen otettua jäykkää PVC:tä saa 28 päivästä toukokuuta 2026 käyttää ainoastaan näihin ryhmiin kuuluvien uusien esineiden valmistukseen.
Kun kyse on kierrätettyä jäykkää PVC:tä sisältävistä PVC-esineistä, joiden lyijypitoisuus on yhtä suuri tai suurempi kuin 0,1 prosenttia PVC-materiaalin painosta, esineiden toimittajien on ennen tällaisten esineiden markkinoille saattamista varmistettava, että niissä on seuraava näkyvä, helposti luettava ja pysyvä merkintä: ”Sisältää ≥ 0,1 % lyijyä”. Jos merkintää ei esineen luonteen vuoksi voida tehdä esineeseen, se on tehtävä sen pakkaukseen.
Kierrätettyä jäykkää PVC:tä sisältävien PVC-esineiden toimittajien on toimitettava pyynnöstä kansallisille valvontaviranomaisille asiakirjanäyttöä sellaisten väitteiden tueksi, joiden mukaan kyseisten esineiden sisältämä PVC on alkuperältään kierrätettyä. Kun nämä väitteet koskevat unionissa valmistettuja PVC-esineitä, niiden tueksi voidaan esittää todistuksia, jotka on myönnetty materiaalin jäljitettävyyden ja kierrätetyn sisällön todistamiseen käytettävien järjestelyjen puitteissa; tällaisia ovat esimerkiksi standardin EN 15343:2007 tai vastaavien tunnustettujen standardien mukaisesti kehitetyt järjestelyt. Kun väitteet koskevat maahantuotujen esineiden sisältämän PVC:n kierrätettyä alkuperää, mukana on seurattava riippumattoman kolmannen osapuolen antama todistus, joka antaa vastaavan osoituksen jäljitettävyydestä ja kierrätetystä sisällöstä.
Komissio tarkastelee tätä kohtaa 28 päivään toukokuuta 2028 mennessä uudelleen uuden tieteellisen tiedon valossa ja muuttaa sitä tarvittaessa.
19.  Poiketen siitä, mitä edellä säädetään, 15 kohtaa ei sovelleta
a)  lyijyakkujen PVC-silikaerottimiin 28 päivään toukokuuta 2033 saakka;
b)  edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin esineisiin 2–5 kohdan mukaisesti ja 7 kohdassa tarkoitettuihin esineisiin 8 ja 10 kohdan mukaisesti;
c)  esineisiin, jotka kuuluvat seuraavien soveltamisalaan:
i)  asetus (EY) N:o 1935/2004;
ii)  direktiivi 2011/65/EU;
iii)  direktiivi 94/62/EY;
iv)  direktiivi 2009/48/EY.
20.  Poiketen siitä, mitä edellä säädetään, 15 kohtaa ei sovelleta PVC-esineisiin, jotka saatetaan markkinoille 28 päivään marraskuuta 2024 mennessä. ◄

▼M27

64. 1,4-diklooribentseeni

CAS-numero 106-46-7

EY-numero 203-400-5

Ei saa saattaa markkinoille eikä käyttää aineena tai seoksen aineosana pitoisuutena, joka on 1 painoprosentti tai enemmän, jos aine tai seos saatetaan markkinoille käytettäväksi tai sitä käytetään ilmanraikastajana tai hajunpoistajana WC-tiloissa, kodeissa, toimistoissa tai muissa julkisissa sisätiloissa.

▼M38

65. Epäorgaaniset ammoniumsuolat

1. Ei saa 14. heinäkuuta 2018 jälkeen saattaa markkinoille tai käyttää sellueristeseoksissa tai sellueriste-esineissä, jos kyseisistä seoksista tai esineistä vapautuvat ammoniakkipäästöt aiheuttavat tilavuuspitoisuuden, joka on 3 ppm (2,12 mg/m3) tai suurempi 4 kohdassa määritellyissä testiolosuhteissa.

Epäorgaanisia ammoniumsuoloja sisältävän sellueristeseoksen toimittajan on ilmoitettava vastaanottajalle tai kuluttajalle sellueristeseoksen enimmäiskuormitus ilmaistuna paksuutena ja tiheytenä.

Epäorgaanisia ammoniumsuoloja sisältävän sellueristeseoksen jatkokäyttäjän on huolehdittava siitä, että toimittajan ilmoittamaa sallittua enimmäiskuormitusta ei ylitetä.

2. Edellä sanotusta poiketen 1 kohtaa ei sovelleta sellaisten sellueristeseosten markkinoille saattamiseen, jotka on yksinomaan tarkoitettu käytettäväksi sellueriste-esineiden valmistuksessa, eikä kyseisten seosten käyttöön sellueriste-esineiden valmistuksessa.

3. Sellaisessa jäsenvaltiossa, jossa 14. heinäkuuta 2016 on käytössä kansallisia väliaikaisia toimenpiteitä, jotka komissio on hyväksynyt 129 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, 1 ja 2 kohdan säännöksiä sovelletaan kyseisestä päivästä.

4. Edellä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa vahvistetun päästörajan noudattaminen on osoitettava teknisen eritelmän CEN/TS 16516 mukaisesti mukautettuna seuraavasti:

a) testin pituuden on oltava 28 vuorokauden asemesta vähintään 14 vuorokautta;

b) ammoniakkikaasupäästö on mitattava vähintään kerran päivässä koko testin ajan;

c) päästörajaa ei saa saavuttaa eikä ylittää missään testin aikana tehdyssä mittauksessa;

d) suhteellisen kosteuden on oltava 50 prosentin asemesta 90 prosenttia;

e) ammoniakkikaasupäästön mittaamiseksi on käytettävä soveltuvaa menetelmää;

f) kuormitus, ilmaistuna paksuutena ja tiheytenä, on kirjattava otettaessa näytteitä testattavista sellueristeseoksista tai -esineistä.

▼M40

66. Bisfenoli A

CAS-nro 80-05-7

EY-nro 201-245-8

Ei saa saattaa markkinoille lämpöpaperissa pitoisuutena, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin 0,02 painoprosenttia, 2 päivän tammikuuta 2020.

▼M61 —————

▼M66

68. Suoraketjuiset ja haarautuneet perfluorikarboksyylihapot, jotka ovat muotoa CnF2n+1-C(= O)OH, jossa n = 8, 9, 10, 11, 12 tai 13 (C9–C14-PFCA-yhdisteet),

myös niiden suolat ja kaikki niiden yhdistelmät;

Kaikki C9–C14-PFCA-yhdisteiden kanssa samankaltaiset aineet, joissa on perfluoriryhmä, joka on muotoa CnF2n+1- ja joka on suoraan kiinnittyneenä toiseen hiiliatomiin ja jossa n = 8, 9, 10, 11, 12 tai 13, myös niiden suolat ja kaikki niiden yhdistelmät;

Kaikki C9–C14-PFCA-yhdisteiden kanssa samankaltaiset aineet, joissa on yhtenä rakenneosana perfluoriryhmä, joka on muotoa CnF2n+1- ja joka ei ole suoraan kiinnittyneenä toiseen hiiliatomiin ja jossa n = 9, 10, 11, 12, 13 tai 14, myös niiden suolat ja kaikki niiden yhdistelmät.

Seuraavat aineet jätetään tämän määrityksen ulkopuolelle:

— CnF2n+1-X, jossa X = F, Cl, tai Br

— jossa n = 9, 10, 11, 12, 13 tai 14, myös kaikki niiden yhdistelmät;

— CnF2n+1-C(= O)OX’, jossa n > 13 ja X’ = mikä tahansa ryhmä, myös suolat.

______________________________

1. Ei saa valmistaa tai saattaa markkinoille aineena sellaisenaan 25 päivästä helmikuuta 2023 lähtien.

2. Ei saa 25 päivästä helmikuuta 2023 lähtien käyttää tai saattaa markkinoille:

a) toisen aineen ainesosana;

b) seoksessa;

c) esineessä,

paitsi jos C9–C14-PFCA-yhdisteiden ja niiden suolojen yhteenlaskettu pitoisuus aineessa, seoksessa tai esineessä on alle 25 ppb tai C9–C14-PFCA-yhdisteiden kanssa samankaltaisten aineiden yhteenlaskettu pitoisuus on alle 260 ppb.

3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, C9–C14-PFCA-yhdisteiden, niiden suolojen ja C9–C14-PFCA-yhdisteiden kanssa samankaltaisten aineiden yhteenlasketun pitoisuuden raja-arvon on oltava 10 ppm, kun niitä esiintyy aineessa, jota käytetään kuljetettavana erotettuna välituotteena, jos tämän asetuksen 18 artiklan 4 kohdan a–f alakohdan ehdot täyttyvät sellaisten fluorikemikaalien valmistuksessa, joiden perfluoratussa hiiliketjussa on enintään kuusi atomia. Komissio tarkastelee tätä rajaa uudelleen viimeistään 25 päivänä elokuuta 2023.

4. Edellä olevaa 2 kohtaa sovelletaan 4 päivästä heinäkuuta 2023

i) öljyä ja vettä hylkiviin tekstiileihin, joilla suojellaan työntekijöitä heidän terveydelleen ja turvallisuudelleen riskejä aiheuttavilta vaarallisilta nesteiltä;

ii) polytetrafluoroetyleenin (PTFE) ja polyvinylideenifluoridin (PVDF) valmistukseen seuraavien tuotantoa varten:

— korkean suorituskyvyn korroosionkestävät kaasusuodatinkalvot, vesisuodatinkalvot ja kalvot lääkinnällisiin tekstiileihin;

— teollisuuden hukkalämmönvaihdinlaitteistot;

— teolliset tiivistysaineet, joilla voidaan estää haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja PM 2,5 -hiukkasten vuoto.

5. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, C9–C14-PFCA-yhdisteiden, niiden suolojen ja C9–C14-PFCA-yhdisteiden kanssa samankaltaisten aineiden käyttö sallitaan 4 päivään heinäkuuta 2025 saakka seuraavissa käyttökohteissa:

i) fotolitografia tai syövytysmenetelmät puolijohteiden valmistuksessa;

ii) filmien valokuvapinnoitteet;

iii) invasiiviset ja implantoitavat lääkinnälliset laitteet;

iv) liikkuvissa ja kiinteissä jo asennetuissa järjestelmissä oleva sammutusvaahto, joka on tarkoitettu nestemäisen polttoaineen höyryjen tukahduttamiseen ja nestemäisen polttoaineen palojen sammuttamiseen (luokan B palot), seuraavin edellytyksin:

— sammutusvaahtoa, joka sisältää tai saattaa sisältää C9–C14-PFCA-yhdisteitä, niiden suoloja tai C9–C14-PFCA-yhdisteiden kanssa samankaltaisia aineita, ei käytetä koulutukseen;

— sammutusvaahtoa, joka sisältää tai saattaa sisältää C9–C14-PFCA-yhdisteitä, niiden suoloja tai C9–C14-PFCA-yhdisteiden kanssa samankaltaisia aineita, ei käytetä testaukseen, paitsi jos kaikki päästöt eristetään;

— 1 päivästä tammikuuta 2023 C9–C14-PFCA-yhdisteitä, niiden suoloja tai C9–C14-PFCA-yhdisteiden kanssa samankaltaisia aineita sisältävän tai mahdollisesti sisältävän sammutusvaahdon käyttö on sallittua vain paikoissa, joissa kaikki päästöt voidaan eristää;

— sammutusvaahdon varastoja, jotka sisältävät tai saattavat sisältää C9–C14-PFCA-yhdisteitä, niiden suoloja tai C9–C14-PFCA-yhdisteiden kanssa samankaltaisia aineita, käsitellään asetuksen (EU) 2019/1021 5 artiklan mukaisesti.

6. Edellä olevan 2 kohdan c alakohtaa ei sovelleta esineisiin, jotka on saatettu markkinoille ennen 25 päivää helmikuuta 2023.

7. Edellä olevaa 2 kohtaa ei sovelleta paineistettujen inhalaatiosumuttimien säiliöiden pinnoitteisiin ennen 25 päivää elokuuta 2028.

8. Edellä olevan 2 kohdan c alakohtaa sovelletaan 31 päivästä joulukuuta 2023

a) puolijohteisiin sellaisenaan;

b) puolivalmiiden ja valmiiden elektroniikkalaitteiden sisältämiin puolijohteisiin.

9. Edellä olevan 2 kohdan c alakohtaa sovelletaan 31 päivästä joulukuuta 2030 puolijohteisiin, joita käytetään sellaisten valmiiden elektroniikkalaitteiden varaosissa, jotka on saatettu markkinoille ennen 31 päivää joulukuuta 2023.

10. ►C11 Edellä 2 kohdassa tarkoitettu raja-arvo on 25 päivään elokuuta 2024 saakka 2 000 ppb perfluorialkoksiryhmiä sisältävissä fluorimuoveissa ja fluoroelastomeereissä olevien C9–C14-PFCA-yhdisteiden yhteenlasketulle pitoisuudelle. Raja-arvo on 26 päivästä elokuuta 2024 alkaen 100 ppb perfluorialkoksiryhmiä sisältävissä fluorimuoveissa ja fluoroelastomeereissä olevien C9–C14-PFCA-yhdisteiden yhteenlasketulle pitoisuudelle. ◄ Perfluorialkoksiryhmiä sisältävien fluorimuovien ja fluoroelastomeerien valmistuksen ja käytön aikana on vältettävä kaikkia C9–C14-PFCA-yhdisteiden päästöjä, tai jos se ei ole mahdollista, niitä on vähennettävä niin paljon kuin se on teknisesti ja käytännössä mahdollista. Tätä poikkeusta ei sovelleta 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin esineisiin. Komissio tarkastelee tätä poikkeusta uudelleen viimeistään 25 päivänä elokuuta 2024.

11. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu raja-arvo on 1 000 ppb kaikkien C9–C14-PFCA-yhdisteiden yhteenlasketulle pitoisuudelle, jos niitä esiintyy PTFE-mikropulvereissa, jotka valmistetaan ionisoivalla säteilytyksellä tai lämpöhajoamisella, tai teollisuus- ja ammattikäyttöön tarkoitetuissa seoksissa ja esineissä, jotka sisältävät PTFE-mikropulvereita. PTFE-mikropulvereiden valmistuksen ja käytön aikana on vältettävä kaikkia C9–C14-PFCA-yhdisteiden päästöjä, tai jos se ei ole mahdollista, niitä on vähennettävä niin paljon kuin se on teknisesti ja käytännössä mahdollista. Komissio tarkastelee tätä poikkeusta uudelleen viimeistään 25 päivänä elokuuta 2024.

12. Tässä nimikkeessä C9–C14-PFCA-yhdisteiden kanssa samankaltaisilla aineilla tarkoitetaan aineita, joiden katsotaan molekyylirakenteensa vuoksi voivan hajota tai muuntua C9–C14-PFCA-yhdisteiksi.

▼C8

69. Metanoli

CAS-numero 67-56-1

EY-numero 200-659-6

Ei saa 9. toukokuuta 2019 jälkeen saattaa markkinoille yleiseen kulutukseen tuulilasin pesu- ja jäänpoistonesteissä pitoisuutena, joka on 0,6 painoprosenttia tai suurempi.

▼M77

70.

Oktametyylisyklotetrasiloksaani (D4)

CAS-nro 556-67-2

EY-nro 209-136-7

Dekametyylisyklopentasiloksaani (D5)

CAS-nro 541-02-6

EY-nro 208-764-9

Dodekametyylisykloheksasiloksaani (D6)

CAS-nro 540-97-6

EY-nro 208-762-8

1. Ei saa saattaa markkinoille

a) sellaisenaan,

b) muiden aineiden aineosana tai

c) seoksissa,

jos kyseisen aineen pitoisuus on 0,1 painoprosenttia tai suurempi, 6 päivän kesäkuuta 2026 jälkeen.

2. Ei saa käyttää liuottimena tekstiilien, nahan ja turkiksen kemiallisessa pesussa 6 päivän kesäkuuta 2026 jälkeen.

3. Poikkeukset:

a) poispestävien kosmeettisten valmisteiden sisältämän D4:n ja D5:n osalta 1 kohdan c alakohtaa sovelletaan 31 päivän tammikuuta 2020 jälkeen.

Tässä kohdassa ”poispestävillä kosmeettisilla valmisteilla” tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1223/2009 (*30) 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määriteltyjä kosmeettisia valmisteita, jotka tavanomaisissa käyttöolosuhteissa pestään pois vedellä käytön jälkeen;

b) kaikkiin muihin kuin 3 kohdan a alakohdassa mainittuihin kosmeettisiin valmisteisiin 1 kohtaa sovelletaan 6 päivän kesäkuuta 2027 jälkeen;

c) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/745 (*28) 1 artiklan 4 kohdassa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/746 (*27) 1 artiklan 2 kohdassa määriteltyjen laitteiden osalta 1 kohtaa sovelletaan 6 päivän kesäkuuta 2031 jälkeen;

d) direktiivin 2001/83/EY 1 artiklan 2 alakohdassa määriteltyjen lääkkeiden ja asetuksen (EU) 2019/6 (*24) 4 artiklan 1 kohdassa määriteltyjen eläinlääkkeiden osalta 1 kohtaa sovelletaan 6 päivän kesäkuuta 2031 jälkeen;

e) tekstiilien, nahan ja turkiksen kemiallisessa pesussa liuottimena käytettävän D5:n osalta 1 ja 2 kohtaa sovelletaan 6 päivän kesäkuuta 2034 jälkeen.

4. Poiketen siitä, mitä edellä säädetään, 1 kohtaa ei sovelleta seuraaviin:

a) D4:n, D5:n ja D6:n saattaminen markkinoille seuraaviin teollisuuskäyttöihin:

— monomeerinä silikonipolymeerin tuotannossa;

— välituotteena muiden piipohjaisten aineiden tuotannossa;

— monomeerinä polymerisaatiossa;

— seosten formuloinnissa tai (uudelleen)pakkaamisessa;

— esineiden tuotannossa;

— muiden kuin metallipintojen käsittelyssä;

b) D5:n ja D6:n saattaminen markkinoille käytettäväksi asetuksen (EU) 2017/745 1 artiklan 4 kohdassa määriteltyinä laitteina arpien ja haavojen hoitoon, haavojen ehkäisemiseen ja avanteiden hoitoon;

c) D5:n saattaminen markkinoille ammattikäyttöön taide- ja antiikkiesineiden puhdistamisessa tai restauroinnissa.

d) D4:n, D5:n ja D6:n saattaminen markkinoille käytettäväksi laboratorioreagenssina valvotuissa olosuhteissa toteutetussa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.

5. Poiketen siitä, mitä edellä säädetään, 1 kohdan b alakohtaa ei sovelleta D4:n, D5:n ja D6:n saattamiseen markkinoille:

— silikonipolymeerin ainesosana sellaisenaan;

— silikonipolymeerin ainesosana seoksessa, jolle on myönnetty poikkeus 6 kohdan nojalla.

6. Poiketen siitä, mitä edellä säädetään, 1 kohdan c alakohtaa ei sovelleta sellaisten seosten saattamiseen markkinoille, jotka sisältävät D4:ää, D5:tä tai D6:ta silikonipolymeerien jääminä, seuraavin edellytyksin:

a) D4, D5 tai D6 enintään 1 painoprosentin pitoisuutena kyseisen aineen osalta seoksessa, joka on tarkoitettu käytettäväksi adheesioon, tiivistämiseen, liimaamiseen ja valamiseen;

b) D4 enintään 0,5 painoprosentin pitoisuutena tai D5 tai D6 enintään 0,3 painoprosentin pitoisuutena kumman tahansa aineen osalta seoksessa, joka on tarkoitettu käytettäväksi suojapinnoitteina (mukaan lukien laivamaalit);

c) D4, D5 tai D6 enintään 0,2 painoprosentin pitoisuutena kyseisen aineen osalta seoksessa, joka on tarkoitettu käytettäväksi asetuksen (EU) 2017/745 1 artiklan 4 kohdassa ja asetuksen (EU) 2017/746 1 artiklan 2 kohdassa määriteltyinä laitteina, ei kuitenkaan 6 kohdan d alakohdassa tarkoitettuina laitteina;

d) D5 enintään 0,3 painoprosentin pitoisuutena seoksessa tai D6 enintään 1 painoprosentin pitoisuutena seoksessa, joka on tarkoitettu käytettäväksi asetuksen (EU) 2017/745 1 artiklan 4 kohdassa määriteltyinä laitteina hammasmallien valmistamiseksi;

e) D4 enintään 0,2 painoprosentin pitoisuutena tai D5 tai D6 enintään 1 painoprosentin pitoisuutena kumman tahansa aineen osalta seoksessa, joka on tarkoitettu käytettäväksi hevosenkenkien silikonipohjallisina tai hevosenkenkinä;

f) D4, D5 tai D6 enintään 0,5 painoprosentin pitoisuutena kyseisen aineen osalta seoksessa, joka on tarkoitettu käytettäväksi adheesionedisteenä;

g) D4, D5 tai D6 enintään 1 painoprosentin pitoisuutena kyseisen aineen osalta seoksessa, joka on tarkoitettu käytettäväksi 3D-tulostukseen;

h) D5 enintään 1 painoprosentin pitoisuutena seoksessa tai D6 enintään 3 painoprosentin pitoisuutena seoksessa, joka on tarkoitettu käytettäväksi nopeaan prototyyppivalmistukseen ja muottivalmistukseen tai korkean suorituskyvyn sovelluksiin, joissa käytetään kvartsitäyteainetta stabilointiin;

i) D5 tai D6 enintään 1 painoprosentin pitoisuutena kumman tahansa aineen osalta seoksessa, joka on tarkoitettu käytettäväksi tampopainatukseen tai silikonityynyjen valmistukseen;

j) D6 enintään 1 painoprosentin pitoisuutena seoksessa, joka on tarkoitettu käytettäväksi ammattikäyttöön taide- ja antiikkiesineiden puhdistamisessa tai restauroinnissa.

7. Poiketen siitä, mitä edellä säädetään, 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta D5:n saattamiseen markkinoille tai käyttöön liuottimena tiukasti valvotuissa suljetuissa tekstiilien, nahan ja turkisten kemiallisen pesun järjestelmissä, jos puhdistusliuotin kierrätetään tai poltetaan.

▼M47

71. 1-metyyli-2-pyrrolidoni

(NMP)

CAS-nro 872-50-4

EY-nro 212-828-1

1. Ei saa saattaa markkinoille sellaisenaan käytettävänä aineena tai seoksissa pitoisuutena, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin 0,3 prosenttia 9 päivän toukokuuta 2020 jälkeen, paitsi jos valmistajat, maahantuojat ja jatkokäyttäjät ovat sisällyttäneet asianomaisiin kemikaaliturvallisuusraportteihin ja käyttöturvallisuustiedotteisiin johdetut vaikutuksettomat altistumistasot (DNEL), jotka koskevat työntekijöiden altistumista tasolla, joka on 14,4 mg/m3 hengitysteitse ja 4,8 mg/kg/vrk ihon kautta.

2. Ei saa käyttää aineena sellaisenaan tai seoksissa pitoisuutena, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin 0,3 prosenttia 9 päivän toukokuuta 2020 jälkeen, paitsi jos valmistajat ja jatkokäyttäjät toteutettavat asianmukaiset riskinhallintatoimenpiteet ja tarjoavat tarvittavat toimintaolosuhteet sen varmistamiseksi, että työntekijöiden altistuminen jää alle 1 kohdassa määriteltyjen DNEL:ien.

3. Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, niissä säädettyjä velvoitteita sovelletaan markkinoille saattamiseen käyttöä varten tai käyttöön liuotin- tai lähtöaineena johtojen pinnoituksessa 9 päivästä toukokuuta 2024 alkaen.

▼M50

72. Lisäyksen 12 taulukossa olevassa sarakkeessa 1 luetellut aineet

1. Ei saa saattaa markkinoille 1 päivän marraskuuta 2020 jälkeen missään seuraavista:

a) vaatteissa tai niihin liittyvissä asusteissa,

b) muissa tekstiileissä kuin vaatteissa, jotka tavanomaisissa tai kohtuullisesti ennakoitavissa käyttöolosuhteissa joutuvat kosketuksiin ihon kanssa vastaavassa määrin kuin vaatteet,

c) jalkineissa,

jos vaate, siihen liittyvä asuste, muu tekstiili kuin vaate taikka jalkine tulee kuluttajien käyttöön ja ainetta esiintyy – homogeenisessä materiaalissa mitattuna – pitoisuutena, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin kyseiselle aineelle lisäyksessä 12 täsmennetty pitoisuus.

2. Edellä olevasta poiketen, kun on kyse formaldehydin [CAS-nro 50-00-0] saattamisesta markkinoille jakuissa, takeissa tai verhoilussa, asiaankuuluva pitoisuus 1 kohdan soveltamiseksi on 300 mg/kg 1 päivänä marraskuuta 2020 ja 1 päivän marraskuuta 2023 välisenä ajanjaksona. Tämän jälkeen sovelletaan lisäyksessä 12 täsmennettyä pitoisuutta.

3. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta

a) vaatteisiin, niihin liittyviin asusteisiin tai jalkineisiin tai vaatteiden, niihin liittyvien asusteiden tai jalkineiden osiin, jotka on valmistettu yksinomaan nahasta, turkiksesta tai vuodasta;

b) muuta kuin tekstiiliä oleviin kiinnikkeisiin ja muuta kuin tekstiiliä oleviin koriste-elementteihin;

c) käytettyihin vaatteisiin, niihin liittyviin asusteisiin, muihin tekstiileihin kuin vaatteisiin tai jalkineisiin;

d) kokolattiamattoihin ja sisäkäyttöön tarkoitettuihin tekstiiliä oleviin lattiapäällysteisiin, mattoihin ja käytävänmattoihin.

4. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/425 (*) tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/745 (**) soveltamisalaan kuuluviin vaatteisiin, niihin liittyviin asusteisiin, muihin tekstiileihin kuin vaatteisiin tai jalkineisiin.

5. Edellä olevaa 1 kohdan b alakohtaa ei sovelleta kertakäyttöisiin tekstiileihin. ’Kertakäyttöisillä tekstiileillä’ tarkoitetaan tekstiilejä, jotka on suunniteltu käytettäviksi vain kerran tai rajoitetun ajan ja joita ei ole tarkoitettu myöhempään käyttöön samaan tai samankaltaiseen tarkoitukseen.

6. Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa sovelletaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä liitteessä tai muussa sovellettavassa unionin lainsäädännössä asetettuja tiukempia rajoituksia.

7. Komissio tarkastelee uudelleen 3 kohdan d alakohdassa esitettyä vapautusta, ja muuttaa kyseistä alakohtaa tarvittaessa.

(*) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/425, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, henkilönsuojaimista ja neuvoston direktiivin 89/686/ETY kumoamisesta (EUVL L 81, 31.3.2016, s. 51).

(**) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/745, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2017, lääkinnällisistä laitteista, direktiivin 2001/83/EY, asetuksen (EY) N:o 178/2002 ja asetuksen (EY) N:o 1223/2009 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivien 90/385/ETY ja 93/42/ETY kumoamisesta (EUVL L 117, 5.5.2017, s. 1).

▼M53

73. (3,3,4,4,5,5,6,6,7,7,8,8,8-tridekafluorioktyyli)silanetrioli

Kaikki sen mono-, di- tai tri-O-(alkyyli)johdannaiset (TDFA-johdannaiset)

1. Ei saa 2 tammikuuta 2021 jälkeen saattaa markkinoille toimitettavaksi yleiseen kulutukseen suihkevalmisteissa yksittäin tai minä tahansa yhdistelmänä pitoisuutena, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin 2 ppb orgaanisia liuottimia sisältävien seosten massasta.

2. Tässä nimikkeessä ’suihkevalmisteilla’ tarkoitetaan aerosoleja, pumppusumutteita ja liipaisinsumutteita, joita pidetään kaupan suojakäsittely- tai kyllästämissuihkeina.

3. Rajoittamatta aineiden ja seosten luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien unionin muiden säännösten soveltamista edellä 1 kohdassa tarkoitettujen (3,3,4,4,5,5,6,6,7,7,8,8,8-tridekafluorioktyyli)silanetriolia ja/tai TDFA-johdannaisia yhdessä orgaanisten liuottimien kanssa sisältävien suihkevalmisteiden, jotka saatetaan markkinoille ammatillista käyttöä varten, pakkaukseen on merkittävä selvästi ja pysyvästi: ”Vain ammattikäyttöön” sekä ”Tappavaa hengitettynä” yhdessä varoitusmerkin GHS06 kanssa.

4. Käyttöturvallisuustiedotteiden 2.3 kohdassa on oltava seuraavat tiedot: ”seokset, jotka sisältävät (3,3,4,4,5,5,6,6,7,7,8,8,8-tridekafluorioktyyli)silanetriolia ja/tai jotakin sen mono-, di- tai tri-O-(alkyyli)johdannaista pitoisuutena, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin 2 ppb, ja orgaanisia liuottimia suihkevalmisteissa, ovat vain ammattikäyttöön tarkoitettuja, ja niissä on oltava merkintä ’Tappavia hengitettynä’.”

5. Edellä 1, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin orgaanisiin liuottimiin sisältyvät myös aerosolien ponnekaasut.

▼M59

74. Di-isosyanaatit, O = C=N-R-N = C=O, jossa R on määrittelemättömän pituinen alifaattinen tai aromaattinen hiilivetyryhmä

1. Ei saa käyttää aineina sellaisenaan, muiden aineiden aineosana tai seoksissa teollisuus- ja ammattikäytössä 24. elokuuta 2023 jälkeen, paitsi jos

a) di-isosyanaattien pitoisuus yksittäin ja yhdessä on alle 0,1 painoprosenttia tai

b) työnantaja tai itsenäinen ammatinharjoittaja varmistaa, että teollisuus- tai ammattikäyttäjät ovat ennen aineiden tai seosten käyttöä suorittaneet di-isosyanaattien turvallista käyttöä koskevan koulutuksen hyväksytysti.

2. Ei saa saattaa markkinoille aineina sellaisenaan, muiden aineiden aineosana tai seoksissa teollisuus- ja ammattikäyttöön 24. helmikuuta 2022 jälkeen, paitsi jos

a) di-isosyanaattien pitoisuus yksittäin ja yhdessä on alle 0,1 painoprosenttia tai

b) toimittaja varmistaa, että aineiden tai seosten vastaanottajalle annetaan tiedot 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista vaatimuksista ja että pakkaukseen merkitään muista varoitusetiketin sisältämistä tiedoista selvästi erottuvasti seuraava maininta: 24. elokuuta 2023 alkaen edellytetään asianmukaisen koulutuksen suorittamista ennen kuin teollisuus- tai ammattikäyttö sallitaan.”

3. Tässä nimikkeessä tarkoitetaan ’teollisuus- ja ammattikäyttäjillä’ työntekijöitä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia, jotka käsittelevät di-isosyanaattia sellaisenaan, muiden aineiden aineosana tai seoksissa teollisuus- ja ammattikäytössä tai valvovat tällaisia tehtäviä.

4. Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun koulutuksen on sisällettävä ohjeet siitä, miten työpaikalla ehkäistään altistuminen di-isosyanaateille ihon tai hengitysteiden kautta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisten kansallisen työperäisen altistumisen raja-arvon tai muiden asianmukaisten kansallisen tason riskinhallintatoimenpiteiden soveltamista. Koulutuksen toteuttajana on oltava työterveys- ja työturvallisuusasiantuntija, jolla on asiaankuuluva ammatillinen koulutus. Koulutukseen on kuuluttava vähintään seuraavat:

a) jäljempänä 5 kohdan a alakohdassa tarkoitetut koulutusosiot kaiken teollisuus- ja ammattikäytön osalta

b) jäljempänä 5 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut koulutusosiot seuraavien käyttötarkoitusten osalta:

— seosten avokäsittely huoneenlämpötilassa (mukaan luettuna vaahdotustunnelit)

— ruiskuttaminen tuuletetussa kammiossa

— telakäsittely

— sivellinkäsittely

— upotus- ja kaatokäsittely

— vielä täysin kovettumattomien, jo jäähtyneiden esineiden mekaaninen jälkikäsittely (esimerkiksi leikkaaminen)

— puhdistus ja jätteet

— muut käyttötarkoitukset, joissa ihon ja/tai hengitysteiden kautta tapahtuva altistuminen on vastaava

c) jäljempänä 5 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut koulutusosiot seuraavien käyttötarkoitusten osalta:

— epätäydellisesti kovettuneiden esineiden käsittely (esimerkiksi vastikään kovetetut, vielä lämpimät esineet)

— valutoimet

— huolto- ja korjaustyöt, joissa tarvitaan laitteita

— lämpimien tai kuumien (> 45 °C) valmisteiden avokäsittely

— ruiskutus avotiloissa, niukasti tai vain luonnollisesti tuuletetuissa tiloissa (mukaan luettuina suuret teollisuussalit) ja suurenerginen ruiskutus (esim. vaahdot ja elastomeerit)

— muut käyttötarkoitukset, joissa ihon ja/tai hengitysteiden kautta tapahtuva altistuminen on vastaava.

5. Koulutusosiot:

a) yleisluontoinen koulutus, myös verkkokoulutus, seuraavista:

— di-isosyanaattien kemia

— myrkyllisyysvaarat (mukaan luettuna välitön myrkyllisyys)

— altistuminen di-isosyanaateille

— työperäisen altistuksen raja-arvot

— herkistymisen kehittyminen

— haju merkkinä vaarasta

— haihtuvuuden merkitys riskin kannalta

— di-isosyanaattien viskositeetti, lämpötila ja molekyylipaino

— henkilökohtainen hygienia

— tarvittavat henkilönsuojaimet, mukaan luettuina käytännön ohjeet suojainten asianmukaisesta käytöstä ja käytön rajoituksista

— ihokosketuksen ja hengitysteitse tapahtuvan altistumisen riski

— käytettyyn käsittelyprosessiin liittyvä riski

— järjestelyt ihon ja hengitysteiden suojaamiseksi

— ilmanvaihto

— puhdistaminen, vuodot, huolto

— tyhjien pakkausten hävittäminen

— sivullisten suojeleminen

— kriittisten käsittelyvaiheiden tunnistaminen

— erityiset kansalliset koodijärjestelmät (soveltuvin osin)

— käyttäytymismalleihin liittyvät turvallisuusnäkökohdat

— todistus tai asiakirjanäyttö hyväksytysti suoritetusta koulutuksesta

b) keskitason koulutus, myös verkkokoulutus, seuraavista:

— käyttäytymismalleihin liittyvät lisänäkökohdat

— huolto

— muutoksenhallinta

— voimassa olevien turvaohjeiden arviointi

— käytettyyn käsittelyprosessiin liittyvä riski

— todistus tai asiakirjanäyttö hyväksytysti suoritetusta koulutuksesta

c) syventävä koulutus, myös verkkokoulutus, seuraavista:

— koulutuksen piiriin kuuluviin käyttötarkoituksiin tarvittavat lisätodistukset

— ruiskuttaminen ruiskutuskammion ulkopuolella

— kuumien tai lämpimien (> 45 °C) valmisteiden avokäsittely

— todistus tai asiakirjanäyttö hyväksytysti suoritetusta koulutuksesta

6. Koulutuksen on oltava sen jäsenvaltion määräysten mukaista, jossa teollisuus- tai ammattikäyttäjät toimivat. Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön tai edelleen soveltaa aineiden ja seosten käyttöä koskevia omia kansallisia vaatimuksiaan, kunhan 4 ja 5 kohdassa asetetut vähimmäisvaatimukset täyttyvät.

7. Edellä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun tavarantoimittajan on varmistettava, että aineiden ja seosten vastaanottajalle tarjotaan 4 ja 5 kohdan mukaiset oppimateriaalit ja koulutuskurssit niiden jäsenvaltioiden virallisilla kielillä, joissa aineita ja seoksia toimitetaan. Koulutuksessa on otettava huomioon toimitettujen tuotteiden erityispiirteet, mukaan luettuina niiden koostumus, pakkaus ja muoto.

8. Työnantajan tai itsenäisen ammatinharjoittajan on dokumentoitava 4 ja 5 kohdassa tarkoitetun koulutuksen hyväksytty suorittaminen. Koulutus on käytävä uudelleen vähintään viiden vuoden välein.

9. Jäsenvaltioiden on sisällytettävä 117 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimittamiinsa kertomuksiin seuraavat tiedot:

a) kansallisen lainsäädännön mukaiset käytössä olevat koulutusvaatimukset ja muut riskinhallintatoimenpiteet, jotka liittyvät di-isosyanaattien teollisuus- ja ammattikäyttöön

b) di-isosyanaatteihin liittyvien ilmoitettujen ja todettujen työperäisten astmatapausten ja työperäisten hengitystie- ja ihosairaustapausten määrä

c) mahdolliset di-isosyanaateille altistumisen kansalliset raja-arvot

d) tiedot tämän rajoituksen täytäntöönpanoon liittyvistä valvontatoimista.

10. Tämä rajoitus ei vaikuta työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelua työpaikalla koskevan unionin muun lainsäädännön soveltamiseen.

▼M60

75.

Aineet, jotka kuuluvat yhteen tai useampaan seuraavista kohdista:

a) aineet, jotka luokitellaan asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa johonkin seuraavista luokista:

— kategoriaan 1A, 1B tai 2 kuuluva syöpää aiheuttava aine tai kategoriaan 1A, 1B tai 2 kuuluva sukusolujen perimää vaurioittava aine, lukuun ottamatta aineita, jotka on luokiteltu ainoastaan hengitysteitse tapahtuvan altistumisen aiheuttamien vaikutusten vuoksi

— kategoriaan 1A, 1B tai 2 kuuluva lisääntymiselle vaarallinen aine, lukuun ottamatta aineita, jotka on luokiteltu ainoastaan hengitysteitse tapahtuvan altistumisen aiheuttamien vaikutusten vuoksi

— kategoriaan 1, 1A tai 1B kuuluva ihoa herkistävä aine

— kategoriaan 1, 1A, 1B tai 1C kuuluva ihoa syövyttävä aine tai kategoriaan 2 kuuluva ihoa ärsyttävä aine

— kategoriaan 1 kuuluva vakavan silmävaurion aiheuttava aine tai kategoriaan 2 kuuluva silmiä ärsyttävä aine

b) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1223/2009 (*22) liitteessä II luetellut aineet

c) asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteessä IV luetellut aineet, joiden osalta vähintään yhdessä kyseisen liitteen taulukon sarakkeista g, h ja i on täsmennetty edellytys

d) tämän liitteen lisäyksessä 13 luetellut aineet.

Tämän nimikkeen sarakkeessa 2 olevan 7 ja 8 kohdan lisävaatimuksia sovelletaan kaikkiin tatuointitarkoituksiin käytettäviin seoksiin riippumatta siitä, sisältävätkö ne tämän nimikkeen tämän sarakkeen a–d alakohtaan kuuluvaa ainetta.

1. Ei saa saattaa markkinoille tatuointitarkoituksiin käytettävissä seoksissa eikä tällaisia aineita sisältäviä seoksia saa käyttää tatuointitarkoituksiin 4 päivän tammikuuta 2022 jälkeen, jos kyseistä ainetta tai kyseisiä aineita esiintyy seuraavissa olosuhteissa:

a) kun on kyse aineesta, joka on luokiteltu asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa kategoriaan 1A, 1B tai 2 kuuluvaksi syöpää aiheuttavaksi aineeksi tai kategoriaan 1A, 1B tai 2 kuuluvaksi sukusolujen perimää vaurioittavaksi aineeksi, aineen pitoisuus seoksessa on 0,00005 painoprosenttia tai suurempi;

b) kun on kyse aineesta, joka on luokiteltu asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa kategoriaan 1A, 1B tai 2 kuuluvaksi lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi, aineen pitoisuus seoksessa on 0,001 painoprosenttia tai suurempi;

c) kun on kyse aineesta, joka on luokiteltu asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa kategoriaan 1, 1A tai 1B kuuluvaksi ihoa herkistäväksi aineeksi, aineen pitoisuus seoksessa on 0,001 painoprosenttia tai suurempi;

d) kun on kyse aineesta, joka on luokiteltu asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa kategoriaan 1, 1A, 1B tai 1C kuuluvaksi ihoa syövyttäväksi aineeksi tai kategoriaan 2 kuuluvaksi ihoa ärsyttäväksi aineeksi tai kategoriaan 1 kuuluvaksi vakavan silmävaurion aiheuttavaksi aineeksi tai kategoriaan 2 kuuluvaksi silmiä ärsyttäväksi aineeksi, aineen pitoisuus seoksessa on

i) 0,1 painoprosenttia tai suurempi, jos ainetta käytetään yksinomaan pH:n säätöaineena;

ii) 0,01 painoprosenttia tai suurempi kaikissa muissa tapauksissa;

e) kun on kyse aineesta, joka sisältyy asetuksen (EY) N:o 1223/2009 (*22) liitteessä II olevaan luetteloon, aineen pitoisuus seoksessa on 0,00005 painoprosenttia tai suurempi;

f) kun on kyse aineesta, jonka osalta asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteessä IV olevan taulukon sarakkeessa g (Valmistetyyppi, kehon osat) täsmennetään yksi tai useampi seuraavan tyyppinen edellytys, aineen pitoisuus seoksessa on 0,00005 painoprosenttia tai suurempi:

i) ”Poishuuhdeltavat valmisteet”;

ii) ”Ei saa käyttää limakalvoille tarkoitetuissa valmisteissa”;

iii) ”Ei saa käyttää silmille tarkoitetuissa valmisteissa”;

g) kun on kyse aineesta, jonka osalta asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteessä IV olevan taulukon sarakkeessa h (Enimmäispitoisuus käyttövalmiissa valmisteessa) tai sarakkeessa i (Muut) täsmennetään edellytys, ainetta esiintyy seoksessa sellaisena pitoisuutena tai jollain muulla tavalla, joka ei vastaa kyseisessä sarakkeessa täsmennettyä edellytystä;

h) kun on kyse tämän liitteen lisäyksessä 13 luetellusta aineesta, aineen pitoisuus seoksessa on yhtä suuri tai suurempi kuin kyseiselle aineelle kyseisessä lisäyksessä vahvistettu pitoisuusraja.

2. Tässä nimikkeessä seoksen käytöllä ”tatuointitarkoituksiin” tarkoitetaan seoksen injektoimista tai viemistä henkilön ihoon, limakalvolle tai silmämunaan millä tahansa menetelmällä (mukaan lukien menetelmät, joita yleisesti kutsutaan kestopigmentoinniksi, kosmeettiseksi tatuoinniksi, microblading-tekniikaksi ja mikropigmentoinniksi) tarkoituksena tehdä merkki tai kuva henkilön kehoon.

3. Jos aine, jota ei ole lueteltu lisäyksessä 13, kuuluu useampaan kuin yhteen 1 kohdan a–g alakohdasta, kyseiseen aineeseen sovelletaan kyseisissä alakohdissa vahvistettua tiukinta pitoisuusrajaa. Jos aine, joka on lueteltu lisäyksessä 13, kuuluu lisäksi useampaan kuin yhteen 1 kohdan a–g alakohdasta, kyseiseen aineeseen sovelletaan 1 kohdan h alakohdassa vahvistettua pitoisuusrajaa.

4. Poiketen siitä, mitä edellä säädetään, 1 kohtaa ei sovelleta seuraaviin aineisiin ennen 4 päivää tammikuuta 2023:

a) Pigment Blue 15:3 (CI 74160, EY-nro 205-685-1, CAS-nro 147-14-8);

b) Pigment Green 7 (CI 74260, EY-nro 215-524-7, CAS-nro 1328-53-6).

5. Jos asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevaa 3 osaa muutetaan 4 päivän tammikuuta 2021 jälkeen aineen luokittelemiseksi tai uudelleen luokittelemiseksi siten, että aine tämän jälkeen kuuluu tämän nimikkeen 1 kohdan a, b, c tai d alakohtaan, tai siten, että se sitten kuuluu johonkin muuhun alakohtaan kuin siihen, johon se aiemmin kuului, ja kyseisen uuden tai tarkistetun luokituksen soveltamispäivä on tämän nimikkeen 1 kohdassa tai tapauksen mukaan 4 kohdassa tarkoitetun päivämäärän jälkeen, kyseisen muutoksen katsotaan, sikäli kuin on kyse tämän nimikkeen soveltamisesta kyseiseen aineeseen, tulevan voimaan kyseisen uuden tai tarkistetun luokituksen soveltamispäivänä.

6. Jos asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitettä II tai IV muutetaan 4 päivän tammikuuta 2021 jälkeen aineen lisäämiseksi luetteloon tai ainetta koskevan luettelomerkinnän muuttamiseksi siten, että aine tämän jälkeen kuuluu tämän nimikkeen 1 kohdan e, f, tai g alakohtaan, tai siten, että se sitten kuuluu johonkin muuhun alakohtaan kuin siihen, johon se aiemmin kuului, ja kyseinen muutos tulee voimaan tämän nimikkeen 1 kohdassa tai tapauksen mukaan 4 kohdassa tarkoitetun päivämäärän jälkeen, kyseisen muutoksen katsotaan, sikäli kuin on kyse tämän nimikkeen soveltamisesta kyseiseen aineeseen, tulevan voimaan 18 kuukauden kuluttua sen säädöksen voimaantulosta, jolla kyseinen muutos tehtiin.

7. Toimittajien, jotka saattavat seoksen markkinoille käytettäväksi tatuointitarkoituksiin, on varmistettava, että 4 päivän tammikuuta 2022 jälkeen seokseen merkitään seuraavat tiedot:

a) maininta ”Tatuoinneissa tai kestopigmentoinneissa käytettävä seos”;

b) viitenumero erän tunnistamiseksi yksiselitteisesti;

c) asetuksen (EY) N:o 1223/2009 33 artiklan mukaisessa ainesosien yleisten nimien luettelossa vahvistetun nimikkeistön mukainen ainesosaluettelo tai, jos ainesosan yleistä nimeä ei ole, IUPAC-nimi. Jos ainesosan yleistä nimeä tai IUPAC-nimeä ei ole, CAS-numero ja EY-numero. Ainesosat on lueteltava ainesosien painon tai tilavuuden mukaisessa alenevassa järjestyksessä sen mukaisesti, mikä niiden paino tai tilavuus on formulointihetkellä. ”Ainesosalla” tarkoitetaan mitä tahansa ainetta, joka lisätään formulointiprosessin aikana ja jota on tatuointitarkoituksiin käytettävässä seoksessa. Epäpuhtauksia ei pidetä ainesosina. Jos tässä nimikkeessä tarkoitettuna ainesosana käytetyn aineen nimi on jo ilmoitettava etiketissä asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti, kyseistä ainesosaa ei tarvitse merkitä tämän asetuksen mukaisesti;

d) lisämaininta ”pH:n säätöaine” 1 kohdan d alakohdan i alakohdan soveltamisalaan kuuluvien aineiden osalta;

e) maininta ”Sisältää nikkeliä. Saattaa aiheuttaa allergisia reaktioita.”, jos seos sisältää nikkeliä alle lisäyksessä 13 määritellyn pitoisuusrajan;

f) maininta ”Sisältää kromi VI:a. Saattaa aiheuttaa allergisia reaktioita.”, jos seos sisältää kromi VI:a alle lisäyksessä 13 määritellyn pitoisuusrajan;

g) käyttöä koskevat turvallisuusohjeet siltä osin kuin asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 ei jo edellytetä niiden ilmoittamista etiketissä.

Tietojen on oltava selvästi näkyviä, helposti luettavia ja pysyvästi merkittyjä.

Tietojen on oltava sen jäsenvaltion (niiden jäsenvaltioiden) virallisella kielellä (virallisilla kielillä), jossa (joissa) seos asetetaan markkinoille, paitsi jos kyseiset jäsenvaltiot edellyttävät toisin.

Ensimmäisessä alakohdassa, lukuun ottamatta a kohtaa, luetellut tiedot on sisällytettävä käyttöohjeisiin, jos se on pakkauksen koon vuoksi tarpeen.

Ennen seoksen käyttöä tatuointitarkoituksiin seosta käyttävän henkilön on annettava toimenpiteen kohteena olevalle henkilölle tiedot, jotka on merkitty pakkaukseen tai jotka sisältyvät tämän kohdan mukaisiin käyttöohjeisiin.

8. Seoksia, joissa ei ole mainintaa ”Tatuoinneissa tai kestopigmentoinneissa käytettävä seos”, ei saa käyttää tatuointitarkoituksiin.

9. Tätä nimikettä ei sovelleta aineisiin, jotka ovat kaasuja 20 °C:n lämpötilassa ja 101,3 kPa:n paineessa tai jotka tuottavat yli 300 kPa:n höyrynpaineen 50 °C:n lämpötilassa, lukuun ottamatta formaldehydiä (CAS-nro 50-00-0, EY-nro 200-001-8).

10. Tätä nimikettä ei sovelleta tatuointitarkoituksiin käytettävän seoksen saattamiseen markkinoille tai seoksen käyttöön tatuointitarkoituksiin, kun seos saatetaan markkinoille yksinomaan asetuksessa (EU) 2017/745 tarkoitettuna lääkinnällisenä laitteena tai lääkinnällisen laitteen lisälaitteena tai kun sitä käytetään yksinomaan lääkinnällisenä laitteena tai lääkinnällisen laitteen lisälaitteena samassa merkityksessä. Jos seosta ei saateta markkinoille tai käytetä yksinomaan lääkinnällisenä laitteena tai lääkinnällisen laitteen lisälaitteena, asetuksen (EU) 2017/745 ja tämän asetuksen vaatimuksia sovelletaan kumulatiivisesti.

▼M67

76.

N,N-dimetyyliformamidi

CAS-numero: 68-12-2

EY-numero 200-679-5

1. Ei saa saattaa markkinoille sellaisenaan käytettävänä aineena, muiden aineiden aineosana tai seoksissa pitoisuutena, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin 0,3 prosenttia, 12 päivän joulukuuta 2023 jälkeen, paitsi jos valmistajat, maahantuojat ja jatkokäyttäjät ovat sisällyttäneet asianomaisiin kemikaaliturvallisuusraportteihin ja käyttöturvallisuustiedotteisiin johdetut vaikutuksettomat altistumistasot (DNEL), jotka koskevat työntekijöiden altistumista tasolla, joka on 6 mg/m3 hengitysteitse ja 1,1 mg/kg/vrk ihon kautta.

2. Ei saa valmistaa eikä käyttää aineena sellaisenaan, aineosana tai seoksissa pitoisuutena, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin 0,3 prosenttia, 12 päivän joulukuuta 2023 jälkeen, paitsi jos valmistajat ja jatkokäyttäjät toteuttavat asianmukaiset riskinhallintatoimenpiteet ja järjestävät tarvittavat toimintaolosuhteet sen varmistamiseksi, että työntekijöiden altistuminen jää 1 kohdassa määriteltyjen DNEL-arvojen alapuolelle.

3. Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 kohdassa esitetään, niissä vahvistettuja velvollisuuksia sovelletaan 12 päivästä joulukuuta 2024 lähtien käyttöön liuottimena tekstiilien ja paperimateriaalin suora- tai siirtopäällystyksessä polyuretaanilla tai polyuretaanikalvojen tuotannossa tai markkinoille saattamiseen näitä käyttöjä varten, sekä 12 päivästä joulukuuta 2025 lähtien käyttöön liuottimena synteettisten kuitujen kuiva- ja märkäkehruuprosesseissa tai markkinoille saattamiseen näitä käyttöjä varten.

▼M74

77. Formaldehydi

CAS-nro 50-00-0

EY-nro 200-001-8

ja formaldehydiä vapauttavat aineet

1. Ei saa saattaa markkinoille esineissä 6 päivän elokuuta 2026 jälkeen, jos kyseisistä esineistä vapautuvan formaldehydin pitoisuus lisäyksessä 14 määritellyissä testiolosuhteissa ylittää seuraavat arvot:

a) 0,062 mg/m3 huonekalujen ja puupohjaisten esineiden osalta,

b) 0,080 mg/m3 muiden kuin huonekalujen ja puupohjaisten esineiden osalta.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta:

a) esineisiin, joiden valmistusmateriaaleissa formaldehydiä tai formaldehydiä vapauttavia aineita esiintyy yksinomaan luontaisesti,

b) esineisiin, joita ennakoitavissa olevissa olosuhteissa käytetään yksinomaan ulkona,

c) rakenteissa käytettäviin esineisiin, joita käytetään yksinomaan rakennuksen vaipan ja höyrynsulun ulkopuolella ja jotka eivät päästä formaldehydiä sisäilmaan,

d) yksinomaan teolliseen tai ammattikäyttöön tarkoitettuihin esineisiin, paitsi jos niistä vapautuva formaldehydi aiheuttaa suuren yleisön altistumista ennakoitavissa käyttöolosuhteissa,

e) esineisiin, joihin sovelletaan nimikkeessä 72 säädettyä rajoitusta,

f) esineisiin, jotka ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 (*23) soveltamisalaan kuuluvia biosidivalmisteita,

g) asetuksen (EU) 2017/745 soveltamisalaan kuuluviin laitteisiin,

h) asetuksen (EU) 2016/425 soveltamisalaan kuuluviin henkilönsuojaimiin,

i) asetuksen (EY) N:o 1935/2004 soveltamisalaan kuuluviin elintarvikkeiden kanssa suoraan tai välillisesti kosketukseen joutuviin tarvikkeisiin,

j) käytettyihin esineisiin.

2. Ei saa saattaa markkinoille maantieajoneuvoissa 6 päivän elokuuta 2027 jälkeen, jos formaldehydipitoisuus kyseisten ajoneuvojen sisätiloissa lisäyksessä 14 määritellyissä testiolosuhteissa ylittää arvon 0,062 mg/m3.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta:

a) yksinomaan teolliseen tai ammattikäyttöön tarkoitettuihin maantieajoneuvoihin, paitsi jos formaldehydipitoisuus kyseisten ajoneuvojen sisätiloissa aiheuttaa suuren yleisön altistumista ennakoitavissa käyttöolosuhteissa,

b) käytettyihin ajoneuvoihin.

▼M75

78. Synteettiset polymeerimikrohiukkaset:

kiinteät polymeerit, jotka täyttävät molemmat seuraavista edellytyksistä:

a) sisältyvät hiukkasiin ja muodostavat vähintään 1 painoprosentin kyseisistä hiukkasista; tai muodostavat hiukkasten pinnalle yhtenäisen pinnoitteen;

b) vähintään 1 painoprosentti a alakohdassa tarkoitetuista hiukkasista täyttää jommankumman seuraavista edellytyksistä:

i) hiukkasen koko on kaikissa suunnissa enintään 5 mm;

ii) hiukkasen pituus on enintään 15 mm ja pituuden ja halkaisijan suhde suurempi kuin 3.

Seuraavat polymeerit jätetään tämän määrityksen ulkopuolelle:

a) polymeerit, jotka ovat tulosta luonnossa tapahtuneesta polymerisaatiosta riippumatta prosessista, jonka avulla ne on erotettu, ja jotka eivät ole kemiallisesti muunnettuja aineita;

b) polymeerit, jotka ovat hajoavia, kuten lisäyksen 15 mukaisesti on osoitettu;

c) polymeerit, joiden liukoisuus on suurempi kuin 2 g/l, kuten lisäyksen 16 mukaisesti on osoitettu;

d) polymeerit, joiden kemiallinen rakenne ei sisällä hiiliatomeja.

1. ►C12 Ei saa saattaa markkinoille sellaisenaan tai, jos synteettisiä polymeerimikrohiukkasia on lisätty jonkin halutun ominaisuuden antamiseksi, seoksissa 0,01 painoprosentin tai sitä suurempina pitoisuuksina. ◄

2. Tässä nimikkeessä käytetään seuraavia määritelmiä:

a) ”hiukkasella” tarkoitetaan erittäin pientä aineen osaa, ei kuitenkaan yhtä molekyylia, jolla on selvät fyysiset rajat;

b) ”kiinteällä” tarkoitetaan ainetta tai seosta, joka ei ole nestettä tai kaasua;

c) ”kaasulla” tarkoitetaan ainetta tai seosta, jonka höyrynpaine 50 °C:n lämpötilassa on yli 300 kPa (absoluuttinen) tai joka on täysin kaasumainen 20 °C:n lämpötilassa 101,3 kPa:n normaalipaineessa;

d) ”nesteellä” tarkoitetaan ainetta tai seosta, joka täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä:

i) aineen tai seoksen höyrynpaine 50 °C:n lämpötilassa on enintään 300 kPa, se ei ole täysin kaasumainen 20 °C:n lämpötilassa ja 101,3 kPa:n normaalipaineessa ja sen sulamispiste tai sulamisen alkamispiste on 20 °C tai vähemmän normaalipaineessa 101,3 kPa;

ii) aine tai seos täyttää American Society for Testing and Materials -järjestön (ASTM) kokeen D 4359-90 ”Standard Test Method for Determining Whether a Material Is a Liquid or a Solid” kriteerit;

iii) aine tai seos läpäisee Genevessä 30. syyskuuta 1957 tehdyn vaarallisten tavaroiden kansainvälisiä tiekuljetuksia koskevan eurooppalaisen sopimuksen (ADR) liitteessä A olevan 2 osan 2.3.4 kohdassa kuvatun juoksevuuden määrityskokeen (penetraatiokoe);

e) ”meikkivalmisteella” tarkoitetaan ainetta tai seosta, jonka on tarkoitus olla kosketuksissa ihmiskehon tiettyjen ulkoisten osien, kuten orvaskeden, kulmakarvojen ja silmäripsien, kanssa ja jonka tarkoituksena on yksinomaan tai pääasiallisesti muuttaa niiden ulkonäköä.

3. Jos tämän nimikkeen soveltamisalaan kuuluvien synteettisten polymeerimikrohiukkasten pitoisuutta ei voida määrittää käytettävissä olevilla analyysimenetelmillä tai liiteasiakirjoilla, 1 kohdassa tarkoitetun pitoisuusrajan noudattamisen todentamiseksi otetaan huomioon ainoastaan vähintään seuraavan kokoiset hiukkaset:

a) 0,1 μm kaikissa suunnissa sellaisten hiukkasten osalta, joiden koko kaikissa suunnissa on enintään 5 mm;

b) pituus 0,3 μm sellaisten hiukkasten osalta, joiden pituus on enintään 15 mm ja pituuden ja halkaisijan suhde suurempi kuin 3.

4. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta seuraavien markkinoille saattamiseen:

a)   ►C12 synteettiset polymeerimikrohiukkaset sellaisenaan tai seoksissa käytettäviksi teollisuuslaitoksissa; ◄ ►M85
b)  lääkkeet sellaisina kuin ne määritellään direktiivissä 2001/83/EY tai eläinlääkkeet sellaisina kuin ne määritellään asetuksessa (EU) 2019/6 (*24); ◄
c)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1009 (*25) soveltamisalaan kuuluvat EU-lannoitevalmisteet;
d)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 (*26) soveltamisalaan kuuluvat elintarvikelisäaineet;
e)  in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetut laitteet, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/746 (*27) soveltamisalaan kuuluvat laitteet;
f)  asetuksen (EY) N:o 178/2002 2 artiklassa tarkoitetut elintarvikkeet, jotka eivät kuulu tämän kohdan d alakohdan soveltamisalaan, ja kyseisen asetuksen 3 artiklan 4 kohdassa määritelty rehu; ►M85
g)  synteettiset polymeerimikrohiukkaset sellaisenaan tai seoksissa käytettäviksi tuote- ja prosessisuuntautuneessa tutkimuksessa ja kehittämisessä enintään yhden tonnin suuruisina määrinä vuodessa. ◄

5. ►C12 Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta seuraavien synteettisten polymeerimikrohiukkasten saattamiseen markkinoille sellaisenaan tai seoksissa: ◄

a) synteettiset polymeerimikrohiukkaset, jotka ovat eristettyinä ympäristöstään teknisin keinoin siten, että päästöt ympäristöön estetään, kun niitä käytetään käyttöohjeiden mukaisesti aiotun loppukäytön aikana;

b) synteettiset polymeerimikrohiukkaset, joiden fysikaaliset ominaisuudet muuttuvat pysyvästi aiotun loppukäytön aikana siten, että polymeeri ei enää kuulu tämän nimikkeen soveltamisalaan;

c) synteettiset polymeerimikrohiukkaset, jotka sisällytetään pysyvästi kiinteään matriisiin aiotun loppukäytön aikana.

6. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan seuraavasti seuraaviin käyttötarkoituksiin:

a) 17 päivästä lokakuuta 2029 hajusteiden kapselointiin käytettäviin synteettisiin polymeerimikrohiukkasiin;

b) 17 päivästä lokakuuta 2027 asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteiden II–VI johdannossa olevan 1 kohdan a alakohdassa määriteltyihin poishuuhdeltaviin valmisteisiin, paitsi jos tällaiset valmisteet kuuluvat tämän kohdan a alakohdan soveltamisalaan tai sisältävät synteettisiä polymeerimikrohiukkasia (”mikrohelmiä”) käytettäväksi hankaamiseen eli kuorimiseen, kiillottamiseen tai puhdistamiseen;

c) 17 päivästä lokakuuta 2035 asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteiden II–VI johdannossa olevan 1 kohdan e alakohdassa määriteltyihin huulille tarkoitettuihin valmisteisiin, mainitun asetuksen liitteiden II–VI johdannossa olevan 1 kohdan g alakohdassa määriteltyihin kynsille tarkoitettuihin valmisteisiin ja kyseisen asetuksen soveltamisalaan kuuluviin meikkivalmisteisiin, paitsi jos tällaiset valmisteet kuuluvat tämän kohdan a tai b alakohdan soveltamisalaan tai sisältävät mikrohelmiä;

d) 17 päivästä lokakuuta 2029 asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteiden II–VI johdannossa olevan 1 kohdan b alakohdassa määriteltyihin valmisteisiin, joita ei huuhdella pois, paitsi jos tällaiset valmisteet kuuluvat tämän kohdan a tai c alakohdan soveltamisalaan;

e) 17 päivästä lokakuuta 2028 pesuaineisiin, sellaisina kuin ne on määritelty asetuksen (EY) N:o 648/2004 2 artiklan 1 kohdassa, vahoihin, kiillotusaineisiin ja ilmanraikastimiin, paitsi jos kyseiset tuotteet kuuluvat tämän kohdan a alakohdan soveltamisalaan tai sisältävät mikrohelmiä;

f) 17 päivästä lokakuuta 2029 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/745 (*28) soveltamisalaan kuuluviin ”laitteisiin”, paitsi jos kyseiset laitteet sisältävät mikrohelmiä;

g) 17 päivästä lokakuuta 2028 asetuksen (EU) 2019/1009 2 artiklan 1 kohdassa määriteltyihin ”lannoitevalmisteisiin”, jotka eivät kuulu kyseisen asetuksen soveltamisalaan;

h) 17 päivästä lokakuuta 2031 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (*29) 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin kasvinsuojeluaineisiin ja kyseisillä aineilla käsiteltyihin siemeniin sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 (*23) 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määriteltyihin biosidivalmisteisiin;

i) 17 päivästä lokakuuta 2028 maatalous- ja puutarhakäyttöön tarkoitettuihin tuotteisiin, jotka eivät kuulu g tai h alakohdan soveltamisalaan;

j) 17 päivästä lokakuuta 2031 urheilukenttien synteettisissä pintamateriaaleissa käytettävään rakeiseen täyteaineeseen.

7. Edellä 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen synteettisten polymeerimikrohiukkasten toimittajien on 17 päivästä lokakuuta 2025 alkaen toimitettava seuraavat tiedot:

a) käyttö- ja hävittämisohjeet, joissa selitetään teollisille jatkokäyttäjille, miten synteettisten polymeerimikrohiukkasten päästöt ympäristöön voidaan estää;

b) seuraava maininta: ”Toimitettaviin synteettisiin polymeerimikrohiukkasiin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XVII olevassa nimikkeessä 78 vahvistettuja ehtoja”;

c) tiedot aineessa tai seoksessa olevien synteettisten polymeerimikrohiukkasten määrästä tai tapauksen mukaan pitoisuudesta;

d) aineen tai seoksen sisältämien polymeerien tunnistamista koskevat yleiset tiedot, joiden avulla valmistajat, teolliset jatkokäyttäjät ja muut toimittajat voivat täyttää 11 ja 12 kohdassa säädetyt velvoitteensa.

8. Edellä 4 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen synteettisiä polymeerimikrohiukkasia sisältävien tuotteiden toimittajien on 17 päivästä lokakuuta 2026 alkaen ja 4 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen synteettisiä polymeerimikrohiukkasia sisältävien tuotteiden ja 5 kohdassa tarkoitettujen synteettisiä polymeerimikrohiukkasia sisältävien tuotteiden toimittajien on 17 päivästä lokakuuta 2025 alkaen annettava käyttö- ja hävittämisohjeet, joissa selitetään ammattikäyttäjille ja yleisölle, miten synteettisten polymeerimikrohiukkasten päästöt ympäristöön voidaan estää.

9. Edellä 6 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden, jotka sisältävät synteettisiä polymeerimikrohiukkasia, toimittajien on 17 päivästä lokakuuta 2031 alkaen 16 päivään lokakuuta 2035 saakka esitettävä seuraava maininta: ”Tämä tuote sisältää mikromuoveja.” Ennen 17 päivää lokakuuta 2031 markkinoille saatetuissa tuotteissa on kuitenkin oltava tämä maininta vasta 17 päivästä joulukuuta 2031.

10. Edellä 7, 8 ja 9 kohdassa tarkoitetut tiedot on annettava selvästi näkyvän, pysyvän ja luettavissa olevan tekstin muodossa tai 7 ja 8 kohdassa tarkoitettujen tietojen osalta soveltuvissa tapauksissa kuvamerkkeinä. Teksti tai kuvamerkit on sijoitettava synteettisiä polymeerimikrohiukkasia sisältävien tuotteiden etikettiin, pakkaukseen tai pakkausselosteeseen tai 7 kohdassa tarkoitettujen tietojen osalta käyttöturvallisuustiedotteeseen. Tekstin tai kuvamerkkien lisäksi toimittajat voivat tarjota digitaalisen välineen, joka mahdollistaa pääsyn kyseisten tietojen sähköiseen versioon.

Jos käyttö- ja hävittämisohjeet annetaan 7, 8 ja 9 kohdan mukaisesti tekstin muodossa, ne on laadittava niiden jäsenvaltioiden virallisilla kielillä, joissa aine tai seos saatetaan markkinoille, jolleivat asianomaiset jäsenvaltiot toisin säädä.

11. Pellettien, hiutaleiden ja jauheiden muodossa olevana muovin valmistuksen raaka-aineena teollisuuslaitoksissa käytettävien synteettisten polymeerimikrohiukkasten valmistajien ja teollisten jatkokäyttäjien on vuodesta 2026 alkaen ja synteettisten polymeerimikrohiukkasten muiden valmistajien ja muiden teollisten jatkokäyttäjien, jotka käyttävät synteettisiä polymeerimikrohiukkasia teollisuuslaitoksissa, on vuodesta 2027 alkaen toimitettava kemikaalivirastolle kunkin vuoden 31 päivään toukokuuta mennessä seuraavat tiedot:

a) kuvaus synteettisten polymeerimikrohiukkasten käytöstä edellisenä kalenterivuonna;

b) synteettisten polymeerimikrohiukkasten kunkin käyttötarkoituksen osalta yleiset tiedot käytetyistä polymeereistä;

c) synteettisten polymeerimikrohiukkasten kunkin käyttötarkoituksen osalta arvio ympäristöön edellisenä kalenterivuonna päässeiden synteettisten polymeerimikrohiukkasten määrästä, mukaan lukien myös kuljetuksen aikana ympäristöön päässeiden synteettisten polymeerimikrohiukkasten määrä;

d) synteettisten polymeerimikrohiukkasten kunkin käyttötarkoituksen osalta viittaus 4 kohdan a alakohdassa säädettyyn poikkeukseen.

12. Edellä 4 kohdan b, d ja e alakohdassa tarkoitettujen synteettisiä polymeerimikrohiukkasia sisältävien tuotteiden ja 5 kohdassa tarkoitettujen synteettisiä polymeerimikrohiukkasia sisältävien tuotteiden, jotka on saatettu ensimmäistä kertaa markkinoille ammattikäyttäjille ja yleisölle, toimittajien on vuodesta 2027 alkaen toimitettava kemikaalivirastolle kunkin vuoden 31 päivään toukokuuta mennessä seuraavat tiedot:

a) kuvaus loppukäytöistä, joita varten synteettiset polymeerimikrohiukkaset saatettiin markkinoille edellisenä kalenterivuonna;

b) kunkin sellaisen loppukäytön osalta, jota varten synteettiset polymeerimikrohiukkaset on saatettu markkinoille, yleiset tiedot edellisen kalenterivuoden aikana markkinoille saatettujen polymeerien tunnistetiedoista;

c) kunkin sellaisen loppukäytön osalta, jota varten synteettiset polymeerimikrohiukkaset on saatettu markkinoille, arvio ympäristöön edellisenä kalenterivuonna päässeiden synteettisten polymeerimikrohiukkasten määrästä, mukaan lukien myös kuljetuksen aikana ympäristöön päässeiden synteettisten polymeerimikrohiukkasten määrä;

d) synteettisten polymeerimikrohiukkasten kunkin käyttötarkoituksen osalta viittaus 4 kohdan b, d tai e alakohdassa tai 5 kohdan a, b tai c alakohdassa säädettyyn soveltuvaan poikkeukseen tai soveltuviin poikkeuksiin.

13. Kemikaalivirasto asettaa 11 ja 12 kohdan mukaisesti toimitetut tiedot jäsenvaltioiden saataville.

14. Synteettisiä polymeerimikrohiukkasia sisältävien tuotteiden valmistajien, maahantuojien ja teollisten jatkokäyttäjien on annettava toimivaltaisille viranomaisille näiden pyynnöstä tiedot tämän nimikkeen soveltamisalaan kuuluvista kyseisissä tuotteissa olevista polymeereistä ja kyseisten polymeerien tehtävästä näissä tuotteissa. Polymeerin tunnistetietojen on oltava riittävät polymeerien yksiselitteiseen tunnistamiseen, ja niihin on sisällyttävä vähintään liitteessä VI olevassa 2.1–2.2.3 ja 2.3.5, 2.3.6 ja 2.3.7 kohdassa vahvistetut tiedot tapauksen mukaan.

Jos tiedot eivät ole teollisten jatkokäyttäjien saatavilla, niiden on pyydettävä ne toimittajaltaan seitsemän päivän kuluessa toimivaltaisten viranomaisten pyynnön vastaanottamisesta ja ilmoitettava tehdystä pyynnöstä kyseisille viranomaisille viipymättä.

Saatuaan toisessa alakohdassa tarkoitetun pyynnön toimittajien on toimitettava pyydetyt tiedot 30 päivän kuluessa teolliselle jatkokäyttäjälle tai suoraan niitä pyytäneelle toimivaltaiselle viranomaiselle.

Jos toimittaja antaa tiedot teolliselle jatkokäyttäjälle, teollisen jatkokäyttäjän on toimitettava nämä tiedot viipymättä toimivaltaisille viranomaisille.

Jos toimittaja toimittaa tiedot suoraan viranomaiselle, sen on viipymättä ilmoitettava asiasta asianomaiselle teolliselle jatkokäyttäjälle.

15. Sellaisten tuotteiden, jotka sisältävät polymeerejä, joiden väitetään jäävän synteettisten polymeerimikrohiukkasten nimikkeen ulkopuolelle hajoavuuden tai liukoisuuden vuoksi, valmistajien, maahantuojien ja teollisten jatkokäyttäjien on viipymättä toimitettava toimivaltaisille viranomaisille näiden pyynnöstä tiedot, jotka osoittavat, että kyseiset polymeerit ovat tapauksen mukaan hajoavia lisäyksen 15 mukaisesti tai liukoisia lisäyksen 16 mukaisesti.

16. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta sellaisten synteettisten polymeerimikrohiukkasten markkinoille saattamiseen sellaisenaan tai seoksissa, jotka on saatettu markkinoille ennen 17 päivää lokakuuta 2023.

Ensimmäistä alakohtaa ei kuitenkaan sovelleta synteettisten polymeerimikrohiukkasten saattamiseen markkinoille 6 kohdassa lueteltuihin käyttötarkoituksiin.

▼M78

79. Perfluoriheksaanihappo (PFHxA), sen suolat ja PFHxA:n kanssa samankaltaiset aineet:

a) joissa on yhtenä rakenneosana suoraan toiseen hiiliatomiin kiinnittynyt suoraketjuinen tai haarautunut perfluoripentyyliryhmä, jonka kaava on C5F11-; tai

b) joissa on suoraketjuinen tai haarautunut perfluoriheksyyliryhmä, jonka kaava on C6F13-.

Seuraavat aineet jätetään tämän määrityksen ulkopuolelle:

a) C6F14;

b) C6F13-C(=O)OH, C6F13-C(=O)O-X’ tai C6F13-CF2-X’ (jossa X’ = mikä tahansa ryhmä, suolat mukaan lukien);

c) kaikki aineet, joissa perfluorialkyyliryhmä -C6F13- on kiinnittynyt suoraan happiatomiin jonkin muun kuin ketjun päädyssä olevan hiiliatomin kohdalta.

1. Ei saa 10. lokakuuta 2026 lähtien saattaa markkinoille tai käyttää pitoisuutena, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin 25 ppb PFHxA:n ja sen suolojen yhteenlasketun pitoisuuden osalta tai 1 000 ppb PFHxA:n kanssa samankaltaisten aineiden yhteenlasketun pitoisuuden osalta – homogeenisessä materiaalissa mitattuna – seuraaviin käyttötarkoituksiin:

a) yleiseen kulutukseen tarkoitetuissa vaatteissa ja niihin liittyvissä asusteissa käytetyt tekstiilit, nahka, turkikset ja vuodat;

b) yleiseen kulutukseen tarkoitetut jalkineet;

c) asetuksen (EY) N:o 1935/2004 soveltamisalaan kuuluvat elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvat paperi ja kartonki;

d) yleiseen kulutukseen tarkoitetut seokset;

e) asetuksen (EY) N:o 1223/2009 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määritellyt kosmeettiset valmisteet.

2. Ei saa 10. lokakuuta 2027 lähtien saattaa markkinoille tai käyttää pitoisuutena, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin 25 ppb PFHxA:n ja sen suolojen yhteenlasketun pitoisuuden osalta tai 1 000 ppb PFHxA:n kanssa samankaltaisten aineiden yhteenlasketun pitoisuuden osalta – homogeenisessä materiaalissa mitattuna – muissa kuin 1 kohdassa tarkoitetuissa yleiseen kulutukseen tarkoitetuissa vaatteissa ja niihin liittyvissä asusteissa käytetyissä tekstiileissä, nahassa, turkiksissa ja vuodissa.

3. Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta seuraaviin:

a) henkilönsuojaimet, jotka on tarkoitettu suojaamaan käyttäjiä asetuksen (EU) 2016/425 liitteessä I olevan III riskiluokan a, c-f, h ja l kohdassa tarkoitetuilta riskeiltä;

b) asetuksen (EU) 2017/745 soveltamisalaan kuuluvat laitteet;

c) asetuksen (EU) 2017/746 soveltamisalaan kuuluvat laitteet;

d) rakennustekstiileinä käytettävät tekstiilit.

4. Ei saa 10. huhtikuuta 2026 lähtien saattaa markkinoille tai käyttää pitoisuutena, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin 25 ppb PFHxA:n ja sen suolojen yhteenlasketun pitoisuuden osalta tai 1 000 ppb PFHxA:n kanssa samankaltaisten aineiden yhteenlasketun pitoisuuden osalta seuraavissa:

a) sammutusvaahdot ja sammutusvaahtotiivisteet koulutusta ja testausta varten, paitsi kun kyseessä on sammutusjärjestelmien toiminnallinen testaus edellyttäen, että päästöt eristetään;

b) pelastuslaitoksille tarkoitetut sammutusvaahdot ja sammutusvaahtotiivisteet, paitsi jos pelastuslaitos osallistuu teollisten tulipalojen sammuttamiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/18/EU (*31) soveltamisalaan kuuluvissa tuotantolaitoksissa ja käyttää vaahtoja ja varusteita ainoastaan tähän tarkoitukseen.

5. Ei saa 10. lokakuuta 2029 lähtien saattaa markkinoille tai käyttää siviili-ilmailua (siviililentoasemat mukaan luettuna) varten tarkoitetuissa sammutusvaahdoissa tai sammutusvaahtotiivisteissä pitoisuutena, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin 25 ppb PFHxA:n ja sen suolojen yhteenlasketun pitoisuuden osalta tai 1 000 ppb PFHxA:n kanssa samankaltaisten aineiden yhteenlasketun pitoisuuden osalta.

6. Edellä olevia 1, 2, 4 ja 5 kohtaa ei sovelleta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021 (*32) liitteessä I kiellettyihin aineisiin, joissa on suoraan rikkiatomiin kiinnittynyt perfluorialkyyliryhmä C6F13-.

7. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, kyseistä kohtaa ei sovelleta esineisiin ja seoksiin, jotka on saatettu markkinoille ennen 10. lokakuuta 2026.

8. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, kyseistä kohtaa ei sovelleta esineisiin, jotka on saatettu markkinoille ennen 10. lokakuuta 2027.

9. Tässä nimikkeessä PFHxA:n kanssa samankaltaisilla aineilla tarkoitetaan aineita, joiden katsotaan molekyylirakenteensa vuoksi voivan hajota tai muuntua PFHxA:ksi.

▼M81

80. N,N-dimetyyliasetamidi (DMAC)

CAS-nro 127-19-5

EY-nro 204-826-4

1. Ei saa saattaa markkinoille sellaisenaan käytettävänä aineena, muiden aineiden aineosana tai seoksissa pitoisuutena, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin 0,3 prosenttia 23 päivän joulukuuta 2026 jälkeen, paitsi jos valmistajat, maahantuojat ja jatkokäyttäjät ovat sisällyttäneet asianomaisiin kemikaaliturvallisuusraportteihin ja käyttöturvallisuustiedotteisiin johdetut vaikutuksettomat altistumistasot (DNEL), jotka koskevat työntekijöiden altistumista tasolla, joka on 13 mg/m3 pitkäaikaisessa hengitysteitse tapahtuvassa altistumisessa ja 1,8 mg painokiloa kohti vuorokaudessa pitkäaikaisessa ihon kautta tapahtuvassa altistumisessa.

2. Ei saa valmistaa eikä käyttää aineena sellaisenaan, muiden aineiden aineosana tai seoksissa pitoisuutena, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin 0,3 prosenttia 23 päivän joulukuuta 2026 jälkeen, paitsi jos valmistajat ja jatkokäyttäjät toteuttavat asianmukaiset riskinhallintatoimenpiteet ja tarjoavat tarvittavat toimintaolosuhteet sen varmistamiseksi, että työntekijöiden altistuminen jää 1 kohdassa määriteltyjen DNEL-tasojen alapuolelle.

3. Kun kyse on markkinoille saattamisesta käytettäväksi liuottimena tekokuitujen tuotannossa tai tällaisesta käytöstä, 1 ja 2 kohdassa säädettyjä velvoitteita sovelletaan näissä kohdissa säädetystä poiketen 23 päivästä kesäkuuta 2029 alkaen.

81. 1-etyylipyrrolidin-2-oni (NEP)

CAS-nro 2687-91-4

EY-nro 220-250-6

1. Ei saa saattaa markkinoille sellaisenaan käytettävänä aineena, muiden aineiden aineosana tai seoksissa pitoisuutena, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin 0,3 prosenttia 23 päivän joulukuuta 2026 jälkeen, paitsi jos valmistajat, maahantuojat ja jatkokäyttäjät ovat sisällyttäneet asianomaisiin kemikaaliturvallisuusraportteihin ja käyttöturvallisuustiedotteisiin johdetut vaikutuksettomat altistumistasot (DNEL), jotka koskevat työntekijöiden altistumista tasolla, joka on 4,0 mg/m3 pitkäaikaisessa hengitysteitse tapahtuvassa altistumisessa ja 2,4 mg painokiloa kohti vuorokaudessa pitkäaikaisessa ihon kautta tapahtuvassa altistumisessa.

▼M83

82. Per- ja polyfluoratut alkyyliyhdisteet (PFAS-aineet), jotka määritellään seuraavasti: aine, joka sisältää vähintään yhden täysin fluoratun metyylin (CF3) tai metyleenin (CF2) hiiliatomin (johon ei ole kiinnittynyt H/Cl/Br/I-atomia).

1. Ei saa saattaa markkinoille eikä käyttää 23 päivästä lokakuuta 2030 lähtien sammutusvaahdoissa pitoisuutena, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin 1 mg/l kaikkien PFAS-aineiden summan osalta.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta seuraaviin:

a) perfluorioktaanisulfonihappo (PFOS), sen suolat ja PFOS:n kanssa samankaltaiset yhdisteet C8F17SO3X, perfluorioktaanihappo (PFOA), sen suolat ja PFOA:n kanssa samankaltaiset yhdisteet sekä perfluoriheksaanisulfonihappo (PFHxS), sen suolat ja PFHxS:n kanssa samankaltaiset yhdisteet, jotka kuuluvat asetuksessa (EU) 2019/1021 olevan liitteen I soveltamisalaan;

b) suoraketjuiset ja haarautuneet perfluorikarboksyylihapot, jotka ovat muotoa CnF2n +1-C(= O)OH, jossa n = 8, 9, 10, 11, 12 tai 13 (C9–C14-PFCA-yhdisteet), myös niiden suolat ja kaikki niiden yhdistelmät, joita nimikkeessä 68 oleva rajoitus koskee;

c) undekafluoriheksaanihappo (PFHxA), sen suolat ja PFHxA:n kanssa samankaltaiset aineet, nimikkeessä 79 rajoitetuissa käytöissä.

3. Kaikkien PFAS-aineiden summan pitoisuuden määrityksessä on otettava huomioon aineet, joihin sovelletaan 2 kohdassa säädettyä poikkeusta.

4. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, PFAS-aineiden pitoisuus fluorittomissa sammutusvaahdoissa, jotka ovat peräisin laitteesta, joka on puhdistettu parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisesti, lukuun ottamatta käsisammuttimia, saa olla enintään 50 mg/l kaikkien PFAS-aineiden summan osalta.

Komissio tarkastelee tätä poikkeusta uudelleen viimeistään 23 päivänä lokakuuta 2030.

5. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, PFAS-aineita voidaan saattaa markkinoille pitoisuutena, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin 1 mg/l kaikkien PFAS-aineiden summan osalta:

a) 23 päivään lokakuuta 2026 asti käsisammuttimissa olevan sammutusvaahdon osalta;

b) 23 päivään huhtikuuta 2027 asti käsisammuttimissa olevan alkoholiresistentin sammutusvaahdon osalta;

c) 23 päivään lokakuuta 2035 asti sellaisen sammutusvaahdon osalta, joka on tarkoitettu seuraaville:

i) direktiivin 2012/18/EU soveltamisalaan kuuluvat tuotantolaitokset. Tämä poikkeus ei koske siviili-ilmailua (mukaan lukien siviililentoasemat);

ii) avomerellä tapahtuvaan öljyn- ja kaasunporaustoimintaan kuuluvat laitokset;

iii) sota-alukset;

iv) siviilialukset, joihin on asennettu sammutusvaahtoja ennen 23 päivää lokakuuta 2025.

6. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, PFAS-aineita voidaan käyttää sammutusvaahdoissa pitoisuutena, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin 1 mg/l kaikkien PFAS-aineiden summan osalta:

a) 23 päivään huhtikuuta 2027 asti seuraaville:

i) koulutus ja testaus, paitsi kun kyseessä on sammutusjärjestelmien toiminnallinen testaus edellyttäen, että päästöt eristetään;

ii) julkiset palokunnat ja julkisten palokuntien tehtäviä suorittavat yksityiset palokunnat, paitsi jos palokunta osallistuu teollisten tulipalojen sammuttamiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/18/EU soveltamisalaan kuuluvissa tuotantolaitoksissa ja käyttää vaahtoja ja varusteita ainoastaan tähän tarkoitukseen.

b) 31 päivään joulukuuta 2030 asti käsisammuttimissa;

c) 23 päivään lokakuuta 2035 asti 5 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen tapausten osalta.

Komissio tarkastelee uudelleen c alakohdan mukaisia poikkeuksia ennen kyseisen poikkeuksen voimassaoloajan päättymistä.

7. Lokakuun 23 päivästä 2026 lähtien PFAS-aineiden käyttöön sammutusvaahdoissa pitoisuutena, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin 1 mg/l kaikkien PFAS-aineiden summan osalta, 1 kohdan ja 6 kohdan c alakohdan mukaisesti sovelletaan tämän kohdan edellytyksiä. Käyttäjän on

a) varmistettava, että sammutusvaahtoja käytetään ainoastaan tulipaloissa, joissa palaa syttyviä nesteitä (luokan B palot);

b) vähennettävä ympäristön osa-alueisiin joutuvia päästöjä ja ihmisten suoraa ja välillistä altistumista sammutusvaahdoille niin alhaiselle tasolle kuin on teknisesti ja käytännössä mahdollista;

c) varmistettava käyttämättömien sammutusvaahtojen sekä sammutusvaahtojen käytöstä peräisin olevien PFAS-aineita sisältävien jätteiden, jätevesi mukaan lukien, erilliskeräys, jos se on teknisesti ja käytännössä mahdollista, ja varmistettava niiden käsittely asianmukaista käsittelyä varten siten, että PFAS-ainesisältö hävitetään tai muunnetaan palautumattomasti;

d) laadittava PFAS-aineita sisältävien sammutusvaahtojen hallintasuunnitelma, joka koskee erityisesti PFAS-aineita sisältävien sammutusvaahtojen käyttöpaikkaa ja johon on sisällyttävä

i) yksityiskohtaiset tiedot sammutusvaahtojen käyttöolosuhteista ja määristä paikan päällä sekä siitä, miten b alakohdassa vahvistetut edellytykset täyttyvät;

ii) tiedot c alakohdan mukaisesta keräyksestä ja asianmukaisesta käsittelystä;

iii) yksityiskohtaiset tiedot laitteiden tyypistä ja puhdistus- ja huoltomenetelmistä;

iv) suunnitelmat, jotka on toteutettava, jos sammutusvaahtoa vahingossa vuotaa tai läikkyy, mukaan lukien tarvittaessa seurantatoimien dokumentointi;

v) strategia PFAS-aineita sisältävien sammutusvaahtojen korvaamiseksi fluorittomilla sammutusvaahdoilla.

Hallintasuunnitelmaa on tarkasteltava uudelleen vuosittain, ja sen on oltava pyynnöstä saatavilla vähintään 15 vuoden ajan toimivaltaisten viranomaisten tarkastusta varten.

8. Lokakuun 23 päivästä 2026 lähtien sammutusvaahdot, joissa pitoisuus on yhtä suuri tai suurempi kuin 1 mg/l kaikkien markkinoille saatettujen PFAS-aineiden summan osalta, käsisammuttimia lukuun ottamatta, on merkittävä 10 kohdan mukaisesti. Etiketti on kirjoitettava sen jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä, jossa sammutusvaahto saatetaan markkinoille, jos asianomaiset jäsenvaltiot eivät säädä toisin.

9. Lokakuun 23 päivästä 2026 lähtien PFAS-aineita sisältävien sammutusvaahtojen käyttäjien on varmistettava, että käyttämättömät sammutusvaahdot sekä sammutusvaahtojen käytöstä peräisin olevat PFAS-aineita sisältävät jätteet, jätevesi mukaan lukien, merkitään 10 kohdan mukaisesti, jos kaikkien PFAS-aineiden summan pitoisuus on yhtä suuri tai suurempi kuin 1 mg/l. Jos asianomaiset jäsenvaltiot eivät säädä toisin, etiketti on kirjoitettava niiden jäsenvaltioiden virallisella kielellä tai virallisilla kielillä, joissa käyttämättömät sammutusvaahdot sekä sammutusvaahtojen käytöstä peräisin olevat PFAS-aineita sisältävät jätteet, jätevesi mukaan lukien, tuotetaan ja joissa ne käsitellään.

10. Edellä olevan 8 ja 9 kohdan soveltamiseksi merkinnöissä on oltava seuraava maininta: ”VAROITUS: Sisältää per- ja polyfluorattuja alkyyliyhdisteitä (PFAS-aineita), joiden pitoisuus on 1 mg/l tai enemmän kaikkien PFAS-aineiden summan osalta”. Nämä tiedot on merkittävä näkyvällä, helposti luettavalla ja pysyvällä tavalla.

11. Tässä nimikkeessä tarkoitetaan:

a) ”käsisammuttimella” standardin EN3-7 mukaista käsin kuljetettavaksi ja käytettäväksi suunniteltua sammutinta, jonka massa on toimintakunnossa enintään 20 kg; standardin EN-1866 mukaista enintään 150 litran liikuteltavaa sammutinta; ja standardin EN-16856 mukaista aerosolisammutinta;

b) ”sammutusvaahdolla” mitä tahansa seosta, jolla sammutetaan palo käyttäen vaahtoa, mukaan lukien vaahdon tuottamiseen tarkoitetut sammutusvaahtotiivisteet ja sammutusliuokset;

c) ”käyttämättömällä sammutusvaahdolla” sammutusvaahtoa, jota ei ole vielä käytetty tulipalojen sammuttamiseen.

▼M84

83. 2,4-Dinitrotolueeni

CAS-nro 121-14-2

EY-nro 204-450-0

1. 10 päivän toukokuuta 2027 jälkeen ei saa saattaa markkinoille eikä käyttää aineena ammattikäyttäjille tai yleiseen kulutukseen tulevissa esineissä 0,1 painoprosentin tai sitä suurempana pitoisuutena.

2. Tässä kohdassa ”ammattikäyttäjällä” tarkoitetaan kaikkia muualla kuin teollisuuslaitoksissa toimivia työntekijöitä tai itsenäisiä ammatinharjoittajia.

3. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta:

a) direktiivin 2014/28/EU 2 artiklan 1 alakohdassa määriteltyihin räjähdystarvikkeisiin

b) sotilaskäyttöön tuleviin esineisiin

c) ampumatarvikkeisiin, jotka tulevat kansallisen lainsäädännön mukaisesti poliisin tai muiden turvallisuusjoukkojen käyttöön

d) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2025/2509 (*33) soveltamisalaan kuuluviin leluihin

e) asetuksen (EU) 2017/745 soveltamisalaan kuuluviin laitteisiin

f) asetuksen (EY) N:o 1935/2004 soveltamisalaan kuuluviin elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuviin tarvikkeisiin.

4. Edellä oleva 3 kohdan a alakohta ei kata seuraavia:

a) direktiivin 2013/29/EU 3 artiklan 1 alakohdassa määritellyt pyrotekniset tuotteet

b) ampumatarvikkeet.

5. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan 11 päivästä toukokuuta 2029 2,4-dinitrotolueenin markkinoille saattamiseen ja käyttöön seuraavissa sovelluksissa, kun ne saatetaan markkinoille käytettäviksi tai niitä käytetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/858 (*34) 3 artiklan 16 alakohdassa määritellyissä moottoriajoneuvoissa:

a) mikrokaasunkehittimet turvavöiden esikiristimiä ja konepellin toimilaitteita varten

b) varaosat.

6. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta 5 kohdassa tarkoitettuihin moottoriajoneuvoihin, jotka täyttävät seuraavat edellytykset:

a) ne on saatettu markkinoille 11 päivän toukokuuta 2027 ja 11 päivän toukokuuta 2029 välisenä aikana

b) ne sisältävät 2,4-dinitrotolueenia ainoastaan 5 kohdan a tai b alakohdassa luetelluissa sovelluksissa.

7. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta 2,4-dinitrotolueeniin esineissä, jotka on saatettu markkinoille unionissa ennen 11 päivänä toukokuuta 2027.

(*1)

EYVL L 256, 7.9.1987, s. 42.

(*2)

EYVL L 147, 9.6.1975, s. 40.

(*3)

EUVL L 37, 13.2.2003, s. 19.

(*4)

EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1.

(*5)

EUVL L 171, 9.7.2003, s. 1.

(*6)

EYVL L 124, 9.5.2002, s. 1.

(*7)

EUVL L 24, 29.1.2008, s. 8.

(*8)

EUVL L 104, 8.4.2004, s. 1.

(*9)

EYVL L 399, 30.12.1989, s. 18.

(*10)

EUVL L 304, 21.11.2003, s. 1.

(*11)

EYVL L 121, 15.5.1993, s. 20.

(*12)

EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1.

(*13)

EYVL L 365, 31.12.1994, s. 10.

►M18 (*14)

EYVL L 326, 29.12.1969, s. 36.

◄

►M31 (*15)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/48/EY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, lelujen turvallisuudesta (EUVL L 170, 30.6.2009, s. 1).

(*16)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/65/EY, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa (EUVL L 174, 1.7.2011, s. 88).

◄

►M37 (*17)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17).

◄

(*18)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 167/2013, annettu 5 päivänä helmikuuta 2013, maa- ja metsätaloudessa käytettävien ajoneuvojen hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta (EUVL L 60, 2.3.2013, s. 1).

(*19)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/42/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, koneista ja direktiivin 95/16/EY muuttamisesta (EUVL L 157, 9.6.2006, s. 24).

(*20)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 216/2008, annettu 20 päivänä helmikuuta 2008, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä neuvoston direktiivin 91/670/ETY, asetuksen (EY) N:o 1592/2002 ja direktiivin 2004/36/EY kumoamisesta (EUVL L 79, 19.3.2008, s. 1).

(*21)

Komission asetus (EU) N:o 10/2011, annettu 14 päivänä tammikuuta 2011, elintarvikkeiden kanssa kosketukseen joutuvista muovisista materiaaleista ja tarvikkeista (EUVL L 12, 15.1.2011, s. 1).

(*22)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1223/2009, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, kosmeettisista valmisteista (EUVL L 342, 22.12.2009, s. 59).

(*23)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 528/2012, annettu 22 päivänä toukokuuta 2012, biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä (EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1).

(*24)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/6, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, eläinlääkkeistä ja direktiivin 2001/82/EY kumoamisesta (EUVL L 4, 7.1.2019, s. 43).

(*25)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1009, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, EU-lannoitevalmisteiden asettamista saataville markkinoilla koskevien sääntöjen vahvistamisesta ja asetusten (EY) N:o 1069/2009 ja (EY) N:o 1107/2009 muuttamisesta sekä asetuksen (EY) N:o 2003/2003 kumoamisesta (EUVL L 170, 25.6.2019, s. 1).

(*26)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1333/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, elintarvikelisäaineista (EUVL L 354, 31.12.2008, s. 16).

(*27)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/746, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2017, in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetuista lääkinnällisistä laitteista sekä direktiivin 98/79/EY ja komission päätöksen 2010/227/EU kumoamisesta (EUVL L 117, 5.5.2017, s. 176).

(*28)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/745, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2017, lääkinnällisistä laitteista, direktiivin 2001/83/EY, asetuksen (EY) N:o 178/2002 ja asetuksen (EY) N:o 1223/2009 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivien 90/385/ETY ja 93/42/ETY kumoamisesta (EUVL L 117, 5.5.2017, s. 1).

(*29)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).

(*30)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1223/2009, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, kosmeettisista valmisteista (uudelleenlaadittu toisinto) (EUVL L 342, 22.12.2009, s. 59).

(*31)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/18/EU, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta sekä neuvoston direktiivin 96/82/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta (EUVL L 197, 24.7.2012, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2012/18/oj).

(*32)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1021, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, pysyvistä orgaanisista yhdisteistä (EUVL L 169, 25.6.2019, s. 45, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2019/1021/oj).

(*33)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2025/2509, annettu 26 päivänä marraskuuta 2025, lelujen turvallisuudesta ja direktiivin 2009/48/EY kumoamisesta (EUVL L, 2025/2509, 12.12.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2025/2509/oj).

(*34)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/858, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta, asetusten (EY) N:o 715/2007 ja (EY) N:o 595/2009 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/46/EY kumoamisesta (EUVL L 151, 14.6.2018, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/858/oj).

Lisäykset 1–6

ESIPUHE

Palstojen otsikkojen selitykset

Aineen nimi:

Käytetty nimitys vastaa kansainvälistä kemiallista yksilöintiä, jota aineesta käytetään aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa.

Aina kun mahdollista, aineista käytetään niiden IUPAC-nimiä. Aineet, jotka on merkitty Euroopassa kaupallisessa käytössä olevien kemiallisten aineiden luetteloon (Einecs), Euroopassa ilmoitettujen kemiallisten aineiden luetteloon (ELINCS) tai niiden aineiden luetteloon, jotka eivät enää täytä polymeerin määritelmää (NLP, No-longer-polymers), määritellään niistä kyseisissä luetteloissa käytetyillä nimillä. Joissakin tapauksissa mainitaan myös muita nimiä, kuten yleisesti käytetty nimi. Aina kun mahdollista, kasvinsuojeluaineista ja biosideistä käytetään niiden ISO-nimiä.

Aineryhmiin viittaavat nimikkeet:

Asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa on joitakin aineryhmiin viittaavia nimikkeitä. Näissä tapauksissa luokitusvaatimuksia sovelletaan kaikkiin kuvauksen piiriin kuuluviin aineisiin.

Joissakin tapauksissa on voimassa luokitusvaatimuksia tietyille aineille, jotka kuuluvat ryhmänimikkeeseen. Näissä tapauksissa asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevaan 3 osaan on sisällytetty erityinen ainetta koskeva nimike ja ryhmänimikkeeseen liitetään seuraava huomautus: ”paitsi muualla asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI mainitut”.

Joissakin tapauksissa yksittäiset aineet voidaan mainita useammassa kuin yhdessä ryhmänimikkeessä. Tällöin aineen luokitus noudattaa molempien ryhmänimikkeiden luokitusta. Jos sama vaara luokitellaan eri tavoilla, käytetään tiukimpaan luokitukseen johtavaa vaaraluokitusta.

Indeksinumero:

Indeksinumero on aineelle asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa annettu tunnistuskoodi. Aineet on luetteloitu lisäyksessä tämän indeksinumeron mukaan.

EY-numerot:

EY-numero eli Einecs-, ELINCS- tai NLP-numero on aineen virallinen numero Euroopan unionissa. Einecs-numero saadaan Euroopan kaupallisessa käytössä olevien kemiallisten aineiden luettelosta. ELINCS-numero saadaan Euroopassa ilmoitettujen kemiallisten aineiden luettelosta. NLP-numero saadaan No-longer-polymers-aineiden luettelosta. Luettelot julkaisee Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto.

EY-numero koostuu seitsemästä numerosta ja on muotoa XXX-XXX-X. Einecs-numerot alkavat numerosta 200-001-8, ELINCS-numerot numerosta 400-010-9 ja NLP-numerot numerosta 500-001-0. Numero esitetään sarakkeessa ”EY-nro”.

CAS-numero:

Aineiden tunnistamisen helpottamiseksi niille on määritelty Chemical Abstracts Service (CAS)-numero.

Huomautukset:

Huomautusten täydellinen teksti on asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 1 osassa.

Tässä asetuksessa sovellettavat huomautukset ovat seuraavat:

Huomautus A:

Merkinnöissä on ilmoitettava aineen nimi käyttämällä jotakin asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa mainittua nimitystä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisen asetuksen 17 artiklan 2 kohdan soveltamista.

Kyseisessä osassa käytetään aineista joskus yleisnimiä kuten ”… yhdisteet” tai ”… suolat”. Tällöin toimittajan, joka saattaa tällaisen aineen markkinoille, on ilmoitettava merkinnöissä aineen oikea nimi ottaen asianmukaisesti huomioon asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevan 1.1.1.4 jakson säännökset.

▼M14

Huomautus B:

Joitakin aineita (happoja, emäksiä jne.) saatetaan markkinoille väkevyydeltään erilaisina vesiliuoksina, jotka on luokiteltava ja merkittävä eri tavoin, koska niiden vaaralliset ominaisuudet ovat erilaisia pitoisuuksista riippuen.

Huomautus C:

Jotkin orgaaniset aineet saatetaan markkinoille tietyssä isomeerimuodossa tai useiden isomeerien seoksena.

Huomautus D:

Itsestään herkästi polymerisoituvia tai hajoavia aineita saatetaan yleensä markkinoille stabiloituina. Ne luetellaan tässä muodossa asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa.

Tällaisia aineita saatetaan kuitenkin joskus markkinoille ei-stabiloidussa muodossa. Tällöin aineen markkinoille saattavan toimittajan on mainittava varoitusetiketissä aineen nimi ja sana ”ei-stabiloitu”.

Huomautus J:

Ainetta ei tarvitse luokitella syöpää aiheuttavaksi tai perimää vaurioittavaksi, jos voidaan osoittaa, että aine sisältää alle 0,1 painoprosenttia bentseeniä (EY-nro 200-753-7).

Huomautus K:

Luokitusta syöpää aiheuttavaksi tai perimää vaurioittavaksi aineeksi ei tarvitse soveltaa, jos voidaan osoittaa, että aine sisältää alle 0,1 painoprosenttia 1,3-butadieeniä (EY-nro 203-450-8).

Huomautus L:

Luokitusta syöpää aiheuttavaksi aineeksi ei tarvitse soveltaa, jos voidaan osoittaa, että aine sisältää alle 3 painoprosenttia DMSO-uutetta IP 346:lla mitattuna.

Huomautus M:

Ainetta ei tarvitse luokitella syöpää aiheuttavaksi, jos voidaan osoittaa, että aine sisältää alle 0,005 painoprosenttia bentso[a]pyreeniä (EY-nro 200-028-5).

Huomautus N:

Ainetta ei tarvitse luokitella syöpää aiheuttavaksi, jos aineen jalostamisen kaikki vaiheet tunnetaan ja jos voidaan osoittaa, että aine, josta se on tuotettu, ei ole syöpää aiheuttava.

Huomautus P:

Ainetta ei tarvitse luokitella syöpää aiheuttavaksi tai perimää vaurioittavaksi, jos voidaan osoittaa, että aine sisältää alle 0,1 painoprosenttia bentseeniä (EY-nro 200-753-7).

Huomautus R:

Aineen luokittelua syöpää aiheuttavaksi ei tarvitse soveltaa sellaisiin kuituihin, joiden halkaisijan pituuspainotettu geometrinen keskiarvo vähennettynä kahdella standardipoikkeamalla on yli 6 μm.

Lisäys 1

Nimike 28 – Syöpää aiheuttavat aineet, kategoria 1A

Aine	Indeksinumero	EY-numero	CAS-numero	Huomautuksia
Kromi (VI) trioksidi	024-001-00-0	215-607-8	1333-82-0	►M5 — ◄
Sinkkikromaatit mukaan luettuna sinkkikaliumkromaatti	024-007-00-3
▼M14
Nikkelimonoksidi; [1]	028-003-00-2	215-215-7 [1]	1313-99-1 [1]
Nikkelioksidi; [2]		234-323-5 [2]	11099-02-8 [2]
Bunseniitti; [3]		- [3]	34492-97-2 [3]
Nikkelidioksidi	028-004-00-8	234-823-3	12035-36-8
Dinikkelitrioksidi	028-005-00-3	215-217-8	1314-06-3
Nikkeli(II)sulfidi; [1]	028-006-00-9	240-841-2 [1]	16812-54-7 [1]
Nikkelisulfidi; [2]		234-349-7 [2]	11113-75-0 [2]
Milleriitti; [3]		- [3]	1314-04-1 [3]
Trinikkelidisulfidi;	028-007-00-4
Nikkelisubsulfidi; [1]		234-829-6 [1]	12035-72-2 [1]
Heazlewoodiitti; [2]		- [2]	12035-71-1 [2]
▼M14
Nikkelidihydroksidi; [1]		028-008-00-X	235-008-5 [1]		12054-48-7 [1]
Nikkelihydroksidi; [2]	234-348-1 [2]	028-008-00-X	11113-74-9 [2]
Nikkelisulfaatti	028-009-00-5	232-104-9	7786-81-4
Nikkelikarbonaatti;	028-010-00-0
Emäksinen nikkelikarbonaatti;
Hiilihapon nikkeli(2+)-suola; [1]		222-068-2 [1]	3333-67-3 [1]
Hiilihapon nikkelisuola; [2]		240-408-8 [2]	16337-84-1 [2]
[μ-[karbonaatti(2-)-O:O′]]dihydroksitrinikkeli; [3]		265-748-4 [3]	65405-96-1 [3]
[karbonaatti(2-)]tetrahydroksitrinikkeli [4]		235-715-9 [4]	12607-70-4 [4]
Nikkelidikloridi	028-011-00-6	231-743-0	7718-54-9
Nikkelidinitraatti; [1]	028-012-00-1	236-068-5 [1]	13138-45-9 [1]
Typpihapon nikkelisuola; [2]	028-012-00-1	238-076-4 [2]	14216-75-2 [2]
Nikkeli matte	028-013-00-7	273-749-6	69012-50-6
Liejut ja lietteet, kuparin elektrolyyttinen puhdistaminen, kupari poistettu, nikkelisulfaatti	028-014-00-2	295-859-3	92129-57-2
Liejut ja lietteet, kuparin elektrolyyttinen puhdistaminen, kupari poistettu	028-015-00-8	305-433-1	94551-87-8
Nikkelidiperkloraatti; Perkloorihappo, nikkeli[II]-suola	028-016-00-3	237-124-1	13637-71-3
Nikkelidikaliumbis(sulfaatti); [1]	028-017-00-9	237-563-9 [1]	13842-46-1 [1]
Diammoniumnikkelibis(sulfaatti); [2]	028-017-00-9	239-793-2 [2]	15699-18-0 [2]
Nikkelibis(sulfamidaatti); Nikkelisulfamaatti	028-018-00-4	237-396-1	13770-89-3
Nikkelibis(tetrafluoriboraatti);	028-019-00-X	238-753-4	14708-14-6
Nikkelidiformiaatti; [1]	028-021-00-0	222-101-0 [1]	3349-06-2 [1]
Muurahaishappo, nikkelisuola; [2]		239-946-6 [2]	15843-02-4 [2]
Muurahaishappo, kuparinikkelisuola; [3]		268-755-0 [3]	68134-59-8 [3]
Nikkelidi(asetaatti); [1]	028-022-00-6	206-761-7 [1]	373-02-4 [1]
Nikkeliasetaatti; [2]	028-022-00-6	239-086-1 [2]	14998-37-9 [2]
Nikkelidibentsoaatti	028-024-00-7	209-046-8	553-71-9
Nikkelibis(4-sykloheksyylibutyraatti)	028-025-00-2	223-463-2	3906-55-6
Nikkeli(II)stearaatti; Nikkeli(II)oktadekanoaatti	028-026-00-8	218-744-1	2223-95-2
Nikkelidilaktaatti	028-027-00-3	—	16039-61-5
Nikkeli(II)oktanoaatti	028-028-00-9	225-656-7	4995-91-9
Nikkelidifluoridi; [1]	028-029-00-4	233-071-3 [1]	10028-18-9 [1]
Nikkelidibromidi; [2]		236-665-0 [2]	13462-88-9 [2]
Nikkelidijodidi; [3]		236-666-6 [3]	13462-90-3 [3]
Nikkelikaliumfluoridi; [4]		- [4]	11132-10-8 [4]
Nikkeliheksafluorisilikaatti	028-030-00-X	247-430-7	26043-11-8
Nikkeliselenaatti	028-031-00-5	239-125-2	15060-62-5
Nikkelivetyfosfaatti; [1]	028-032-00-0	238-278-2 [1]	14332-34-4 [1]
Nikkelibis(divetyfosfaatti); [2]		242-522-3 [2]	18718-11-1 [2]
Trinikkelibis(ortofosfaatti); [3]		233-844-5 [3]	10381-36-9 [3]
Dinikkelidifosfaatti; [4]		238-426-6 [4]	14448-18-1 [4]
Nikkelibis(fosfinaatti); [5]		238-511-8 [5]	14507-36-9 [5]
Nikkelifosfinaatti; [6]		252-840-4 [6]	36026-88-7 [6]
Fosforihappo, kalsiumnikkelisuola; [7]		- [7]	17169-61-8 [7]
Difosforihappo, nikkeli[II]-suola [8]		- [8]	19372-20-4 [8]
Diammoniumnikkeliheksasyanoferraatti	028-033-00-6	—	74195-78-1
Nikkelidisyanidi	028-034-00-1	209-160-8	557-19-7
Nikkelikromaatti	028-035-00-7	238-766-5	14721-18-7
Nikkeli(II)silikaatti; [1]	028-036-00-2	244-578-4 [1]	21784-78-1 [1]
Dinikkeliortosilikaatti; [2]		237-411-1 [2]	13775-54-7 [2]
Nikkelisilikaatti (3:4); [3]		250-788-7 [3]	31748-25-1 [3]
Piihappo, nikkelisuola; [4]		253-461-7 [4]	37321-15-6 [4]
Trivetyhydroksibis[ortosilikaatti(4-)]trinikkelaatti(3-) [5]		235-688-3 [5]	12519-85-6 [5]
Dinikkeliheksasyanoferraatti	028-037-00-8	238-946-3	14874-78-3
Trinikkelibis(arsenaatti); Nikkeli(II)arsenaatti	028-038-00-3	236-771-7	13477-70-8
Nikkelioksalaatti; [1]	028-039-00-9	208-933-7 [1]	547-67-1 [1]
Oksaalihapon nikkelisuola; [2]	028-039-00-9	243-867-2 [2]	20543-06-0 [2]
Nikkelitelluridi	028-040-00-4	235-260-6	12142-88-0
Trinikkelitetrasulfidi	028-041-00-X	—	12137-12-1
Trinikkelibis(arseniitti)	028-042-00-5	—	74646-29-0
Kobolttinikkeliharmaaperiklaasi;	028-043-00-0
C.I. Pigment Black 25;
C.I. 77332; [1]		269-051-6 [1]	68186-89-0 [1]
Kobolttinikkelidioksidi; [2]		261-346-8 [2]	58591-45-0 [2]
Kobolttinikkelioksidi; [3]		- [3]	12737-30-3 [3]
Nikkelitinatrioksidi; Nikkelistannaatti	028-044-00-6	234-824-9	12035-38-0
Nikkelitriuraanidekaoksidi	028-045-00-1	239-876-6	15780-33-3
Nikkeliditiosyanaatti	028-046-00-7	237-205-1	13689-92-4
Nikkelidikromaatti	028-047-00-2	239-646-5	15586-38-6
Nikkeli(II)seleniitti	028-048-00-8	233-263-7	10101-96-9
Nikkeliselenidi	028-049-00-3	215-216-2	1314-05-2
Piihappo, lyijynikkelisuola	028-050-00-9	—	68130-19-8
Nikkelidiarsenidi; [1]	028-051-00-4	235-103-1 [1]	12068-61-0 [1]
Nikkeliarsenidi; [2]	028-051-00-4	248-169-1 [2]	27016-75-7 [2]
Nikkelibariumtitaaniesikkoprideriitti;	028-052-00-X	271-853-6	68610-24-2
C.I. Pigment Yellow 157;
C.I. 77900
Nikkelidikloraatti; [1]	028-053-00-5	267-897-0 [1]	67952-43-6 [1]
Nikkelidibromaatti; [2]		238-596-1 [2]	14550-87-9 [2]
Etyylivetysulfaatti, nikkeli(II)suola; [3]		275-897-7 [3]	71720-48-4 [3]
Nikkeli(II)trifluoriasetaatti; [1]	028-054-00-0	240-235-8 [1]	16083-14-0 [1]
Nikkeli(II)propionaatti; [2]		222-102-6 [2]	3349-08-4 [2]
Nikkelibis(bentseenisulfonaatti); [3]		254-642-3 [3]	39819-65-3 [3]
Nikkeli(II)vetysitraatti; [4]		242-533-3 [4]	18721-51-2 [4]
Sitruunahappo, ammoniumnikkelisuola; [5]		242-161-1 [5]	18283-82-4 [5]
Sitruunahappo, nikkelisuola; [6]		245-119-0 [6]	22605-92-1 [6]
Nikkelibis(2-etyyliheksanoaatti); [7]		224-699-9 [7]	4454-16-4 [7]
2-Etyyliheksaanihappo, nikkelisuola; [8]		231-480-1 [8]	7580-31-6 [8]
Dimetyyliheksaanihappo, nikkelisuola; [9]		301-323-2 [9]	93983-68-7 [9]
Nikkeli(II)iso-oktanoaatti; [10]		249-555-2 [10]	29317-63-3 [10]
Nikkeli-iso-oktanoaatti; [11]		248-585-3 [11]	27637-46-3 [11]
Nikkelibis(isononaoaatti); [12]		284-349-6 [12]	84852-37-9 [12]
Nikkeli(II)neononanoaatti; [13]		300-094-6 [13]	93920-10-6 [13]
Nikkeli(II)isodekanoaatti; [14]		287-468-1 [14]	85508-43-6 [14]
Nikkeli(II)neodekanoaatti; [15]		287-469-7 [15]	85508-44-7 [15]
Neodekaanihappo, nikkelisuola; [16]		257-447-1 [16]	51818-56-5 [16]
Nikkeli(II)neoundekanoaatti; [17]		300-093-0 [17]	93920-09-3 [17]
bis(D-glukonaatti-O1,O2)nikkeli; [18]		276-205-6 [18]	71957-07-8 [18]
Nikkeli-3,5-bis(tert-butyyli)-4-hydroksibentsoaatti (1:2); [19]		258-051-1 [19]	52625-25-9 [19]
Nikkeli(II)palmitaatti; [20]		237-138-8 [20]	13654-40-5 [20]
(2-etyyliheksanoaatti-O)(isononanoaatti-O)nikkeli; [21]		287-470-2 [21]	85508-45-8 [21]
(Isononanoaatti-O)(iso-oktanoaatti-O)nikkeli; [22]		287-471-8 [22]	85508-46-9 [22]
(Iso-oktanoaatti-O)(neodekanoaatti-O)nikkeli; [23]		284-347-5 [23]	84852-35-7 [23]
(2-etyyliheksanoaatti-O)(isodekanoaatti-O)nikkeli; [24]		284-351-7 [24]	84852-39-1 [24]
(2-Etyyliheksanoaatti-O)(neodekanoaatti-O)nikkeli; [25]		285-698-7 [25]	85135-77-9 [25]
(Isodekanoaatti-O)(iso-oktanoaatti-O)nikkeli; [26]		285-909-2 [26]	85166-19-4 [26]
(Isodekanoaatti-O)(isononanoaatti-O)nikkeli; [27]		284-348-0 [27]	84852-36-8 [27]
(Isononanoaatti-O)(neodekanoaatti-O)nikkeli; [28]		287-592-6 [28]	85551-28-6 [28]
Rasvahapot, C6-19, haaraketjuiset, nikkelisuolat; [29]		294-302-1 [29]	91697-41-5 [29]
Rasvahapot, C8-18 ja C18-tyydyttymättömät, nikkelisuolat; [30]		283-972-0 [30]	84776-45-4 [30]
2,7-Naftaleenidisulfonihappo, nikkeli(II)suola; [31]		- [31]	72319-19-8 [31]
Nikkeli(II)sulfiitti; [1]	028-055-00-6	231-827-7 [1]	7757-95-1 [1]
Nikkelitelluuritrioksidi; [2]		239-967-0 [2]	15851-52-2 [2]
Nikkelitelluuritetroksidi; [3]		239-974-9 [3]	15852-21-8 [3]
Molybdeeninikkelihydroksidioksidifosfaatti [4]		268-585-7 [4]	68130-36-9 [4]
Nikkeliboridi (NiB); [1]	028-056-00-1	234-493-0 [1]	12007-00-0 [1]
Dinikkeliboridi; [2]		234-494-6 [2]	12007-01-1 [2]
Trinikkeliboridi; [3]		234-495-1 [3]	12007-02-2 [3]
Nikkeliboridi; [4]		235-723-2 [4]	12619-90-8 [4]
Dinikkelisilisidi; [5]		235-033-1 [5]	12059-14-2 [5]
Nikkelidisilisidi; [6]		235-379-3 [6]	12201-89-7 [6]
Dinikkelifosfidi; [7]		234-828-0 [7]	12035-64-2 [7]
Nikkeliboorifosfidi; [8]		- [8]	65229-23-4 [8]
Dialumiininikkelitetraoksidi; [1]	028-057-00-7	234-454-8 [1]	12004-35-2 [1]
Nikkelititaanitrioksidi; [2]		234-825-4 [2]	12035-39-1 [2]
Nikkelititaanioksidi; [3]		235-752-0 [3]	12653-76-8 [3]
Nikkelidivanadiiniheksaoksidi; [4]		257-970-5 [4]	52502-12-2 [4]
Kobolttidimolybdeeninikkelioktaoksidi; [5]		268-169-5 [5]	68016-03-5 [5]
Nikkelisirkonitrioksidi; [6]		274-755-1 [6]	70692-93-2 [6]
Molybdeeninikkelitetraoksidi; [7]		238-034-5 [7]	14177-55-0 [7]
Nikkelivolframitetraoksidi; [8]		238-032-4 [8]	14177-51-6 [8]
Oliviini, nikkelivihreä; [9]		271-112-7 [9]	68515-84-4 [9]
Litiumnikkelidioksidi; [10]		- [10]	12031-65-1 [10]
Molybdeeninikkelioksidi; [11]		- [11]	12673-58-4 [11]
Kobolttilitiumnikkelioksidi	028-058-00-2	442-750-5	—
▼C1
Diarseenitrioksidi; arseenitrioksidi	033-003-00-0	215-481-4	1327-53-3
Arseenipentoksidi; arseenioksidi	033-004-00-6	215-116-9	1303-28-2
▼M73
Arseenihappo ja sen suolat, paitsi muualla asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI mainitut	033-005-00-1	—	—	A
▼C1
Lyijyvetyarsenaatti	082-011-00-0	232-064-2	7784-40-9
Butaani [joka sisältää ≥ 0,1 % butadieenia (203-450-8)] [1]	601-004-01-8	203-448-7 [1]	106-97-8 [1]	C ►M5 — ◄
Isobutaani [joka sisältää ≥ 0,1 % butadieenia (203-450-8)] [2]	601-004-01-8	200-857-2 [2]	75-28-5 [2]	C ►M5 — ◄
1,3-Butadieeni; Buta-1,3-dieeni	601-013-00-X	203-450-8	106-99-0	D
Bentseeni	601-020-00-8	200-753-7	71-43-2	►M5 — ◄
Trietyyliarsenaatti	601-067-00-4	427-700-2	15606-95-8
Vinyylikloridi; kloorietyleeni	602-023-00-7	200-831-0	75-01-4
▼M14
Bis(kloorimetyyli)eetteri; Oksibis(kloorimetaani)	603-046-00-5	208-832-8	542-88-1
▼C1
Kloorimetyylimetyylieetteri; klooridimetyylieetteri	603-075-00-3	203-480-1	107-30-2
2-Naftyyliamiini; ß-naftyyliamiini	612-022-00-3	202-080-4	91-59-8	►M5 — ◄
Bentsidiini; 4,4'-diaminobifenyyli; 4,4'-bifenyleenidiamiini	612-042-00-2	202-199-1	92-87-5	►M5 — ◄
Bentsidiinin suolat	612-070-00-5
2-Naftyyliamiinin suolat	612-071-00-0	209-030-0[1] 210-313-6[2]	553-00-4[1] 612-52-2[2]
Bifenyyli-4-yyliamiini; ksenyyliamiini; 4-aminobifenyyli	612-072-00-6	202-177-1	92-67-1
Bifenyyli-4-yyliamiinin suolat; ksenyyliamiinin suolat; 4-aminobifenyylin suolat	612-073-00-1
▼M26
Piki, kivihiiliterva, matalalämpötilainen; (Tisle, joka saadaan korkean lämpötilan kivihiilitervan jaetislauksesta. Musta kiintoaine, jonka pehmenemispiste on välillä 30 °C–180 °C (86 °F–356 °F). Koostuu pääasiassa monimutkaisesta kolme- tai useampijäsenisten kondensoituneiden aromaattisten rengashiilivetyjen seoksesta.)	648-055-00-5	266-028-2	65996-93-2
▼C1
Terva, kivihiili; Kivihiiliterva (Oheistuote kivihiilen hajotustislauksesta. Lähes musta puolikiinteä aine. Monimutkainen seos aromaattisia hiilivetyjä, fenoliyhdisteitä, typpiemäksiä ja tiofeenia.)	648-081-00-7	232-361-7	8007-45-2
Terva, kivihiili, korkealämpötilainen; Kivihiiliterva (Kondensaatiotuote, joka on saatu jäähdyttämällä, likimäärin ympäristön lämpötilaan, kaasua, joka on peräisin korkealämpötilaisesta (yli 700 °C) kivihiilen hajotustislauksesta. Musta paksujuoksuinen neste, vettä tiheämpi. Koostuu pääasiassa monimutkaisesta seoksesta kondensoituneita aromaattisia rengashiilivetyjä. Saattaa sisältää pieniä määriä fenoliyhdisteitä ja aromaattisia typpiemäksiä.)	648-082-00-2	266-024-0	65996-89-6
Terva, kivihiili, matalalämpötilainen; Kivihiiliöljy (Kondensaatiotuote, joka on saatu jäähdyttämällä, likimäärin ympäristön lämpötilaan, kaasua, joka on peräisin matalalämpötilaisesta (alle 700 °C) kivihiilen hajotustislauksesta. Musta paksujuoksuinen neste, vettä tiheämpi. Koostuu pääasiassa kondensoituneista aromaattisista rengashiilivedyistä, fenoliyhdisteistä, aromaattisista typpiemäksistä ja niiden alkyylijohdannaisista.)	648-083-00-8	266-025-6	65996-90-9
Terva, ruskohiili (Öljy, tislattu ruskohiilitervasta. Koostuu pääasiassa alifaattisista, nafteenisista ja 1–3-renkaisista aromaattisista hiilivedyistä, niiden alkyylijohdannaisista, heteroaromaateista ja yksi- ja kaksirenkaisista fenoleista, jotka kiehuvat likimäärin välillä 150 °C:sta 360 °C:seen.)	648-145-00-4	309-885-0	101316-83-0
Terva, ruskohiili, matalalämpötilainen (Terva, saatu ruskohiilen matalalämpötilaisesta hiiletyksestä ja matalalämpötilaisesta kaasutuksesta. Koostuu pääasiassa alifaattisista, nafteenisista ja syklisistä aromaattisista hiilivedyistä ja syklisistä fenoleista.)	648-146-00-X	309-886-6	101316-84-1
Tisleet (maaöljy), kevyet parafiiniset; Jalostamaton tai vähän jalostettu perusöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tyhjötislaamalla jäännöstä raakaöljyn atmosfäärisestä tislauksesta. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C15:stä C30:een ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on alle 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa. Sisältää melko suuren osan tyydyttyneitä alifaattisia hiilivetyjä, joita on normaalisti tässä raakaöljyn tislausalueessa.)	649-050-00-0	265-051-5	64741-50-0
Tisleet (maaöljy), raskaat parafiiniset; Jalostamaton tai vähän jalostettu perusöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tyhjötislaamalla jäännöstä raakaöljyn atmosfäärisestä tislauksesta. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C20:stä C50:een ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on vähintään 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa. Sisältää melko suuren osan tyydyttyneitä alifaattisia hiilivetyjä.)	649-051-00-6	265-052-0	64741-51-1
Tisleet (maaöljy), kevyet nafteeniset; Jalostamaton tai vähän jalostettu perusöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tyhjötislaamalla jäännöstä raakaöljyn atmosfäärisestä tislauksesta. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C15:stä C30:een ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on alle 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa. Sisältää suhteellisen harvoja normaaleja parafiineja.)	649-052-00-1	265-053-6	64741-52-2
Tisleet (maaöljy), raskaat nafteeniset; Jalostamaton tai vähän jalostettu perusöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tyhjötislaamalla jäännöstä raakaöljyn atmosfäärisestä tislauksesta. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C20:stä C50:een ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on vähintään 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa. Sisältää suhteellisen harvoja normaaleja parafiineja.)	649-053-00-7	265-054-1	64741-53-3
Tisleet (maaöljy), happokäsitellyt raskaat nafteeniset; Jalostamaton tai vähän jalostettu perusöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jalosteena rikkihappokäsittelyprosessista. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C20:sta C50:een ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on vähintään 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa. Sisältää suhteellisen harvoja normaaleja parafiineja.)	649-054-00-2	265-117-3	64742-18-3
Tisleet (maaöljy), happokäsitellyt kevyet nafteeniset; Jalostamaton tai vähän jalostettu perusöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jalosteena rikkihappokäsittelyprosessista. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C15:stä C30:een ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on alle 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa. Sisältää suhteellisen harvoja normaaleja parafiineja.)	649-055-00-8	265-118-9	64742-19-4
Tisleet (maaöljy), happokäsitellyt raskaat parafiiniset; Jalostamaton tai vähän jalostettu perusöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jalosteena rikkihappokäsittelyprosessista. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C20:stä C50:een ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on vähintään 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa.)	649-056-00-3	265-119-4	64742-20-7
Tisleet (maaöljy), happokäsitellyt kevyet parafiiniset; Jalostamaton tai vähän jalostettu perusöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jalosteena rikkihappokäsittelyprosessista. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C15:stä C30:een ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on alle 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa.)	649-057-00-9	265-121-5	64742-21-8
Tisleet (maaöljy), kemiallisesti neutraloidut raskaat parafiiniset; Jalostamaton tai vähän jalostettu perusöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelyprosessista happamien materiaalien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C20:stä C50:een ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on vähintään 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa. Sisältää melko suuren osan alifaattisia hiilivetyjä.)	649-058-00-4	265-127-8	64742-27-4
Tisleet (maaöljy), kemiallisesti neutraloidut kevyet parafiiniset; Jalostamaton tai vähän jalostettu perusöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelyprosessista happamien aineosien poistamiseksi. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C15:stä C30:een ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on alle 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa.)	649-059-00-X	265-128-3	64742-28-5
Tisleet (maaöljy), kemiallisesti neutraloidut raskaat nafteeniset; Jalostamaton tai vähän jalostettu perusöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelyprosessista happamien aineosien poistamiseksi. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C20:stä C50:een ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on vähintään 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa. Sisältää suhteellisen harvoja normaaleja parafiineja.)	649-060-00-5	265-135-1	64742-34-3
Tisleet (maaöljy), kemiallisesti neutraloidut kevyet nafteeniset; Jalostamaton tai vähän jalostettu perusöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelyprosessista happamien aineosien poistamiseksi. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C15:stä C30:een ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on alle 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa. Sisältää suhteellisen harvoja normaaleja parafiineja.)	649-061-00-0	265-136-7	64742-35-4
Kaasut (maaöljy), katalyyttisesti krakatun teollisuusbensiinin propaaninpoistoyksikkö yläpuolella, C3-rikas happovapaa; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisesti krakattujen hiilivetyjen jakotislauksesta ja käsitelty happamien epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C2:sta C4:ään, pääasiassa C3.)	649-062-00-6	270-755-0	68477-73-6	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), katalyyttinen krakkausyksikkö; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisen krakkausprosessin tuotteiden tislauksesta. Koostuu pääasiassa alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C6:een.)	649-063-00-1	270-756-6	68477-74-7	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), katalyyttinen krakkausyksikkö, C1 - 5-rikas; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla katalyyttisen krakkausprosessin tuotteita. Koostuu alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C1:stä C6:een, pääasiassa C1:stä C5:een.)	649-064-00-7	270-757-1	68477-75-8	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), katalyyttisesti polymeroidun teollisuusbensiinin stabilointiyksikkö yläpuolella, C2-4-rikas; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisesti polymeroidun teollisuusbensiinin jakotislausstabiloinnista. Koostuu alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C2:sta C6:een, pääasiassa C2:sta C4:ään.)	649-065-00-2	270-758-7	68477-76-9	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), katalyyttinen reformointiyksikkö, C1-4-rikas; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla katalyyttisen reformointiprosessin tuotteita. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C1:stä C6:een, pääasiassa C1:stä C4:ään.)	649-066-00-8	270-760-8	68477-79-2	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), C3-5-olefiininen parafiininen alkylointisyöte; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos olefiinisia ja parafiinisia hiilivetyjä, joiden hiililuku on välillä C3:sta C5:een ja joita käytetään alkyloinnin syötteenä. Ympäröivät lämpötilat normaalisti ylittävät näiden seosten kriittiset lämpötilat.)	649-067-00-3	270-765-5	68477-83-8$	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), C4-rikas; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla katalyyttisen jakotislausprosessin tuotteita. Koostuu alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C3:sta C5:een, pääasiassa C4.)	649-068-00-9	270-767-6	68477-85-0	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), etaaninpoistoyksikkö yläpuolella; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla katalyyttisen krakkausprosessin kaasu- ja bensiinifraktioita. Sisältää pääasiassa etaania ja etyleeniä.)	649-069-00-4	270-768-1	68477-86-1	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), isobutaaninpoistotorni yläpuolella; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu butaanibutyleenivirran atmosfäärisestä tislauksesta. Koostuu alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C3:sta C4:ään.)	649-070-00-X	270-769-7	68477-87-2	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), propaaninpoistoyksikkö kuiva, propeenirikas; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotteita katalyyttisen krakkausprosessin kaasu- ja bensiinifraktioista. Koostuu pääasiassa propyleenistä, mukana myös etaania ja propaania.)	649-071-00-5	270-772-3	68477-90-7	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), propaaninpoistoyksikkö yläpuolella; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotteita katalyyttisen krakkausprosessin kaasu- ja bensiinifraktioista. Koostuu alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C2:sta C4:ään.)	649-072-00-0	270-773-9	68477-91-8	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), kaasun talteenottolaitos propaaninpoistoyksikkö yläpuolella; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jakotislaamalla sekalaisia hiilivetyvirtoja. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C1:stä C4:ään, pääasiassa propaanista.)	649-073-00-6	270-777-0	68477-94-1	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), Girbatoliyksikön syöte; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, jota käytetään syötteenä Girbatoliyksikköön rikkivedyn poistamiseksi. Koostuu alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C2:sta C4:ään.)	649-074-00-1	270-778-6	68477-95-2	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), isomeroidun teollisuusbensiinin jakotislauslaite, C4-rikas, vetysulfidivapaa; Maaöljykaasu	649-075-00-7	270-782-8	68477-99-6	►M5 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), katalyyttisesti krakatun kirkastetun öljyn ja lämpökrakatun tyhjöjäännöksen jakotislauksen kokoamissäiliö; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jakotislaamalla katalyyttisesti krakattua kirkastettua öljyä ja lämpökrakattua tyhjöjäännöstä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C6:een.)	649-076-00-2	270-802-5	68478-21-7	►M5 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), katalyyttisesti krakatun teollisuusbensiinin stabilisoinnin absorbointiyksikkö; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisesti krakatun teollisuusbensiinin stabiloinnista. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C6:een.)	649-077-00-8	270-803-0	68478-22-8	►M5 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), katalyyttinen krakkausyksikkö, katalyyttisen reformointiyksikön ja rikin poiston vedyllä yhdistetty jakotislauslaite; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jakotislaamalla tuotteita katalyyttisestä krakkaus-, katalyyttisestä reformointi- ja rikin poisto vedyllä -prosesseista, käsitelty happamien epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-078-00-3	270-804-6	68478-24-0	►M5 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), katalyyttisesti reformoidun teollisuusbensiinin jakotislausstabilointiyksikkö; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisesti reformoidun teollisuusbensiinin jakotislausstabiloinnista. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C4:ään.)	649-079-00-9	270-806-7	68478-26-2	►M5 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), alkaanikaasulaitoksen sekoitettu virta C4-rikas; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu suorajuoksutetun teollisuusbensiinin, tislausjäännöskaasun ja katalyyttisesti reformoidun teollisuusbensiinin stabiloijajäännöskaasun jakotislausstabiloinnista. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C3:sta C6:een, pääasiassa butaanista ja isobutaanista.)	649-080-00-4	270-813-5	68478-32-0	►M5 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), alkaanikaasun talteenottolaitos, C1-2-rikas; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislejäännöskaasun, suorajuoksutetun teollisuusbensiinin, katalyyttisesti reformoidun teollisuusbensiinin stabiloijajäännöskaasun jakotislauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C1:stä C5:een, pääasiassa metaanista ja etaanista.)	649-081-00-X	270-814-0	68478-33-1	►M5 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), tyhjöjäännökset lämpökrakkausyksikkö; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tyhjöjäännösten lämpökrakkauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-082-00-5	270-815-6	68478-34-2	►M5 — ◄ K
Hiilivedyt, C3-4-rikas; maaöljytisle; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu raakaöljyn tislauksesta ja kondensoinnista. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C3:sta C5:een, pääasiassa C3:sta C4:ään.)	649-083-00-0	270-990-9	68512-91-4	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), laajan tislausalueen suoratisleteollisuusbensiinin heksaaninpoistoyksikön poisto; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu laajan tislausalueen suorajuoksutetun teollisuusbensiinin jakotislauksesta. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C2:sta C6:een.)	649-084-00-6	271-000-8	68513-15-5	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), vetykrakkauspropaaninpoistoyksikön poisto, hiilivetyrikas; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu vetykrakkausprosessin tuotteiden tislauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C4:ään. Saattaa myös sisältää pieniä määriä vetyä ja rikkivetyä.)	649-085-00-1	271-001-3	68513-16-6	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), kevyen suoratisleteollisuusbensiinistabilointiyksikön poisto; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu suorajuoksutetun teollisuusbensiinin stabiloinnista. Koostuu tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C2:sta C6:een.)	649-086-00-7	271-002-9	68513-17-7	►M5 — ◄ K
Jäännökset (maaöljy), alkylointijakotislauskolonni, C4-rikas; Maaöljykaasu (Monimutkainen jäännös useiden jalostusoperaatioiden virtojen tislauksesta. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C4:stä C5:een, pääasiassa butaanista ja jotka kiehuvat likimäärin välillä – 11,7 °C:sta 27,8 °C:seen.)	649-087-00-2	271-010-2	68513-66-6	►M5 — ◄ K
Hiilivedyt, C1-4; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu lämpökrakkaus- ja absorbointioperaatioista ja raakaöljyn tislauksesta. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C1:stä C4:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä –164 °C:sta – 0,5 °C:seen.)	649-088-00-8	271-032-2	68514-31-8	►M5 — ◄ K
Hiilivedyt, C1-4, makeutettu; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu altistamalla hiilivetykaasut makeutusprosessille merkaptaanien korvaamiseksi tai happamien epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:sta C4:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä –164 °C:sta – 0,5 °C:seen.)	649-089-00-3	271-038-5	68514-36-3	►M5 — ◄ K
Hiilivedyt, C1-3; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C3:een, ja jotka kiehuvat likimäärin välillä –164 °C:sta –42 °C:seen.)	649-090-00-9	271-259-7	68527-16-2	►M5 — ◄ K
Hiilivedyt, C1-4, butaaninpoistoyksikköfraktio; Maaöljykaasu	649-091-00-4	271-261-8	68527-19-5	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), C1-5, märkä; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu raakaöljyn tislauksesta ja/tai tornikaasuöljyn krakkauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-092-00-X	271-624-0	68602-83-5	►M5 — ◄ K
Hiilivedyt, C2-4; Maaöljykaasu	649-093-00-5	271-734-9	68606-25-7	►M5 — ◄ K
Hiilivedyt, C3; Maaöljykaasu	649-094-00-0	271-735-4	68606-26-8	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), alkylointisyöte; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu kaasuöljyn katalyyttisestä krakkauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C3:sta C4:ään.)	649-095-00-6	271-737-5	68606-27-9	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), propaaninpoistoyksikön pohjat jakotislauspoisto; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu propaaninpoistajan pohjien jakotislauksesta. Koostuu pääasiassa butaanista, isobutaanista ja butadieenista.)	649-096-00-1	271-742-2	68606-34-8	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), jalostesekoitus; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos, saatu useista prosesseista. Koostuu vedystä, vetysulfidista ja hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-097-00-7	272-183-7	68783-07-3	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), katalyyttinen krakkaus; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisen krakkausprosessin tuotteiden tislauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C3:sta C5:een.)	649-098-00-2	272-203-4	68783-64-2	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), C2-4; makeutettu; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu alistamalla maaöljytisle makeutusprosessille merkaptaanien muuttamiseksi tai happamien epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä ja tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C2:sta C4:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä –51 °C:sta –34 °C:seen.)	649-099-00-8	272-205-5	68783-65-3	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), raakaöljyn jakotislauspoisto; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu raakaöljyn jakotislauksesta. Koostuu tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-100-00-1	272-871-7	68918-99-0	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), heksaaninpoistoyksikön poisto; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu yhdistettyjen teollisuusbensiinivirtojen jakotislauksesta. Koostuu tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-101-00-7	272-872-2	68919-00-6	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), kevyt suoratislebensiinijakotislausstabilointiyksikön poisto; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu kevyen suorajuoksutetun bensiinin jakotislauksesta. Koostuu tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-102-00-2	272-878-5	68919-05-1	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), teollisuusbensiinin yhdistäjän rikinpoistostrippausyksikön poisto; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu teollisuusbensiinin yhdistäjän rikinpoistoprosessista ja stripattu teollisuusbensiinituotteesta. Koostuu tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C4:ään.)	649-103-00-8	272-879-0	68919-06-2	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), suoratisleteollisuusbensiinin katalyyttisen reformoinnin poisto; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisesti reformoimalla suoratisleteollisuusbensiiniä ja jakotislaamalla koko virta. Koostuu metaanista, etaanista ja propaanista.)	649-104-00-3	272-882-7	68919-09-5	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), nesteytetty katalyyttinen krakkausyksikkö jakotislauskolonni yläpuolella; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jakotislaamalla C3–C4-jakotislauskolonnin latausta. Koostuu pääasiassa C3-hiilivedyistä.)	649-105-00-9	272-893-7	68919-20-0	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), suoratislestabilointiyksikön poisto; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jakotislaamalla nestettä ensimmäisestä tornista, jota käytetään raakaöljyn tislaukseen. Koostuu tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C4:ään.)	649-106-00-4	272-883-2	68919-10-8	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), katalyyttisesti krakatun teollisuusbensiinin butaaninpoistoyksikkö; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisesti krakatun teollisuusbensiinin jakotislauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C4:ään.)	649-107-00-X	273-169-3	68952-76-1	►M5 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), katalyyttisesti krakattu tisle ja teollisuusbensiinin stabilointiyksikkö; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisesti krakatun teollisuusbensiinin ja tisleen jakotislauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C4:ään.)	649-108-00-5	273-170-9	68952-77-2	►M5 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), lämpökrakattu tisle, kaasuöljy ja teollisuusbensiinin absorbointiyksikkö; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu eristämällä lämpökrakatut tisleet, teollisuusbensiini ja kaasuöljy. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C6:een.)	649-109-00-0	273-175-6	68952-81-8	►M5 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), lämpökrakattu hiilivetyjakotislausstabilointiyksikkö, maaöljykoksaus; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jakotislausstabiloimalla lämpökrakattuja hiilivetyjä maaöljyn koksausprosessista. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C6:een.)	649-110-00-6	273-176-1	68952-82-9	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), kevyet höyrykrakatut, butadieenikonsentraatti; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotteita lämpökrakkausprosessista. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa C4.)	649-111-00-1	273-265-5	68955-28-2	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), suoratisleteollisuusbensiinin katalyyttinen reformointiyksikkö stabilointiyksikkö yläpuolella; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisesti reformoimalla suoratisleteollisuusbensiiniä ja jakotislaamalla koko virta. Koostuu tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C2:sta C4:ään.)	649-112-00-7	273-270-2	68955-34-0	►M5 — ◄ K
Hiilivedyt, C4; Maaöljykaasu	649-113-00-2	289-339-5	27741-01-3	►M5 — ◄ K
Alkaanit C1-4-rikas, C3-rikas; Maaöljykaasu	649-114-00-8	292-456-4	90622-55-2	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), höyrykrakkausyksikkö C3-rikas; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla höyrykrakkausprosessin tuotteita. Koostuu pääasiassa propyleenistä, mukana propaania, ja kiehuu likimäärin välillä –70 °C:sta 0 °C:seen.)	649-115-00-3	295-404-9	92045-22-2	►M5 — ◄ K
Hiilivedyt, C4, höyrykrakkausyksikkötisle; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla höyrykrakkausprosessin tuotteita. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on C4, pääasiassa 1-buteenista ja 2-buteenista, sisältää myös butaania ja isobuteenia ja kiehuu likimäärin välillä –12 °C:sta 5 °C:seen.)	649-116-00-9	295-405-4	92045-23-3	►M5 — ◄ K
Maaöljykaasut, nesteytetty, makeutettu, C4-fraktio; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu altistamalla nesteytetty maaöljykaasuseos makeutusprosessille merkaptaanien hapettamiseksi tai happamien epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä ja tyydyttymättömistä C4-hiilivedyistä.)	649-117-00-4	295-463-0	92045-80-2	►M5 — ◄ K
▼M14
Hiilivedyt, C4, 1,3-butadieeni ja isobuteenivapaa; Maaöljykaasu	649-118-00-X	306-004-1	95465-89-7	K
▼C1
Jalosteet (maaöljy), höyrykrakattu C4-fraktio kupariammoniumasetaattiuute, C3-5- ja C3-5-tyydyttymätön, butadieenivapaa; Maaöljykaasu	649-119-00-5	307-769-4	97722-19-5	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), amiinisysteemin syöte; jalostuskaasu (Syötekaasu amiinisysteemiin vetysulfidin poistamiseksi. Koostuu pääasiassa vedystä. Hiilimonoksidia, hiilidioksidia, rikkivetyä ja alifaattisia hiilivetyjä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een, saattaa myös olla paikalla.)	649-120-00-0	270-746-1	68477-65-6	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), bentseeniyksikön vetyrikinpoistoyksikön poisto; jalostuskaasu (Bentseeniyksikön tuottamat poistokaasut. Koostuu pääasiassa vedystä. Hiilimonoksidia ja hiilivetyjä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C6:een, mukaan lukien bentseeni, saattaa myös olla paikalla.)	649-121-00-6	270-747-7	68477-66-7	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), bentseeniyksikön kierrätys, vetyrikas; jalostuskaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu kierrättämällä bentseeniyksikön kaasuja. Koostuu pääasiassa vedystä, mukana pieniä määriä hiilimonoksidia ja hiilivetyjä, joiden hiililuku on välillä C1:stä C6:een.)	649-122-00-1	270-748-2	68477-67-8	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), sekoiteöljy, vety-typpi-rikas; jalostuskaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu sekoiteöljyn tislauksesta. Koostuu pääasiassa vedystä ja typestä, mukana useita pieniä määriä hiilimonoksidia, hiilidioksidia ja hiilivetyjä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-123-00-7	270-749-8	68477-68-9	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), katalyyttisesti reformoidun teollisuusbensiinin strippausyksikkö yläpuolella; jalostuskaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisesti reformoidun teollisuusbensiinin stabiloinnista. Koostuu vedystä ja tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C4:ään.)	649-124-00-2	270-759-2	68477-77-0	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), C6-8-katalyyttisen reformointiyksikön kierrätys; jalostuskaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotteita C6–C8 katalyyttisestä reformoinnista ja kierrätetty vedyn säilyttämiseksi. Koostuu pääasiassa vedystä. Saattaa myös sisältää useita pieniä määriä hiilimonoksidia, hiilidioksidia, typpeä ja hiilivetyjä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C1:stä C6:een.)	649-125-00-8	270-760-3	68477-80-5	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), C6-8-katalyyttinen reformointiyksikkö; jalostuskaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotteita C6-8 syötteen katalyyttisestä reformoinnista. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C1:stä C5:een, ja vedystä.)	649-126-00-3	270-762-9	68477-81-6	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), C6-8 katalyyttisen reformointiyksikön kierrätys, vetyrikas; jalostuskaasu	649-127-00-9	270-763-4	68477-82-7	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), C2-palautusvirta; jalostuskaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu erottamalla vety kaasuvirrasta, joka koostuu pääasiassa vedystä, jonka mukana on pieniä määriä typpeä, hiilimonoksidia, metaania, etaania ja etyleeniä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, kuten metaanista, etaanista ja etyleenistä, mukana pieniä määriä vetyä, typpeä ja hiilimonoksidia.)	649-128-00-4	270-766-0	68477-84-9	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), kuiva hapan, kaasunkonsentrointiyksikön poistot; jalostuskaasu (Monimutkainen seos kuivia kaasuja kaasunkonsentrointiyksiköstä. Koostuu vedystä, vetysulfidista ja hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C3:een.)	649-129-00-X	270-774-4	68477-92-9	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), kaasukonsentraatio uudelleenabsorberitisle; jalostuskaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotteita yhdistetyistä kaasuvirroista kaasukonsentraatin uudelleenabsorberissa. Koostuu pääasiassa vedystä, hiilimonoksidista, hiilidioksidista, typestä, vetysulfidista ja hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat välillä C1:stä C3:een.)	649-130-00-5	270-776-5	68477-93-0	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), vetyabsorbointiyksikön poisto; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu absorboimalla vetyä vetyrikkaasta virrasta. Koostuu vedystä, hiilimonoksidista, typestä ja metaanista, mukana pieniä määriä C2-hiilivetyjä.)	649-131-00-0	270-779-1	68477-96-3	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), vetyrikas; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, erotettu kaasuna hiilivetykaasuista jäähdyttämällä. Koostuu pääasiassa vedystä, mukana useita pieniä määriä hiilimonoksidia, typpeä, metaania ja C2-hiilivetyjä.)	649-132-00-6	270-780-7	68477-97-4	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), vetykäsittelijän kierrätyssekoiteöljy, vety- ja typpirikas; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu kierrätetystä vetykäsitellystä sekoiteöljystä. Koostuu pääasiassa vedystä ja typestä, mukana monia pieniä määriä hiilimonoksidia, hiilidioksidia ja hiilivetyjä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-133-00-1	270-781-2	68477-98-5	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), kierrätys, vetyrikas; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu kierrätetyistä reaktorikaasuista. Koostuu pääasiassa vedystä, mukana monia pieniä määriä hiilimonoksidia, hiilidioksidia, typpeä, vetysulfidia ja tyydyttyneitä alifaattisia hiilivetyjä, joiden hiililuku on välillä C1:stä C5:een.)	649-134-00-7	270-783-3	68478-00-2	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), reformointiyksikön korvaus, vetyrikas; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu reformoijista. Koostuu pääasiassa vedystä, mukana monia pieniä määriä hiilimonoksidia ja alifaattisia hiilivetyjä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-135-00-2	270-784-9	68478-01-3	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), reformoiva vetykäsittelijä; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu reformoivasta vetykäsittelyprosessista. Koostuu pääasiassa vedystä, metaanista ja etaanista, mukana monia pieniä määriä vetysulfidia ja alifaattisia hiilivetyjä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C3:sta C5:een.)	649-136-00-8	270-785-4	68478-02-4	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), reformoiva vetykäsittelijä, vety- ja metaanirikas; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu reformoivasta vetykäsittelyprosessista. Koostuu pääasiassa vedystä ja metaanista, mukana monia pieniä määriä hiilimonoksidia, hiilidioksidia, typpeä ja tyydyttyneitä alifaattisia hiilivetyjä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C2:sta C5:een.)	649-137-00-3	270-787-5	68478-03-5	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), reformoivan vetykäsittelijän korvaus, vetyrikas; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu reformoivasta vetykäsittelyprosessista. Koostuu pääasiassa vedystä, mukana monia pieniä määriä hiilimonoksidia ja alifaattisia hiilivetyjä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-138-00-9	270-788-0	68478-04-6	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), lämpökrakkaustisle; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu lämpökrakkausprosessin tuotteiden tislauksesta. Koostuu vedystä, vetysulfidista, hiilimonoksidista, hiilidioksidista ja hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C6:een.)	649-139-00-4	270-789-6	68478-05-7	►M5 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), katalyyttisen krakkausyksikön jakotislausabsorbointiyksikkö; jalostuskaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisen krakkausprosessin tuotteiden uudelleenjakotislauksesta. Koostuu vedystä ja hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C3:een.)	649-140-00-X	270-805-1	68478-25-1	►M5 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), katalyyttisesti reformoidun teollisuusbensiinin separaattori; jalostuskaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisesti reformoimalla suoratisleteollisuusbensiiniä. Koostuu vedystä ja hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C6:een.)	649-141-00-5	270-807-2	68478-27-3	►M5 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), katalyyttisesti reformoidun teollisuusbensiinin stabilointiyksikkö; jalostuskaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisesti reformoidun teollisuusbensiinin stabiloinnista. Koostuu vedystä ja hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C6:een.)	649-142-00-0	270-808-8	68478-28-4	►M5 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), krakatun tisleen vetykäsittelijäseparaattori; jalostuskaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä krakattuja tisleitä vedyllä katalyytin läsnä ollessa. Koostuu vedystä ja tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-143-00-6	270-809-3	68478-29-5	►M5 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), rikki poistettu vedyllä suoratisleteollisuusbensiinin separaattori; jalostuskaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu poistamalla rikki vedyn avulla suorajuoksutetusta teollisuusbensiinistä. Koostuu vedystä ja tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C6:een.)	649-144-00-1	270-810-9	68478-30-8	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), katalyyttisesti reformoitu suoratisleteollisuusbensiinin stabilointiyksikkö yläpuolella; jalostuskaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisesti reformoimalla suoratisleteollisuusbensiiniä ja tämän jälkeen jakotislaamalla koko virta. Koostuu vedystä, metaanista, etaanista ja propaanista.)	649-145-00-7	270-999-8	68513-14-4	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), reformointiyksikön sivuvirran korkeapaineisen erotussäiliön poisto; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu korkeapaineisesti leimahduttamalla reformointireaktorin sivuvirtaa. Koostuu pääasiassa vedystä, mukana monia pieniä määriä metaania, etaania ja propaania.)	649-146-00-2	271-003-4	68513-18-8	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), reformointiyksikön sivuvirran matalapaineisen erotussäiliön poisto; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu matalapaineisesti leimahduttamalla reformointireaktorin sivuvirtaa. Koostuu pääasiassa vedystä, mukana monia pieniä määriä metaania, etaania ja propaania.)	649-147-00-8	271-005-5	68513-19-9	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), öljynjalostuskaasutisleen poisto; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, erotettu tislaamalla kaasuvirtaa, joka sisältää vetyä, hiilimonoksidia, hiilidioksidia ja hiilivetyjä, joiden hiililuku on välillä C1:stä C6:een, tai saatu krakkaamalla etaania ja propaania. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C1:stä C2:een, vedystä, typestä ja hiilimonoksidista.)	649-148-00-3	271-258-1	68527-15-1	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), bentseeniyksikön vetykäsittelijä pentaaninpoistoyksikkö yläpuolella; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu käsittelemällä bentseeniyksikön syötettä vedyllä katalyytin läsnä ollessa, jonka jälkeen poistetaan pentaani. Koostuu pääasiassa vedystä, etaanista ja propaanista, mukana monia pieniä määriä typpeä, hiilimonoksidia, hiilidioksidia ja hiilivetyjä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C1:stä C6:een. Saattaa sisältää pieniä määriä bentseeniä.)	649-149-00-9	271-623-5	68602-82-4	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), sekundäärisen absorbointiyksikön poisto, nesteytetty katalyyttinen krakkausyksikkö yläpuolella jakotislauskolonni; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu jakotislaamalla yläpuolisia katalyyttisen krakkausprosessin tuotteita nesteytetyssä katalyyttisessä krakkaajassa. Koostuu vedystä, typestä ja hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C3:een.)	649-150-00-4	271-625-6	68602-84-6	►M5 — ◄ K
Maaöljytuotteet, jalostuskaasut; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, joka koostuu pääasiassa vedystä, mukana pieniä määriä metaania, etaania ja propaania.)	649-151-00-X	271-750-6	68607-11-4	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), vetykrakkaava matalapaineinen separaattori; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu vetykrakkausprosessireaktorin sivuvirran neste-höyry-erotuksesta. Koostuu pääasiassa vedystä ja tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C3:een.)	649-152-00-5	272-182-1	68783-06-2	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), jalostus; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu useista maaöljyn jalostusoperaatioista. Koostuu vedystä ja hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C3:een.)	649-153-00-0	272-338-9	68814-67-5	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), bensiinin reformointiyksikön tuotteiden separaattorin poisto; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu nafteenien kemiallisesta reformoinnista aromaateiksi. Koostuu vedystä ja tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C2:sta C4:ään.)	649-154-00-6	272-343-6	68814-90-4	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), vedyllä käsitellyn happaman kerosiinin pentaaninpoistoyksikkö stabilointiyksikön poisto; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu vetykäsitellyn kerosiinin pentaaninpoistostabiloinnista. Koostuu pääasiassa vedystä, metaanista, etaanista ja propaanista, mukana monia pieniä määriä typpeä, rikkivetyä, hiilimonoksidia ja hiilivetyjä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C4:stä C5:een.)	649-155-00-1	272-775-5	68911-58-0	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), vetykäsitellyn happaman kerosiinin erotussäiliö; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu yksikön, joka käsittelee hapanta kerosiinia vedyllä katalyytin läsnä ollessa, leimahdusrummusta. Koostuu pääasiassa vedystä ja metaanista, mukana monia pieniä määriä typpeä, hiilimonoksidia ja hiilivetyjä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C2:sta C5:een.)	649-156-00-7	272-776-0	68911-59-1	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), tisleen yhdistäjän rikinpoistostrippausyksikön poisto; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, stripattu yhdistäjärikinpoistoprosessin nestemäisestä tuotteesta. Koostuu rikkivedystä, metaanista, etaanista ja propaanista.)	649-157-00-2	272-873-8	68919-01-7	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), nesteytetyn katalyyttisen krakkausyksikköjakotislauksen poisto; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu jakotislaamalla nesteytetyn katalyyttisen krakkausprosessin yläpuolista tuotetta. Koostuu vedystä, rikkivedystä, typestä ja hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-158-00-8	272-874-3	68919-02-8	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), nesteytetty katalyyttinen krakkausyksikkö pesee sekundäärisen absorbointiyksikön pois; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu pesemällä yläpuolista kaasua nesteytetystä katalyyttisestä krakkaajasta. Koostuu vedystä, typestä, metaanista, etaanista ja propaanista.)	649-159-00-3	272-875-9	68919-03-9	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), raskaan tisleen vetykäsittelijärikinpoistostrippausyksikön poisto; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, stripattu raskaan tisleen vetykäsittelyrikinpoistoprosessin nestemäisestä tuotteesta. Koostuu vedystä, rikkivedystä ja tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-160-00-9	272-876-4	68919-04-0	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), bensiinin reformointiyksikköstabilointiyksikön poisto, kevyiden loppujen jakotislaus; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu jakotislaamalla kevyitä loppuja platinareformerin platinareaktoreista. Koostuu vedystä, metaanista, etaanista ja propaanista.)	649-161-00-4	272-880-6	68919-07-3	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), esileimahdustornin poisto, raakatisle; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu ensimmäisestä tornista, jota käytetään raakaöljyn tislauksessa. Koostuu typestä ja tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-162-00-X	272-881-1	68919-08-4	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), tervastrippausyksikön poisto; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu pelkistetyn raakaöljyn jakotislauksesta. Koostuu vedystä ja hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C4:ään.)	649-163-00-5	272-884-8	68919-11-9	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), yhdistäjästrippausyksikön poisto; jalostuskaasu (Seos vetyä ja metaania, saatu yhdistäjäyksikön tuotteiden jakotislauksesta.)	649-164-00-0	272-885-3	68919-12-0	►M5 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), rikki poistettu vedyllä katalyyttisesti teollisuusbensiinin separaattori; jalostuskaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu teollisuusbensiinin rikinpoistosta vedyn avulla. Koostuu vedystä, metaanista, etaanista ja propaanista.)	649-165-00-6	273-173-5	68952-79-4	►M5 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), suoratisleen teollisuusbensiinin vetyrikinpoistoyksikkö; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu suorajuoksutetun teollisuusbensiinin rikinpoistosta vedyn avulla. Koostuu vedystä ja hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-166-00-1	273-174-0	68952-80-7	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), imeytysabsorbointiyksikön poisto, nesteytetyn katalyyttisen krakkausyksikön ja kaasuöljyn rikinpoiston yläpuolinen jakotislaus; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu jakotislaamalla tuotteita nesteytetystä katalyyttisestä krakkaajasta ja kaasuöljyn rikinpoistajasta. Koostuu vedystä ja hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C4:ään.)	649-167-00-7	273-269-7	68955-33-9	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), raakatisle ja katalyyttinen krakkaus; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu raakatislaus- ja katalyyttisestä krakkausprosesseista. Koostuu vedystä, rikkivedystä, typestä, hiilimonoksidista ja parafiinisista ja oleiinisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C6:een.)	649-168-00-2	273-563-5	68989-88-8	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), kaasuöljydietanoliamiinipesurin poisto; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu poistamalla rikki kaasuöljystä dietanoliamiinilla. Koostuu pääasiassa rikkivedystä, vedystä ja alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C1:stä C5:een.)	649-169-00-8	295-397-2	92045-15-3	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), kaasuöljyn vetyrikinpoiston sivuvirta; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu erottamalla nestefaasi hydrausreaktion sivuvirrasta. Koostuu pääasiassa vedystä, rikkivedystä ja alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C3:een.)	649-170-00-3	295-398-8	92045-16-4	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), kaasuöljyn vetyrikinpoiston puhallus; jalostuskaasu (Monimutkainen kaasuseos, saatu reformoijasta ja hydrausreaktorin tyhjennyksistä. Koostuu pääasiassa vedystä ja alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C4:een.)	649-171-00-9	295-399-3	92045-17-5	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), hydraajan sivuvirran erotussäiliön poisto; jalostuskaasu (Monimutkainen kaasuseos, saatu leimahduttamalla sivuvirrat hydrausreaktion jälkeen. Koostuu pääasiassa vedystä ja alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C6:een.)	649-172-00-4	295-400-7	92045-18-6	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), teollisuusbensiinin höyrykrakkauksen korkeapaineinen jäännös; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu sekoituksena teollisuusbensiinin höyrykrakkausprosessin kondensoitumattomista osista sekä myöhempien tuotteiden valmistelusta saaduista jäännöskaasuista. Koostuu pääasiassa vedystä ja parafiinisista ja olefiinisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C1:stä C5:een, joihin saattaa olla sekoittuneena luonnonkaasua.)	649-173-00-X	295-401-2	92045-19-7	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), jäännöksen viskositeetinvähennyksen poisto; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu jäännösten viskositeetinvähennyksestä uunissa. Koostuu pääasiassa rikkivedystä ja parafiinisista ja olefiinisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-174-00-5	295-402-8	92045-20-0	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), C3-4; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotteita raakaöljyn krakkauksesta. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C3:sta C4:ään, pääasiassa propaanista ja propyleenistä, ja kiehuu likimäärin välillä –51 °C:sta –1 °C:seen.)	649-177-00-1	268-629-5	68131-75-9	►M5 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), katalyyttisesti krakattu tisle ja katalyyttisesti krakatun teollisuusbensiinin jakotislausabsorbointiyksikkö; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, joka on saatu tislaamalla tuotteita katalyyttisesti krakatuista tisleistä ja katalyyttisesti krakatusta teollisuusbensiinistä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C1:stä C4:ään.)	649-178-00-7	269-617-2	68307-98-2	►M5 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), katalyyttisesti polymeroidun teollisuusbensiinijakotislauksen stabilointiyksikkö; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä teollisuusbensiinin polymeroinnin tuotteiden jakotislausstabiloinnista. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C1:stä C4:ään.)	649-179-00-2	269-618-8	68307-99-3	►M5 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), katalyyttisesti reformoidun teollisuusbensiinijakotislauksen stabilointiyksikkö, rikkivetyvapaa; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jakotislausstabiloimalla katalyyttisesti reformoitua teollisuusbensiiniä ja josta on poistettu rikkivety amiinikäsittelyllä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C4:een.)	649-180-00-8	269-619-3	68308-00-9	►M5 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), krakatun tisleen vetykäsittelijästrippausyksikkö; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä lämpökrakattuja tisleitä vedyllä katalyytin läsnä ollessa. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C6:een.)	649-181-00-3	269-620-9	68308-01-0	►M5 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), suoratisleen tisleen vetyrikinpoistoyksikkö, vetysulfidivapaa; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu suorajuoksutettujen tisleiden katalyyttisestä rikinpoistosta vedyn avulla ja josta on poistettu rikkivety amiinikäsittelyllä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C4:een.)	649-182-00-9	269-630-3	68308-10-1	►M5 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), kaasuöljyn katalyyttinen krakkausabsorbointiyksikkö; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu kaasuöljyn katalyyttisen krakkauksen tuotteiden tislauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-183-00-4	269-623-5	68308-03-2	►M5 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), kaasun talteenottolaitos; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä sekalaisten hiilivetyvirtojen tuotteiden tislauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-184-00-X	269-624-0	68308-04-3	►M5 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), kaasun talteenottolaitoksen etaaninpoistoyksikkö; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä sekalaisten hiilivetyvirtojen tuotteiden tislauksesta. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C4:ään.)	649-185-00-5	269-625-6	68308-05-4	►M5 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), rikki poistettu vedyllä tisleen ja rikki poistettu vedyllä teollisuusbensiinin jakotislauskolonni, happovapaa; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jakotislaamalla teollisuusbensiiniä ja tislattuja hiilivetyvirtoja, käsitelty happamien epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-186-00-0	269-626-1	68308-06-5	►M5 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), rikki poistettu vedyllä tyhjökaasuöljystrippausyksikkö, rikkivetyvapaa; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tyhjökaasuöljyn, josta on poistettu rikki vedyn avulla katalyyttisesti, strippausstabiloinnista, vetysulfidi on poistettu amiinikäsittelyllä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C6:een.)	649-187-00-6	269-627-7	68308-07-6	►M5 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), kevyen suoratisleteollisuusbensiinin stabilointiyksikkö, rikkivetyvapaa; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu kevyen suorajuoksutetun teollisuusbensiinin jakotislausstabiloinnista ja josta on poistettu rikkivety amiinikäsittelyllä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-188-00-1	269-629-8	68308-09-8	►M5 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), propaani-propyleenialkylointisyöte valmistelevaan etaaninpoistoyksikköön; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla propaanin reaktiotuotteita propyleenin kanssa. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C4:een.)	649-189-00-7	269-631-9	68308-11-2	►M5 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), tyhjökaasuöljyn vetyrikinpoistoyksikkö, rikkivetyvapaa; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tyhjökaasuöljyn katalyyttisestä rikinpoistosta vedyn avulla ja josta on poistettu rikkivety amiinikäsittelyllä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C6:een.)	649-190-00-2	269-632-4	68308-12-3	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), katalyyttisesti krakattu yläpuolella; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla katalyyttisen krakkausprosessin tuotteita. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C3:sta C5:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä –48 °C:sta 32 °C:seen.)	649-191-00-8	270-071-2	68409-99-4	►M5 — ◄ K
Alkaanit, C1-2; Maaöljykaasu	649-193-00-9	270-651-5	68475-57-0	►M5 — ◄ K
Alkaanit, C2-3; Maaöljykaasu	649-194-00-4	270-652-0	68475-58-1	►M5 — ◄ K
Alkaanit, C3-4; Maaöljykaasu	649-195-00-X	270-653-6	68475-59-2	►M5 — ◄ K
Alkaanit, C4-5; Maaöljykaasu	649-196-00-5	270-654-1	68475-60-5	►M5 — ◄ K
Polttokaasut; Maaöljykaasu (Seos kevyitä kaasuja. Koostuu pääasiassa vedystä ja/tai matalamolekyylipainoisista hiilivedyistä.)	649-197-00-0	270-667-2	68476-26-6	►M5 — ◄ K
Polttokaasut, raakaöljytisleet; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos kevyitä kaasuja, saatu raakaöljyntislauksesta ja teollisuusbensiinin katalyyttisestä reformoinnista. Koostuu vedystä ja hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C1:stä C4:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä –217 °C:sta –12 °C:seen.)	649-198-00-6	270-670-9	68476-29-9	►M5 — ◄ K
Hiilivedyt, C3-4; Maaöljykaasu	649-199-00-1	270-681-9	68476-40-4	►M5 — ◄ K
Hiilivedyt, C4-5; Maaöljykaasu	649-200-00-5	270-682-4	68476-42-6	►M5 — ◄ K
Hiilivedyt, C2-4, C3-rikas; Maaöljykaasu	649-201-00-0	270-689-2	68476-49-3	►M5 — ◄ K
Maaöljykaasut, nesteytetyt; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu raakaöljyn tislauksesta. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C3:sta C7:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä –40 °C:sta 80 °C:seen.)	649-202-00-6	270-704-2	68476-85-7	►M5 — ◄ K ►M5 — ◄
Maaöljykaasut, nesteytetyt, makeutetut; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu nesteytetystä maaöljykaasuseoksesta hapettamalla merkaptaanit tai poistamalla happamat epäpuhtaudet makeutusprosessilla. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C3:sta C7:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä –40 °C:sta 80 °C:seen.)	649-203-00-1	270-705-8	68476-86-8	►M5 — ◄ K ►M5 — ◄
Kaasut (maaöljy), C3-4, isobutaanirikas; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä tyydyttyneiden ja tyydyttymättömien hiilivetyjen, joiden hiililuvut tavallisesti ovat välillä C3:sta C6:een, pääasiassa butaanin ja isobutaanin, tislauksesta. Koostuu tyydyttyneistä ja tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat välillä C3:sta C4:ään, pääasiassa isobutaanista.)	649-204-00-7	270-724-1	68477-33-8	►M5 — ◄ K
Tisleet (maaöljy), C3-6, piperyleenirikas; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä tyydyttyneiden ja tyydyttymättömien alifaattisten hiilivetyjen, joiden hiililuvut tavallisesti ovat välillä C3:sta C6:een, tislauksesta. Koostuu tyydyttyneistä ja tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat välillä C3:sta C6:een, pääasiassa piperyleeneistä.)	649-205-00-2	270-726-2	68477-35-0	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), butaanin jakotislauskolonnin ylimeno; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla butaanivirtaa. Koostuu alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C3:sta C4:ään.)	649-206-00-8	270-750-3	68477-69-0	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), C2-3; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisen jakotislausprosessin tuotteiden tislauksesta. Sisältää pääasiassa etaania, etyleeniä, propaania ja propyleeniä.)	649-207-00-3	270-751-9	68477-70-3	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), katalyyttisesti krakatun kaasuöljyn propaaninpoistoyksikön pohjat, C4-rikas happovapaa; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jakotislaamalla katalyyttisesti krakatun kaasuöljyn hiilivetyvirtaa ja käsitelty rikkivedyn ja muiden happamien epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat välillä C3:sta C5:een, pääasiassa C4.)	649-208-00-9	270-752-4	68477-71-4	►M5 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), katalyyttisesti krakatun teollisuusbensiinin butaaninpoistoyksikön pohjat, C3-5-rikas; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisesti krakatun teollisuusbensiinin stabiloinnista. Koostuu alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C3:sta C5:een.)	649-209-00-4	270-754-5	68477-72-5	►M5 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), isomeroidun teollisuusbensiinin jakotislausstabilointiyksikkö; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu isomeerisoidun teollisuusbensiinin jakotislausstabilointituotteista. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C1:stä C4:ään.)	649-210-00-X	269-628-2	68308-08-7	►M5 — ◄ K
Erioniitti	650-012-00-0		12510-42-8
Asbesti	650-013-00-6		12001-29-5 12001-28-4 132207-32-0 12172-73-5 77536-66-4 77536-68-6 77536-67-5

Lisäys 2

Nimike 28 – Syöpää aiheuttavat aineet, kategoria 1B

Aine	Indeksinumero	EY-numero	CAS-numero	Huomautuksia
Beryllium	004-001-00-7	231-150-7	7440-41-7
Berylliumyhdisteet, paitsi alumiiniberylliumsilikaatit	004-002-00-2
Berylliumoksidi	004-003-00-8	215-133-1	1304-56-9	►M5 — ◄
▼M82
diuroni (ISO); 3-(3,4-dikloorifenyyli)-1,1-dimetyyliurea	006-015-00–9	206-354-4	330-54-1
▼C1
Sulfallaatti (ISO); dietyyli-2-klooriallyyliditiokarbamaatti	006-038-00-4	202-388-9	95-06-7
Dimetyylikarbamyylikloridi	006-041-00-0	201-208-6	79-44-7
Diatsometaani	006-068-00-8	206-382-7	334-88-3
▼M14
O-isobutyyli-N-etoksikarbonyylitiokarbamaatti	006-094-00-X	434-350-4	103122-66-3
O-heksyyli-N-etoksikarbonyylitiokarbamaatti	006-102-00-1	432-750-3	—
▼C1
Hydratsiini	007-008-00-3	206-114-9	302-01-2	►M5 — ◄
N, N-Dimetyylihydratsiini	007-012-00-5	200-316-0	57-14-7
1,2-Dimetyylihydratsiini	007-013-00-0		540-73-8	►M5 — ◄
Hydratsiinin suolat	007-014-00-6
Isobutyylinitriitti	007-017-00-2	208-819-7	542-56-3	►M5 — ◄
Hydratsobentseeni; 1,2-difenyylihydratsiini	007-021-00-4	204-563-5	122-66-7
Hydratsiini-bis(3-karboksi-4-hydroksibentseenisulfonaatti)	007-022-00-X	405-030-1
▼M45
Koostumukseltaan edustavat e-lasimikrokuidut; [Säännöttömästi suuntautuneet kalsiumalumiinisilikaattikuidut, joiden edustava koostumus on seuraava (painoprosentteina): SiO2 50,0–56,0 %, Al2O3 13,0–16,0 %, B2O3 5,8–10,0 %, Na2O < 0,6 %, K2O < 0,4 %, CaO 15,0–24,0 %, MgO < 5,5 %, Fe2O3 < 0,5 %, F2 < 1,0 %. Prosessi: tuotetaan tavallisimmin liekkivenytyksellä ja rotaatioprosessissa. (Yksittäisiä lisäelementtejä voi esiintyä alhaisilla tasoilla; prosessiluettelo ei estä innovointia).]	014-046-00-4	—	—
▼M69
Piikarbidikuidut (halkaisija < 3 μm, pituus > 5 μm ja sivusuhde ≥ 3:1)	014-048-00-5	206-991-8	409-21-2 308076-74-6
▼C1
Heksametyylifosforitriamidi	015-106-00-2	211-653-8	680-31-9
▼M14
Seuraavien seos: dimetyyli-(2-(hydroksimetyylikarbamoyyli)etyyli)fosfonaatti; Dietyyli-(2-(hydroksimetyylikarbamoyyli)etyyli)fosfonaatti; Metyylietyyli-(2-(hydroksimetyylikarbamoyyli)etyyli)fosfonaatti	015-196-00-3	435-960-3	—
▼M26
Indiumfosfidi	015-200-003	244-959-5	22398-80-7
▼C1
Dimetyylisulfaatti	016-023-00-4	201-058-1	77-78-1	►M5 — ◄
Dietyylisulfaatti	016-027-00-6	200-589-6	64-67-5
1,3-Propaanisultoni	016-032-00-3	214-317-9	1120-71-4
Dimetyylisulfamyylikloridi	016-033-00-9	236-412-4	13360-57-1
▼M73
Divanadiinipentoksidi; vanadiinipentoksidi	023-001-00-8	215-239-8	1314-62-1
▼C1
Kaliumdikromaatti	024-002-00-6	231-906-6	7778-50-9	►M5 — ◄
Ammoniumdikromaatti	024-003-00-1	232-143-1	7789-09-5	►M5 — ◄
▼M14
Natriumdikromaatti	024-004-00-7	234-190-3	10588-01-9
▼M14 —————
▼C1
Kromyylidikloridi; kromioksikloridi	024-005-00-2	239-056-8	14977-61-8
Kaliumkromaatti	024-006-00-8	232-140-5	7789-00-6
Kalsiumkromaatti	024-008-00-9	237-366-8	13765-19-0
Strontiumkromaatti	024-009-00-4	232-142-6	7789-06-2
Kromi(III)kromaatti	024-010-00-X	246-356-2	24613-89-6
Kromi (VI)-yhdisteet paitsi bariumkromaatti sekä muualla ►M5 asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI ◄ mainitut yhdisteet	024-017-00-8	—	—
Natriumkromaatti	024-018-00-3	231-889-5	7775-11-3	►M5 — ◄
▼M61
Koboltti	027-001-00-9	231-158-0	7440-48-4
▼C1
Kobolttidikloridi	027-004-00-5	231-589-4	7646-79-9	►M5 — ◄
Kobolttisulfaatti	027-005-00-0	233-334-2	10124-43-3	►M5 — ◄
▼M14
Kobolttiasetaatti	027-006-00-6	200-755-8	71-48-7
Kobolttinitraatti	027-009-00-2	233-402-1	10141-05-6
Kobolttikarbonaatti	027-010-00-8	208-169-4	513-79-1
▼M26
Galliumarsenidi	031-001-00-4	215-114-8	1303-00-0
▼C1
Kaliumbromaatti	035-003-00-6	231-829-8	7758-01-2
Kadmiumoksidi	048-002-00-0	215-146-2	1306-19-0	►M5 — ◄
Kadmiumfluoridi	048-006-00-2	232-222-0	7790-79-6	►M5 — ◄
Kadmiumkloridi	048-008-00-3	233-296-7	10108-64-2	►M5 — ◄
Kadmiumsulfaatti	048-009-00-9	233-331-6	10124-36-4	►M5 — ◄
Kadmiumsulfidi	048-010-00-4	215-147-8	1306-23-6	►M5 — ◄
Kadmium (pyroforinen)	048-011-00-X	231-152-8	7440-43-9	►M5 — ◄
▼M49
Kadmiumkarbonaatti	048-012-00-5	208-168-9	513-78-0
Kadmiumhydroksidi; kadmiumdihydroksidi	048-013-00-0	244-168-5	21041-95-2
Kadmiumnitraatti; kadmiumdinitraatti	048-014-00-6	233-710-6	10325-94-7
▼M14
Lyijykromaatti	082-004-00-2	231-846-0	7758-97-6
Lyijysulfokromaattikeltainen; C.I. Pigment Yellow 34; (Tälle aineelle on Colour Indexissä Colour Index Constitution Number, C.I. 77603.]	082-009-00-X	215-693-7	1344-37-2
Lyijykromaattimolybdaattisulfaattipunainen; C.I. Pigment Red 104 (Tälle aineelle on Colour Indexissä Colour Index Constitution Number, C.I. 77605.]	082-010-00-5	235-759-9	12656-85-8
▼C1
Isopreeni (stabiloitu) 2-Metyyli-1,3-butadieeni	601-014-00-5	201-143-3	78-79-5	D
▼M73
Kumeeni	601-024-00-X	202-704-5	98-82-8
▼C1
Bentso[a]pyreeni; bentso[d, e,f]kryseeni	601-032-00-3	200-028-5	50-32-8
Bentso[a]antraseeni	601-033-00-9	200-280-6	56-55-3
Bentso(b)fluoranteeni; bentso(e)asefenantryleeni	601-034-00-4	205-911-9	205-99-2
Bentso(j)fluoranteeni	601-035-00-X	205-910-3	205-82-3
Bentso(k)fluoranteeni	601-036-00-5	205-916-6	207-08-9
Dibents(a, h)antraseeni	601-041-00-2	200-181-8	53-70-3
Kryseeni	601-048-00-0	205-923-4	218-01-9
Bentso[e]pyreeni	601-049-00-6	205-892-7	192-97-2
▼M61
Bentso[rst]pentafeeni	601-090-00-X	205-877-5	189-55-9
Dibentso[b,def]kryseeni; dibenzo[a,h]pyreeni	601-091-00-5	205-878-0	189-64-0
▼M69
Dibentso[def,p]kryseeni; dibentso[a,l]pyreeni	601-092-00-0	205-886-4	191-30-0
▼C1
1,2-Dibromietaani; etyleenidibromidi	602-010-00-6	203-444-5	106-93-4	►M5 — ◄
1,2-Dikloorietaani; etyleenidikloridi	602-012-00-7	203-458-1	107-06-2
▼M45
1,2-Diklooripropaani; propyleenidikloridi	602-020-00-0	201-152-2	78-87-5
▼C1
1,2-Dibromi-3-klooripropaani	602-021-00-6	202-479-3	96-12-8
Bromietyleeni	602-024-00-2	209-800-6	593-60-2
Trikloorietyleeni; Trikloorieteeni	602-027-00-9	201-167-4	79-01-6
Kloropreeni (stabiloitu) 2-Klooributa-1,3-dieeni	602-036-00-8	204-818-0	126-99-8	D ►M5 — ◄
α-Klooritolueeni; Bentsyylikloridi	602-037-00-3	202-853-6	100-44-7	►M5 — ◄
α,α,α-Triklooritolueeni; bentsotrikloridi	602-038-00-9	202-634-5	98-07-7
1,2,3-Triklooripropaani	602-062-00-X	202-486-1	96-18-4	D
1,3-Dikloori-2-propanoli	602-064-00-0	202-491-9	96-23-1
Heksaklooribentseeni	602-065-00-6	204-273-9	118-74-1
1,4-Diklooribut-2-eeni	602-073-00-X	212-121-8	764-41-0	►M5 — ◄
2,3-Dibromipropan-1-oli; 2,3-Dibromi-1-propanoli	602-088-00-1	202-480-9	96-13-9	►M5 — ◄
α,α,α,4-Tetraklooritolueeni p-Klooribentsotrikloridi	602-093-00-9	226-009-1	5216-25-1	►M5 — ◄
▼M69
Tetrafluorietyleeni	602-110-00-X	204-126-9	116-14-3
▼C1
Etyleenioksidi; oksiraani	603-023-00-X	200-849-9	75-21-8
▼M69
1,4-Dioksaani	603-024-00-5	204-661-8	123-91-1
▼C1
2,3-Epoksi-1-klooripropaani; epikloorihydriini	603-026-00-6	203-439-8	106-89-8
Propyleenioksidi; 1,2-Epoksipropaani; Metyylioksiraani	603-055-00-4	200-879-2	75-56-9	►M5 — ◄
2,2-Bioksiraani; 1,2:3,4-diepoksibutaani	603-060-00-1	215-979-1	1464-53-5
2,3-Epoksipropan-1-oli; glysidoli	603-063-00-8	209-128-3	556-52-5	►M5 — ◄
▼M69
m-bis(2,3-epoksipropoksi)bentseeni; resorsinolidiglysidyylieetteri	603-065-00-9	202-987-5	101-90-6
7-Oksa-3-oksiranyylibisyklo[4.1.0]heptaani; 1,2-epoksi-4-epoksietyylisykloheksaani; 4-vinyylisyklohekseenidiepoksidi	603-066-00-4	203-437-7	106-87-6
▼C1
Fenyyliglysidyylieetteri; 2,3-Epoksipropyylifenyylieetteri; 1,2-Epoksi-3-fenoksipropaani	603-067-00-X	204-557-2	122-60-1	►M5 — ◄
Styreenioksidi; (epoksietyyli)bentseeni; fenyylioksiraani	603-084-00-2	202-476-7	96-09-3
Furaani	603-105-00-5	203-727-3	110-00-9	►M5 — ◄
R-2,3-Epoksi-1-propanoli	603-143-00-2	404-660-4	57044-25-4	►M5 — ◄
(R)-1-Kloori-2,3-epoksipropaani	603-166-00-8	424-280-2	51594-55-9
▼M14
2,3-Epoksipropyylitrimetyyliammoniumkloridi …%; Glysidyylitrimetyyliammoniumkloridi …%	603-211-00-1	221-221-0	3033-77-0	B
1-(2-amino-5-kloorifenyyli)-2,2,2-trifluori-1,1-etaanidioli, hydrokloridi; [sisältää < 0,1 % 4-kloorianiliinia (EY-nro 203-401-0)]	603-221-01-3	433-580-2	214353-17-0
▼M69
2,2-bis(bromimetyyli)propaani-1,3-dioli	603-240-00-X	221-967-7	3296-90-0
▼M73
2,2-dimetyylipropan-1-oli, tribromijohdannainen; 3-bromi-2,2-bis(bromimetyyli)propan-1-oli	603-243-00-6	253-057-0	36483-57-5; 1522-92-5
▼M61
1,2-dihydroksibentseeni; pyrokatekoli	604-016-00-4	204-427-5	120-80-9
▼C1
4-Amino-3-fluorifenoli	604-028-00-X	402-230-0	399-95-1
▼M82
2,2’,6,6’-tetrabromi-4,4’-isopropyylideenidifenoli; tetrabromibisfenoli-A	604-074-00–0	201-236-9	79-94-7
▼M14
fenoliftaleiini	604-076-00-1	201-004-7	77-09-8
▼M49
Formaldehydi … %	605-001-00-5	200-001-8	50-00-0
▼M61
asetaldehydi; etanaali	605-003-00-6	200-836-8	75-07-0
▼C1
5-Allyyli-1,3-bentsodioksoli; safroli	605-020-00-9	202-345-4	94-59-7	►M5 — ◄
3-Propanolidi; 1,3-propiolaktoni	606-031-00-1	200-340-1	57-57-8
4,4'-bis(Dimetyyliamino)bentsofenoni Michlerin ketoni	606-073-00-0	202-027-5	90-94-8
▼M49
Antrakinoni	606-151-00-4	201-549-0	84-65-1
▼M73
Bentsofenoni	606-153-00-5	204-337-6	119-61-9
▼M49
2,3-epoksipropyylimetakrylaatti; glysidyylimetakrylaatti	607-123-00-4	203-441-9	106-91-2
▼C1
Uretaani (INN); Etyylikarbamaatti	607-149-00-6	200-123-1	51-79-6
Metyyliakryyliamidimetoksiasetaatti, joka sisältää ≥ 0,1 % akryyliamidia	607-190-00-X	401-890-7	77402-03-0
Metyyliakryyliamidiglykolaatti, joka sisältää ≥ 0,1 % akryyliamidia	607-210-00-7	403-230-3	77402-05-2
4-Metyylibentseenisulfonaatti- (S)-oksiraanimetanoli	607-411-00-X	417-210-7	70987-78-9
▼M14
Etyyli-1-(2,4-dikloorifenyyli)-5-(trikloorimetyyli)-1H-1,2,4-triatsoli-3-karboksylaatti	607-626-00-9	401-290-5	103112-35-2
▼M49
N,N′-metyleenidimorfoliini; N,N′-metyleenibismorfoliini; [N,N′-metyleenibismorfoliinista vapautunut formaldehydi] [MBM]	607-721-00-5	227-062-3	5625-90-1
▼M61
spirodiklofeeni (ISO); 3-(2,4-dikloorifenyyli)-2-okso-1-oksaspiro[4,5]dek-3-en-4-yyli-2,2-dimetyylibutyraatti	607-730-00-4	-	148477-71-8
▼M69
Natrium-N-(hydroksimetyyli)glysinaatti; [natrium-N-(hydroksimetyyli)glysinaatista vapautunut formaldehydi]	607-746-00-1	274-357-8	70161-44-3
▼C1
Akryylinitriili	608-003-00-4	203-466-5	107-13-1	D ►M5 — ◄
2-Nitropropaani	609-002-00-1	201-209-1	79-46-9
▼M14
2,4-Dinitrotolueeni; [1]	609-007-00-9	204-450-0 [1]	121-14-2 [1]
Dinitrotolueeni; [2]		246-836-1 [2]	25321-14-6 [2]
▼C1
5-Nitroasenafteeni		609-037-00-2	210-025-0		602-87-9
2-Nitronaftaleeni	609-038-00-8	209-474-5	581-89-5
4-nitrobifenyyli	609-039-00-3	202-204-7	92-93-3
Nitrofeeni (ISO); 2,4-Dikloorifenyyli-4-nitrofenyylieetteri	609-040-00-9	217-406-0	1836-75-5
4-Nitroanisoli	609-047-00-7	202-052-1	91-23-6
2,6-Dinitrotolueeni	609-049-00-8	210-106-0	606-20-2	►M5 — ◄
2,3-Dinitrotolueeni	609-050-00-3	210-013-5	602-01-7	►M5 — ◄
3,4-Dinitrotolueeni	609-051-00-9	210-222-1	610-39-9	►M5 — ◄
3,5-Dinitrotolueeni	609-052-00-4	210-566-2	618-85-9	►M5 — ◄
Hydratsiini-tri-nitrometaani	609-053-00-X	414-850-9	—
2,5-Dinitrotolueeni	609-055-00-0	210-581-4	619-15-8	►M5 — ◄
2-Nitrotolueeni	609-065-00-5	201-853-3	88-72-2	►M5 — ◄
Atsobentseeni	611-001-00-6	203-102-5	103-33-3	►M5 — ◄
Metyyliatsoksimetyyliasetaatti	611-004-00-2	209-765-7	592-62-1
Dinatrium {5-[(4'-((2,6-hydroksi-3-((2-hydroksi-5-sulfofenyyli)atso)fenyyli)atso)(1,1'-bifenyyli)-4-yl)atso]salikylaatti(4-)}kupraatti(2-); CI Direct Brown 95	611-005-00-8	240-221-1	16071-86-6
4-o-Tolyyliatso-o-toluidiini; 4-amino-2',3-dimetyyliatsobentseeni; fast- garnet-GBC-base; AAT; o-amino-atsotolueeni	611-006-00-3	202-591-2	97-56-3
4-Aminoatsobentseeni	611-008-00-4	200-453-6	60-09-3
Bentsidiinipohjaiset atsoväriaineet, 4,4'-diaryyliatsobifenyyli väriaineet, paitsi muualla ►M5 asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI ◄ mainitut	611-024-00-1	—	—
Dinatrium 4-amino 3-[[4'-[(2,4-diaminofenyyli)atso][1,1'-bifenyyli]-4-yyli]-atso]-5-hydroksi-6-(fenyyliatso)naftaleeni-2,7-disulfonaatti; C.l. Direct Black 38	611-025-00-7	217-710-3	1937-37-7
Tetranatrium 3,3'-[[1,1'-bifenyyli]-4,4'-diyylibis(atso)]bis[5-amino-4-hydroksinaftaleeni-2,7-disulfonaatti]; C.l. Direct Blue 6	611-026-00-2	220-012-1	2602-46-2
Dinatrium 3,3'-[[1,1'-bifenyyli]-4,4'-diyylibis(atso)]bis[4-aminonaftaleeni-1-sulfonaatti); C.l. Direct Red 28	611-027-00-8	209-358-4	573-58-0
o-Dianisidiinipohjaiset atsoväriaineet; 4,4'-diaryyliatso-3,3'-dimetoksibifenyyliväriaineet paitsi muualla ►M5 asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI ◄ mainitut	611-029-00-9	—	—
o-Tolidiinipohjaiset väriaineet; 4,4'-diaryyliatso-3,3'-dimetyylibifenyyliväriaineet paitsi muualla ►M5 asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI ◄ mainitut	611-030-00-4	—	—
1,4,5,8-Tetra-aminoantrakinoni; C.I. Disperse Blue 1	611-032-00-5	219-603-7	2475-45-8
6-Hydroksi-1-(3-isopropoksipropyyli)-4-metyyli-2-okso-5-[4-(fenyyliatso)fenyyli-atso]-1,2-dihydro-3-pyridiinikarbonitriili	611-057-00-1	400-340-3	85136-74-9
(6-(4-Hydroksi-3-(2-metoksifenyyliatso)-2-sulfonaatto-7-naftyyliamino)-1,3,5-triatsiini-2,4-diyyli)bis[(amino-1-metyyli-etyyli)ammonium]formaatti	611-058-00-7	402-060-7	108225-03-2
Trinatrium[4'-(8-asetyyliamino-3,6-disulfonaatto-2-naftyyliatso)-4''-(6-bentsoyyliamino-3-sulfonaatto-2-naftyyliatso)bifenyyli-1,3',3'',1'''-tetraolaatto-O, O', O'', O''']kupari(II)	611-063-00-4	413-590-3	164058-22-4
(Metyleenibis(4,1-fenyleeniatso(1-(3-(dimetyyliamino)propyyli)-1,2-dihydro-6-hydroksi-4-metyyli-2-oksopyridiini-5,3-diyyli)))-1,1'-dipyridinium¬dikloridi¬dihydrokloridi	611-099-00-0	401-500-5	—
Fenyylihydratsiini [1]	612-023-00-9	202-873-5 [1]	100-63-0 [1]	►M5 — ◄
Fenyylihydratsiniumkloridi [2]		200-444-7 [2]	59-88-1 [2]
Fenyylihydratsiniumhydrokloridi [3]		248-259-0 [3]	27140-08-5 [3]
Fenyylihydratsinium sulfaatti (2:1) [4]		257-622-2 [4]	52033-74-6 [4]
2-Metoksianiliini; o-anisidiini	612-035-00-4	201-963-1	90-04-0	►M5 — ◄
3,3'-Dimetoksibentsidiini; o-dianisidiini	612-036-00-X	204-355-4	119-90-4
3,3'-Dimetoksibentsidiinin suolat; o-dianisidiinin suolat	612-037-00-5
3,3'-Dimetyylibentsidiini; o-tolidiini	612-041-00-7	204-358-0	119-93-7
▼M14
N,N′-diasetyylibentsidiini	612-044-00-3	210-338-2	613-35-4
▼C1
4,4'-Diaminodifenyylimetaani; 4,4'-metyleenidianiliini	612-051-00-1	202-974-4	101-77-9	►M5 — ◄
3,3'-Diklooribentsidiini; 3,3'-diklooribifenyyli-4,4'-bifenyleenidiamiini	612-068-00-4	202-109-0	91-94-1
3,3'-Diklooribentsidiinin suolat; 3,3'-dikloori-4,4'-bifenyleenidiamiinin suolat	612-069-00-X	210-323-0[1] 265-293-1[2] 277-822-3[3]	612-83-9[1] 64969-34-2[2] 74332-73-3[3]
N-nitrosodimetyyliamiini; dimetyylinitrosamiini	612-077-00-3	200-549-8	62-75-9	►M5 — ◄
2,2'-Dikloori-4,4'-metyleenidianiliini; 4,4'-Metyleenibis(2-kloorianiliini)	612-078-00-9	202-918-9	101-14-4
2,2'-Dikloori-4,4'-metyleenidianiliinin suolat; 4,4'-metyleenibis(2-kloorianiliinin) suolat	612-079-00-4
3,3'-Dimetyylibentsiniidin suolat; o-tolidiinin suolat	612-081-00-5	210-322-5[1] 265-294-7[2] 277-985-0[3]	612-82-8[1] 64969-36-4[2] 74753-18-7[3]
1-Metyyli-3-nitro-1-nitrosoguanidiini	612-083-00-6	200-730-1	70-25-7
4,4'-Metyleenidi-o-toluidiini	612-085-00-7	212-658-8	838-88-0
2,2'-(Nitrosoimino)bisetanoli	612-090-00-4	214-237-4	1116-54-7
o-Toluidiini	612-091-00-X	202-429-0	95-53-4
Nitrosodipropyyliamiini	612-098-00-8	210-698-0	621-64-7
▼M14
4-Metyyli-m-fenyleenidiamiini; 2,4-Tolueenidiamiini	612-099-00-3	202-453-1	95-80-7
▼C1
Tolueeni-2,4-diammoniumsulfaatti	612-126-00-9	265-697-8	65321-67-7
4-Kloorianiliini	612-137-00-9	203-401-0	106-47-8
▼M14
Metyylifenyleenidiamiini; Diaminotolueeni; [tekninen tuote: 4-metyyli-m-fenyleenidiamiinin (EY-nro 202-453-1) ja 2-metyyli-m-fenyleenidiamiinin (EY-nro 212-513-9) reaktiomassa]	612-151-00-5	—	—
▼C1
4-Kloori-o-toluidiini [1] 4-Kloori-o-toluidiinihydrokloridi [2]	612-196-00-0	202-441-6 [1] 221-627-8 [2]	95-69-2 [1] 3165-93-3 [2]	►M5 — ◄
2,4,5-Trimetyylianiliini [1] 2,4,5-Trimetyylianiliinihydrokloridi [2]	612-197-00-6	205-282-0 [1]-[2]	137-17-7 [1] 21436-97-5 [2]	►M5 — ◄
4,4′-Tiodianiliini [1] ja sen suolat	612-198-00-1	205-370-9 [1]	139-65-1 [1]	►M5 — ◄
4,4′-Oksidianiliini [1] ja sen suolat p-Aminofenyylieetteri [1]	612-199-00-7	202-977-0 [1]	101-80-4 [1]	►M5 — ◄
2,4-Diaminoanisoli [1] 4-Metoksi-m-fenyleenidiamiini 2,4-Diaminoanisolisulfaatti [2]	612-200-00-0	210-406-1 [1] 254-323-9 [2]	615-05-4 [1] 39156-41-7 [2]
N,N,N',N'-Tetrametyyli-4,4'- metyleenidianiliini	612-201-00-6	202-959-2	101-61-1
C.I. Basic Violet 3 jossa ≥ 0,1 % Michlerin ketonia (EY-nro 202-027-5)	612-205-00-8	208-953-6	548-62-9	►M5 — ◄
6-Metoksi-m-toluidiini p-Kresidiini	612-209-00-X	204-419-1	120-71-8	►M5 — ◄
▼M14
Bifenyyli-3,3′,4,4′-tetrayylitetramiini; Diaminobentsidiini	612-239-00-3	202-110-6	91-95-2
(2-kloorietyyli)(3-hydroksipropyyli)ammoniumkloridi	612-246-00-1	429-740-6	40722-80-3
3-Amino-9-etyylikarbatsoli; 9-Etyylikarbatsol-3-yyliamiini	612-280-00-7	205-057-7	132-32-1
▼M49
Paraformaldehydin ja 2-hydroksipropyyliamiinin reaktiotuotteet (suhde 3:2); [3,3′-metyleenibis[5-metyylioksatsolidiinistä] vapautunut formaldehydi; oksatsolidiinistä vapautunut formaldehydi]; [MBO]	612-290-00-1	—	—
Paraformaldehydin ja 2-hydroksipropyyliamiinin reaktiotuotteet (suhde 1:1); [α,α,α-trimetyyli-1,3,5-triatsiini-1,3,5-(2H,4H,6H)-trietanolista vapautunut formaldehydi]; [HPT]	612-291-00-7	—	—
Metyylihydratsiini	612-292-00-2	200-471-4	60-34-4
▼M82
N,N-dimetyyli-p-toluidiini	612-296-00–4	202-805-4	99-97-8
▼C1
Etyleeni-imiini; atsiridiini	613-001-00-1	205-793-9	151-56-4
2-Metyyliatsiridiini; Propyleeni-imiini	613-033-00-6	200-878-7	75-55-8	►M5 — ◄
Kaptafoli (ISO); 1,2,3,6-tetrahydro-N-(1,1,2,2-tetrakloorietyylitio) ftaali-imidi	613-046-00-7	219-363-3	2425-06-1
Karbadoksi (INN); metyyli-3-(kinoksalin-2-yylimetyleeni)karbatsaatti-1,4-dioksidi; 2-(metoksikarbonyylihydratsonometyyli) kinoksaliini-1,4-dioksidi	613-050-00-9	229-879-0	6804-07-5
Seos: 1,3,5-tris(3-aminometyylifenyyli)-1,3,5-(1H,3H,5H)-triatsiini-2,4,6-trioni Oligomeerien seos: 3,5-bis(3-aminometyylifenyyli)-1-poly[3,5-bis(3-aminometyylifenyyli)-2,4,6-triokso-1,3,5-(1H,3H,5H)-triatsin-1-yyli]-1,3,5-(1H,3H,5H)-triatsiini-2,4,6-trioni	613-199-00-X	421-550-1	—
▼M14
Kinoliini	613-281-00-5	202-051-6	91-22-5
▼M82
4-nitrosomorfoliini	613-346-00–8	–	59-89-2
4-metyyli-imidatsoli	613-349-00–4	212-497-3	822-36-6
▼C1
Akryyliamidi	616-003-00-0	201-173-7	79-06-1
▼M69
Butanonioksiimi; etyylimetyyliketoksiimi; etyylimetyyliketonioksiimi	616-014-00-0	202-496-6	96-29-7
▼C1
Tioasetamidi	616-026-00-6	200-541-4	62-55-5
Seos: N-[3-hydroksi-2-(2-metyyliakryyloyyliamino-metoksi)propoksimetyyli]-2 metyyliakryyliamidi; N-[2,3-bis-(2-metyyliakryyloyyli-aminometoksi)propoksimetyyli]-2 metyyliakryyliamidi; metakryyliamidi; 2-metyyli-N-(2 metyyliakryyloyyli-aminometoksimetyyli)akryyliamidi; N -(2,3-dihydroksipropoksimetyyli)-2-metyyliakryyliamidi	616-057-00-5	412-790-8	—
▼M14
N-[6,9-dihydro-9-[[2-hydroksi-1-(hydroksimetyyli)etoksi]metyy-li]-6-okso-1H-purin-2-yyli]asetamidi	616-148-00-X	424-550-1	84245-12-5
▼M69
N-(hydroksimetyyli)akryyliamidi; metyloliakryyliamidi; [NMA]	616-230-00-5	213-103-2	924-42-5
▼C1
Tisleet /kivihiiliterva), bentsolifraktio; Kevytöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla kivihiilitervaa. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C4:stä C10:een ja tislautuvat likimäärin välillä 80 °C:sta 160 °C:seen.)	648-001-00-0	283-482-7	84650-02-2
Tervapikiöljyt, ruskohiili; Kevytöljy (Tisle ligniittitervasta, joka kiehuu likimäärin välillä 80 °C:sta 250 °C:seen. Koostuu pääsiassa alifaattisista ja aromaattisista hiilivedyistä ja monoemäksisistä fenoleista.)	648-002-00-6	302-674-4	94114-40-6	J
Bentsoliesijuoksutukset, (kivihiili); Kevytöljytisle, matalalla kiehuva (Tisle koksiuunikevytöljystä, joka tislautuu likimäärin alle 100 °C:ssa. Koostuu pääasiassa alifaattisista hiilivedyistä C4:stä C6:een.)	648-003-00-1	266-023-5	65996-88-5	J
Tisleet (kivihiiliterva), bentsolifraktio, BTX rikas; Kevytöljytisle, matalalla kiehuva (Jäännös raakabentseenin tislaamisesta bentseeniesitisleiden poistamiseksi. Koostuu pääasiassa bentseenistä, tolueenista ja ksyleeneistä, jotka kiehuvat likimäärin välillä 75 °C:sta 200 °C:seen.)	648-004-00-7	309-984-9	101896-26-8	J
Aromaattiset hiilivedyt, C6-10, C8-rikas; Kevytöljytisle, matalalla kiehuva	648-005-00-2	292-697-5	90989-41-6	J
Liuotinbensiini (kivihiili), kevyt; Kevytöljytisle, matalalla kiehuva	648-006-00-8	287-498-5	85536-17-0	J
Liuotinbensiini (kivihiili), ksyleeni-styreenijae; Kevytöljytisle, keskialueella kiehuva	648-007-00-3	287-502-5	85536-20-5	J
Liuotinbensiini (kivihiili), sis. kumaronia ja styreeniä; Kevytöljytisle, keskialueella kiehuva	648-008-00-9	287-500-4	85536-19-2	J
Teollisuusbensiini (kivihiili), tislausjäännökset; Kevytöljytisle, korkealla kiehuva (Jäännös, joka jää jäljelle talteen otetun teollisuusbensiinin tislauksesta. Koostuu pääasiassa naftaleenista sekä indeenin ja styreenin kondensaatiotuotteista.)	648-009-00-4	292-636-2	90641-12-6	J
Aromaattiset hiilivedyt, C8; Kevytöljytisle, korkealla kiehuva	648-010-00-X	292-694-9	90989-38-1	J
Aromaattiset hiilivedyt, C8-9, hiilivetyhartsin polymeroinnin sivutuote; Kevytöljytisle, korkealla kiehuva (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu liuottimen höyrystymisestä tyhjössä plymerisoidusta hiilivetyhartsista. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C8:sta C9:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 120 °C:sta 215 °C:seen.)	648-012-00-0	295-281-1	91995-20-9	J
Aromaattiset hiilivedyt, C9-12, bentseenitisle; Kevytöljytisle, korkealla kiehuva	648-013-00-6	295-551-9	92062-36-7	J
Uutejäännökset (kivihiili), alkalinen bentseenifraktio, happouute; Kevytöljyuutejäännökset, matalalla kiehuva (Uudelleentislaus, josta on poistettu tervahapot ja tervaemäkset, tisleestä, joka on peräisin bitumipitoisen kivihiilen korkealämpötilaisesta tervasta, joka kiehuu likimäärin välillä 90 °C:sta 160 °C:seen. Koostuu pääasiassa bentseenistä, tolueenista ja ksyleeneistä.)	648-014-00-1	295-323-9	91995-61-8	J
Uutejäännös (kivihiiliterva), alkalinen bentseenifraktio, happouute; Kevytöljyuutejäännökset, matalalla kiehuva (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu uudelleen tislaamalla korkealämpötilaista kivihiilitervan tislettä (tervahappo- ja tervaemäsvapaata). Koostuu pääasiassa sivuketjuttomista ja sivuketjullisista monosyklisistä aromaattisista hiilivedyistä, jotka kiehuvat välillä 85 °C — 195 °C.)	648-015-00-7	309-868-8	101316-63-6	J
Uutejäännökset (kivihiili), hapan bentseenifraktio; Kevytöljyuutejäännökset, matalalla kiehuva (Hapan lietesivutuote raa'an korkealämpötilaisen kivihiilen rikkihappojalostuksesta. Koostuu pääasiassa rikkihaposta ja orgaanisista yhdisteistä.)	648-016-00-2	298-725-2	93821-38-6	J
Uutejäännökset (kivihiili), kevytöljy alkalinen, tislaus yläpuolella; Kevytöljyuutejäännökset, matalalla kiehuva (Ensimmäinen fraktio aromaattisten hiilivetyjen, kumaroni-, naftaleeni- ja indeenirikkaiden esijakotislauksen pohjaöljyjen tai pestyn karboliöljyn, joka kiehuu selvästi alle 145 °C:ssa, tisleestä. Koostuu pääasiassa C7- ja C8 alifaattisista ja aromaattisista hiilivedyistä.)	648-017-00-8	292-625-2	90641-02-4	J
Uutejäännökset (kivihiili), kevytöljy alkalinen, happouute, indeenifraktio; Kevytöljyuutejäännökset, keskialueella kiehuva	648-018-00-3	309-867-2	101316-62-5	J
Uutejäännökset (kivihiili), kevytöljy alkalinen, indeeniteollisuusbensiinifraktio; Kevytöljyuutejäännökset, korkealla kiehuvat (Tisle aromaattisista hiilivedyistä, kumaroni-, naftaleeni- ja indeenirikkaista esijakotislauksen pohjaöljyistä tai pestyistä karboliöljyistä, jotka kiehuvat likimäärin välillä 155 °C:sta 180 °C:seen. Koostuu pääasiassa indeenistä, indaanista ja trimetyylibentseeneistä.)	648-019-00-9	292-626-8	90641-03-5	J
Liuotinbensiini (kivihiili); Kevytöljyuutejäännökset, korkealla kiehuvat (Tisle joko korkealämpötilaisesta kivihiilitervasta, koksiuunikevytöljystä tai kivihiilitervan emäksisestä uuteylijäämästä, jotka tislautuvat likimäärin välillä 130 °C:sta 210 °C:seen. Koostuu pääasiassa indeenistä ja muista polysyklisistä rengassysteemeistä, jotka sisältävät yhden aromaattisen renkaan. Saattaa sisältää fenoliyhdisteitä ja aromaattisia typpiemäksiä.)	648-020-00-4	266-013-0	65996-79-4	J
Tisleet (kivihiiliterva), kevytöljyt, neutraali fraktio; Kevytöljyuutejäännökset, korkealla kiehuvat (Tisle korkealämpötilaisen kivihiilitervan jakotislauksesta. Koostuu pääasiassa alkyylillä sivuketjullisista yksirenkaisista aromaattisista hiilivedyistä, jotka kiehuvat likimäärin välillä 135 °C:sta 210 °C:seen. Saattaa myös sisältää tyydyttymättömiä hiilivetyjä, kuten indeeniä ja kumaronia.)	648-021-00-X	309-971-8	101794-90-5	J
Tisleet (kivihiiliterva), kevytöljyt, happouutteet; Kevytöljyuutejäännökset, korkealla kiehuvat (Tämä öljy on monimutkainen seos aromaattisia hiilivetyjä, pääasiassa indeeniä, naftaleenia, kumaronia, fenolia sekä o-, m- ja p-kresolia, ja kiehuu välillä 140 °C:sta 215 °C:seen.)	648-022-00-5	292-609-5	90640-87-2	J
Tisleet (kivihiiliterva), kevytöljyt; Karboliöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla kivihiilitervaa. Koostuu aromaattisista ja muista hiilivedyistä, fenoliyhdisteistä ja aromaattisista typpiyhdisteistä ja tislautuu likimäärin välillä 150 °C:sta 210 °C:seen.)	648-023-00-0	283-483-2	84650-03-3	J
Tervapikiöljyt, kivihiili; Karboliöljy (Tisle korkealämpötilaisesta kivihiilitervasta, joka tislautuu likimäärin välillä 130 °C:sta 250 °C:seen. Koostuu pääasiassa naftaleenista, alkyylinaftaleenista, fenoliyhdisteistä ja aromaattisista typpiemäksistä.)	648-024-00-6	266-016-7	65996-82-9	J
Uutejäännökset (kivihiili), kevytöljy alkalinen, happouute; Karboliöljyuutejäännös (Öljy, joka on tulosta emäspestyn karboliöljyn happopesusta pienten määrien emäksisiä yhdisteitä (tervaemäksiä) poistamiseksi. Koostuu pääasiassa indeenistä, indaanista ja alkyylibentseeneistä.)	648-026-00-7	292-624-7	90641-01-3	J
Uutejäännökset (kivihiili), tervapikiöljy alkalinen; Karboliöljyuutejäännös (Jäännös, joka on saatu kivihiilitervasta lipeäpesulla, kuten natriumhydroksidin vesiliuoksella, raakakivihiilen tervahappojen poistamisen jälkeen. Koostuu pääasiassa naftaleeneista ja aromaattisista typpiemäksistä.)	648-027-00-2	266-021-4	65996-87-4	J
Uuteöljyt (kivihiili), kevytöljy; Happouute (Uutevesiliuos, joka on tulosta emäspestyn karboliöljyn happopesusta. Koostuu pääasiassa useiden aromaattisten typpiemästen, mukaan lukien pyridiinin, kinoliinin ja niiden alkyylijohdannaisten happosuoloista.)	648-028-00-8	292-622-6	90640-99-6	J
Pyridiini, alkyylijohdannaiset; Raakatervaemäkset (Monimutkainen seos polyalkyloituja pyridiinejä, jotka on johdettu kivihiilitervan tislauksesta tai korkealämpötilaisista, likimäärin yli 150 °C, tisleistä, jotka on saatu ammoniakin reaktiosta asetaldehydin, formaldehydin tai paraformaldehydin kanssa.)	648-029-00-3	269-929-9	68391-11-7	J
Tervaemäkset, kivihiili, pikoliinifraktio; Tisle-emäkset (Pyridiiniemäkset, jotka kiehuvat likimäärin välillä 125 °C:sta 160 °C:seen, saatu tislaamalla neutraloitua happouutetta emäksiä sisältävästä tervafraktiosta, joka on saatu tislaamalla bitumipitoisia kivihiilitervoja. Koostuu pääasiassa lutidiineista ja pikoliineistä.)	648-030-00-9	295-548-2	92062-33-4	J
Tervaemäkset, kivihiili, lutidiinifraktio; Tisle-emäkset	648-031-00-4	293-766-2	91082-52-9	J
Uuteöljyt (kivihiili), tervaemäs, kollidiinifraktio; Tisle-emäkset (Uute, joka on saatu happouuttamalla emäksiä raa'an kivihiilitervan aromaattisia öljyjä, neutralisoimalla ja emäksiä tislaamalla. Koostuu pääasiassa kollidiineista, aniliinista, toluidiineistä, lutidiineistä ja ksylidiineistä.)	648-032-00-X	273-077-3	68937-63-3	J
Tervaemäkset (kivihiili), kollidiinifraktio; Tisle-emäkset (Tislefraktio, joka kiehuu likimäärin välillä 181 °C:sta 186 °C:seen, raakaemäksistä, jotka on saatu neutralisoiduista, happouutetuista emäksiä sisältävistä tervafraktioista, jotka on saatu tislaamalla bitumipitoista kivihiilitervaa. Sisältää pääasiassa aniliinia ja kollidiineja.)	648-033-00-5	295-543-5	92062-28-7	J
Tervaemäkset, kivihiili, aniliinifraktio; Tisle-emäkset (Tislefraktio, joka kiehuu likimäärin välillä 180 °C:sta 200 °C:seen, raakaemäksistä, jotka on saatu poistamalla fenolit ja emäkset karboloidusta öljystä, joka on peräisin kivihiilitervan tislauksesta. Koostuu pääasiassa aniliinista, kollidiineista, lutidiineista ja toluidiineista.)	648-034-00-0	295-541-4	92062-27-6	J
Tervaemäkset kivihiili, toluidiinifraktio; Tisle-emäkset	648-035-00-6	293-767-8	91082-53-0	J
Tisleet (maaöljy), alkeeni-alkyyni valmistuksen pyrolyysiöljy, sekoitettu korkealämpötilaisen kivihiilitervan kanssa, indeenifraktio; Uudelleentislaukset (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu uudelleentislauksena bitumipitoisen kivihiilen korkealämpötilaisen tervan ja jäännösöljyjen, jotka on saatu maaöljytuotteista tai luonnonkaasusta peräisin olevien alkeenien tai alkyynien pyrolyyttisestä valmistuksesta, jakotislauksesta. Koostuu pääasiassa indeenistä ja kiehuu likimäärin välillä 160 °C:sta 190 °C:seen.)	648-036-00-1	295-292-1	91995-31-2	J
Tisleet (kivihiili), kivihiilitervan jäännöspyrolyysiöljyt, naftaleeniöljyt; Uudelleentislaukset (Jäännös, joka on saatu jakotislaamalla bitumipitoisen kivihiilen korkealämpötilaista tervaa ja pyrolyysin ylijäämäöljyjä ja joka kiehuu likimäärin välillä 190 °C:sta 270 °C:seen. Koostuu pääasiassa sivuketjullisista kaksirenkaisista aromaateista.)	648-037-00-7	295-295-8	91995-35-6	J
Uuteöljyt (kivihiili), kivihiilitervan jäännöspyrolyysiöljyt, naftaleeniöljy, tisle; Uudelleentislaukset (Uudelleentislaus, saatu jakotislaamalla metyylinaftaleeniöljyä, joka on saatu bitumipitoisen kivihiilen korkealämpötilaisesta tervasta ja josta on poistettu fenolit ja emäkset, sekä pyrolyysin ylijäämäöljyistä, jotka kiehuvat likimäärin välillä 220 °C:sta 230 °C:seen. Koostuu pääasiassa sivuketjuttomista ja sivuketjullisista kaksirenkaisista aromaattisista hiilivedyistä.)	648-038-00-2	295-329-1	91995-66-3	J
Uuteöljyt (kivihiili), kivihiilitervan jäännöspyrolyysiöljyt, naftaleeniöljyt; Uudelleentislaukset (Neutraali öljy, saatu poistamalla emäkset ja fenolit öljystä, joka on saatu korkealämpötilaisen tervan ja pyrolyysin ylijäämäöljyjen tisleestä ja joka kiehuu välillä 225 °C:sta 255 °C:seen. Koostuu pääasiassa sivuketjullisista kaksirenkaisista aromaattisista hiilivedyistä.)	648-039-00-8	310-170-0	122070-79-5	J
Uuteöljyt (kivihiili), kivihiilitervan jäännöspyrolyysiöljyt, naftaleeniöljy, tislausjäännökset; Uudelleentislaukset (Jäännös metyylinaftaleeniöljyn (peräisin bitumipitoisesta kivihiilitervasta ja pyrolyysin ylijäämäöljyistä), josta on poistettu fenolit ja emäkset, tislauksesta, kiehuu välillä 240 °C:sta 260 °C:seen. Koostuu pääasiassa sivuketjullisista kaksirenkaisista aromaattisista ja heterosyklisistä hiilivedyistä.)	648-040-00-3	310-171-6	122070-80-8	J
Absorptioöljyt, bisykloaromaattinen ja heterosyklinen hiilivetyfraktio; Pesuöljytisle (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu uudelleentislauksena pesuöljyn tislauksesta. Koostuu pääasiassa kaksirenkaisista aromaattisista ja heterosyklisistä hiilivedyistä, jotka kiehuvat likimäärin välillä 260 °C:sta 290 °C:seen.)	648-041-00-9	309-851-5	101316-45-4	M
Tisleet (kivihiiliterva), ylemmät, fluoreenirikas; Pesuöljytisle (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tervapikiöljyn kiteytyksestä. Koostuu aromaattisista ja polysyklisistä hiilivedyistä, pääasiassa fluoreenista ja jonkin verran asenafteenista.)	648-042-00-4	284-900-0	84989-11-7	M
▼M14
Kreosoottiöljy, asenafteenifraktio, asenafteenivapaa; Pesuöljytoistotisle; [Öljy, joka jää jäljelle, kun kivihiilitervasta peräisin olevasta asenafteeniöljystä poistetaan kiteyttämällä asenafteeni. Koostuu pääasiassa naftaleenista ja alkyylinaftaleeneistä.]	648-043-00-X	292-606-9	90640-85-0	M
▼C1
Tisle (kivihiiliterva), raskasöljyt; Raskas antraseeniöljy (Tisle bitumipitoisen kivihiilen kivihiilitervan jakotislauksesta, kiehuu välillä 240 °C:sta 400 °C:seen. Koostuu pääasiassa tri- ja polysyklisistä hiilivedyistä ja heterosyklisistä yhdisteistä.)	648-044-00-5	292-607-4	90640-86-1
Antraseeniöljy, happouutettu; Antraseeniöljyuutejäännös (Monimutkainen seos hiilivetyjä emäsvapaasta fraktiosta, saatu kivihiilitervan tislauksesta, ja kiehuu likimäärin välillä 325 °C:sta 365 °C:seen. Sisältää pääasiassa antraseenia ja fenantraseenia sekä niiden alkyylijohdannaisia.)	648-046-00-6	295-274-3	91995-14-1	M
Tisleet (kivihiiliterva); Raskas antraseeniöljy (Tisle kivihiilitervasta, tislautuu likimäärin välillä 100 °C:sta 450 °C:seen. Koostuu pääasiassa kahdesta neljään -jäsenisistä kondensoituneista aromaattisista rengashiilivedyistä, fenoliyhdisteistä ja aromaattisista typpiemäksistä.)	648-047-00-1	266-027-7	65996-92-1	M
Tisleet (kivihiiliterva), piki, raskasöljyt; Raskas antraseeniöljy (Tisle bitumipitoisesta korkealämpötilaisesta tervasta saadun pien tislauksesta. Koostuu pääasiassa tri- ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä ja kiehuu likimäärin välillä 300 °C:sta 470 °C:seen. Tuote saattaa myös sisältää heteroatomeja.)	648-048-00-7	295-312-9	91995-51-6	M
Tisleet (kivihiiliterva), piki; Raskas antraseeniöljy (Öljy, joka on saatu pien lämpökäsittelystä peräisin olevien höyryjen kondensoimisesta. Koostuu pääasiassa kahdesta neljään -renkaisista aromaattisista yhdisteistä, jotka kiehuvat välillä 200 °C:sta yli 400 °C:seen.)	648-049-00-2	309-855-7	101316-49-8	M
Tisleet (kivihiiliterva), raskasöljyt, pyreenifraktio; Raskas antraseeniöljytisle (Uudelleentislaus, joka on saatu jakotislaamalla pikitislettä, joka kiehuu likimäärin välillä 350 °C:sta 400 °C:seen. Koostuu pääasiassa tri- ja polysyklisistä aromaateista ja heterosyklisistä hiilivedyistä.)	648-050-00-8	295-304-5	91995-42-5	M
Tisleet (kivihiiliterva), piki, pyreenifraktio; Raskas antraseeniöljytisle (Uudelleentislaus, joka on saatu jakotislaamalla pikitislettä ja joka kiehuu likimäärin välillä 380 °C:sta 410 °C:seen. Koostuu pääasiassa tri- ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä ja heterosyklisistä yhdisteistä.)	648-051-00-3	295-313-4	91995-52-7	M
Parafiinivahat (kivihiili), ruskohiilen korkealämpötilainen terva, savikäsitelty; Kivihiilitervauute (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä ligniittihiiletystervaa aktivoidulla hiilellä hivenaineosien ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä suora- ja haarautunutketjuisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa suurempia kuin C12.)	648-052-00-9	308-296-6	97926-76-6	M
Parafiinivahat (kivihiili), ruskohiilen korkealämpötilainen terva, savikäsitelty; Kivihiilitervauute (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä ligniittihiiletystervaa bentoniitilla hivenaineosasten ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä suora- ja haarautunutketjuisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa suurempia kuin C12.)	648-053-00-4	308-297-1	97926-77-7	M
Piki; Piki	648-054-00-X	263-072-4	61789-60-4	M
▼M26 —————
▼C1
Piki, kivihiiliterva, korkealämpötilainen, lämpökäsitelty; Piki (Lämpökäsitelty jäännös korkealämpötilaisen kivihiilitervan tislauksesta. Musta, kiintoaine, jonka pehmenemispiste on likimäärin välillä 80 °C:sta 180 °C:seen. Koostuu pääasiassa monimutkaisesta kolme- tai useampijäsenisten kondensoituneiden aromaattisten rengashiilivetyjen seoksesta.)	648-056-00-0	310-162-7	121575-60-8	M
Piki, kivihiiliterva, korkealämpötilainen, sekundäärinen; Pikitisle (Jäännös, joka on saatu tislatessa bitumipitoisen kivihiilen korkealämpötilaisen tervan ja/tai pikikoksiöljyn korkeassa lämpötilassa kiehuvia fraktioita ja jonka pehmenemispiste on välillä 140 °C:sta 170 °C:seen DIN 52025:n mukaan. Koostuu pääasiassa tri- ja polysyklisistä aromaattisista yhdisteistä, jotka sisältävät myös heteroatomeja.)	648-057-00-6	302-650-3	94114-13-3	M
Jäännökset (kivihiiliterva), pikitisle; Pikitisle (Jäännös likimäärin välillä 400 °C:sta 470 °C:seen kiehuvan pikitisleen jakotislauksesta. Koostuu pääasiassa polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä ja heterosyklisistä yhdisteistä.)	648-058-00-1	295-507-9	92061-94-4	M
Terva, kivihiili, korkealämpötilainen, tislaus- ja varastointijäännökset; Kivihiilitervan kiinteä jäännös (Koksia ja tuhkaa sisältävät kiinteät jäännökset, jotka erottuvat tislaamalla ja lämpökäsittelemällä bitumipitoisen kivihiilen korkealämpötilaista tervaa tislauslaitteistossa ja varastointiastioissa. Koostuu pääasiassa hiilestä ja sisältää pienen määrän heteroyhdisteitä sekä tuhkakomponentteja.)	648-059-00-7	295-535-1	92062-20-9	M
Terva, kivihiili, säilytysjäännökset; Kivihiilitervan kiinteä jäännös (Sakka, joka on poistettu raa'an kivihiilitervan varastoista. Koostuu pääasiassa kivihiilitervasta ja hiilipitoisesta hiukkasaineksesta.)	648-060-00-2	293-764-1	91082-50-7	M
Terva, kivihiili, korkealämpötilainen, jäännökset; Kivihiilitervan kiinteä jäännös (Kiinteitä aineita, jotka ovat muodostuneet koksatessa bitumipitoista kivihiiltä raa'an bitumipitoisen kivihiilen korkealämpötilaisen tervan tuottamiseksi. Koostuu pääasiassa koksista ja hiilihiukkasista, korkea-aromaattisista yhdisteistä ja mineraaliaineksesta.)	648-061-00-8	309-726-5	100684-51-3	M
Terva, kivihiili, korkealämpötilainen, korkea kiintoaineiden pitoisuus; Kivihiilitervan kiinteä jäännös Kondensaatiotuote, joka on saatu jäähdyttämällä, likimain ympäristön lämpötilaan, kaasua, joka on peräisin korkealämpötilaisesta (yli 700 °C) kivihiilen hajotustislauksesta. Koostuu pääasiassa monimutkaisesta seoksesta kondensoituneita aromaattisia rengashiilivetyjä, jossa on korkea pitoisuus kiinteitä, kivihiilityyppisiä materiaaleja.)	648-062-00-3	273-615-7	68990-61-4	M
Kiinteät jätteet, kivihiilitervan pikikoksaus; Kivihiilitervan kiinteä jäännös (Seosjätteitä, jotka ovat muodostuneet bitumipitoisen kivihiilitervapien koksauksessa. Koostuu pääasiassa hiilestä.)	648-063-00-9	295-549-8	92062-34-5	M
Uutejäännökset (kivihiili), rusko; Kivihiilitervauute (Jäännös kuivatun kivihiilen uuttamisesta.)	648-064-00-4	294-285-0	91697-23-3	M
Parafiinivahat (kivihiili), ruskohiilen korkealämpötilainen terva; Kivihiilitervauute (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu ligniittihiiletystervasta liuottimella kiteyttämällä (poistamalla öljy liuottimella), hiestys- tai adduktioprosessilla. Koostuu pääasiassa suora- ja haarautunutketjuisista tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa suurempia kuin C12.)	648-065-00-X	295-454-1	92045-71-1	M
Parafiinivahat (kivihiili), ruskohiilen korkealämpötilainen terva, vetykäsitelty; Kivihiilitervauute (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu ligniittihiiletystervasta liuottimella kiteyttämällä (poistamalla öljy liuottimella), hiestys- tai adduktioprosessilla, jossa on käytetty vedyllä käsittelyä katalysaattorin läsnäollessa. Koostuu pääasiassa suora- ja haarautunutketjuisista tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa suurempia kuin C12.)	648-066-00-5	295-455-7	92045-72-2	M
Parafiinivahat (kivihiili), ruskohiilen korkealämpötilainen terva, piihapolla käsitelty; Kivihiilitervauute (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä ligniittihiiletystervaa piihapolla hivenaineosasten ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä suora- ja haarautunutketjuisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa suurempia kuin C12.)	648-067-00-0	308-298-7	97926-78-8	M
Terva, kivihiili, matalalämpötilainen, tislausjäännökset; Tervapikiöljy, keskialueella kiehuva (Jäännökset matalalämpötilaisen kivihiilitervan jakotislauksesta öljyjen, jotka kiehuvat jopa likimäärin 300 °C:ssa, poistamiseksi. Koostuu pääasiassa aromaattisista yhdisteistä.)	648-068-00-6	309-887-1	101316-85-2	M
Piki, kivihiiliterva, matalalämpötilainen; Pikijäännös (Monimutkainen musta, kiinteä tai puolikiinteä aine, saatu matalalämpötilaisen kivihiilitervan tislauksesta. Sillä on pehmenemispiste likimäärin välillä 40 °C:sta 180 °C:seen. Koostuu pääasiassa monimutkaisesta hiilivetyjen seoksesta.)	648-069-00-1	292-651-4	90669-57-1	M
Piki, kivihiiliterva, matalalämpötilainen, hapetettu; Pikijäännös, hapetettu (Tuote, joka on saatu ilmapuhaltamalla, korotetussa lämpötilassa, matalalämpötilaista kivihiilitervapikeä. Sillä on pehmenemispiste likimäärin välillä 70 °C:sta 180 °C:seen. Koostuu pääasiassa monimutkaisesta hiilivetyjen seoksesta.)	648-070-00-7	292-654-0	90669-59-3	M
Piki, kivihiiliterva, korkealämpötilainen, lämpökäsitelty; Pikijäännös, hapetettu; Pikijäännös, lämpökäsitelty (Monimutkainen musta kiintoaine, saatu lämpökäsittelemällä matalalämpötilaista kivihiilitervapikeä. Sillä on pehmenemispiste likimäärin välillä 50 °C:sta 140 °C:seen. Koostuu pääasiassa monimutkaisesta aromaattisten hiilivetyjen seoksesta.)	648-071-00-2	292-653-5	90669-58-2	M
Tisleet (kivihiili-maaöljy), kondensoituneet rengasaromaatit; Tisleet (Tisle seoksesta, joka sisältää kivihiiltä ja aromaattisia maaöljyhöyryjä, jotka tislautuvat likimäärin välillä 220 °C:sta 450 °C:seen. Koostuu pääasiassa 3- tai 4-jäsenisistä kondensoituneista aromaattisista rengashiilivedyistä.)	648-072-00-8	269-159-3	68188-48-7	M
Aromaattiset hiilivedyt, C20-28, polysyklinen, sekoitettu kivihiilitervapikipolyetyleenipolypropyleeni pyrolyysijohdettu; Pyrolyysituotteet (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu sekoitetusta kivihiiliterva pikipolyetyleenipolypropyleeni pyrolyysistä. Koostuu pääasiassa polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C20:stä C28:aan ja joiden pehmenemispisteet ovat välillä 100 °C:sta 220 °C:seen DIN 52025:n mukaan.)	648-073-00-3	309-956-6	101794-74-5	M
Aromaattiset hiilivedyt, C20-28, polysyklinen, sekoitettu kivihiilitervapikipolyetyleeni pyrolyysijohdannainen; Pyrolyysituotteet (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu sekoitetusta kivihiiliterva pikipolyetyleeni pyrolyysistä. Koostuu pääasiassa polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C20:stä C28:aan ja joiden pehmenemispisteet ovat välillä 100 °C:sta 220 °C:seen DIN 52025:n mukaan.)	648-074-00-9	309-957-1	101794-75-6	M
Aromaattiset hiilivedyt, C20-28 polysyklinen, sekoitettu kivihiilitervapikipolystyreeni pyrolyysijohdannainen; Pyrolyysituotteet (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu sekoitetusta kivihiiliterva pikipolystyreeni pyrolyysistä. Koostuu pääasiassa polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C20:stä C28:aan ja joiden pehmenemispisteet ovat välillä 100 °C:sta 220 °C:seen DIN 52025:n mukaan.)	648-075-00-4	309-958-7	101794-76-7	M
Piki, kivihiiliterva-maaöljy; Pikijäännökset (Jäännös kivihiilitervan ja aromaattisten maaöljyhöyryjen seoksen tislauksesta. Kiinteä aine, jonka pehmenemispiste on välillä 40 °C:sta 180 °C:seen. Koostuu pääasiassa monimutkaisesta seoksesta kolme- tai useampijäsenisiä kondensoituneita aromaattisia rengashiilivetyjä.)	648-076-00-X	269-109-0	68187-57-5	M
Fenantreeni, tislausjäännökset; Raskas antraseeniöljytisle (Jäännös raa'an fenantreenin, joka kiehuu likimäärin välillä 340 °C:sta 420 °C:seen, tislauksesta. Koostuu pääasiassa fenantreenista, antraseenista ja karbatsolista.)	648-077-00-5	310-169-5	122070-78-4	M
Tisleet (kivihiiliterva), ylemmät, fluoreenivapaa; Pesuöljytisle (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tervapikiöljyn kiteytyksestä. Koostuu aromaattisista polysyklisistä hiilivedyistä, pääasiassa difenyylistä, dibentsofuraanista ja asenafteenista.)	648-078-00-0	284-899-7	84989-10-6	M
▼M14
Jäännökset (kivihiiliterva), kreosoottiöljytisle; Pesuöljytoistotisle; [Jäännös noin välillä 270 °C–330 °C (518 °F–626 °F) kiehuvan pesuöljyn jakotislauksesta. Koostuu pääasiassa kaksirenkaisista aromaattisista ja heterosyklisistä hiilivedyistä.]	648-080-00-1	295-506-3	92061-93-3	M
▼C1
Tisleet (kivihiili), koksiuunikevytöljy, naftaleenijae; Naftaleeniöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, joka on saatu koksiuunikevytöljyn esijakotislauksesta (jatkuva tislaus). Koostuu pääasiassa naftaleenista, kumaronista ja indeenistä ja kiehuu yli 148 °C:ssa.)	648-084-00-3	285-076-5	85029-51-2	J, M
▼M14
Tisleet (kivihiiliterva), naftaleeniöljyt; Naftaleeniöljy; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, joka saadaan kivihiilitervan tislauksella. Koostuu pääasiassa aromaattisista ja muista hiilivedyistä, fenoliyhdisteistä ja aromaattisista typpiyhdisteistä. Tislautuu noin välillä 200 °C–250 °C (392 °F–482 °F).]	648-085-00-9	283-484-8	84650-04-4	J, M
▼C1
Tisleet (kivihiiliterva), naftaleeniöljyt, naftaleenipitoisuus pieni; Naftaleeniöljytisle (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu naftaleeniöljyn kiteytyksestä. Koostuu pääasiassa naftaleenista, alkyylinaftaleeneistä ja fenoliyhdisteistä.)	648-086-00-4	284-898-1	84989-09-3	J, M
Tisleet (kivihiiliterva), naftaleeniöljyn kiteytyksen emäliuos; Naftaleeniöljytisle (Monimutkainen seos orgaanisia yhdisteitä, saatu suodatteena naftaleenifraktion kiteyttämisestä kivihiilitervasta, kiehuu likimäärin välillä 200 °C:sta 230 °C:seen. Sisältää pääasiassa naftaleenia, tionafteenia ja alkyylinaftaleeneja.)	648-087-00-X	295-310-8	91995-49-2	J, M
Uutejäännökset (kivihiili), naftaleeniöljy, alkalinen; Naftaleeniöljyuutejäännös (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu naftaleeniöljyn lipeäpesusta fenoliyhdisteiden (tervahappojen) poistamiseksi. Koostuu naftaleenista ja alkyylinaftaleeneista.)	648-088-00-5	310-166-9	121620-47-1	J, M
Uutejäännökset (kivihiili), naftaleeniöljy, alkalinen; naftaleenipitoisuus pieni; Naftaleeniöljyuutejäännös (Monimutkainen seos hiilivetyjä, jäänyt jäljelle naftaleenin poistamisen jälkeen emäspestystä naftaleeniöljystä kiteytysprosessilla. Koostuu pääasiassa naftaleenista ja alkyylinaftaleeneista.)	648-089-00-0	310-167-4	121620-48-2	J, M
Tisleet (kivihiiliterva), naftaleeniöljyt, naftaleenivapaa, alkaliset uutteet; Naftaleeniöljyuutejäännös (Öljy, joka jää jäljelle, kun fenoliyhdisteet (tervahapot) on poistettu lipeäpesulla poisjuoksutetusta naftaleeniöljystä. Koostuu pääasiassa naftaleenista ja alkyylinaftaleeneista.)	648-090-00-6	292-612-1	90640-90-7	J, M
Uutejäännökset (kivihiili), naftaleeniöljy alkalinen, tislaus yläpuolella; Naftaleeniöljyuutejäännös (Tisle emäspestystä naftaleeniöljystä, joka tislautuu likimäärin välillä 180 °C:sta 220 °C:seen. Koostuu pääasiassa naftaleenista, alkyylibentseeneistä, indeenistä ja indaanista.)	648-091-00-1	292-627-3	90641-04-6	J, M
Tisleet (kivihiiliterva), naftaleeniöljyt, metyylinaftaleenifraktio; Metyylinaftaleeniöljy (Tisle korkealämpötilaisen kivihiilitervan jakotislauksesta. Koostuu pääasiassa sivuketjullisista kaksirenkaisista aromaattisista hiilivedyistä ja aromaattisista typpiemäksistä, jotka kiehuvat likimäärin välillä 225 °C:sta 255 °C:seen.)	648-092-00-7	309-985-4	101896-27-9	J, M
Tisleet (kivihiiliterva), naftaleeniöljyt, indolimetyylinaftaleenifraktio; Metyylinaftaleeniöljy (Tisle korkealämpötilaisen kivihiilitervan jakotislauksesta. Koostuu pääasiassa indolista ja metyylinaftaleenista, kiehuu likimäärin välillä 235 °C:sta 255 °C:seen.)	648-093-00-2	309-972-3	101794-91-6	J, M
Tisleet (kivihiiliterva), naftaleeniöljyt, happouutteet; Metyylinaftaleeniöljyuutejäännös (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu poistamalla emäkset metyylinaftaleenifraktiosta, joka on saatu kivihiilitervan tislauksesta ja joka kiehuu likimäärin välillä 230 °C:sta 255 °C:seen. Sisältää pääasiassa 1(2)-metyylinaftaleenia, naftaleenia, dimetyylinaftaleenia ja bifenyyliä.)	648-094-00-8	295-309-2	91995-48-1	J, M
Uutejäännökset (kivihiili), naftaleeniöljy alkalinen, tislausjäännökset; Metyylinaftaleeniöljyuutejäännös Jäännös emäspestyn naftaleeniöljyn, joka tislautuu likimäärin välillä 220 °C:sta 300 °C:seen. Koostuu pääasiassa naftaleenista, alkyylinaftaleeneista ja aromaattisista typpiemäksistä.)	648-095-00-3	292-628-9	90641-05-7	J, M
Uuteöljyt (kivihiili), hapan, tervaemäsvapaa; Metyylinaftaleeniöljyuutejäännös (Uuteöljy, joka kiehuu likimäärin välillä 220 °C:sta 265 °C:seen, kivihiilitervan emäksisestä uuteylijäämästä, joka on tulosta happopesusta, kuten rikkihapon vesiliuoksesta sen jälkeen, kun tervahapot on poistettu tislaamalla. Koostuu pääasiassa alkyylinaftaleeneista.)	648-096-00-9	284-901-6	84989-12-8	J, M
Tisleet (kivihiiliterva), bentseenifraktio, tislausjäännökset; Pesuöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu raa'an bentseenin (korkealämpötilaisen kivihiilitervan) tislauksesta. Saattaa olla neste, joka tislautuu likimäärin välillä 150 °C:sta 300 °C:seen tai puolikiinteä tai kiinteä aine, jonka sulamispiste on jopa 70 °C. Koostuu pääasiassa naftaleenista ja alkyylinaftaleeneista.)	648-097-00-4	310-165-3	121620-46-0	J, M
▼M14
Kreosoottiöljy, asenafteenifraktio; Pesuöljy; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu kivihiilitervan tislauksesta. Kiehuu noin välillä 240 °C–280 °C (464 °F–536 °F). Koostuu pääasiassa asenafteenista, naftaleenista ja alkyylinaftaleenista.]	648-098-00-X	292-605-3	90640-84-9	M
Kreosoottiöljy; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, joka saadaan kivihiilitervan tislauksella. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä ja saattaa sisältää merkittäviä määriä tervahappoja ja tervaemäksiä. Tislautuu noin välillä 200 °C–325 °C (392 °F–617 °F).]	648-099-00-5	263-047-8	61789-28-4	M
Kreosoottiöljy, korkealla kiehuva tisle; Pesuöljy; [Korkeassa lämpötilassa kiehuva tislausfraktio, joka on saatu bitumipitoisen kivihiilen hiiletyksestä korkeassa lämpötilassa, jalostetaan edelleen ylimääräisten kiteisten suolojen poistamiseksi. Koostuu pääasiassa kreosoottiöljystä, josta on poistettu joitain normaaleja monirenkaisia aromaattisia suoloja, jotka ovat kivihiilitervatisleiden komponentteja. Kiteetön noin 5 °C:ssa (41 °F).	648-100-00-9	274-565-9	70321-79-8	M
▼C1
Kreosootti	648-101-00-4	232-287-5	8001-58-9	►M5 — ◄
▼M14
Uutejäännökset (kivihiili), kreosoottiöljyhappo; Pesuöljyuutejäännös; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu kivihiilitervan tislauksen emäsvapaasta fraktiosta, kiehuu noin välillä 250 °C–280 °C (482 °F–536 °F). Koostuu pääasiassa bifenyylinaftaleeneista ja isomeerisista difenyylinaftaleeneista.]	648-102-00-X	310-189-4	122384-77-4	M
▼C1
Antraseeniöljy, antraseeniliisteri; Antraseeniöljyfraktio (Antraseenirikas kiintoaine, joka on saatu antraseeniöljyn kiteytyksestä ja linkoamisesta. Koostuu pääasiassa antraseenista, karbatsolista ja fenantreenista.)	648-103-00-5	292-603-2	90640-81-6	J, M
Antraseeniöljy, antraseenipitoisuus pieni; Antraseeniöljyfraktio (Öljy, joka jää jäljelle, kun antraseenirikas kiinteä aine (antraseeniliisteri) poistetaan antraseeniöljystä kiteytysprosessilla. Koostuu pääasiassa kaksi-, kolme- ja neljäjäsenisistä aromaattisista yhdisteistä.)	648-104-00-0	292-604-8	90640-82-7	J, M
Jäännökset (kivihiiliterva), antraseeniöljytisle; Antraseeniöljyfraktio (Jäännös raa'an antraseenin, joka kiehuu likimäärin välillä 340 °C:sta 400 °C:seen, jakotislauksesta. Koostuu pääasiassa tri- ja polysyklisistä aromaattisista ja heterosyklisistä hiilivedyistä.)	648-105-00-6	295-505-8	92061-92-2	J, M
Antraseeniöljy, antraseeniliisteri, antraseenifraktio; Antraseeniöljyfraktio (Monimutkainen seos hiilivetyjä antraseenin, joka on saatu kiteyttämällä bitumipitoisesta korkealämpötilaisesta tervasta peräisin olevaa antraseeniöljyä ja joka kiehuu välillä 330 °C:sta 350 °C:seen, tislauksesta. Sisältää pääasiassa antraseenia, karbatsolia ja fenantreenia.)	648-106-00-1	295-275-9	91995-15-2	J, M
Antraseeniöljy, antraseeniliisteri, karbatsolifraktio; Antraseeniöljyfraktio (Monimutkainen seos hiilivetyjä antraseenin, joka on saatu kiteyttämällä bitumipitoisen kivihiilen korkealämpötilaisesta tervasta peräisin olevaa antraseeniöljyä ja joka kiehuu välillä 350 °C:sta 360 °C:seen, tislauksesta. Sisältää pääasiassa antraseenia, karbatsolia ja fenantreenia.)	648-107-00-7	295-276-4	91995-16-3	J, M
Antraseeniöljy, antraseeniliisteri, kevyet tisleet; Antraseeniöljyfraktio (Monimutkainen seos hiilivetyjä antraseenin, joka on saatu kiteyttämällä bitumipitoisesta matalalämpötilaisesta tervasta peräisin olevaa antraseeniöljyä ja joka kiehuu likimäärin välillä 290 °C:sta 340 °C:seen, tislauksesta. Sisältää pääasiassa kolmirenkaisia aromaatteja ja niiden divetyjohdannaisia.)	648-108-00-2	295-278-5	91995-17-4	J, M
Tervapikiöljyt, kivihiili, matalalämpötilainen; Tervapikiöljy, korkealla kiehuva (Tisle matalalämpötilaisesta kivihiilitervasta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, fenoliyhdisteistä ja aromaattisista typpiemäksistä, jotka kiehuvat likimäärin välillä 160 °C:sta 340 °C:seen.)	648-109-00-8	309-889-2	101316-87-4	J, M
▼M14
Uutejäännökset (kivihiili), matalalämpötilainen kivihiiliterva alkalinen; [Se mitä jää jäljelle matalan lämpötilan kivihiilitervaöljyistä, kun ne pestään emäksellä, esimerkiksi natriumhydroksidin vesiliuoksella, raakakivihiilitervahappojen poistamiseksi. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä ja aromaattisista typpiemäksistä.]	648-110-00-3	310-191-5	122384-78-5	J, M
▼C1
Fenolit, ammoniakkiliuosuute; Alkaliiniuute (Seos fenoleita, jotka on uutettu, käyttäen isobutyyliasetaattia, ammoniakkiliuoksesta, joka on kondensoitunut kaasusta, joka on peräisin matalalämpötilaisesta (alle 700 °C) kivihiilen hajotustislauksesta. Koostuu pääasiassa yhden- ja kahdenarvoisten fenolien seoksesta.)	648-111-00-9	284-881-9	84988-93-2	J, M
Tisleet (kivihiiliterva), kevytöljyt, alkaaliuutteet; Alkaliiniuute (Vesiliuoksessa oleva uute karboliöljystä, joka on tulosta lipeäpesusta, kuten natriumhydroksidin vesiliuoksesta. Koostuu pääasiassa useiden fenoliyhdisteiden alkalisuoloista.)	648-112-00-4	292-610-0	90640-88-3	J, M
Uutteet, kivihiilitervaöljy alkalinen; Alkaliiniuute (Uute kivihiilitervaöljystä, joka on peräisin lipeäpesusta, kuten natriumhydroksidin vesiliuoksesta. Koostuu pääasiassa useiden fenoliyhdisteiden alkalisuoloista.)	648-113-00-X	266-017-2	65996-83-0	J, M
Tisleet (kivihiiliterva), naftaleeniöljyt, alkaaliuutteet; Alkaliiniuute (Vesiliuoksessa oleva uute naftaleeniöljystä, joka on peräisin lipeäpesusta, kuten natriumhydroksidin vesiliuoksesta. Koostuu pääasiassa useiden fenoliyhdisteiden alkalisuoloista.)	648-114-00-5	292-611-6	90640-89-4	J, M
Uutejäännökset (kivihiili), tervapikiöljy alkalinen, karbonoitu, kalkittu; Raakafenolit (Tuote, joka on saatu käsittelemällä kivihiilitervan alkaaliuutetta CO2:lla ja CaO:lla. Koostuu pääasiassa CaCO3:sta, Ca(OH)2:sta, Na2CO3:sta, ja muista orgaanisista ja epäorgaanisista epäpuhtauksista.)	648-115-00-0	292-629-4	90641-06-8	J, M
▼M14
Tervahapot, kivihiili, raaka; Raakafenolit; [Reaktiotuote, joka on saatu neutralisoimalla kivihiilitervaöljyn alkaliuutetta happamalla liuoksella, esimerkiksi rikkihapon vesiliuoksella, tai kaasumaisella hiilidioksilla vapaiden happojen saamiseksi. Koostuu pääasiassa tervahapoista, kuten fenoleista, kresoleista ja ksylenoleista.]	648-116-00-6	266-019-3	65996-85-2	J, M
▼C1
Tervahapot, ruskohiili, raaka; Raakafenolit (Happamoitettu ruskohiilitervatisleen alkaaliuute. Koostuu pääasiassa fenolista ja fenolihomologeista.)	648-117-00-1	309-888-7	101316-86-3	J, M
Tervahapot, ruskohiilikaasutus; Raakafenolit (Monimutkainen seos orgaanisia yhdisteitä, saatu ruskohiilen kaasutuksesta. Koostuu pääasiassa C6-10-hydroksiaromaattisista fenoleista ja niiden homologeista.)	648-118-00-7	295-536-7	92062-22-1	J, M
Tervahapot, tislausjäännökset; Tislefenolit (Jäännös raakafenolin tislauksesta kivihiilestä. Koostuu pääasiassa fenoleista, joiden hiililuku on välillä C8:sta C10:een ja joiden pehmenemispisteet ovat välillä 60 °C:sta 80 °C:seen.)	648-119-00-2	306-251-5	96690-55-0	J, M
Tervahapot, metyylifenolifraktio; Tislefenolit (Tervahappojen fraktio, joka sisältää runsaasti 3- ja 4-metyylifenolia, kerätty tislaamalla matalalämpötilaisia kivihiilitervan raakoja tervahappoja.)	648-120-00-8	284-892-9	84989-04-8	J, M
Tervahapot, polyalkyylifenolifraktio; Tislefenolit (Tervahappojen fraktio, joka on kerätty tislaamalla matalalämpötilaisia kivihiilitervan raakoja tervahappoja, jotka kiehuvat likimäärin välillä 225 °C:sta 320 °C:seen. Koostuu pääasiassa polyalkyylifenoleista.)	648-121-00-3	284-893-4	84989-05-9	J, M
Tervahapot, ksylenolifraktio; Tislefenolit (Tervahappojen fraktio, joka sisältää runsaasti 2,4- ja 2,5-dimetyylifenolia, kerätty tislaamalla matalalämpötilaisia kivihiilitervan raakoja tervahappoja.)	648-122-00-9	284-895-5	84989-06-0	J, M
Tervahapot, etyylifenolifraktio; Tislefenolit (Tervahappojen fraktio, joka sisältää runsaasti 3- ja 4-etyylifenolia, kerätty tislaamalla matalalämpötilaisia kivihiilitervan raakoja tervahappoja.)	648-123-00-4	284-891-3	84989-03-7	J, M
Tervahapot, 3,5-ksylenolifraktio; Tislefenolit (Tervahappojen fraktio, joka sisältää runsaasti 3,5-dimetyylifenolia, kerätty tislaamalla matalalämpötilaisia kivihiilen tervahappoja.)	648-124-00-X	284-896-0	84989-07-1	J, M
Tervahapot, jäännökset, tisleet, ensimmäinen jae; Tislefenolit (Jäännös kevyen karboliöljyn lämpötilassa 235 °C:sta 355 °C:seen tapahtuvasta tislauksesta.)	648-125-00-5	270-713-1	68477-23-6	J, M
Tervahapot, kresoliset, jäännökset; Tislefenolit (Jäännös raaoista kivihiilen tervahapoista fenolien, kresolien, ksylenolien ja kaikkien korkeammalla kiehuvien fenolien poistamisen jälkeen. Musta kiintoaine, jonka sulamispiste on likimäärin 80 °C. Koostuu pääasiassa polyalkyylifenoleista, hartsikumeista ja epäorgaanisista suoloista.)	648-126-00-0	271-418-0	68555-24-8	J, M
Fenolit, C9-11; Tislefenolit	648-127-00-6	293-435-2	91079-47-9	J, M
Tervahapot, kresoliset; Tislefenolit (Monimutkainen seos epäorgaanisia yhdisteitä, saatu ruskohiilestä ja kiehuu likimäärin välillä 200 °C:sta 230 °C:seen. Koostuu pääasiassa fenoleista ja pyridiiniemäksistä.)	648-128-00-1	295-540-9	92062-26-5	J, M
Tervahapot, ruskohiili, C2-alkyylifenolifraktio; Tislefenolit (Tisle lipeäpestyn ligniittitervatisleen, joka kiehuu likimäärin välillä 200 °C:sta 230 °C:seen, hapotuksesta. Koostuu pääasiassa m- ja p-etyylifenolista sekä kresoleista ja ksylenoleista.)	648-129-00-7	302-662-9	94114-29-1	J, M
Uuteöljyt (kivihiili), naftaleeniöljyt; Happouute (Vesiliuoksessa oleva uute, joka on peräisin lipeäpestyn naftaleeniöljyn happopesusta. Koostuu pääasiassa useiden aromaattisten typpiemästen, mukaan lukien pyridiinin, kinoliinin ja niiden alkyylijohdannaisten happosuoloista.)	648-130-00-2	292-623-1	90641-00-2	J, M
Tervaemäkset, kinoliinijohdannaiset; Tisle-emäkset	648-131-00-8	271-020-7	68513-87-1	J, M
Tervaemäkset, kivihiili, kinoliinijohdannaisfraktio; Tisle-emäkset	648-132-00-3	274-560-1	70321-67-4	J, M
Tervaemäkset, kivihiili, tislausjäännökset; Tisle-emäkset (Tislausylijäämä, joka jää jäljelle neutralisoitujen, happouutettujen emäksiä sisältävien tervafraktioiden, jotka on saatu tislaamalla kivihiilitervoja, tislauksen jälkeen. Sisältää pääasiassa aniliinia, kollidiineja, kinoliinia ja kinoliinijohdannaisia ja toluidiineja.)	648- 133 -00-9	295-544-0	92062-29-8	J, M
Hiilivetyöljyt, arom., sekoitettu polyetyleenin ja polypropyleenin kanssa, pyrolysoitu, kevytöljyfraktio; Lämpökäsittelytuotteet (Öljy, joka on saatu polyetyleenin/polypropyleeni-seoksen, jossa on mukana kivihiilitervapikeä tai aromaattisia öljyjä, lämpökäsittelystä. Koostuu pääasiassa bentseenistä ja sen homologeista, jotka kiehuvat likimäärin välillä 70 °C:sta 120 °C:seen.)	648-134-00-4	309-745-9	100801-63-6	J, M
Hiilivetyöljyt, arom., sekoitettu polyetyleenin kanssa, pyrolysoitu, kevytöljyfraktio; Lämpökäsittelytuotteet (Öljy, joka on saatu polyetyleenin, jonka kanssa on kivihiilitervapikeä tai aromaattisia öljyjä, lämpökäsittelystä. Koostuu pääasiassa bentseenistä ja sen homologeista, jotka kiehuvat välillä 70 °C:sta 120 °C:seen.)	648-135-00-X	309-748-5	100801-65-8	J, M
Hiilivetyöljyt, arom., sekoitettu polystyreenin kanssa, pyrolysoitu, kevytöljyfraktio; Lämpökäsittelytuotteet (Öljy, joka on saatu polystyreenin, jonka kanssa on kivihiilitervapikeä tai aromaattisia öljyjä, lämpökäsittelystä. Koostuu pääasiassa bentseenistä ja sen homologeista, jotka kiehuvat likimäärin välillä 70 °C:sta 210 °C:seen.)	648-136-00-5	309-749-0	100801-66-9	J, M
Uutejäännökset (kivihiili), tervapikiöljy alkalinen, naftaleenin tislausjäännökset; Naftaleeniöljyuutejäännös (Jäännös, joka on saatu uuttamalla kemiallisesta öljystä, josta on poistettu naftaleeni, tislaamalla. Koostuu pääasiassa kahdesta neljään jäsenisistä kondensoituneista aromaattisista rengashiilivedyistä ja aromaattisista typpiemäksistä.)	648-137-00-0	277-567-8	736665-18-6	J, M
▼M14
Kreosoottiöljy, matalalla kiehuva tisle; Pesuöljy; [Matalassa lämpötilassa kiehuva tislausfraktio, joka on saatu bitumipitoisen kivihiilen hiiletyksestä korkeassa lämpötilassa, jalostetaan edelleen ylimääräisten kiteisten suolojen poistamiseksi. Koostuu pääasiassa kreosoottiöljystä, josta on poistettu joitain normaaleja monirenkaisia aromaattisia suoloja, jotka ovat kivihiilitervatisleen komponentteja. Kiteetön noin 38 °C:ssa (100 °F:ssa).]	648-138-00-6	274-566-4	70321-80-1	M
▼C1
Tervahapot, kresolinen, natriumsuolat, kaustiset liuokset; Alkaliiniuute	648-139-00-1	272-361-4	68815-21-4	J, M
Uuteöljyt (kivihiili), tervaemäkset; Happouute (Uute kivihiilitervaöljyn alkaaliuuteylijäämä, joka on tulosta happopesusta, kuten rikkihapon vesiliuoksesta, tislauksen jälkeen naftaleenin poistamiseksi. Koostuu pääasiassa useiden aromaattisten typpiemästen, mukaan lukien pyridiinin, kinoliinin ja niiden alkyylijohdannaisten happosuoloista.)	648-140-00-7	266-020-9	65996-86-3	J, M
Tervaemäkset, kivihiili, raaka; Raakatervaemäkset (Reaktiotuote, joka on saatu neutralisoimalla kivihiilitervan emäksistä uuteöljyä alkaalisella liuoksella, kuten natriumhydroksidin vesiliuoksella, jotta saataisiin vapaita emäksiä. Koostuu pääasiassa sellaisista orgaanisista emäksistä, kuten akridiini, fenantridiini, pyridiini, kinoliini ja niiden alkyylijohdannaiset.)	648-141-00-2	266-018-8	65996-84-1	J, M
Jäännökset (kivihiili), nestemäinen liuotinuute; (Koheesinen jauhe, koostuu kivihiilen mineraaliaineksesta ja liukenemattomasta kivihiilestä, joka jää jäljelle kivihiilen uuttamisesta nestemäisellä liuottimella.)	648-142-00-8	302-681-2	94114-46-2	M
Kivihiilinesteet, nestemäinen liuotinuuteliuos; (Tuote, joka on saatu suodattamalla kivihiilen mineraaliainesta ja liukenematonta kivihiiltä kivihiiliuuteliuoksesta, joka on tulosta kivihiilen uuttamisesta lämmittäen nestemäisessä liuottimessa. Musta, paksujuoksuinen, hyvin monimutkainen nestemäinen seos, koostuu pääasiassa aromaattisista ja osittain hydratuista aromaattisista hiilivedyistä, aromaattisista typpiyhdisteistä, aromaattisista rikkiyhdisteistä, fenoli- ja muista aromaattisista happiyhdisteistä ja niiden alkyylijohdannaisista.)	648-143-00-3	302-682-8	94114-47-3	M
Kivihiilinesteet, nestemäinen liuotinuute; (Huomattavan liuotinvapaa tuote, joka on saatu tislaamalla liuotinta suodatetusta kivihiiliuuteliuoksesta, joka on tulosta kivihiilen uuttamisesta lämmittäen nestemäisessä liuottimessa. Musta, puolikiinteä aine, koostuu pääasiassa monimutkaisesta seoksesta kondensoituneita aromaattisia rengashiilivetyjä, aromaattisia typpiyhdisteitä, aromaattisia rikkiyhdisteitä, fenoliyhdisteitä ja muita aromaattisia happiyhdisteitä ja niiden alkyylijohdannaisia.)	648-144-00-9	302-683-3	94114-48-4	M
Kevytöljy (kivihiili), koksiuuni; Raakabentsoli (Haihtuva orgaaninen neste, uutettu kaasusta, joka on peräisin korkealämpötilaisesta (yli 700 °C) kivihiilen tuhoavasta tislauksesta. Koostuu pääasiassa bentseenistä, tolueenista ja ksyleeneistä. Saattaa sisältää muita pieniä hiilivetyaineosia.)	648-147-00-5	266-012-5	65996-78-3	J
Tisleet (kivihiili), nestemäiset liuotinuutteet, primääriset; (Nestemäinen tuote kaasujen, jotka ovat vapautuneet kivihiilen uuttamisessa lämmittäen nestemäisessä liuottimessa ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 30 °C:sta 300 °C:seen, tiivistymisestä. Koostuu pääasiassa osittain hydratuista kondensoituneista aromaattisista rengashiilivedyistä, typpeä sisältävistä aromaattisista yhdisteistä, hapesta ja rikistä ja niiden alkyylijohdannaisista, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C4:stä C14:ään.)	648-148-00-0	302-688-0	94114-52-0	J
Tisleet (kivihiili), liuotinuute vetykrakattu; (Tisle, saatu vetykrakkaamalla kivihiiliuutetta tai liuosta, joka on tulosta nesteliuotinuuttamisesta tai ylikriittisen kaasun uuttamisprosessista ja joka kiehuu likimäärin välillä 30 °C:sta 300 °C:seen. Koostuu pääasiassa aromaattisista, hydratuista aromaattisista ja nafteenisista yhdisteistä, niiden alkyylijohdannaisista ja alkaaneista, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C4:stä C14:ään. Typpeä, rikkiä ja happea sis. arom. ja hydrattuja aromaattisia yhdisteitä on myös mukana.)	648-149-00-6	302-689-6	94114-53-1	J
Teollisuusbensiini (kivihiili), liuotinuute, vetykrakattu; (Fraktio tisleestä, joka on saatu vetykrakkaamalla kivihiiliuutetta tai liuosta, joka on tulosta nesteliuotinuuttamis- tai ylikriittisen kaasun uuttamisprosesseista ja joka kiehuu likimäärin välillä 30 °C:sta 180 °C:seen. Koostuu pääasiassa aromaattisista, hydratuista aromaattisista ja nafteenisista yhdisteistä, niiden alkyylijohdannaisista ja alkaaneista, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C4:stä C9:ään. Typpeä, rikkiä ja happea sis. arom. ja hydrattuja aromaattisia yhdisteitä on myös mukana.)	648-150-00-1	302-690-1	94114-54-2	J
Bensiini, kivihiili liuotinuute, vetykrakattu teollisuusbensiini; (Moottoripolttoaine, joka on tuotettu reformoimalla jalostetusta teollisuusbensiinifraktiosta, joka on peräisin kivihiiliuutteen vetykrakkauksesta tai sellaisen liuoksen vetykrakkauksesta, joka on saatu nesteliuotinuutto- tai ylikriittisen kaasun uuttoprosesseista, ja joka kiehuu likimäärin välillä 30 °C:sta 180 °C:seen. Koostuu pääasiassa aromaattisista ja nafteenisista hiilivedyistä, niiden alkyylijohdannaisista ja alkyylihiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C4:stä C9:ään.)	648-151-00-7	302-691-7	94114-55-3	J
Tisleet (kivihiili), liuotinuute, vetykrakatut keski; (Tisle, saatu kivihiiliuutteen tai liuoksen, joka on tulosta nesteliuotinuuttamis- tai ylikriittisen kaasun uuttamisprosesseista ja joka kiehuu likimäärin välillä 180 °C:sta 300 °C:seen, vetykrakkauksesta. Koostuu pääasiassa kaksirenkaisista aromaattisista, hydratuista aromaattisista ja nafteenisista yhdisteistä, niiden alkyylijohdannaisista ja alkaaneista, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C9:stä C14:ään. Typpeä, rikkiä ja happea sisältäviä yhdisteitä on myös mukana.)	648-152-00-2	302-692-2	94114-56-4	J
Tisleet (kivihiili), liuotinuute vetykrakattu hydrattu keski; (Tisle, joka on tuotettu hiiliuutteen vetykrakatun keskitisleen hydrauksesta tai sellaisen liuoksen hydrauksesta, joka on saatu nesteliuotinuutto- tai ylikriittisen kaasun uuttoprosesseista, ja joka kiehuu likimäärin välillä 180 °C:sta 280 °C:seen. Koostuu pääasiassa hydratuista kaksirenkaisista hiiliyhdisteistä ja niiden alkyylijohdannaisista, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C9:stä C14:ään.)	648-153-00-8	302-693-8	94114-57-5	J
Kevytöljy (kivihiili), osakoksausprosessi; Tuoreöljy (Haihtuva orgaaninen neste, kondensoitunut kaasusta, joka on peräisin matalalämpötilaisesta (alle 700 °C) kivihiilen hajotustislauksesta. Koostuu pääasiassa C6-10 hiilivedyistä.)	648-156-00-4	292-635-7	90641-11-5	J
Uutteet (raakaöljy), kevyt nafteenitisleliuotin	649-001-00-3	265-102-1	64742-03-6	►M5 — ◄
Uutteet (raakaöljy), raskas parafiinitisleliuotin	649-002-00-9	265-103-7	64742-04-7	►M5 — ◄
Uutteet (raakaöljy), kevyt parafiinitisleliuotin	649-003-00-4	265-104-2	6472-05-8	►M5 — ◄
Uutteet (raakaöljy), raskas nafteenitisleliuotin	649-004-00-X	265-111-0	64742-11-6	►M5 — ◄
Uutteet (raakaöljy), kevyt tyhjökaasuöljyliuotin	649-005-00-5	295-341-7	91995-78-7	►M5 — ◄
Hiilivedyt, C26-55, arom. pitoisuus suuri	649-006-00-0	307-753-7	97722-04-8	►M5 — ◄
Jäännökset (maaöljy), atmosfäärinen torni; Raskas polttoöljy (Monimutkainen jäännös raakaöljyn atmosfäärisestä tislauksesta. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa suurempi kuin C20 ja jotka kiehuvat yli likimäärin 350 °C:ssa. Tämä virta sisältää todennäköisesti 5 painoprosenttia tai enemmän 4–6-jäsenisiä kondensoituneita aromaattisia rengashiilivetyjä.)	649-008-00-1	265-045-2	64741-45-3
Kaasuöljyt (maaöljy), raskas tyhjö; Raskas polttoöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu raakaöljyn atmosfäärisen tislauksen jäännöksen tyhjötislauksesta. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C20:stä C50:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 350 °C:sta 600 °C:seen. Tämä virta sisältää todennäköisesti 5 painoprosenttia tai enemmän 4–6-jäsenisiä kondensoituneita aromaattisia rengashiilivetyjä.)	649-009-00-7	265-058-3	64741-57-7
Tisleet (maaöljy), raskaat katalyyttisesti krakatut; Raskas polttoöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla katalyyttisen krakkausprosessin tuotteita. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C15:stä C35:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 260 °C:sta 500 °C:seen. Tämä virta sisältää todennäköisesti 5 painoprosenttia tai enemmän 4–6-jäsenisiä kondensoituneita aromaattisia rengashiilivetyjä.)	649-010-00-2	265-063-0	64741-61-3
Kirkastetut öljyt (maaöljy), katalyyttisesti krakatut; Raskas polttoöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jäännösfraktiona katalyyttisen krakkausprosessin tuotteiden tislauksesta. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa suurempi kuin C20 ja jotka kiehuvat yli likimäärin 350 °C:ssa. Tämä virta sisältää todennäköisesti 5 painoprosenttia tai enemmän 4–6-jäsenisiä kondensoituneita aromaattisia rengashiilivetyjä.)	649-011-00-8	265-064-6	64741-62-4
Jäännökset (maaöljy), vetykrakattu; Raskas polttoöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jäännösfraktiona vetykrakkausprosessin tuotteiden tislauksesta. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa suurempi kuin C20 ja jotka kiehuvat yli likimäärin 350 °C:ssa.)	649-012-00-3	265-076-1	64741-75-9
Jäännökset (maaöljy), lämpökrakattu; Raskas polttoöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jäännösfraktiona lämpökrakkausprosessin tuotteiden tislauksesta. Koostuu pääasiassa tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa suurempi kuin C20 ja jotka kiehuvat yli likimäärin 350 °C:ssa. Tämä virta sisältää todennäköisesti 5 painoprosenttia tai enemmän 4–6-jäsenisiä kondensoituneita aromaattisia rengashiilivetyjä.)	649-013-00-9	265-081-9	64741-80-6
Tisleet (maaöljy), raskaat lämpökrakatut; Raskas polttoöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä lämpökrakkausprosessin tuotteiden tislauksesta. Koostuu pääasiassa tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C15:stä C36:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 260 °C:sta 480 °C:seen. Tämä virta sisältää todennäköisesti 5 painoprosenttia tai enemmän 4–6-jäsenisiä kondensoituneita aromaattisia rengashiilivetyjä.)	649-014-00-4	265-082-4	64741-81-7
Kaasuöljyt (maaöljy), vetykäsitelty tyhjö; Raskas polttoöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä maaöljyfraktiota vedyllä katalyytin läsnä ollessa. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C13:sta C50:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 230 °C:sta 600 °C:seen. Tämä virta sisältää todennäköisesti 5 painoprosenttia tai enemmän 4–6-jäsenisiä kondensoituneita aromaattisia rengashiilivetyjä.)	649-015-00-X	265-162-9	64742-59-2
Jäännökset (maaöljy), rikki poistettu vedyllä atmosfäärinen torni; Raskas polttoöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä atmosfäärisen tornin jäännöstä vedyllä katalyytin läsnä ollessa olosuhteissa, joiden tarkoituksena on ensisijaisesti poistaa orgaaniset rikkiyhdisteet. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa suurempi kuin C20 ja jotka kiehuvat yli likimäärin 350 °C:ssa. Tämä virta sisältää todennäköisesti 5 painoprosenttia tai enemmän 4–6-jäsenisiä kondensoituneita aromaattisia rengashiilivetyjä.)	649-016-00-5	265-181-2	64742-78-5
Kaasuöljyt (maaöljy), rikki poistettu vedyllä raskas tyhjö; Raskas polttoöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisestä prosessista rikin poistamiseksi vedyn avulla. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C20:sta C50:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 350 °C:sta 600 °C:seen. Tämä virta sisältää todennäköisesti 5 painoprosenttia tai enemmän 4–6-jäsenisiä kondensoituneita aromaattisia rengashiilivetyjä.)	649-017-00-0	265-189-6	64742-86-5
Jäännökset (maaöljy), höyrykrakatut; Raskas polttoöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jäännösfraktiona höyrykrakkausprosessin (mukaan lukien höyrykrakkaus etyleenin tuottamiseksi) tuotteiden tislauksesta. Koostuu pääasiassa tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa suurempi kuin C14 ja jotka kiehuvat yli likimäärin 260 °C:ssa. Tämä virta sisältää todennäköisesti 5 painoprosenttia tai enemmän 4–6-jäsenisiä kondensoituneita aromaattisia rengashiilivetyjä.)	649-018-00-6	265-193-8	64742-90-1
Jäännökset (maaöljy), atmosfääriset; Raskas polttoöljy (Monimutkainen jäännös raakaöljyn atmosfäärisestä tislauksesta. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa suurempi kuin C11 ja jotka kiehuvat yli likimäärin 200 °C:ssa. Tämä virta sisältää todennäköisesti 5 painoprosenttia tai enemmän 4–6-jäsenisiä kondensoituneita aromaattisia rengashiilivetyjä.)	649-019-00-1	269-777-3	68333-22-2
Kirkastetut öljyt (maaöljy), rikki poistettu vedyllä katalyyttisesti krakatut; Raskas polttoöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä katalyyttisesti krakattua kirkastettua öljyä vedyllä orgaanisen rikin muuttamiseksi vetysulfidiksi, joka poistetaan. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa suurempi kuin C20 ja jotka kiehuvat yli likimäärin 350 °C:ssa. Tämä virta sisältää todennäköisesti 5 painoprosenttia tai enemmän 4–6-jäsenisiä kondensoituneita aromaattisia rengashiilivetyjä.)	649-020-00-7	269-782-0	68333-26-6
Tisleet (maaöljy), rikki poistettu vedyllä keskimääräisissä olosuhteissa katalyyttisesti krakatut; Raskas polttoöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä keskiraskaita katalyyttisesti krakattuja tisleitä vedyllä orgaanisen rikin muuttamiseksi vetysulfidiksi, joka poistetaan. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C11:stä C30:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 205 °C:sta 450 °C:seen. Sisältää suhteellisen suuren osan trisyklisiä aromaattisia hiilivetyjä.)	649-021-00-2	269-783-6	68333-27-7
Tisleet (maaöljy), rikki poistettu vedyllä raskaat, katalyyttisesti krakatut; Raskas polttoöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä raskaita katalyyttisesti krakattuja tisleitä vedyllä orgaanisen rikin muuttamiseksi vetysulfidiksi, joka poistetaan. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C15:stä C35:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 260 °C:sta 500 °C:seen. Tämä virta sisältää todennäköisesti 5 painoprosenttia tai enemmän 4–6-jäsenisiä kondensoituneita aromaattisia rengashiilivetyjä.)	649-022-00-8	269-784-1	68333-28-8
Polttoöljy, jäännökset suoratisleet kaasuöljyt, korkea rikkipitoisuus; Raskas polttoöljy	649-023-00-3	270-674-0	68476-32-4
Polttoöljy, jäännös; Raskas polttoöljy (Nestemäinen tuote monista jalostusvirroista, yleensä ylijäämistä. Koostumus on monimutkainen ja vaihtelee raakaöljyn lähteen mukaan.)	649-024-00-9	270-675-6	68476-33-5
Jäännökset (maaöljy), katalyyttinen reformointiyksikön jakotislauksen jäännöstisle; Raskas polttoöljy (Monimutkainen jäännös reformointiyksikön katalyyttisen jakotislauksen jäännöksen tislauksesta. Kiehuu likimäärin yli 399 °C:ssa.)	649-025-00-4	270-792-2	68478-13-7
Jäännökset (maaöljy), raskas koksausyksikkökaasuöljy ja tyhjökaasuöljy; Raskas polttoöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jäännösfraktiona raskaan koksausyksikkökaasuöljyn ja tyhjökaasuöljyn tislauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa suurempi kuin C13 ja jotka kiehuvat yli likimäärin 230 °C:ssa.)	649-026-00-X	270-796-4	68478-17-1
Jäännökset (maaöljy), raskas koksausyksikkö ja kevyt tyhjö; Raskas polttoöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jäännösfraktiona raskaan koksausyksikkökaasuöljyn ja kevyen tyhjökaasuöljyn tislauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa suurempi kuin C13 ja jotka kiehuvat yli likimäärin 230 °C:ssa.)	649-027-00-5	270-983-0	68512-61-8
Jäännökset (maaöljy), kevyt tyhjö; Raskas polttoöljy (Monimutkainen jäännös raakaöljyn atmosfäärisestä tislauksesta peräisin olevan jäännöksen tyhjötislauksesta. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa suurempi kuin C13 ja jotka kiehuvat yli likimäärin 230 °C:ssa.)	649-028-00-0	270-984-6	68512-62-9
Jäännökset (maaöljy), höyrykrakatut kevyet; Raskas polttoöljy (Monimutkainen jäännös höyrykrakkausprosessin tuotteiden tislauksesta. Koostuu pääasiassa aromaattisista ja tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on yli C7 ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 101 °C:sta 555 °C:seen.)	649-029-00-6	271-013-9	68513-69-9
Polttoöljy, n:o 6; Raskas polttoöljy (Tisleöljy, jonka minimiviskositeetti on 197 10-6 m2s-137,7 °C:ssa ja maksimiviskositeetti 197 10-5 m2s-137,7 °C:ssa.)	649-030-00-1	271-384-7	68553-00-4
Jäännökset (maaöljy), keveiden tisleiden käsittely-yksikkö, matala rikkipitoisuus; Raskas polttoöljy (Rikkiä vähän sisältävä monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu raakaöljyn keveiden tisleiden käsittely-yksikkötislauksen jäännösfraktiona. Jäännös, joka jää jäljelle suorajuoksutetun bensiinijakeen, kerosiinijakeen ja kaasuöljyjakeen poistamisen jälkeen.)	649-031-00-7	271-763-7	68607-30-7
Kaasuöljyt (maaöljy), raskas atmosfäärinen; Raskas polttoöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu raakaöljyn tislauksesta. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C7:stä C35:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 121 °C:sta 510 °C:seen.)	649-032-00-2	272-184-2	68783-08-4
Jäännökset (maaöljy), koksausyksikön pesuri, kondensoituneita rengasaromaatteja sisältävä; Raskas polttoöljy (Hyvin monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jäännösfraktiona tyhjöjäännöksen ja lämpökrakkausprosessin tuotteiden tislauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa suurempi kuin C20 ja jotka kiehuvat yli likimäärin 350 °C:ssa. Tämä virta sisältää todennäköisesti 5 painoprosenttia tai enemmän 4–6-jäsenisiä kondensoituneita aromaattisia rengashiilivetyjä.)	649-033-00-8	272-187-9	68783-13-1
Tisleet (maaöljy), maaöljyjäännökset tyhjö; Raskas polttoöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu raakaöljyn atmosfäärisen tislauksen jäännöksen tyhjötislauksesta.)	649-034-00-3	273-263-4	68955-27-1
Jäännökset (maaöljy), höyrykrakattu, hartsipitoinen; Raskas polttoöljy (Monimutkainen jäännös höyrykrakattujen maaöljyjäännösten tislauksesta.)	649-035-00-9	273-272-3	68955-36-2
Tisle (maaöljy), keskiraskas tyhjö; Raskas polttoöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu raakaöljyn atmosfäärisen tislauksen jäännöksen tyhjötislauksesta. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C14:stä C42:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 250 °C:sta 545 °C:seen. Tämä virta sisältää todennäköisesti 5 painoprosenttia tai enemmän 4–6-jäsenisiä kondensoituneita aromaattisia rengashiilivetyjä.)	649-036-00-4	274-683-0	70592-76-6
Tisleet (maaöljy), kevyt tyhjö; Raskas polttoöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu raakaöljyn atmosfäärisen tislauksen jäännöksen tyhjötislauksesta. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C11:stä C35:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 250 °C:sta 545 °C:seen.)	649-037-00-X	247-684-6	70592-77-7
Tisleet (maaöljy), tyhjö; Raskas polttoöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu raakaöljyn atmosfäärisen tislauksen jäännöksen tyhjötislauksesta. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C15:stä C50:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 270 °C:sta 600 °C:seen. Tämä virta sisältää todennäköisesti 5 painoprosenttia tai enemmän 4–6-jäsenisiä kondensoituneita aromaattisia rengashiilivetyjä.)	649-038-00-5	274-685-1	70592-78-8
Kaasuöljyt (maaöljy), rikki poistettu vedyllä koksausyksikkö raskas tyhjö; Raskas polttoöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu poistamalla rikki vedyllä raskaista koksaustisleaineksista. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C18:sta C44:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 304 °C:sta 548 °C:seen. Sisältää todennäköisesti 5 painoprosenttia tai enemmän 4–6-jäsenisiä kondensoituneita aromaattisia rengashiilivetyjä.)	649-039-00-0	285-555-9	85117-03-9
Jäännökset (maaöljy), höyrykrakatut, tisleet; Raskas polttoöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tuotettaessa jalostettua maaöljytervaa höyrykrakattua tervaa tislaamalla. Koostuu pääasiassa aromaattisista ja muista hiilivedyistä ja orgaanisista rikkiyhdisteitä.)	649-040-00-6	292-657-7	90669-75-3
Jäännökset (maaöljy), tyhjö, kevyet; Raskas polttoöljy (Monimutkainen jäännös raakaöljyn atmosfäärisen tislauksen jäännöksen tyhjötislauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa suurempi kuin C24 ja jotka kiehuvat yli likimäärin 390 °C:ssa.)	649-041-00-1	292-658-2	90669-76-4
Polttoöljy, raskas, korkea rikkipitoisuus; Raskas polttoöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla käsittelemätöntä maaöljyä. Koostuu pääasiassa alifaattisista, aromaattisista ja sykloalifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa suurempi kuin C25 ja jotka kiehuvat yli likimäärin 400 °C:ssa.)	649-042-00-7	295-396-7	92045-14-2
Jäännökset (maaöljy), katalyyttinen krakkaus; Raskas polttoöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jäännösfraktiona katalyyttisen krakkausprosessin tuotteiden tislauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa suurempi kuin C11 ja jotka kiehuvat yli likimäärin 200 °C:ssa.)	649-043-00-2	295-511-0	92061-97-7
Tisleet (maaöljy), keskimääräisissä olosuhteissa katalyyttisesti krakatut, lämmöllä pilkotut; Raskas polttoöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla katalyyttisen krakkausprosessin tuotteita, jota on käytetty lämmönsiirtonesteenä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, jotka kiehuvat likimäärin välillä 220 °C:sta 450 °C:seen. Tämä virta sisältää todennäköisesti orgaanisia rikkiyhdisteitä.)	649-044-00-8	295-990-6	92201-59-7
Jäännösöljyt (maaöljy); Raskas polttoöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, rikkiyhdisteitä ja metallia sisältäviä orgaanisia yhdisteitä, saatu jäännöksenä jalostusjakotislauskrakkaus-prosesseista. Tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on yli 2 10-6 m2.s-1 100 °C:ssa.)	649-045-00-3	298-754-0	93821-66-0
Jäännökset, höyrykrakattu, lämmöllä käsitelty; Raskas polttoöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu raa'an höyrykrakatun teollisuusbensiinin käsittelystä ja tislauksesta. Koostuu pääasiassa tyydyttymättömistä hiilivedyistä, jotka kiehuvat yli likimäärin 180 °C:ssa.)	649-046-00-9	308-733-0	98219-64-8
Tisleet (maaöljy), rikki poistettu vedyllä laaja tislausalue keski; Raskas polttoöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä maaöljyainesta vedyllä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C9:stä C25:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 150 °C:sta 400 °C:seen.)	649-047-00-4	309-863-0	101316-57-8
Jäännökset (maaöljy), katalyyttisen reformointiyksikön jakotislauskolonni; Raskas polttoöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jäännösfraktiona katalyyttisen reformointiprosessin tuotteen tislauksesta. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C10:stä C25:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 160 °C:sta 400 °C:seen. Tämä virta sisältää todennäköisesti 5 painoprosenttia tai enemmän 4-6-jäsenisiä kondensoituneita aromaattisia rengashiilivetyjä.)	649-048-00-X	265-069-3	64741-67-9
Maaöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä. Koostuu pääasiassa alifaattisista, alisyklisistä ja aromaattisista hiilivedyistä. Saattaa myös sisältää pieniä määriä typpi-, happi- ja rikkiyhdisteitä. Tämä kategoria käsittää kevyet, keskiraskaat ja raskaat maaöljyt sekä öljyt, jotka on jatkettu tervahiekoista. Hiilivetypitoiset materiaalit, jotka tarvitsevat suuria kemiallisia muutoksia, jotta ne voitaisiin kerätä tai muuttaa maaöljyn jalostuksen raaka-aineiksi, kuten raa'at kiviöljyt; jalostetut kiviöljyt ja nestemäiset kivihiilipolttoaineet eivät sisälly tähän määritelmään.)	649-049-00-5	232-298-5	8002-05-9
▼M5 —————
▼M14 —————
▼M5 —————
▼C1
Parafiiniöljy (maaöljy), happokäsitelty; Parafiiniöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä parafiiniöljyä rikkihapolla. Koostuu pääasiassa haarautunutketjuisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C20:stä C50:een.)	649-175-00-0	300-225-7	93924-31-3	L
Parafiiniöljy (maaöljy), savikäsitelty; Parafiiniöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä parafiiniöljyä luonnon- tai modifioidulla savella joko kontakti- tai suodatusprosessissa läsnä olevien polaaristen yhdisteiden jäämien ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa haarautunutketjuisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C20:sta C50:een.)	649-176-00-6	300-226-2	93924-32-4	L
▼M5 —————
▼C1
Parafiiniöljy (maaöljy), hiilikäsitelty; Parafiiniöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu parafiiniöljyn käsittelystä aktivoidulla hiilellä hivenaineosasten ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä suoraketjuisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa suurempi kuin C12.)	649-211-00-5	308-126-0	97862-76-5	L
Tisleet (maaöljy), makeutetut keski; Kaasuöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu alistamalla maaöljytisle makeutusprosessille merkaptaanien korvaamiseksi tai happamien epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C9:stä C20:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 150 °C:sta 345 °C:seen.)	649-212-00-0	265-088-7	64741-86-2	N
Kaasuöljyt (maaöljy), liuotinjalostetut; Kaasuöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jalosteena liuotinuuttoprosessista. Koostuu pääasiassa alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C11:stä C25:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 205 °C:sta 400 °C:seen.)	649-213-00-6	265-092-9	64741-90-8	N
Tisleet (maaöljy), liuotinjalostetut keski; Kaasuöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jalosteena liuotinuuttoprosessista. Koostuu pääasiassa alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C9:stä C20:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 150 °C:sta 345 °C:een.)	649-214-00-1	265-093-4	64741-91-9	N
Kaasuöljyt (maaöljy), happokäsitellyt; Kaasuöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jalosteena rikkihappokäsittelyprosessista. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C13:sta C25:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 230 °C:sta 400 °C:een.)	649-215-00-7	265-112-6	64742-12-7	N
Tisleet (maaöljy), happokäsitellyt keski; Kaasuöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jalosteena rikkihappokäsittelyprosessista. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C11:stä C20:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 205 °C:sta 345 °C:seen.)	649-216-00-2	265-113-1	64742-13-8	N
Tisleet (maaöljy), happokäsitellyt kevyet; Kaasuöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jalosteena rikkihappokäsittelyprosessista. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C9:stä C16:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 150 °C:sta 290 °C:seen.)	649-217-00-8	265-114-7	64742-14-9	N
Kaasuöljyt (maaöljy), kemiallisesti neutraloitu; Kaasuöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelyprosessista happamien aineosien poistamiseksi. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C13:sta C25:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 230 °C:sta 400 °C:een.)	649-218-00-3	265-129-9	64742-29-6	N
Tisleet (maaöljy), kemiallisesti neutraloidut keski; Kaasuöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelyprosessista happamien aineosien poistamiseksi. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C11:stä C20:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 205 °C:sta 345 °C:seen.)	649-219-00-9	265-130-4	64742-30-9	N
Tisleet (maaöljy), savikäsitellyt keski; Kaasuöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, joka on tulosta maaöljyfraktion käsittelystä luonnon- tai modifioidusta savesta, tavallisesti suodatusprosessista polaaristen yhdisteiden jäämien ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C9:stä C20:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 150 °C:sta 345 °C:seen.)	649-220-00-4	265-139-3	64742-38-7	N
Tisleet (maaöljy), vetykäsitellyt keski; Kaasuöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä maaöljyfraktiota vedyllä katalyytin läsnä ollessa. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C11:stä C25:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 205 °C:sta 400 °C:seen.)	649-221-00-X	265-148-2	64742-46-7	N
Kaasuöljyt (maaöljy), rikki poistettu vedyllä; Kaasuöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu maaöljyvarastosta käsittelemällä vedyllä orgaanisen rikin muuttamiseksi rikkivedyksi, joka poistetaan. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C13:sta C25:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 230 °C:sta 400 °C:seen.)	649-222-00-5	265-182-8	64742-79-6	N
Tisleet (maaöljy), rikki poistettu vedyllä keski; Kaasuöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu maaöljyvarastosta käsittelemällä vedyllä orgaanisen rikin muuttamiseksi rikkivedyksi, joka poistetaan. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C11:stä C25:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 205 °C:sta 400 °C:seen.)	649-223-00-0	265-183-3	64742-80-9	N
Tisleet (maaöljy), katalyyttisen reformointiyksikön jakotislauksen jäännös, korkealla kiehuva; Kaasuöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä katalyyttisesti reformoivan jakotislauslaitteen ylijäämästä. Kiehuu likimäärin välillä 343 °C:sta 399 °C:seen.)	649-228-00-8	270-719-4	68477-29-2	N
Tisleet (maaöljy), katalyyttisen reformointiyksikön jakotislauksen jäännös, keskialueella kiehuva; Kaasuöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä katalyyttisesti reformoivan jakotislauslaitteen ylijäämästä. Kiehuu likimäärin välillä 288 °C:sta 371 °C:seen.)	649-229-00-3	270-721-5	68477-30-5	N
Tisleet (maaöljy), katalyyttisen reformointiyksikön jakotislauksen jäännös, matalalla kiehuva; Kaasuöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä katalyyttisesti reformoivan jakotislauslaitteen ylijäämän tislauksesta. Kiehuu likimäärin alle 288 °C:ssa.)	649-230-00-9	270-722-0	68477-31-6	N
Tisleet (maaöljy), korkeasti jalostetut keski; Kaasuöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu alistamalla maaöljyfraktio useille seuraavista toimenpiteistä: suodattaminen, linkoaminen, atmosfäärinen tislaus, tyhjötislaus, happamoittaminen, neutralointi ja savikäsittely. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C10:stä C20:een.)	649-231-00-4	292-615-8	90640-93-0	N
Tisleet (maaöljy), katalyyttinen reformointiyksikkö, raskaat aromaattiset konsentraatit; Kaasuöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla katalyyttisesti reformoitua maaöljyjaetta. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C10:stä C16:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 200 °C:sta 300 °C:seen.)	649-232-00-X	295-294-2	91995-34-5	N
Kaasuöljyt, parafiininen; Kaasuöljy — täsmentämätön (Tisle, saatu uudelleen tislaamalla monimutkaista hiilivetyseosta, joka on saatu tislaamalla sivuvirtoja parafiinien voimakkaasta katalyyttisestä vetykäsittelystä. Kiehuu likimäärin välillä 190 °C:sta 330 °C:seen.)	649-233-00-5	300-227-8	93924-33-5	N
Teollisuusbensiini (maaöljy), liuotinjalostettu rikki poistettu vedyllä raskas; Kaasuöljy — täsmentämätön	649-234-00-0	307-035-3	97488-96-5	N
Hiilivedyt, C16-20, vetykäsitelty keskitisle, kevyet tisleet; Kaasuöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu ensimmäisinä juoksutuksina keskitisleen vedyllä käsittelyn sivuvirtojen tyhjötislauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C16:sta C20:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 290 °C:sta 350 °C:seen. Tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on 2 10-6 m2.s-1 100 °C:ssa.)	649-235-00-6	307-659-6	97675-85-9	N
Hiilivedyt, C12-20, vetykäsitelty parafiininen, kevyet tisleet; Kaasuöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu ensimmäisinä juoksutuksina raskaiden parafiinien vedyllä käsittelyn katalyytin läsnä ollessa sivuvirtojen tyhjötislauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C12:sta C20:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 230 °C:sta 350 °C:seen. Tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on 2 10-6 m2.s-1 100 °C:ssa.)	649-236-00-1	307-660-1	97675-86-0	N
Hiilivedyt, C11-17, liuotinuutettu kevyt nafteeninen; Kaasuöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu uuttamalla aromaatteja kevyestä nafteenisesta tisleestä, jonka viskositeetti on 2.2 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C11:stä C17:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 200 °C:sta 300 °C:seen.)	649-237-00-7	307-757-9	97722-08-2	N
Kaasuöljyt, vetykäsitelty; Kaasuöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu parafiinien vetykäsittelyn katalyytin läsnä ollessa sivuvirtojen uudelleentislauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C17:stä C27:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 330 °C:sta 340 °C:seen.)	649-238-00-2	308-128-1	97862-78-7	N
Tisleet (maaöljy), hiilikäsitellyt kevyet parafiiniset; Kaasuöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä maaöljyfraktiota aktivoidulla puuhiilellä polaaristen hivenaineosasten ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C12:sta C28:aan.)	649-239-00-8	309-667-5	100683-97-4	N
Tisleet (maaöljy), keskiraskaat parafiiniset, hiilikäsitellyt; Kaasuöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä maaöljyä aktivoidulla puuhiilellä polaaristen jäämien ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C16:sta C36:een.)	649-240-00-3	309-668-0	100683-98-5	N
Tisleet (maaöljy), keskiraskaat parafiiniset, savikäsitellyt; Kaasuöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä maaöljyä valkaisusavella polaaristen hivenaineosasten ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C16:sta C36:een.)	649-241-00-9	309-669-6	100683-99-6	N
Alkaanit, C12-26-haarautuneet ja lineaariset	649-242-00-4	292-454-3	90622-53-0	N
Voitelurasvat; Rasva (Monimutkainen seos hiilivetyjä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C12:sta C50:een. Saattaa sisältää orgaanisia alkaalimetallien, maa-alkaalimetallien ja/tai alumiiniyhdisteiden suoloja.)	649-243-00-X	278-011-7	74869-21-9	N
Raakaparafiini (maaöljy); Raakaparafiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu maaöljyfraktiosta liuotinkiteyttämällä (poistamalla vaha liuottimella) tai tislefraktiona hyvin vahamaisesta raakaöljystä. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä suora- ja haarautunutketjuisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa suurempia kuin C20.)	649-244-00-5	265-165-5	64742-61-6	N
Raakaparafiini (maaöljy), happokäsitelty; Raakaparafiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jalosteena maaöljyn raakaparafiinifraktion käsittelystä rikkihappokäsittelyprosessilla. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä suora- ja haarautunutketjuisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa suurempia kuin C20.)	649-245-00-0	292-659-8	90669-77-5	N
Raakaparafiini (maaöljy), savikäsitelty; Raakaparafiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä maaöljyn raakaparafiinifraktiota luonnon- tai modifioidulla savella joko kontakti- tai suodatusprosessissa. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä suora- ja haarautunutketjuisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa suurempia kuin C20.)	649-246-00-6	292-660-3	90669-78-6	N
Raakaparafiini (maaöljy), vetykäsitelty; Raakaparafiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä raakaparafiinia vedyllä katalyytin läsnä ollessa. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä suora- ja haarautunutketjuisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa suurempia kuin C20.)	649-247-00-1	295-523-6	92062-09-4	N
Raakaparafiini (maaöljy), matalassa lämpötilassa sulava; Raakaparafiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu maaöljyfraktiosta poistamalla parafiini liuottimella. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä suora- ja haarautunutketjuisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa suurempi kuin C12.)	649-248-00-7	295-524-1	92062-10-7	N
Raakaparafiini (maaöljy), matalassa lämpötilassa sulava, vetykäsitelty; Raakaparafiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä matalassa lämpötilassa sulavaa maaöljyraakaparafiinia vedyllä katalyytin läsnä ollessa. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä suora- ja haarautunutketjuisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa suurempi kuin C12.)	649-249-00-2	295-525-7	92062-11-8	N
Raakaparafiini (maaöljy), matalassa lämpötilassa sulava, hiilikäsitelty; Raakaparafiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä matalassa lämpötilassa sulavaa raakaparafiinia aktivoidulla hiilellä polaaristen hivenaineosasten ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä suora- ja haarautunutketjuisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa suurempia kuin C12.)	649-250-00-8	308-155-9	97863-04-2	N
Raakaparafiini (maaöljy), matalassa lämpötilassa sulava, savikäsitelty; Raakaparafiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä matalassa lämpötilassa sulavaa maaöljyraakaparafiinia bentoniitilla polaaristen hivenaineosasten ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä suora- ja haarautunutketjuisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa suurempia kuin C12.)	649-251-00-3	308-156-4	97863-05-3	N
Raakaparafiini (maaöljy), matalassa lämpötilassa sulava, piihappokäsitelty; Raakaparafiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä matalassa lämpötilassa sulavaa maaöljyraakaparafiinia piihapolla polaaristen hivenaineosasten ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä suora- ja haarautunutketjuisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa suurempia kuin C12.)	649-252-00-9	308-158-5	97863-06-4	N
Raakaparafiini (maaöljy), hiilikäsitelty; Raakaparafiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä maaöljyraakaparafiinia aktivoidulla puuhiilellä polaaristen hivenaineosasten ja epäpuhtauksien poistamiseksi.)	649-253-00-4	309-723-9	100684-49-9	N
Vaseliini; Vaseliini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu puolikiinteänä aineena parafiinisen ylijäämäöljyn vahanpoistosta. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä kiteisistä ja nestemäisistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa suurempi kuin C25.)	649-254-00-X	232-373-2	8009-03-8	N
Vaseliini (maaöljy), hapetettu; Vaseliini (Monimutkainen seos orgaanisia yhdisteitä, pääasiassa korkeamolekyylipainoisia karboksyylihappoja, saatu vaseliinin ilmahapetuksella.)	649-255-00-5	265-206-7	64743-01-7	N
Vaseliini (maaöljy), alumiinikäsitelty; Vaseliini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saadaan kun vaseliinia käsitellään Al2O3:lla polaaristen aineosasten ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä, kiteisistä ja nestemäisistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa suurempi kuin C25.)	649-256-00-0	285-098-5	85029-74-9	N
Vaseliini (maaöljy), vetykäsitelty; Vaseliini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu puolikiinteänä aineena parafiinisesta ylijäämäöljystä, josta on vaha poistettu ja jota on käsitelty vedyllä katalyytin läsnä ollessa. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä mikrokiteisistä ja nestemäisistä hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa suurempia kuin C20.)	649-257-00-6	295-459-9	92045-77-7	N
Vaseliini (maaöljy), hiilikäsitelty; Vaseliini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä maaöljyvaseliinia aktivoidulla hiilellä polaaristen hivenaineosasten ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa suurempi kuin C20.)	649-258-00-1	308-149-6	97862-97-0	N
Vaseliini (maaöljy), piihappokäsitelty; Vaseliini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä maaöljyvaseliinia piihapolla polaaristen hivenaineosasten ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa suurempi kuin C20.)	649-259-00-7	308-150-1	97862-98-1	N
Vaseliini (maaöljy), savikäsitelty; Vaseliini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä vaseliinia valkaisusavella polaaristen hivenaineosasten ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa suurempi kuin C25.)	649-260-00-2	309-706-6	100684-33-1	N
Bensiini, luonnon; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, erotettu luonnonkaasusta prosesseilla, kuten jäähdytys tai absorbointi. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C4:stä C8:aan ja jotka kiehuvat likimäärin välillä –20 °C:sta 120 °C:seen.)	649-261-00-8	232-349-1	8006-61-9	P
Teollisuusbensiini; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini (Jalostetut, osittain jalostetut tai jalostamattomat luonnonkaasun tislauksen maaöljytuotteet. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C5:stä C6:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 100 °C:sta 200 °C:seen.)	649-262-00-3	232-443-2	8030-30-6	P
Ligroiini; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu maaöljyn jakotislauksesta. Tämä fraktio kiehuu likimäärin välillä 20 °C:sta 135 °C:seen.)	649-263-00-9	232-453-7	8032-32-4	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), raskas suoratisle; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla raakaöljyä. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C6:sta C12:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 65 °C:sta 230 °C:seen.)	649-264-00-4	265-041-0	64741-41-9	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), laajan tislausalueen suoratisle; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla raakaöljyä. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C4:stä C11:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä –20 °C:sta 220 °C:seen.)	649-265-00-X	265-042-6	64741-42-0	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kevyt suoratisle; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla raakaöljyä. Koostuu pääasiassa alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C4:stä C10:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä –20 °C:sta 180 °C:seen.)	649-266-00-5	265-046-8	64741-46-4	P
Liuotinbensiini (maaöljy), kevyt alifaattinen; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla raakaöljyä tai luonnonbensiiniä. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C5:stä C10:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 35 °C:sta 160 °C:seen.)	649-267-00-0	265-192-2	64742-89-8	P
Tisleet (maaöljy), suoratisleet kevyet; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla raakaöljyä. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C2:sta C7:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä –88 °C:sta 99 °C:seen.)	649-268-00-6	270-077-5	68410-05-9	P
Bensiini, höyryn talteenotto; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, erotettu jäähdyttämällä höyryntalteenottosysteemien kaasuista. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C4:stä C11:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä –20 °C:sta 196 °C:seen.)	649-269-00-1	271-025-4	68514-15-8	P
Bensiini, suoratisle, keveiden jakeiden käsittely-yksikkö; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu keveiden tisleiden käsittely-yksiköstä tislaamalla raakaöljyä. Kiehuu likimäärin välillä 36,1 °C:sta 193,3 °C:seen.)	649-270-00-7	271-727-0	68606-11-1	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), makeuttamaton; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla teollisuusbensiinivirtoja useista jalostusprosesseista. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C5:stä C12:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 0 °C:sta 230 °C:seen.)	649-271-00-2	272-186-3	68783-12-0	P
Tisleet (maaöljy), kevyen suoratisleen bensiinin jakotislausstabilointiyksikkö yläpuolella; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C3:sta C6:een.)	649-272-00-8	272-931-2	68921-08-4	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), raskas suoratisle, sis. aromaatteja; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemättömän maaöljyn tislausprosessista. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C8:sta C12:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 130 °C:sta 210 °C:seen.)	649-273-00-3	309-945-6	101631-20-3	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), laajan tislausalueen alkylaatti; Matalalla kiehuva modifioitu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla isobutaanin reaktiotuotteita mono-olefiinisten hiilivetyjen kanssa, joiden hiililuvut yleensä ovat C3:sta C5:een. Koostuu pääasiassa haarautunutketjuisista tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C7:stä C12:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 90 °C:sta 220 °C:seen.)	649-274-00-9	265-066-7	64741-64-6	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), raskas alkylaatti; Matalalla kiehuva modifioitu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla isobutaanin reaktiotuotteita mono-olefiinisten hiilivetyjen kanssa, joiden hiililuvut yleensä ovat C3:sta C5:een. Koostuu pääasiassa haarautunutketjuisista tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C9:stä C12:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 150 °C:sta 220 °C:seen.)	649-275-00-4	265-067-2	64741-65-7	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kevyt alkylaatti; Matalalla kiehuva modifioitu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla isobutaanin reaktiotuotteita mono-olefiinisten hiilivetyjen kanssa, joiden hiililuvut yleensä ovat C3:sta C5:een. Koostuu pääasiassa haarautunutketjuisista tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C7:stä C10:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 90 °C:sta 160 °C:seen.)	649-276-00-X	265-068-8	64741-66-8	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), isomerisointi; Matalalla kiehuva modifioitu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu suoraketjuisten parafiinisten C4:stä C6:een hiilivetyjen katalyyttisestä isomerisoinnista. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä, kuten isobutaanista, isopentaanista, 2,2-dimetyylibutaanista, 2-metyylipentaanista ja 3-metyylipentaanista.)	649-277-00-5	265-073-5	64741-70-4	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), liuotinjalostettu kevyt; Matalalla kiehuva modifioitu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jalosteena liuotinuuttoprosessista. Koostuu pääasiassa alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C5:stä C11:een, ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 35 °C:sta 190 °C:seen.)	649-278-00-0	265-086-6	64741-84-0	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), liuotinjalostettu raskas; Matalalla kiehuva modifioitu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jalosteena liuotinuuttoprosessista. Koostuu pääasiassa alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C7:stä C12:een, ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 90 °C:sta 230 °C:seen.)	649-279-00-6	265-095-5	64741-92-0	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), katalyyttinen reformoija etyleeniglykolivesi vastavirtauutteet; Matalalla kiehuva modifioitu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jalosteena UDEX-uuttoprosessista katalyyttisellä reformointivirralla. Koostuu tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C6:sta C9:ään.)	649-280-00-1	270-088-5	68410-71-9	P
Jalosteet (maaöljy), reformointiyksikkö, Lurgiyksikössä erotettu; Matalalla kiehuva modifioitu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jalosteena Lurgierotusyksiköstä. Koostuu pääasiassa ei-aromaattisista hiilivedyistä, mukana useita pieniä määriä aromaattisia hiilivetyjä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C6:sta C8:aan.)	649-281-00-7	270-349-3	68425-35-4	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), laajan tislausalueen alkylaatti, butaania sisältävä; Matalalla kiehuva modifioitu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla isobutaanin reaktiotuotteita mono-olefiinihiilivetyjen, joiden hiililuku on yleensä välillä C3:sta C5:een, kanssa. Koostuu pääasiassa haarautunutketjuisista tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C7:stä C12:een, mukana joitain butaaneja, kiehuu likimäärin välillä 35 °C:sta 200 °C:seen.)	649-282-00-2	271-267-0	68527-27-5	P
Tisleet (maaöljy), teollisuusbensiini höyrykrakkausjohdettu, liuotinjalostetut kevyet vetykäsitellyt; Matalalla kiehuva modifioitu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jalosteina vedyllä käsitellyn kevyen tisleen liuotinuuttoprosessista höyrykrakatusta teollisuusbensiinistä.)	649-283-00-8	295-315-5	91995-53-8	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), C4-12-butaanialkylaatti, iso-oktaanirikas; Matalalla kiehuva modifioitu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu butaanien alkyloinnista. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C4:stä C12:een, isobutaanirikas ja kiehuu likimäärin välillä 35 °C:sta 210 °C:seen.)	649-284-00-3	295-430-0	92045-49-3	P
Hiilivedyt, vedyllä käsitellyt kevyet teollisuusbensiinitisleet, liuotinjalostettu; Matalalla kiehuva modifioitu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu vedyllä käsitellyn teollisuusbensiinin tislauksesta, jota seuraa liuotinuutto- ja tislausprosessi. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä, jotka kiehuvat likimäärin välillä 94 °C:sta 99 °C:seen.)	649-285-00-9	295-436-3	92045-55-1	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), isomerisointi, C6-fraktio; Matalalla kiehuva modifioitu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla bensiiniä, joka on katalyyttisesti isomeroitu. Koostuu pääasiassa heksaani-isomeereista, jotka kiehuvat likimäärin välillä 60 °C:sta 66 °C:seen.)	649-286-00-4	295-440-5	92045-58-4	P
Hiilivedyt, C6-7, teollisuusbensiinikrakkaus, liuotinjalostettu; Matalalla kiehuva modifioitu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu bentseenin sorptiolla katalyyttisesti täysin hydratusta bentseenirikkaasta hiilivetyjakeesta, joka on saatu tislaten esihydratusta krakatusta teollisuusbensiinistä. Koostuu pääasiassa parafiinisista ja nafteenisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C6:sta C7:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 70 °C:sta 100 °C:seen.)	649-287-00-X	295-446-8	92045-64-2	P
Hiilivedyt, C6-rikas, vedyllä käsitellyt kevyet teollisuusbensiinitisleet, liuotinjalostettu; Matalalla kiehuva modifioitu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla vetykäsiteltyä teollisuusbensiiniä, jota seuraa liuotinuuttaminen. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä ja kiehuu likimäärin välillä 65 °C:sta 70 °C:seen.)	649-288-00-5	309-871-4	101316-67-0	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), raskas katalyyttisesti krakattu; Matalalla kiehuva katalyyttisesti krakattu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla katalyyttisen krakkausprosessin tuotteita. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C6:sta C12:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 65 °C:sta 230 °C:seen. Sisältää suhteellisen suuren määrän tyydyttymättömiä hiilivetyjä.)	649-289-00-0	265-055-7	64741-54-4	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kevyt katalyyttisesti krakattu; Matalalla kiehuva katalyyttisesti krakattu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla katalyyttisen krakkausprosessin tuotteita. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C4:stä C11:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä –20 °C:sta 190 °C:seen. Sisältää suhteellisen suuren määrän tyydyttymättömiä hiilivetyjä.)	649-290-00-6	265-056-2	64741-55-5	P
Hiilivedyt, C3-11, katalyyttisen krakkausyksikön tisleet; Matalalla kiehuva katalyyttisesti krakattu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla katalyyttisen krakkausprosessin tuotteita. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C3:sta C11:een ja jotka kiehuvat likimäärin 204 °C:seen ulottuvalla alueella.)	649-291-00-1	270-686-6	68476-46-0	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), katalyyttisesti krakattu kevyt tisle; Matalalla kiehuva katalyyttisesti krakattu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla katalyyttisen krakkausprosessin tuotteita. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-292-00-7	272-185-8	68783-09-5	P
Tisleet (maaöljy), teollisuusbensiinistä höyrykrakkausjohdettu, vetykäsitellyt kevyet aromaatit; Matalalla kiehuva katalyyttisesti krakattu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä kevyttä tislettä höyrykrakatusta teollisuusbensiinistä. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä.)	649-293-00-2	295-311-3	91995-50-5	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), raskas katalyyttisesti krakattu, makeutettu; Matalalla kiehuva katalyyttisesti krakattu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu alistamalla katalyyttisesti krakattu maaöljytisle makeutusprosessille merkaptaanien muuttamiseksi tai happamien epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C6:sta C12:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 60 °C:sta 200 °C:seen.)	649-294-00-8	295-431-6	92045-50-6	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kevyt katalyyttisesti krakattu makeutettu; Matalalla kiehuva katalyyttisesti krakattu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu alistamalla teollisuusbensiini katalyyttisestä krakkausprosessista makeutusprosessille merkaptaanien muuttamiseksi tai happamien epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, jotka kiehuvat likimäärin välillä 35 °C:sta 210 °C:seen.)	649-295-00-3	295-441-0	92045-59-5	P
Hiilivedyt, C8-12, katalyyttinen krakkaus, kemiallisesti neutraloitu; Matalalla kiehuva katalyyttisesti krakattu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla jaetta katalyyttisestä krakkausprosessista, joka on läpikäynyt lipeäpesun. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C8:sta C12:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 130 °C:sta 210 °C:seen.)	649-296-00-9	295-794-0	92128-94-4	P
Hiilivedyt, C8-12 katalyyttisen krakkausyksikön tisleet; Matalalla kiehuva katalyyttisesti krakattu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla katalyyttisen krakkausprosessin tuotteita. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C8:sta C12:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 140 °C:sta 210 °C:seen.)	649-297-00-4	309-974-4	101794-97-2	P
Hiilivedyt, C8-12, katalyyttinen krakkaus, kemiallisesti neutraloidut, makeutetut; Matalalla kiehuva katalyyttisesti krakattu teollisuusbensiini	649-298-00-X	309-987-5	101896-28-0	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kevyt katalyyttisesti reformoitu; Matalalla kiehuva katalyyttisesti reformoitu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisen reformointiprosessin tuotteiden tislauksesta. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C5:stä C11:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 35 °C:sta 190 °C:seen. Sisältää suhteellisen suuren osan aromaattisia ja haarautunutketjuisia hiilivetyjä. Tämä virta saattaa sisältää 10 tilavuusprosenttia tai enemmän bentseeniä.)	649-299-00-5	265-065-1	64741-63-5	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), raskas katalyyttisesti reformoitu; Matalalla kiehuva katalyyttisesti reformoitu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisen reformointiprosessin tuotteiden tislauksesta. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C7:stä C12:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 90 °C:sta 230 °C:seen.)	649-300-00-9	265-070-9	64741-68-0	P
Tisleet (maaöljy), katalyyttisesti reformoitu pentaaninpoistoyksikkö; Matalalla kiehuva katalyyttisesti reformoitu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä katalyyttisen reformointiprosessin tuotteiden tislauksesta. Koostuu pääasiassa alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C3:sta C6:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä –49 °C:sta 63 °C:seen.)	649-301-00-4	270-660-4	68475-79-6	P
Hiilivedyt, C2-6, C6-8, katalyyttinen reformointiyksikkö; Matalalla kiehuva katalyyttisesti reformoitu teollisuusbensiini	649-302-00-X	270-687-1	68476-47-1	P
Jäännökset (maaöljy), C6-8, katalyyttinen reformointiyksikkö; Matalalla kiehuva katalyyttisesti reformoitu teollisuusbensiini (Monimutkainen jäännös C6-8-syötteen katalyyttisestä reformoinnista. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C2:sta C6:een.)	649-303-00-5	270-794-3	68478-15-9	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kevyt katalyyttisesti reformoitu, aromaattivapaa; Matalalla kiehuva katalyyttisesti reformoitu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisen reformointiprosessin tuotteiden tislauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C5:stä C8:aan ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 35 °C:sta 120 °C:seen. Sisältää suhteellisen suuren osan haarautunutketjuisia hiilivetyjä, joista aromaattiset aineosat poistettu.)	649-304-00-0	270-993-5	68513-03-1	P
Tisleet (maaöljy), katalyyttisesti reformoitu suoratisleteollisuusbensiini yläpuolella; Matalalla kiehuva katalyyttisesti reformoitu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu suorajuoksutetun teollisuusbensiinin katalyyttisestä reformoinnista, jota seuraa koko sivuvirran jakotislaus. Koostuu tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C2:sta C6:een.)	649-305-00-6	271-008-1	68513-63-3	P
Maaöljytuotteet, vetyviimeistys-käsittely-yksikkö reformaatit; Matalalla kiehuva katalyyttisesti reformoitu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu vetyviimeistys-käsittely-yksikköprosessissa ja kiehuu likimäärin välillä 27 oC:sta 210 oC:seen.)	649-306-00-1	271-058-4	68514-79-4	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), laaja tislausalue reformoitu; Matalalla kiehuva katalyyttisesti reformoitu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotteita katalyyttisestä reformointiprosessista. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C5:stä C12:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 35 °C:sta 230 °C:seen.)	649-307-00-7	272-895-8	68919-37-9	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), katalyyttisesti reformoitu; Matalalla kiehuva katalyyttisesti reformoitu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotteita katalyyttisestä reformointiprosessista. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C4:stä C12:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 30 °C:sta 220 °C:seen. Sisältää suhteellisen suuren osan aromaattisia ja haarautunutketjuisia hiilivetyjä. Tämä virta saattaa sisältää 10 tilavuusprosenttia tai enemmän bentseeniä.)	649-308-00-2	273-271-8	68955-35-1	P
Tisleet (maaöljy), katalyyttisesti reformoidut vetykäsitellyt kevyet, C8-12-aromaattifraktio; Matalalla kiehuva katalyyttisesti reformoitu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos alkyylibentseenejä, saatu maaöljyteollisuusbensiinin katalyyttisellä reformoinnilla. Koostuu pääasiassa alkyylibentseeneistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C8:sta C10:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 160 °C:sta 180 °C:seen.)	649-309-00-8	285-509-8	85116-58-1	P
Aromaattiset hiilivedyt, C8, katalyyttisellä reformoinnilla johdettu; Matalalla kiehuva katalyyttisesti reformoitu teollisuusbensiini	649-310-00-3	295-279-0	91995-18-5	P
Aromaattiset hiilivedyt, C7-12, C8-rikas; Matalalla kiehuva katalyyttisesti reformoitu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu erottamalla platinareformointia sisältävästä fraktiosta. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C7:stä C12:een (ensisijaisesti C8) ja saattaa sisältää ei-aromaattisia hiilivetyjä, molemmat kiehuvat likimäärin välillä 130 °C:sta 200 °C:seen.)	649-311-00-9	297-401-8	93571-75-6	P
Bensiini, C5-11, korkeaoktaaninen stabiloitu reformoitu; Matalalla kiehuva katalyyttisesti reformoitu teollisuusbensiini (Monimutkainen korkeaoktaaninen seos hiilivetyjä, saatu enimmäkseen nafteenisen teollisuusbensiinin katalyyttisellä vedynpoistolla. Koostuu pääasiassa aromaateista ja ei-aromaateista, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C5:stä C11:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 45 °C:sta 185 °C:seen.)	649-312-00-4	297-458-9	93572-29-3	P
Hiilivedyt, C7-12, C > 9-aromaattirikas, reformoiva raskas fraktio; Matalalla kiehuva katalyyttisesti reformoitu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu erottamalla platinareformointia sisältävästä fraktiosta. Koostuu pääasiassa ei-aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C7:stä C12:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 120 °C:sta 210 °C:seen sekä C9 ja korkeammista aromaattisista hiilivedyistä.)	649-313-00-X	297-465-7	93572-35-1	P
Hiilivedyt, C5-11, ei-aromaattirikas, reformoiva kevyt fraktio; Matalalla kiehuva katalyyttisesti reformoitu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu erottamalla platinareformointia sisältävästä fraktiosta. Koostuu pääasiassa ei-aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C5:stä C11:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 35 °C:sta 125 °C:seen, bentseenistä ja tolueenista.)	649-314-00-5	297-466-2	93572-36-2	P
Parafiiniöljy (maaöljy), piihappokäsitelty; Parafiiniöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä parafiiniöljyä piihapolla hivenaineosasten ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa suoraketjuisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa suurempi kuin C12.)	649-315-00-0	308-127-6	97862-77-6	L
Teollisuusbensiini (maaöljy), kevyt lämpökrakattu; Matalalla kiehuva lämpökrakattu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä lämpökrakkausprosessin tuotteiden tislauksesta. Koostuu pääasiassa tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C4:stä C8:aan ja jotka kiehuvat likimäärin välillä –10 °C:sta 130 °C:seen.)	649-316-00-6	265-075-6	64741-74-8	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), raskas lämpökrakattu; Matalalla kiehuva lämpökrakattu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä lämpökrakkausprosessin tuotteiden tislauksesta. Koostuu pääasiassa tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C6:sta C12:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 65 °C:sta 220 °C:seen.)	649-317-00-1	265-085-0	64741-83-9	P
Tisleet (maaöljy), raskaat aromaattiset; Matalalla kiehuva lämpökrakattu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä etaanin ja propaanin lämpökrakkauksen tuotteiden tislauksesta. Tämä korkeammassa lämpötilassa kiehuva fraktio koostuu pääasiassa C5-C7-aromaattisista hiilivedyistä, mukana jonkin verran tyydyttymättömiä alifaattisia hiilivetyjä, joiden hiililuku on pääasiassa C5. Tämä virta saattaa sisältää bentseeniä.)	649-318-00-7	267-563-4	67891-79-6	P
Tisleet (maaöljy), kevyet aromaattiset; Matalalla kiehuva lämpökrakattu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä etaanin ja propaanin lämpökrakkauksen tuotteiden tislauksesta. Tämä matalammassa lämpötilassa kiehuva fraktio koostuu pääasiassa C5-C7-aromaattisista hiilivedyistä, mukana jonkin verran tyydyttymättömiä alifaattisia hiilivetyjä, joiden hiililuku on pääasiassa C5. Tämä virta saattaa sisältää bentseeniä.)	649-319-00-2	267-565-5	67891-80-9	P
Tisleet (maaöljy), teollisuusbensiinijaloste pyrolysaattijohdettu, bensiinisekoitus; Matalalla kiehuva lämpökrakattu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu teollisuusbensiinin ja jalosteen pyrolyysijakotislauksella 816 °C:ssa. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on C9 ja jotka kiehuvat likimäärin 204 °C:ssa.)	649-320-00-8	270-344-6	68425-29-6	P
Aromaattiset hiilivedyt, C6-8, teollisuusbensiinijaloste pyrolysaattijohdettu; Matalalla kiehuva lämpökrakattu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu teollisuusbensiinin ja jalosteen pyrolyysijakotislauksella 816 °C:ssa. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C6:sta C8:aan, mukaan lukien bentseeni.)	649-321-00-3	270-658-3	68475-70-7	P
Tisleet (maaöljy), lämpökrakattu teollisuusbensiini ja kaasuöljy; Matalalla kiehuva lämpökrakattu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla lämpökrakattua teollisuusbensiiniä ja/tai kaasuöljyä. Koostuu pääasiassa olefiinisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on C5 ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 33 °C:sta 60 °C:seen.)	649-322-00-9	271-631-9	68603-00-9	P
Tisleet (maaöljy), lämpökrakattu teollisuusbensiini ja kaasuöljy, C5-dimeerejä sisältävä; Matalalla kiehuva lämpökrakattu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu lämpökrakatun teollisuusbensiinin ja/tai kaasuöljyn uuttavasta tislauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on C5, mukana jonkin verran dimerisoituneita C5-olefiineja ja kiehuu likimäärin välillä 33 °C:sta 184 °C:seen.)	649-323-00-4	271-632-4	68603-01-0	P
Tisleet (maaöljy), lämpökrakattu teollisuusbensiini ja kaasuöljy, uute; Matalalla kiehuva lämpökrakattu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu lämpökrakatun teollisuusbensiinin ja/tai kaasuöljyn uuttavasta tislauksesta. Koostuu parafiinisista ja olefiinisista hiilivedyistä, pääasiassa isoamyleeneistä, kuten 2-metyyli-1-buteenista ja 2-metyyli-2-buteenista ja kiehuu likimäärin välillä 31 °C:sta 40 °C:seen.)	649-324-00-X	271-634-5	68603-03-2	P
Tisleet (maaöljy), kevyet lämpökrakatut, butaani poistettu aromaattinen; Matalalla kiehuva lämpökrakattu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotteita lämpökrakkausprosessista. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, ensisijaisesti bentseenistä.)	649-325-00-5	273-266-0	68955-29-3	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kevyt lämpökrakattu, makeutettu; Matalalla kiehuva lämpökrakattu teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu alistamalla maaöljytisle korkealämpötilaisesta raskaiden öljyfraktioiden lämpökrakkauksesta makeutusprosessille merkaptaanien muuttamiseksi. Koostuu pääasiassa aromaateista, olefiineista ja tyydyttyneistä hiilivedyistä, jotka kiehuvat likimäärin välillä 20 °C:sta 100 °C:seen.)	649-326-00-0	295-447-3	92045-65-3	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), vetykäsitelty raskas; Matalalla kiehuva vetykäsitelty teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä maaöljyfraktiota vedyllä katalyytin läsnä ollessa. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C6:sta C13:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 65 °C:sta 230 °C:seen.)	649-327-00-6	265-150-3	64742-48-9	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), vetykäsitelty kevyt; Matalalla kiehuva vetykäsitelty teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä maaöljyfraktiota vedyllä katalyytin läsnä ollessa. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C4:stä C11:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä –20 °C:sta 190 °C:seen.)	649-328-00-1	265-151-9	64742-49-0	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), rikki poistettu vedyllä kevyt; Matalalla kiehuva vetykäsitelty teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisestä rikinpoisto vedyllä prosessista. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C4:stä C11:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä –20 °C:sta 190 °C:seen.)	649-329-00-7	265-178-6	64742-73-0	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), rikki poistettu vedyllä raskas; Matalalla kiehuva vetykäsitelty teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisestä rikinpoisto vedyllä prosessista. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C7:stä C12:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 90 °C:sta 230 °C:seen.)	649-330-00-2	265-185-4	64742-82 -1	P
Tisleet (maaöljy), vetykäsitellyt keski, keskialueella kiehuvat; Matalalla kiehuva vetykäsitelty teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotteita keskitisleen vetykäsittelyprosessista. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C5:stä C10:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 127 °C:sta 188 °C:seen.)	649-331-00-8	270-092-7	68410-96-8	P
Tisleet (maaöljy), kevyen tisleen vetykäsittelyprosessi, matalalla kiehuvat; Matalalla kiehuva vetykäsitelty teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotteita kevyen tisleen vetykäsittelyprosessista. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C6:sta C9:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 3 °C:sta 194 °C:seen.)	649-332-00-3	270-093-2	68410-97-9	P
Tisleet (maaöljy), vetykäsitelty raskas teollisuusbensiini, isoheksaaninpoistoyksikkö yläpuolella; Matalalla kiehuva vetykäsitelty teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotteita raskaan teollisuusbensiinin vetykäsittelyprosessista. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C3:sta C6:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä –49 °C:sta 68 °C:seen.)	649-333-00-9	270-094-8	68410-98-0	P
Liuotinbensiini (maaöljy), kevyt aromaattinen, vetykäsitelty; Matalalla kiehuva vetykäsitelty teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä maaöljyfraktiota vedyllä katalyytin läsnä ollessa. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C8:sta C10:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 135 °C:sta 210 °C:seen.)	649-334-00-4	270-988-8	68512-78-7	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), rikki poistettu vedyllä lämpökrakattu kevyt; Matalalla kiehuva vetykäsitelty teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jakotislaamalla lämpökrakkaajatislettä, josta on poistettu rikki vedyllä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C5:stä C11:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 23 °C:sta 195 °C:seen.)	649-335-00-X	285-511-9	85116-60-5	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), vetykäsitelty kevyt, sykloalkaaneja sisältävä; Matalalla kiehuva vetykäsitelty teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu maaöljyfraktion tislaamisesta. Koostuu pääasiassa alkaaneista ja sykloalkaaneista, jotka kiehuvat likimäärin välillä –20 °C:sta 190 °C:seen.)	649-336-00-5	285-512-4	85116-61-6	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), raskas höyrykrakattu, hydrattu; Matalalla kiehuva vetykäsitelty teollisuusbensiini	649-337-00-0	295-432-1	92045-51-7	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), rikki poistettu vedyllä laaja tislausalue; Matalalla kiehuva vetykäsitelty teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisestä rikinpoisto vedyllä prosessista. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C4:stä C11:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 30 °C:sta 250 °C:seen.)	649-338-00-6	295-433-7	92045-52-8	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), vetykäsitelty kevyt höyrykrakattu; Matalalla kiehuva vetykäsitelty teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä maaöljyfraktiota, joka on johdettu pyrolyysiprosessista, vedyllä katalyytin läsnä ollessa. Koostuu pääasiassa tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C5:stä C11:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 35 °C:sta 190 °C:seen.)	649-339-00-1	295-438-4	92045-57-3	P
Hiilivedyt, C4-12, teollisuusbensiinikrakkaus, vetykäsitelty; Matalalla kiehuva vedyllä käsitelty teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotetta teollisuusbensiinin höyrykrakkausprosessista sitä seuraavasta katalyyttisestä valitsevasta kuminmuodostajien hydrauksesta. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C4:stä C12:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 30 °C:sta 230 °C:seen.)	649-340-00-7	295-443-1	92045-61-9	P
Liuotinbensiini (maaöljy), vetykäsitelty kevyt nafteeninen; Matalalla kiehuva vedyllä käsitelty teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä maaöljyfraktiota vedyllä katalyytin läsnä ollessa. Koostuu pääasiassa sykloparafiinisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C6:sta C7:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 73 °C:sta 85 °C:seen.)	649-341-00-2	295-529-9	92062-15-2	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kevyt höyrykrakattu, hydrattu; Matalalla kiehuva vedyllä käsitelty teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu etyleenin tuottamisen höyrykrakkausprosessin tuotteiden erottamisesta ja tämän jälkeisestä hydrauksesta. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä ja tyydyttymättömistä parafiineista, syklisistä parafiineista ja syklisistä aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C4:stä C10:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 50 °C:sta 200 °C:seen. Bentseenihiilivetyjen osuus saattaa vaihdella suurimmillaan 30 painoprosenttiin ja virta saattaa myös sisältää pieniä määriä rikkiä ja hapettuneita yhdisteitä.)	649-342-00-8	296-942-7	93165-55-0	P
Hiilivedyt, C6-11, vetykäsitelty, aromaatit poistettu; Matalalla kiehuva vedyllä käsitelty teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu liuotteina, jotka on alistettu vetykäsittelyyn aromaattien muuttamiseksi nafteeneiksi katalyyttisellä hydrauksella.)	649-343-00-3	297-852-0	93763-33-8	P
Hiilivedyt, C9-12, vetykäsitelty, aromaatit poistettu; Matalalla kiehuva vedyllä käsitelty teollisuusbensiini (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu liuotteina, jotka on alistettu vetykäsittelyyn aromaattien muuttamiseksi nafteeneiksi katalyyttisellä hydrauksella.)	649-344-00-9	297-853-6	93763-34-9	P
Stoddardliuotin; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Väritön, jalostettu raakaöljytisle, joka on vapaa härskeistä tai epämiellyttävistä hajuista ja joka kiehuu likimäärin välillä 149 °C:sta 205 °C:seen.)	649-345-00-4	232-489-3	8052-41-3	P
Luonnonkaasukondensaatit (maaöljy); Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, erotettu nesteenä luonnonkaasusta pintaseparaattorissa paluujaekondensaatiolla. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C2:sta C20:een. Nestemäinen atmosfäärisessä lämpötilassa ja paineessa.)	649-346-00-X	265-047-3	64741-47-5	P
Luonnonkaasu (maaöljy), raaka nestemäinen seos; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, erotettu nesteenä luonnonkaasusta kaasunkierrätyslaitteessa prosesseilla, kuten jäähdytys ja absorptio. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C2:sta C8:aan.)	649-347-00-5	265-048-9	64741-48-6	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kevyt vetykrakattu; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä vetykrakkausprosessin tuotteiden tislauksesta. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C4:stä C10:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä –20 °C:sta 180 °C:seen.)	649-348-00-0	265-071-4	64741-69-1	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), raskas vetykrakattu; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä vetykrakkausprosessin tuotteiden tislauksesta. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C6:sta C12:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 65 °C:sta 230 °C:seen.)	649-349-00-6	265-079-8	64741-78-2	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), makeutettu; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu alistamalla maaöljyteollisuusbensiini makeutusprosessille merkaptaanien muuttamiseksi tai happamien epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C4:stä C12:een ja jotka kiehuvat likimäärin –10 °C:sta 230 °C:seen.)	649-350-00-1	265-089-2	64741-87-3	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), happokäsitelty; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jalosteena rikkihappokäsittelyprosessista. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C7:stä C12:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 90 °C:sta 230 °C:seen.)	649-351-00-7	265-115-2	64742-15-0	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kemiallisesti neutraloitu raskas; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelyprosessista happamien aineosien poistamiseksi. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C6:sta C12:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 65 °C:sta 230 °C:seen.)	649-352-00-2	265-122-0	64742-22-9	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kemiallisesti neutraloitu kevyt; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelyprosessista happamien aineosien poistamiseksi. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C4:stä C11:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä –20 °C:sta 190 °C:seen.)	649-353-00-8	265-123-6	64742-23-0	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), katalyyttinen, vahat poistettu; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu maaöljyfraktion katalyyttisestä vahanpoistosta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C5:stä C12:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 35 °C:sta 230 °C:seen.)	649-354-00-3	265-170-2	64742-66-1	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kevyt höyrykrakattu; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotetta höyrykrakkausprosessista. Koostuu pääasiassa tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C4:stä C11:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä –20 °C:sta 190 °C:seen. Tämä virta todennäköisesti sisältää 10 tilavuusprosenttia tai enemmän bentseeniä.)	649-355-00-9	265-187-5	64742-83-2	P
Liuotinbensiini (maaöljy), kevyt aromaattinen; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu aromaattisten virtojen tislauksesta. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C8:sta C10:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 135 °C:sta 210 °C:seen.)	649-356-00-4	265-199-0	64742-95-6	P
Aromaattiset hiilivedyt, C6-10, happokäsitelty, neutraloitu; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön	649-357-00-X	268-618-5	68131-49-7	P
Tisleet (maaöljy), C3-5, 2-metyyli-2-buteenirikas; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä hiilivetyjen, joiden hiililuku on yleensä välillä C3:sta C5:een, pääasiassa isopentaanin ja 3-metyyli-1-buteenin, tislauksesta. Koostuu tyydyttyneistä ja tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C3:sta C5:een, pääasiassa 2-metyyli-2-buteenista.)	649-358-00-5	270-725-7	68477-34-9	P
Tisleet (maaöljy), polymeroidut höyrykrakatut maaöljytisleet, C5-12-fraktio; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu polymeroidun höyrykrakatun maaöljytisleen tislauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C5:stä C12:een.)	649-359-00-0	270-735-1	68477-50-9	P
Tisleet (maaöljy), höyrykrakatut, C5-12-fraktio; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos orgaanisia yhdisteitä, saatu tislaamalla tuotteita höyrykrakkausprosessista. Koostuu tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C5:stä C12:een.)	649-360-00-6	270-736-7	68477-53-2	P
Tisleet (maaöljy), höyrykrakatut, C5-10-fraktio, sekoitettu kevyen höyrykrakatun teollisuusbensiinin C5-fraktion kanssa; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön	649-361-00-1	270-738-8	68477-55-4	P
Uutteet (maaöljy), kylmä happo, C4-6; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos orgaanisia yhdisteitä, saatu kylmähappoyksikkö uuttamalla tyydyttyneitä ja tyydyttymättömiä alifaattisia hiilivetyjä, joiden hiililuku on yleensä välillä C3:sta C6:een, pääasiassa pentaaneja ja amyleeneja. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä ja tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat välillä C4:stä C6:een, pääasiassa C5.)	649-362-00-7	270-741-4	68477-61-2	P
Tisleet (maaöljy), pentaaninpoistoyksikkö yläpuolella; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisesti krakatusta kaasuvirrasta. Koostuu alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C4:stä C6:een.)	649-363-00-2	270-771-8	68477-894-4	P
Jäännökset (maaöljy), butaanin jakotislauskolonnin pohjat; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen jäännös butaanivirran tislauksesta. Koostuu alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C4:stä C6:een.)	649-364-00-8	270-791-7	68478-12-6	P
Jäännösöljyt (maaöljy), isobutaaninpoistotorni; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen jäännös butaanibutyleenivirran atmosfäärisestä tislauksesta. Koostuu alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C4:stä C6:een.)	649-365-00-3	270-795-9	68478-16-0	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), laajan tislausalueen koksausyksikkö; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotteita nestekoksausyksiköstä. Koostuu pääasiassa tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C4:stä C15:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 43 °C:sta 250 °C:seen.)	649-366-00-9	270-991-4	68513-02-0	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), höyrykrakattu keski aromaattinen; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotteita höyrykrakkausprosessista. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C7:stä C12:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 130 °C:sta 220 °C:seen.)	649-367-00-4	271-138-9	68516-20-1	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), savikäsitelty laajan tislausalueen suoratisle; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, tulosta laajan tislausalueen suorajuoksutetun teollisuusbensiinin käsittelystä luonnon- tai modifioidulla savella, yleensä suodatusprosessissa pienten määrien polaarisia yhdisteitä ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C4:stä C11:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä –20 °C:sta 220 °C:seen.)	649-368-00-X	271-262-3	68527-21-9	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), savikäsitelty kevyt suoratisle; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, tulosta kevyen suorajuoksutetun teollisuusbensiinin käsittelystä luonnon- tai modifioidulla savella, yleensä suodatusprosessissa pienten määrien polaarisia yhdisteitä ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C7:stä C10:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 93 °C:sta 180 °C:seen.)	649-369-00-5	271-263-9	68527-22-0	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kevyt höyrykrakattu aromaattinen; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotteita höyrykrakkausprosessista. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C7:stä C9:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 110 °C:sta 165 °C:seen.)	649-370-00-0	271-264-4	68527-23-1	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kevyt höyrykrakattu, bentseeni poistettu; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotteita höyrykrakkausprosessista. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C4:stä C12:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 80 °C:sta 218 °C:seen.)	649-371-00-6	271-266-5	68527-26-4	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), aromaatteja sisältävä; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön	649-372-00-1	271-635-0	68603-08-7	P
Bensiini, pyrolyysi, butaaninpoistoyksikön pohjat; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu propaaninpoistajan pohjien jakotislauksesta. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa suurempi kuin C5.)	649-373-00-7	271-726-5	68606-10-0	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kevyt, makeutettu; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu alistamalla maaöljytisle makeutusprosessille merkaptaanien muuttamiseksi tai happamien epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä ja tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C3:sta C6:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä –20 °C:sta 100 °C:seen.)	649-374-00-2	272-206-0	68783-66-4	P
Luonnonkaasukondensaatit; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, erotettu ja/tai kondensoitu luonnonkaasusta kuljetuksen aikana ja kerätty lähteen yläpuolisessa venttiilistössä ja/tai tuotto-, keräys-, siirto- ja jakeluputkistoista notkelmissa, pesureissa, ym. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C2:sta C8:aan.)	649-375-00-8	272-896-3	68919-39-1	J
Tisleet (maaöljy), teollisuusbensiinin yhdistäjästrippausyksikkö; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu strippaamalla tuotteita teollisuusbensiinin yhdistäjästä. Koostuu tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C2:sta C6:een.)	649-376-00-3	272-932-8	68921-09-5	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), katalyyttisesti reformoitu kevyt, aromaattivapaa fraktio; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, joka jää jäljelle aromaattisten yhdisteiden poistamisen jälkeen katalyyttisesti reformoidusta kevyestä teollisuusbensiinistä valitsevassa absorptioprosessissa. Koostuu pääasiassa parafiinisista ja syklisistä yhdisteistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C5:stä C8:aan ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 66 °C:sta 121 °C:seen.)	649-377-00-9	285-510-3	85116-59-2	P
Bensiini; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, koostuu pääasiassa parafiineista, sykloparafiineista, aromaattisista ja olefiinisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa suurempi kuin C3 ja jotka kiehuvat välillä 30 °C:sta 260 °C:seen.)	649-378-00-4	289-220-8	86290-81-5	P
Aromaattiset hiilivedyt, C7-8, dealkylointituotteet, tislausjäännökset; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön	649-379-00-X	292-698-0	90989-42-7	P
Hiilivedyt, C4-6, pentaaninpoistoyksikön kevyet aineet, aromaattinen vetykäsittelijä; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu ensimmäisinä juoksutuksina pentaaninpoistokolonnista ennen aromaattisten latausten vetykäsittelyä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C4:stä C6:een, pääasiassa pentaaneista ja penteeneistä, ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 25 °C:sta 40 °C:seen.)	649-380-00-5	295-298-4	91995-38-9	P
Tisleet (maaöljy), vakiolämpökäsitelty höyrykrakattu teollisuusbensiini, C5-rikas; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla vakiolämpötilassa pidettyä höyrykrakattua teollisuusbensiiniä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C4:sta C6:een, pääasiassa C5.)	649-381-00-0	295-302-4	91995-41-4	P
Uutteet (maaöljy), katalyyttisesti reformoitu kevyt teollisuusbensiiniliuotin; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu uutteena katalyyttisesti reformoidun maaöljyjakeen liuotinuuttamisesta. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C7:stä C8:aan ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 100 °C:sta 200 °C:seen.)	649-382-00-6	295-331-2	91995-68-5	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), rikki poistettu vedyllä kevyt, aromaatit poistettu; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla kevyitä maaöljyfraktioita, joista on poistettu rikki vedyllä ja aromaatit. Koostuu pääasiassa C7-parafiineista ja -sykloparafiineista, jotka kiehuvat likimäärin välillä 90 °C:sta 100 °C:seen.)	649-383-00-1	295-434-2	92045-53-9	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kevyt, C5-rikas, makeutettu; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu alistamalla maaöljyteollisuusbensiini makeutusprosessille merkaptaanien muuttamiseksi tai happamien epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C4:stä C5:een, pääasiassa C5, ja jotka kiehuvat likimäärin välillä –10 °C:sta 35 °C:seen.)	649-384-00-7	295-442-6	92045-60-8	P
Hiilivedyt, C8-11, teollisuusbensiinikrakkaus, tolueenijae; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla esihydratusta krakatusta teollisuusbensiinistä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C8:sta C11:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 130 °C:sta 205 °C:seen.)	649-385-00-2	295-444-7	92045-62-0	P
Hiilivedyt, C4-11, teollisuusbensiinikrakkaus; aromaattivapaa; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu esihydratusta krakatusta teollisuusbensiinistä bentseeniä ja tolueenia sisältävien hiilivetyjakeiden ja korkeammassa lämpötilassa kiehuvan fraktion tislauserottamisen jälkeen. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C4:stä C11:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 30 °C:sta 205 °C:seen.)	649-386-00-8	295-445-2	92045-63-1	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kevyt vakiolämpökäsitelty, höyrykrakattu; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jakotislaamalla höyrykrakattua teollisuusbensiiniä vakiolämpöprosessista keräämisen jälkeen. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C4:stä C6:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 0 °C:sta 80 °C:seen.)	649-387-00-3	296-028-8	92201-97-3	P
Tisleet (maaöljy), C6-rikas; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu maaöljysyötteen tislauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C5:stä C7:ään, C6-rikas, ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 60 °C:sta 70 °C:seen.)	649-388-00-9	296-903-4	93165-19-6	P
Bensiini, pyrolyysi, hydrattu; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Tislefraktio pyrolyysibensiinin, joka kiehuu likimäärin välillä 20 °C:sta 200 °C:seen, hydrauksesta.)	649-389-00-4	302-639-3	94114-03-1	P
Tisleet (maaöljy), höyrykrakatut, C8-12-fraktio, polymeroitu, tislauksen kevyet osat; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla polymeroitua C8:sta C12:een fraktiota höyrykrakatuista maaöljytisleistä. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C8:sta C12:een.)	649-390-00-X	305-750-5	95009-23-7	P
Uutteet (maaöljy); raskas teollisuusbensiiniliuotin, savikäsitelty; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä raskasta teollisuusbensiiniliuotinmaaöljyuutetta valkaisusavella. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C6:sta C10:aan ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 80 °C:sta 180 °C:seen.)	649-391-00-5	308-261-5	97926-43-7	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kevyt höyrykrakattu, bentseeni poistettu, lämpökäsitelty; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä ja tislaamalla kevyttä höyrykrakattua maaöljyteollisuusbensiiniä, josta on poistettu bentseeni. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C7:stä C12:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 95 °C:sta 200 °C:seen.)	649-392-00-0	308-713-1	98219-46-6	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kevyt höyrykrakattu, lämmöllä käsitelty; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä ja tislaamalla kevyttä höyrykrakattua maaöljyteollisuusbensiiniä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C5:stä C6:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 35 °C:sta 80 °C:seen.)	649-393-00-6	308-714-7	98219-47-7	P
Tisleet (maaöljy), C7-9, C8-rikas, rikki poistettu vedyllä, aromaatit poistettu; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla maaöljyn kevyttä fraktiota, rikki poistettu vedyllä ja aromaatit poistettu. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C7:stä C9:ään pääasiassa C8, parafiineista ja sykloparafiineista, jotka kiehuvat likimäärin välillä 120 °C:sta 130 °C:seen.)	649-394-00-1	309-862-5	101316-56-7	P
Hiilivedyt, C6-8, hydrattu sorptiodearomatisoitu, tolueenijaloste; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tolueenin, joka on peräisin vedyllä katalyytin läsnä ollessa käsitellystä krakatusta bensiinistä peräisin olevasta hiilivetyfraktiosta, sorption aikana. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C6:sta C8:aan ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 80 °C:sta 135 °C:seen.)	649-395-00-7	309-870-9	101316-66-9	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), rikki poistettu vedyllä laajan tislausalueen koksausyksikkö; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jakotislaamalla koksausyksikkötisleestä, josta on poistettu rikki vedyllä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C5:stä C11:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 23 °C:sta 196 °C:seen.)	649-396-00-2	309-879-8	101316-76-1	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), makeutettu kevyt; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu alistamalla maaöljyteollisuusbensiini makeutusprosessille merkaptaanien muuttamiseksi tai happamien epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C5:stä C8:aan ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 20 °C:sta 130 °C:seen.)	649-397-00-8	309-976-5	101795-01-1	P
Hiilivedyt, C3-6, C5-rikas, höyrykrakattu teollisuusbensiini; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla höyrykrakattua teollisuusbensiiniä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C3:sta C6:een, pääasiassa C5.)	649-398-00-3	310-012-0	102110-14-5	P
Hiilivedyt, C5-rikas, disyklopentadieenia sisältävä; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotteita höyrykrakkausprosessista. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on C5 ja disyklopentadieenista ja kiehuu likimäärin välillä 30 °C:sta 170 °C:seen.)	649-399-00-9	310-013-6	102110-15-6	P
Jäännökset (maaöljy), höyrykrakatut kevyet, aromaattiset; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotteita höyrykrakkaus- tai samankaltaisista prosesseista, sen jälkeen kun on poistettu hyvin kevyet tuotteet, jotka ilmenevät jäännöksessä, joka alkaa hiililuvultaan suuremmista kuin C5 hiilivedyistä. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat suurempia kuin C5 ja jotka kiehuvat yli likimäärin 40 °C:ssa.)	649-400-00-2	310-057-6	102110-55-4	P
Hiilivedyt, C ≥ 5, C5-6-rikas; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön	649-401-00-8	270-690-8	68476-50-6	P
Hiilivedyt, C5-rikas; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini — täsmentämätön	649-402-00-3	270-695-5	68476-55-1	P
Aromaattiset hiilivedyt, C8-10; Kevytöljytisle, korkealla kiehuva	649-403-00-9	292-695-4	90989-39-2	P
Tisleet (maaöljy), kevyet katalyyttisesti krakatut; Krakattu kaasuöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla katalyyttisen krakkausprosessin tuotteita. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C9:stä C25:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 150 °C:sta 400 °C:seen. Sisältää suhteellisen suuren osan bisyklisiä aromaattisia hiilivetyjä).	649-435-00-3	265-060-4	64741-59-9
Tisleet (maaöljy), keskimääräisissä olosuhteissa katalyyttisesti krakatut; Krakattu kaasuöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla katalyyttisen krakkausprosessin tuotteita. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C11:stä C30:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 205 °C:sta 450 °C:seen. Sisältää suhteellisen suuren osan trisyklisiä aromaattisia hiilivetyjä.)	649-436-00-9	265-062-5	64741-60-2
Tisleet (maaöljy), kevyet lämpökrakatut; Krakattu kaasuöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä lämpökrakkausprosessin tuotteiden tislauksesta. Koostuu pääasiassa tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C10:stä C22:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 160 °C:sta 370 °C:seen.)	649-438-00-X	265-084-5	64741-82-8
Tisleet (maaöljy), rikki poistettu vedyllä kevyet katalyyttisesti krakatut; Krakattu kaasuöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä kevyitä katalyyttisesti krakattuja tisleitä vedyllä orgaanisen rikin muuttamiseksi rikkivedyksi, joka poistetaan. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C9:stä C25:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 150 °C:sta 400 °C:seen. Sisältää suhteellisen suuren osan bisyklisiä aromaattisia hiilivetyjä).	649-439-00-5	269-781-5	68333-25-5
Tisleet (maaöljy), kevyt höyrykrakattu teollisuusbensiini; Krakattu kaasuöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä höyrykrakkausprosessin tuotteiden moninkertaisesta tislauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C10:stä C18:aan.)	649-440-00-0	270-662-5	68475-80-9
Tisleet (maaöljy), krakatut höyrykrakatut maaöljytisleet; Krakattu kaasuöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla krakattua höyrykrakattua tislettä ja/tai sen jakotislaustuotteita. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C10:stä matalamolekyylipainoisiin polymeereihin.)	649-441-00-6	270-727-8	68477-38-3
Kaasuöljyt (maaöljy), höyrykrakatut; Krakattu kaasuöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotteita höyrykrakkausprosessista. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa suurempi kuin C9 ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 205 °C:sta 400 °C:seen.)	649-442-00-1	271-260-2	68527-18-4
Tisleet (maaöljy), rikki poistettu vedyllä lämpökrakatut keski; Krakattu kaasuöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jakotislaamalla lämpökrakkaustislevarastoista, joista on rikki poistettu vedyllä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C11:stä C25:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 205 °C:sta 400 °C:seen.)	649-443-00-7	285-505-6	85116-53-6
Kaasuöljyt (maaöljy), lämpökrakattu, rikki poistettu vedyllä; Krakattu kaasuöljy	649-444-00-2	295-411-7	92045-29-9
Jäännökset (maaöljy), hydrattu höyrykrakattu teollisuusbensiini; Krakattu kaasuöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jäännösfraktiona vetykäsitellyn höyrykrakatun teollisuusbensiinin tislauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, jotka kiehuvat likimäärin välillä 200 °C:sta 350 °C:seen.)	649-445-00-8	295-514-7	92062-00-5
Jäännökset (maaöljy), höyrykrakattu teollisuusbensiinitisle; Krakattu kaasuöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu kolonnin pohjina sivuvirtojen erotuksesta höyrykrakkausteollisuusbensiinistä korkeassa lämpötilassa. Kiehuu likimäärin välillä 147 °C:sta 300 °C:seen ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on 18 10-6 m2.s-1 50 °C:ssa.)	649-446-00-3	295-517-3	92062-04-9
Tisleet (maaöljy), kevyet katalyyttisesti krakatut, lämpöpilkotut; Krakattu kaasuöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla katalyyttisen krakkausprosessin tuotteita, jota on käytetty lämmönsiirtonesteenä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, jotka kiehuvat likimäärin välillä 190 °C:sta 340 °C:seen. Tämä virta sisältää todennäköisesti orgaanisia rikkiyhdisteitä.)	649-447-00-9	295-991-1	92201-60-0
Jäännökset (maaöljy), höyrykrakattu vakiolämpökäsitelty teollisuusbensiini; Krakattu kaasuöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jäännöksenä höyrykrakatusta vakiolämpötilassa pidetystä teollisuusbensiinistä ja kiehuu likimäärin välillä 150 °C:sta 350 °C:seen.)	649-448-00-4	297-905-8	93763-85-0
Kaasuöljyt (maaöljy), kevyt tyhjö, lämpökrakattu rikki poistettu vedyllä; Krakattu kaasuöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu poistamalla katalyyttisesti rikki vedyllä lämpökrakatusta kevyestä tyhjömaaöljystä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C14:stä C20:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 270 °C:sta 370 °C:seen.)	649-450-00-5	308-278-8	97926-59-5
Tisleet (maaöljy), rikki poistettu vedyllä keskikoksausyksikkö; Krakattu kaasuöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jakotislaamalla koksausyksikön tislausvarastosta. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C12:sta C21:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 200 °C:sta 360 °C:seen.)	649-451-00-0	309-865-1	101316-59-0
Tisleet (maaöljy), raskaat höyrykrakatut; Krakattu kaasuöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla höyrykrakkauksen raskaita jäännöksiä. Koostuu pääasiassa erittäin alkyloiduista raskaista aromaattisista hiilivedyistä, jotka kiehuvat likimäärin välillä 250 °C:sta 400 °C:seen.)	649-452-00-6	309-939-3	101631-14-5
Tisleet (maaöljy), raskaat vetykrakatut; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä vetykrakkausprosessin tuotteiden tislauksesta. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C15:stä C39:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 260 °C:sta 600 °C:seen.)	649-453-00-1	265-077-7	64741-76-0	L
Tisleet (maaöljy), liuotinjalostetut raskaat parafiiniset; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jalosteena liuotinuuttoprosessista. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C20:sta C50:een, ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on vähintään 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa.)	649-454-00-7	265-090-8	64741-88-4	L
Tisleet (maaöljy), liuotinjalostetut kevyet parafiiniset; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jalosteena liuotinuuttoprosessista. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C15:stä C30:een, ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on alle 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa.)	649-455-00-2	265-091-3	64741-89-5	L
Jäännösöljyt (maaöljy), asfalteenit poistettu liuottimella; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu liuottimeen liukenevana fraktiona jäännöksen C3-C4-liuotinbituminpoistosta. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa korkeampi kuin C25 ja jotka kiehuvat yli likimäärin 400 °C:ssa.)	649-456-00-8	265-096-0	64741-95-3	L
Tisleet (maaöljy), liuotinjalostetut raskaat nafteeniset; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jalosteena liuotinuuttoprosessista. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C20:sta C50:een, ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on vähintään 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa. Sisältää suhteellisen harvoja normaaleja parafiineja.)	649-457-00-3	265-097-6	64741-96-4	L
Tisleet (maaöljy), liuotinjalostetut kevyet nafteeniset; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jalosteena liuotinuuttoprosessista. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C15:stä C30:een, ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on alle 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa. Sisältää suhteellisen harvoja normaaleja parafiineja.)	649-458-00-9	265-098-1	64741-97-5	L
Jäännösöljyt (maaöljy), liuotinjalostettu; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu liuottimeen liukenemattomana fraktiona jäännöksen liuotinjalostuksesta, jossa käytetään polaarista orgaanista liuotinta, kuten fenolia tai furfuraalia. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa suurempi kuin C25 ja jotka kiehuvat yli likimäärin 400 °C:ssa.)	649-459-00-4	265-101-6	64742-01-4	L
Tisleet (maaöljy), savikäsitellyt parafiiniset; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, tulosta maaöljyfraktion käsittelystä luonnon- tai modifioidulla savella joko kontakti- tai suodatusprosessissa polaaristen yhdisteiden jäämien ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C20:stä C50:een, ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on vähintään 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa. Sisältää suhteellisen suuren osan tyydyttyneitä hiilivetyjä.)	649-460-00-X	265-137-2	64742-36-5	L
Tisleet (maaöljy), savikäsitellyt kevyet parafiiniset; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, tulosta maaöljyfraktion käsittelystä luonnon- tai modifioidulla savella joko kontakti- tai suodatusprosessissa polaaristen yhdisteiden jäämien ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C15:stä C30:een, ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on alle 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa. Sisältää suhteellisen suuren osan tyydyttyneitä hiilivetyjä.)	649-461-00-5	265-138-8	64742-37-6	L
Jäännösöljyt (maaöljy), savikäsitellyt; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä jäännösöljyä luonnon- tai modifioidulla savella kontakti- tai suodatusprosessissa polaaristen yhdisteiden jäämien ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa suurempi kuin C25 ja jotka kiehuvat yli likimäärin 400 °C:ssa.)	649-462-00-0	265-143-5	64742-41-2	L
Tisleet (maaöljy), savikäsitellyt raskaat nafteeniset; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, tulosta maaöljyfraktion käsittelystä luonnon- tai modifioidulla savella joko kontakti- tai suodatusprosessissa polaaristen yhdisteiden jäämien ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C20:stä C50:een, ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on vähintään 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa. Sisältää suhteellisen harvoja normaaleja parafiineja.)	649-463-00-6	265-146-1	64742-44-5	L
Tisleet (maaöljy), savikäsitellyt kevyet nafteeniset; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, tulosta maaöljyfraktion käsittelystä luonnon- tai modifioidulla savella joko kontakti- tai suodatusprosessissa polaaristen yhdisteiden jäämien ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C15:stä C30:een, ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on alle 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa. Sisältää suhteellisen harvoja normaaleja parafiineja.)	649-464-00-1	265-147-7	64742-45-6	L
Tisleet (maaöljy), vetykäsitellyt raskaat nafteeniset; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä maaöljyfraktiota vedyllä katalyytin läsnä ollessa. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C20:stä C50:een, ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on vähintään 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa. Sisältää suhteellisen harvoja normaaleja parafiineja.)	649-465-00-7	265-155-0	64742-52-5	L
Tisleet (maaöljy), vetykäsitellyt kevyet nafteeniset; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä maaöljyfraktiota vedyllä katalyytin läsnä ollessa. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C15:stä C30:een, ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on alle 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa. Sisältää suhteellisen harvoja normaaleja parafiineja.)	649-466-00-2	265-156-6	64742-53-6	L
Tisleet (maaöljy), vetykäsitellyt raskaat parafiiniset; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä maaöljyfraktiota vedyllä katalyytin läsnä ollessa. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C20:sta C50:een, ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on vähintään 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa. Sisältää suhteellisen suuren osan tyydyttyneitä hiilivetyjä.)	649-467-00-8	265-157-1	64742-54-7	L
Tisleet (maaöljy), vetykäsitellyt kevyet parafiiniset; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä maaöljyfraktiota vedyllä katalyytin läsnä ollessa. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C15:stä C30:een, ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on alle 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa. Sisältää suhteellisen suuren osan tyydyttyneitä hiilivetyjä.)	649-468-00-3	265-158-7	64742-55-8	L
Tisleet (maaöljy), vahat poistettu liuottimella kevyet parafiiniset; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu poistamalla normaalit parafiinit maaöljyfraktiosta liuotinkiteyttämällä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C15:stä C30:een, ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on alle 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa.)	649-469-00-9	265-159-2	64742-56-9	L
Jäännösöljyt (maaöljy), vetykäsitellyt; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä maaöljyfraktiota vedyllä katalyytin läsnä ollessa. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa suurempi kuin C25 ja jotka kiehuvat yli likimäärin 400 °C:ssa.)	649-470-00-4	265-160-8	64742-57-0	L
Jäännösöljyt (maaöljy), vahat poistettu liuottimella; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu poistamalla pitkät, haarautunutketjuiset hiilivedyt jäännösöljystä liuotinkiteyttämällä. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa suurempi kuin C25 ja jotka kiehuvat yli likimäärin 400 °C:ssa.)	649-471-00-X	265-166-0	64742-62-7	L
Tisleet (maaöljy), vahat poistettu liuottimella raskaat nafteeniset; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu poistamalla normaalit parafiinit maaöljyfraktiosta liuotinkiteyttämällä. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C20:stä C50:een, ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on vähintään 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa. Sisältää suhteellisen harvoja normaaleja parafiineja.)	649-472-00-5	265-167-6	64742-63-8	L
Tisleet (maaöljy), vahat poistettu liuottimella kevyet nafteeniset; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu poistamalla normaalit parafiinit maaöljyfraktiosta liuotinkiteyttämällä. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C15:stä C30:een, ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on alle 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa. Sisältää suhteellisen harvoja normaaleja parafiineja.)	649-473-00-0	265-168-1	64742-64-9	L
Tisleet (maaöljy), vahat poistettu liuottimella raskaat parafiiniset; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu poistamalla normaalit parafiinit maaöljyfraktiosta liuotinkiteyttämällä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C20:stä C50:een, ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on vähintään 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa.)	649-474-00-6	265-169-7	64742-65-0	L
Nafteeniöljyt (maaöljy), katalyyttinen vahat poistettu raskaat; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisestä vahanpoistoprosessista. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C20:stä C50:een, ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on vähintään 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa. Sisältää suhteellisen harvoja normaaleja parafiineja.)	649-475-00-1	265-172-3	64742-68-3	L
Nafteeniöljyt (maaöljy), katalyyttinen vahat poistettu kevyet; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisestä vahanpoistoprosessista. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C15:stä C30:een, ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on alle 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa. Sisältää suhteellisen harvoja normaaleja parafiineja.)	649-476-00-7	265-173-9	64742-69-4	L
Parafiiniöljyt (maaöljy), katalyyttinen vahat poistettu raskaat; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisestä vahanpoistoprosessista. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C20:stä C50:een, ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on vähintään 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa.	649-477-00-2	265-174-4	64742-70-7	L
Parafiiniöljyt (maaöljy), katalyyttinen vahat poistettu kevyet; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisestä vahanpoistoprosessista. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C15:stä C30:een, ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on alle 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa.)	649-478-00-8	265-176-5	64742-71-8	L
Nafteeniöljyt (maaöljy), monimutkainen vahat poistettu raskas; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu poistamalla suoraketjuiset parafiinihiilivedyt kiintoaineena toisella aineella, kuten urea. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C20:stä C50:een, ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on vähintään 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa. Sisältää suhteellisen harvoja normaaleja parafiineja.)	649-479-00-3	265-179-1	64742-75-2	L
Nafteeniöljyt (maaöljy), monimutkainen vahat poistettu kevyt; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisestä vahanpoistoprosessista. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C15:stä C30:een, ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on alle 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa. Sisältää suhteellisen harvoja normaaleja parafiineja.)	649-480-00-9	265-180-7	64742-76-3	L
Voiteluöljyt (maaöljy), C20-50, vetykäsitelty neutraali öljypohjainen, korkea viskositeetti; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä kevyttä tyhjökaasuöljyä, raskasta tyhjökaasuöljyä ja jäännösöljyä, josta on poistettu asfalteenit liuottimella, vedyllä katalyytin läsnä ollessa kaksivaiheisessa prosessissa, jossa vahanpoisto toteutetaan vaiheiden välillä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C20:sta C50:een, ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on vähintään 112 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa. Sisältää suhteellisen suuren osan tyydyttyneitä hiilivetyjä.)	649-481-00-4	276-736-3	72623-85-9	L
Voiteluöljyt (maaöljy), C15-30, vetykäsitelty neutraali öljypohjainen; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä kevyttä tyhjökaasuöljyä, raskasta tyhjökaasuöljyä ja jäännösöljyä, josta on poistettu asfalteenit liuottimella, vedyllä katalyytin läsnä ollessa kaksivaiheisessa prosessissa, jossa vahanpoisto toteutetaan vaiheiden välillä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C15:stä C30:een, ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on vähintään 15 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa. Sisältää suhteellisen suuren osan tyydyttyneitä hiilivetyjä.)	649-482-00-X	276-737-9	72623-86-0	L
Voiteluöljyt (maaöljy), C20-50, vetykäsitelty neutraali öljypohjainen; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä kevyttä tyhjökaasuöljyä, raskasta tyhjökaasuöljyä ja jäännösöljyä, josta on poistettu asfalteenit liuottimella, vedyllä katalyytin läsnä ollessa kaksivaiheisessa prosessissa, jossa vahanpoisto toteutetaan vaiheiden välillä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C20:stä C50:een, ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on vähintään 32 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa. Sisältää suhteellisen suuren osan tyydyttyneitä hiilivetyjä.)	649-483-00-5	276-738-4	72623-87-1	L
Voiteluöljyt; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu liuotinuutto- ja vahanpoistoprosesseista. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C15:stä C50:een.)	649-484-00-0	278-012-2	74869-22-0	L
Tisleet (maaöljy), monimutkainen vahat poistettu raskas parafiininen; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu poistamalla vahat raskaasta parafiinitisleestä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C20:stä C50:een, ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on yhtä suuri tai suurempi kuin 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa.) Sisältää suhteellisen harvoja normaaleja parafiineja.)	649-485-00-6	292-613-7	90640-91-8	L
Tisleet (maaöljy), monimutkainen vahat poistettu kevyt parafiininen; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu poistamalla vahat kevyestä parafiinitisleestä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C12:sta C30:een, ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on alle 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa.) Sisältää suhteellisen harvoja normaaleja parafiineja.)	649-486-00-1	292-614-2	90640-92-9	L
Tisleet (maaöljy), vahat poistettu liuottimella raskaat parafiiniset, savikäsitellyt; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä raskasta parafiinitislettä, josta on vahat poistettu, neutraalilla tai modifioidulla savella joko kontakti- tai suodatusprosessissa. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C20:stä C50:een.)	649-487-00-7	292-616-3	90640-94-1	L
Hiilivedyt, C20-50, vahat poistettu liuottimella raskas parafiininen, vetykäsitelty; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä raskasta parafiinitislettä, josta on vahat poistettu, vedyllä katalyytin läsnä ollessa. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C20:stä C50:een.)	649-488-00-2	292-617-9	90640-95-2	L
Tisleet (maaöljy), vahat poistettu liuottimella kevyet parafiiniset, savikäsitellyt; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä kevyen parafiinitisleen, josta on vahat poistettu, käsittelystä luonnon- tai modifioidulla savella joko kontakti- tai suodatusprosessissa. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C15:stä C30:een.)	649-489-00-8	292-618-4	90640-96-3	L
Tisleet (maaöljy), vahat poistettu liuottimella kevyet parafiiniset, vetykäsitellyt; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä kevyttä parafiinitislettä, josta on vahat poistettu, vedyllä katalyytin läsnä ollessa. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C15:stä C30:een.)	649-490-00-3	292-620-5	90640-97-4	L
Jäännösöljyt (maaöljy), vetykäsitelty vahat poistettu liuottimella; Perusöljy — täsmentämätön	649-491-00-9	292-656-1	90669-74-2	L
Jäännösöljyt (maaöljy), katalyyttisesti vahat poistettu; Perusöljy — täsmentämätön	649-492-00-4	294-843-3	91770-57-9	L
Tisleet (maaöljy), vahat poistettu raskaat parafiiniset, vetykäsitellyt; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tisleen, josta on vahat poistettu, intensiivisestä käsittelystä hydraamalla katalyytin läsnä ollessa. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C25:stä C39:een, ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on likimäärin 44 10-6 m2.s-1 50 °C:ssa.)	649-493-00-X	295-300-3	91995-39-0	L
Tisleet (maaöljy), vahat poistettu kevyet parafiiniset, vetykäsitellyt; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tisleen, josta on vahat poistettu, intensiivisestä käsittelystä hydraamalla katalyytin läsnä ollessa. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C21:stä C29:een, ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on likimäärin 13 10-6 m2.s-1 50 °C:ssa.)	649-494-00-5	295-301-9	91995-40-3	L
Tisleet (maaöljy), vetykrakatut liuotinjalostetut, vahat poistettu; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos nestemäisiä hiilivetyjä, saatu uudelleenkiteyttämällä vetykrakattuja liuotinjalostettuja maaöljytisleitä, joista on vahat poistettu.)	649-495-00-0	295-306-6	91995-45-8	L
Tisleet (maaöljy), liuotinjalostetut kevyet nafteeniset, vetykäsitellyt; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä maaöljyfraktiota vedyllä katalyytin läsnä ollessa ja poistamalla aromaattiset hiilivedyt liuotinuuttamalla. Koostuu pääasiassa nafteenisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C15:stä C30:een, ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on välillä 13–15 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa.)	649-496-00-6	295-316-0	91995-54-9	L
Voiteluöljyt (maaöljy) C17-35, liuotinuutettu, vahat poistettu, vetykäsitelty; Perusöljy — täsmentämätön	649-497-00-1	295-423-2	92045-42-6	L
Voiteluöljyt (maaöljy), vetykrakattu ei-aromaattinen parafiinit poistettu liuottimella; Perusöljy — täsmentämätön	649-498-00-7	295-424-8	92045-43-7	L
Jäännösöljyt (maaöljy), vetykrakattu happokäsitelty vahat poistettu liuottimella; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu parafiinien liuotinpoistolla happokäsiteltyjen, vetykrakattujen raskaiden parafiinien jäännöksestä, kiehuu likimäärin yli 380 °C:ssa.)	649-499-00-2	295-499-7	92061-86-4	L
Parafiiniöljyt (maaöljy), liuotinjalostettu vahat poistettu raskas; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu rikkiä sisältävästä parafiinisesta raakaöljystä. Koostuu pääasiassa liuotinjalostetusta voiteluöljystä, josta on vahat poistettu ja jonka viskositeetti on 65 10-6 m2.s-1 50 °C:ssa.)	649-500-00-6	295-810-6	92129-09-4	L
Voiteluöljyt (maaöljy), perusöljyt, parafiininen; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jalostamalla raakaöljyä. Koostuu pääasiassa aromaateista, nafteeneista ja parafiineista ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on 23 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa.)	649-501-00-1	297-474-6	93572-43-1	L
Hiilivedyt, vetykrakatut parafiiniset tislausjäännökset, vahat poistettu liuottimella; Perusöljy — täsmentämätön	649-502-00-7	297-857-8	93763-38-3	L
Hiilivedyt, C20-50, jäännösöljyn hydraustyhjötisle; Perusöljy — täsmentämätön	649-503-00-2	300-257-1	93924-61-9	L
Tisleet (maaöljy), liuotinjalostetut vetykäsitellyt raskaat; hydratut; Perusöljy — täsmentämätön	649-504-00-8	305-588-5	94733-08-1	L
Tisleet (maaöljy), liuotinjalostetut vetykrakatut kevyet; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu poistamalla aromaatit liuottimella vetykrakatun maaöljyn jäännöksestä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C18:sta C27:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 370 °C:sta 450 °C:seen.)	649-505-00-3	305-589-0	94733-09-2	L
Voiteluöljyt (maaöljy), C18-40, vahat poistettu liuottimella vetykrakattu tislepohjainen; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu poistamalla parafiinit liuottimella vetykrakatun maaöljyn tislausylijäämästä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C18:sta C40:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 370 °C:stä 550 °C:seen.)	649-506-00-9	305-594-8	94733-15-0	L
Voiteluöljyt (maaöljy), C18-40, vahat poistettu liuottimella hydrattu jalostepohjainen; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu poistamalla parafiinit liuottimella hydratusta jalosteesta, joka on saatu liuotinuuttamalla vetykäsiteltyä maaöljytislettä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C18:sta C40:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 370 °C:stä 550 °C:seen.)	649-507-00-4	305-595-3	94733-16-1	L
Hiilivedyt, C13-30, aromaattirikas, liuotinuutettu nafteeninen tisle; Perusöljy — täsmentämätön	649-508-00-X	305-971-7	95371-04-3	L
Hiilivedyt, C16-32, aromaattirikas, liuotinuutettu nafteeninen tisle; Perusöljy — täsmentämätön	649-509-00-5	305-972-2	95371-05-4	L
Hiilivedyt, C37-68, vahat poistettu asfalteenit poistettu vedyllä käsitellyt tyhjötislauksen jäännökset; Perusöljy — täsmentämätön	649-510-00-0	305-974-3	95371-07-6	L
Hiilivedyt, C37-65, vedyllä käsitellyt asfalteenit poistettu tyhjötislauksen jäännökset; Perusöljy — täsmentämätön	649-511-00-6	305-975-9	95371-08-7	L
Tisleet (maaöljy), vetykrakatut liuotinjalostetut kevyet; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu liuotinkäsittelyllä vetykrakattujen maaöljytisleiden tisleestä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C18:sta C27:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 370 °C:sta 450 °C:seen.)	649-512-00-1	307-010-7	97488-73-8	L
Tisleet (maaöljy), liuotinjalostetut hydratut raskaat; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä hydrattua maaöljytislettä liuottimella. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C19:stä C40:een, ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 390 °C:sta 550 °C:seen.)	649-513-00-7	307-011-2	97488-74-9	L
Voiteluöljyt (maaöljy) C18-27, vetykrakattu vahat poistettu liuottimella; Perusöljy — täsmentämätön	649-514-00-2	307-034-8	97488-95-4	L
Hiilivedyt, C17-30, vetykäsitelty asfalteenit poistettu liuottimella atmosfäärinen tislausjäännös, tislauksen kevyet osat; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu ensimmäisinä juoksutuksina sivuvirtojen tislauksesta lyhyestä jäännöksestä, josta on asfalteenit poistettu liuottimella ja jota on käsitelty vedyllä katalyytin läsnä ollessa, sivuvirtojen tislauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C17:stä C30:een, ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 300 °C:sta 400 °C:seen. Tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on 4 10-6 m2.s-1 likimäärin 100 °C:ssa.)	649-515-00-8	307-661-7	97675-87-1	L
Hiilivedyt, C17-40, vetykäsitelty asfalteenit poistettu liuottimella tislausjäännös, tyhjötislauksen kevyet osat; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu ensimmäisinä juoksutuksina lyhyen jäännöksen, josta on asfalteenit poistettu liuottimella ja jonka viskositeetti on 8 10-6 m2.s-1 likimäärin 100 °C:ssa. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C17:stä C40:een, ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 300 °C:sta 500 °C:seen.)	649-516-00-3	307-755-8	97722-06-0	L
Hiilivedyt, C13-27, liuotinuutettu kevyt nafteeninen; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu uuttamalla aromaatteja kevyestä nafteenitisleestä, jonka viskositeetti on 9,5 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C13:sta C27:ään, ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 240 °C:stä 400 °C:seen.)	649-517-00-9	307-758-4	97722-09-3	L
Hiilivedyt, C14-29, liuotinuutettu kevyt nafteeninen; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu uuttamalla aromaatteja kevyestä nafteenitisleestä, jonka viskositeetti on 16 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C14:stä C29:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 250 °C:sta 425 °C:seen.)	649-518-00-4	307-760-5	97722-10-6	L
Hiilivedyt, C27-42, aromaatit poistettu; Perusöljy — täsmentämätön	649-519-00-X	308-131-8	97862-81-2	L
Hiilivedyt, C17-30, vedyllä käsitellyt tisleet, kevyet tisleet; Perusöljy — täsmentämätön	649-520-00-5	308-132-3	97862-82-3	L
Hiilivedyt, C27-45, nafteeninen tyhjötisle; Perusöljy — täsmentämätön	649-521-00-0	308-133-9	97862-83-4	L
Hiilivedyt, C27-45, aromaatit poistettu; Perusöljy — täsmentämätön	649-522-00-6	308-287-7	97926-68-6	L
Hiilivedyt, C20-58, vetykäsitelty; Perusöljy — täsmentämätön	649-523-00-1	308-289-8	97926-70-0	L
Hiilivedyt, C27-42, nafteeninen; Perusöljy — täsmentämätön	649-524-00-7	308-290-3	97926-71-1	L
Jäännösöljyt (maaöljy), hiilikäsitellyt vahat poistettu liuottimella; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä maaöljyn jäännösöljyjä, joista on vahat poistettu liuottimella, aktivoidulla puuhiilellä polaaristen jäämien ja epäpuhtauksien poistamiseksi.)	649-525-00-2	309-710-8	100684-37-5	L
Jäännösöljyt (maaöljy), savikäsitellyt vahat poistettu liuottimella; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä maaöljyn jäännösöljyjä, joista on vahat poistettu liuottimella, valkaisusavella polaaristen jäämien ja epäpuhtauksien poistamiseksi.)	649-526-00-8	309-711-3	100684-38-6	L
Voiteluöljyt (maaöljy), C25, liuotinuutettu, asfalteenit poistettu, vahat poistettu, hydrattu; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu liuotinuuttamalla ja hydraamalla tyhjötislausjäännöksiä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa suurempi kuin C25, ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on luokkaa 32 10-6 m2.s-1:sta 37 10-6 m2.s-1:een 100 °C:ssa.)	649-527-00-3	309-874-0	101316-69-2	L
Voiteluöljyt (maaöljy), C17-32, liuotinuutettu, vahat poistettu, hydrattu; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu liuotinuuttamalla ja hydraamalla atmosfäärisen tislauksen jäännöksiä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C17:stä C32:een, ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on luokkaa 17 10-6 m2.s-1:sta 23 10-6 m2.s-1:een 40 °C:ssa.)	649-528-00-9	309-875-6	101316-70-5	L
Voiteluöljyt (maaöljy), C20-35, liuotinuutettu, vahat poistettu, hydrattu; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu liuotinuuttamalla ja hydraamalla atmosfäärisen tislauksen jäännöksiä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C20:stä C35:een, ja tuottavat valmiin öljyn, jonka viskositeetti on luokkaa 37 10-6 m2.s-1:sta 44 10-6 m2.s-1:een 40 °C:ssa.)	649-529-00-4	309-876-1	101316-71-6	L
Voiteluöljyt (maaöljy), C24-50, liuotinuutettu, vahat poistettu, hydrattu; Perusöljy — täsmentämätön (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu liuotinuuttamalla ja hydraamalla atmosfäärisen tislauksen jäännöksiä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C24:stä C50:een, ja tuottavat valmiin öljyn, jonka viskositeetti on luokkaa 16 10-6 m2.s-1:sta 75 10-6 m2.s-1:een 40 °C:ssa.)	649-530-00-X	309-877-7	101316-72-7	L
Uutteet (maaöljy), raskas nafteeninen tisleliuotin, aromaattipitoinen; Tislauksen aromaattinen uute (käsitelty) (Aromaattinen konsentraatti, saatu lisäämällä vettä raskaaseen nafteeniseen tislausliuotinuutteeseen ja uuttoliuottimeen.)	649-531-00-5	272-175-3	68783-00-6	L
Uutteet (maaöljy), liuotinjalostettu raskas parafiininen tisleliuotin; Tislauksen aromaattinen uute (käsitelty) (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu uutteena liuotinjalostetun raskaan parafiinitisleen uudelleenuuttamisesta. Koostuu tyydyttyneistä ja aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C20:stä C50:een.)	649-532-00-0	272-180-0	68783-04-0	L
Uutteet (maaöljy), raskaat parafiiniset tisleet, asfalteenit poistettu liuottimella; Tislauksen aromaattinen uute (käsitelty) (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu uutteena raskaan parafiinisen tisleen liuotinuuttamisesta.)	649-533-00-6	272-342-0	68814-89-1	L
Uutteet (maaöljy), raskas nafteeninen tisleliuotin, vetykäsitelty; Tislauksen aromaattinen uute (käsitelty) (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä raskasta nafteenista tislausliuotinuutetta vedyllä katalyytin läsnä ollessa. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C20:sta C50:een, ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on vähintään 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa.)	649-534-00-1	292-631-5	90641-07-9	L
Uutteet (maaöljy), raskas nafteeninen tisleliuotin, vetykäsitelty; Tislauksen aromaattinen uute (käsitelty) (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä raskasta parafiinista tislausliuotinuutetta vedyllä katalyytin läsnä ollessa. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C21:stä C33:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 350 °C:sta 480 °C:seen.)	649-535-00-7	292-632-0	90641-08-0	L
Uutteet (maaöljy), kevyt parafiininen tisleliuotin, vetykäsitelty; Tislauksen aromaattinen uute (käsitelty) (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä kevyttä parafiinista tislausliuotinuutetta vedyllä katalyytin läsnä ollessa. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C17:stä C26:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 280 °C:sta 400 °C:seen.)	649-536-00-2	292-633-6	90641-09-1	L
Uutteet (maaöljy), vetykäsitelty kevyt parafiininen tisleliuotin; Tislauksen aromaattinen uute (käsitelty) (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu uutteena keskiraskaan parafiinisen ylimmän liuotintisleen, jota on käsitelty vedyllä katalyytin läsnä ollessa, liuotinuuttamisesta. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C16:sta C36:een.)	649-537-00-8	295-335-4	91995-73-2	L
Uutteet (maaöljy), kevyt nafteeninen tisleliuotin, rikki poistettu vedyllä; Tislauksen aromaattinen uute (käsitelty) (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä uutetta, joka on saatu liuotinuuttoprosessista, vedyllä katalyytin läsnä ollessa pääasiassa rikkiyhdisteiden poistoon tarkoitetuissa oloissa. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C15:stä C30:een. Tämä virta sisältää todennäköisesti 5 painoprosenttia tai enemmän 4–6-jäsenisiä kondensoituneita aromaattisia rengashiilivetyjä.)	649-538-00-3	295-338-0	91995-75-4	L
Uutteet (maaöljy), kevyt parafiininen tisleliuotin, happokäsitelty; Tislauksen aromaattinen uute (käsitelty) (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislauksen fraktiona liuotinuuttamisesta saadusta uutteesta, joka on peräisin kevyistä parafiinisista ylimmistä maaöljytisleistä, jotka on alistettu rikkihappojalostukselle, liuotinuuttamisesta. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C16:sta C32:een.)	649-539-00-9	295-339-6	91995-76-5	L
Uutteet (maaöljy), kevyt parafiininen tisleliuotin, rikki poistettu vedyllä; Tislauksen aromaattinen uute (käsitelty) (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu liuotinuuttamalla kevyttä parafiinista tislettä ja käsittelemällä vedyllä orgaanisen rikin muuttamiseksi rikkivedyksi, joka eliminoidaan. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C15:stä C40:een, ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on suurempi kuin 10-5 m2.s-1 40 °C:ssa.)	649-540-00-4	295-340-1	91995-77-6	L
Uutteet (maaöljy), kevyt tyhjökaasuöljyliuotin, vetykäsitelty; Tislauksen aromaattinen uute (käsitelty) (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu liuotinuuttamalla kevyitä tyhjömaaöljykaasuöljyjä ja käsitelty vedyllä katalyytin läsnä ollessa. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C13:sta C30:een.)	649-541-00-X	295-342-2	91995-79-8	L
Uutteet (maaöljy), raskas parafiininen tisleliuotin, savikäsitelty; Tislauksen aromaattinen uute (käsitelty) (Monimutkainen seos hiilivetyjä, tulosta maaöljyfraktion käsittelystä luonnon- tai modifioidulla savella joko kontakti- tai suodatusprosessissa polaaristen jäämien ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C20:stä C50:een. Tämä virta sisältää todennäköisesti 5 painoprosenttia tai enemmän 4–6-jäsenisrenkaisia aromaattisia hiilivetyjä.)	649-542-00-5	296-437-1	92704-08-0	L
Uutteet (maaöljy), raskas nafteeninen tisleliuotin, rikki poistettu vedyllä; Tislauksen aromaattinen uute (käsitelty) (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu maaöljyvarastosta käsittelemällä vedyllä orgaanisen rikin muuttamiseksi rikkivedyksi, joka poistetaan. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C15:stä C50:een, ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on suurempi kuin 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa.)	649-543-00-0	297-827-4	93763-10-1	L
Uutteet (maaöljy), vahat poistettu liuottimella raskas parafiininen tisleliuotin, rikki poistettu vedyllä; Tislauksen aromaattinen uute (käsitelty) (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu maaöljyvarastosta, josta on vahat poistettu liuottimella, käsittelemällä vedyllä orgaanisen rikin muuttamiseksi rikkivedyksi, joka poistetaan. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C15:stä C50:een, ja tuottaa valmiin öljyn, jonka viskositeetti on suurempi kuin 19 10-6 m2.s-1 40 °C:ssa.)	649-544-00-6	297-829-5	93763-11-2	L
Uutteet (maaöljy), kevyt parafiininen tisleliuotin, hiilikäsitelty; Tislauksen aromaattinen uute (käsitelty) (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu fraktiona uutteen tislauksesta, joka on kerätty liuotinuuttamalla kevyitä parafiinisia ylimpiä maaöljytisleitä, joita on käsitelty puuhiilellä polaaristen jäämien ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C16:sta C32:een.)	649-545-00-1	309-672-2	100684-02-4	L
Uutteet (maaöljy), kevyt parafiininen tisleliuotin, savikäsitelty; Tislauksen aromaattinen uute (käsitelty) (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu fraktiona uutteen tislauksesta, joka on kerätty liuotinuuttamalla kevyitä parafiinisia ylimpiä maaöljytisleitä, joita on käsitelty valkaisusavella polaaristen jäämien ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C16:sta C32:een.)	649-546-00-7	309-673-8	100684-03-5	L
Uutteet (maaöljy), kevyt tyhjö, kaasuöljyliuotin, hiilikäsitelty; Tislauksen aromaattinen uute (käsitelty) (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu liuotinuuttamalla kevyttä tyhjömaaöljykaasuöljyä, jota on käsitelty aktivoidulla puuhiilellä polaaristen jäämien ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C13:sta C30:een.)	649-547-00-2	309-674-3	100684-04-6	L
Uutteet (maaöljy), kevyt tyhjökaasuöljyliuotin, savikäsitelty; Tislauksen aromaattinen uute (käsitelty) (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu liuotinuuttamalla kevyitä tyhjömaaöljykaasuöljyjä, joita on käsitelty valkaisusavella polaaristen jäämien ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C13:sta C30:een.)	649-548-00-8	309-675-9	100684-05-7	L
Parafiiniöljy (maaöljy); Parafiiniöljy (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu öljyfraktiona öljynpoistosta liuottimella tai vahanhikoiluttamisprosessista. Koostuu pääasiassa haarautunutketjuisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C20:stä C50:een.	649-549-00-3	265-171-8	64742-67-2	L
Parafiiniöljy (maaöljy), vetykäsitelty; Parafiiniöljy	649-550-00-9	295-394-6	92045-12-0	L
▼M73
Refraktoriset keraamiset kuidut, kuidut erikoistarkoituksiin, paitsi muualla asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI mainitut; [Keinotekoiset säännöttömästi suuntautuneet lasimaiset (silikaatti)kuidut, joiden alkalioksidi- ja maa-alkalioksidipitoisuus (Na2O + K2O + CaO + MgO + BaO) on enintään 18 painoprosenttia]	650-017-00-8	—	—	A, R
▼C1

Lisäys 3

Nimike 29 – Sukusolujen perimää vaurioittavat aineet, kategoria 1A

Lisäys 4

Nimike 29 – Sukusolujen perimää vaurioittavat aineet, kategoria 1B

Aine	Indeksinumero	EY-numero	CAS-numero	Huomautukset
▼M14
O-isobutyyli-N-etoksikarbonyylitiokarbamaatti	006-094-00-X	434-350-4	103122-66-3
O-heksyyli-N-etoksikarbonyylitiokarbamaatti	006-102-00-1	432-750-3	—
▼C1
Heksametyylifosforitriamidi	015-106-00-2	211-653-8	680-31-9
▼M14
Seuraavien seos: dimetyyli-(2-(hydroksimetyylikarbamoyyli)etyyli)fosfonaatti; Dietyyli-(2-(hydroksimetyylikarbamoyyli)etyyli)fosfonaatti; Metyylietyyli-(2-(hydroksimetyylikarbamoyyli)etyyli)fosfonaatti	015-196-00-3	435-960-3	—
▼M82
dimetyylipropyylifosfonaatti	015-208-00–7	242-555-3	18755-43-6
▼C1
Dietyylisulfaatti	016-027-00-6	200-589-6	64-67-5
Kromi (VI) trioksidi	024-001-00-0	215-607-8	1333-82-0	►M21 — ◄
Kaliumdikromaatti	024-002-00-6	231-906-6	7778-50-9	►M21 — ◄
Ammoniumdikromaatti	024-003-00-1	232-143-1	7789-09-5	►M21 — ◄
▼M14
Natriumdikromaatti	024-004-00-7	234-190-3	10588-01-9
▼M14 —————
▼C1
Kromyylidikloridi; kromioksikloridi	024-005-00-2	239-056-8	14977-61-8
Kaliumkromaatti	024-006-00-8	232-140-5	7789-00-6
Natriumdikromaatti	024-018-00-3	231-889-5	7775-11-3	►M21 — ◄
Kadmiumfluoridi	048-006-00-2	232-222-0	7790-79-6	►M21 — ◄
Kadmiumkloridi	048-008-00-3	233-296-7	10108-64-2	►M21 — ◄
Kadmiumsulfaatti	048-009-00-9	233-331-6	10124-36-4	►M21 — ◄
▼M49
Kadmiumkarbonaatti	048-012-00-5	208-168-9	513-78-0
Kadmiumhydroksidi; kadmiumdihydroksidi	048-013-00-0	244-168-5	21041-95-2
Kadmiumnitraatti; kadmiumdinitraatti	048-014-00-6	233-710-6	10325-94-7
▼C1
Butaani [joka sisältää ≥ 0,1 % butadieenia(203-450-8)] [1]	601-004-01-8	203-448-7 [1]	106-97-8 [1]	C ►M21 — ◄
Isobutaani [joka sisältää ≥ 0,1 % butadieenia (203-450-8)] [2]	601-004-01-8	20-857-2 [2]	75-28-5 [2]	C ►M21 — ◄
1,3-Butadieeni; Buta-1,3-dieeni	601-013-00-X	203-450-8	106-99-0	D
Bentseeni	601-020-00-8	200-753-7	71-43-2	►M21 — ◄
Bentso[a]pyreeni; Bentso(d,e,f)kryseeni	601-032-00-3	200-028-5	50-32-8
1,2-Dibromi-3-klooripropaani	602-021-00-6	202-479-3	96-12-8
Etyleenioksidi; oksiraani	603-023-00-X	200-849-9	75-21-8
Propyleenioksidi; 1,2-Epoksipropaani; Metyylioksiraani	603-055-00-4	200-879-2	75-56-9	►M21 — ◄
2,2'-Bioksiraani; 1,2:3,4-diepoksibutaani	603-060-00-1	215-979-1	1464-53-5
▼M69
2,2-Bis(bromimetyyli)propaani-1,3-dioli	603-240-00-X	221-967-7	3296-90-0
▼M14
2-Kloori-6-fluorifenoli	604-082-00-4	433-890-8	2040-90-6
▼C1
Metyyliakryyliamidimetoksiasetaatti, joka sisältää ≥ 0,1 % akryyliamidia)	607-190-00-X	401-890-7	77402-03-0
Metyyliakryyliamidi-glykolaatti, joka sisältää ≥0,1 % akryyliamidia)	607-210-00-7	403-230-3	77402-05-2
▼M45
3,7-Dimetyyliokta-2,6-dieeninitriili	608-067-00-3	225-918-0	5146-66-7
▼C1
2-nitrotolueeni	609-065-00-5	201-853-3	88-72-2	►M21 — ◄
4,4'-oksidianiliini [1] ja sen suolat p-aminofenyylieetteri [1]	612-199-00-7	202-977-0 [1]	101-80-4 [1]	►M21 — ◄
▼M14
(2-Kloorietyyli)(3-hydroksipropyyli)ammoniumkloridi	612-246-00-1	429-740-6	40722-80-3
▼C1
Etyleeni-imiini; atsiridiini	613-001-00-1	205-793-9	151-56-4
Karbendatsiimi (ISO) metyylibentsimidatsoli-2-yylikarbamaatti	613-048-00-8	234-232-0	10605-21-7
Benomyyli (ISO) metyyli-1-(butyylikarbamoyyli)bentsimidatsoli-2-yylikarbamaatti	613-049-00-3	241-775-7	17804-35-2
▼M14
Kloramfenikoli	614-005-00-6	200-598-5	64-86-8
▼C1
1,3,5,-Tris(oksiranyylimetyyli)-1,3,5-triatsiini-2,4,6(1H,3H,5H)-trioni; TGIC	615-021-00-6	219-514-3	2451-62-9
Akryyliamidi	616-003-00-0	201-173-7	79-06-1
1,3,5-Tris[(2S ja 2R)-2,3-epoksipropyyli]-1,3,5-triatsiini-2,4,6-(1H,3H,5H)trioni	616-091-00-0	423-400-0	59653-74-6	►M21 — ◄
▼M14
N-[6,9-dihydro-9-[[2-hydroksi-1-(hydroksimetyyli)etoksi]metyy-li]-6-okso-1H-purin-2-yyli]asetamidi	616-148-00-X	424-550-1	84245-12-5
▼M69
N-(hydroksimetyyli)akryyliamidi; metyloliakryyliamidi; [NMA]	616-230-00-5	213-103-2	924-42-5
▼M14
Tervapikiöljyt, ruskohiili; Kevytöljy; [Ruskohiilitervatisle, joka kiehuu noin välillä 80 °C–250 °C (176 °F–482 °F). Koostuu pääsiassa alifaattisista ja aromaattisista hiilivedyistä ja monoemäksisistä fenoleista.]	648-002-00-6	302-674-4	94114-40-6	J
Bentsoliesijuoksutukset, (kivihiili); Kevytöljytisle, matalalla kiehuva; [Koksiuunikevytöljytisle, joka tislautuu alle 100 °C:n (212 °F:n) lämpötilassa. Pääasiallinen koostumus: C4- C6-alifaattiset hiilivedyt.]	648-003-00-1	266-023-5	65996-88-5	J
Tisleet (kivihiiliterva), bentsolifraktio, BTX-rikas; Kevytöljytisle, matalalla kiehuva; [Jäännös raakabentseenin tislaamisesta ensimmäisten bentseenijakeiden poistamiseksi. Koostuu pääasiassa bentseenistä, tolueenista ja ksyleeneistä, jotka kiehuvat noin välillä 75 °C–200 °C (167 °F–392 °F).]	648-004-00-7	309-984-9	101896-26-8	J
Aromaattiset hiilivedyt, C6–10, runsaasti C8:aa; Kevytöljytisle, matalalla kiehuva	648-005-00-2	292-697-5	90989-41-6	J
Liuotinbensiini (kivihiili), kevyt; Kevytöljytisle, matalalla kiehuva	648-006-00-8	287-498-5	85536-17-0	J
Liuotinbensiini (kivihiili), ksyleeni-styreenijae; Kevytöljytisle, keskialueella kiehuva	648-007-00-3	287-502-5	85536-20-5	J
Liuotinbensiini (kivihiili), sis. kumaronia ja styreeniä; Kevytöljytisle, keskialueella kiehuva	648-008-00-9	287-500-4	85536-19-2	J
Teollisuusbensiini (kivihiili), tislausjäännökset; Kevytöljytisle, korkealla kiehuva; [Jäännös talteenotetun teollisuusbensiinin tislauksesta. Koostuu pääasiassa naftaleenista sekä indeenin ja styreenin kondensaatiotuotteista.]	648-009-00-4	292-636-2	90641-12-6	J
Aromaattiset hiilivedyt, C8; Kevytöljytisle, korkealla kiehuva	648-010-00-X	292-694-9	90989-38-1	J
Aromaattiset C8- ja C9-hiilivedyt, hiilivetyhartsin polymeroinnin sivutuote; Kevytöljytisle, korkealla kiehuva; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, jotka saadaan haihdutettaessa polymerisoidusta hiilivetyhartsista liuotin tyhjiössä. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C8–C9. Kiehuu noin välillä 120 °C–215 °C (248 °F–419 °F).]	648-012-00-0	295-281-1	91995-20-9	J
Aromaattiset hiilivedyt, C9-12, bentseenitisle; Kevytöljytisle, korkealla kiehuva	648-013-00-6	295-551-9	92062-36-7	J
Uutejäännökset (kivihiili), alkalinen bentseenifraktio, happouute; Kevytöljyuutejäännökset, matalalla kiehuva; [Uudelleentislattu tisle, jossa ei enää ole tervahappoja ja tervaemäksiä, joka saadaan korkean lämpötilan bitumihiilitervasta, ja joka kiehuu noin välillä 90 °C–160 °C (194 °F–320 °F). Koostuu pääasiassa bentseenistä, tolueenista ja ksyleeneistä.]	648-014-00-1	295-323-9	91995-61-8	J
Uutejäännös (kivihiiliterva), alkalinen bentseenifraktio, happouute; Kevytöljyuutejäännökset, matalalla kiehuva; [Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla uudelleen korkean lämpötilan kivihiilitervan tislettä, jossa ei enää ole tervahappoja ja tervaemäksiä. Koostuu pääasiassa substituoimattomista ja substituoiduista yksirenkaisista aromaattisista hiilivedyistä, jotka kiehuvat noin välillä 85 °C–195 °C (185 °F–383 °F).]	648-015-00-7	309-868-8	101316-63-6	J
Uutejäännökset (kivihiili), hapan bentsolifraktio; Kevytöljyuutejäännökset, matalalla kiehuva; [Happolietesivutuote, joka saadaan käsittelemällä rikkihapolla raakaa korkean lämpötilan kivihiiltä. Koostuu pääasiassa rikkihaposta ja orgaanisista yhdisteistä.]	648-016-00-2	298-725-2	93821-38-6	J
Uutejäännökset (kivihiili), alkalinen kevytöljy, tislauksen ylimeno; Kevytöljyuutejäännökset, matalalla kiehuva; [Ensimmäinen jae, joka saadaan tislattaessa runsaasti aromaattisia hiilivetyjä, kumaronia, naftaleenia ja indeeniä sisältäviä esifraktiointilaitteen pohjia tai pestyä karboliöljyä, ja joka kiehuu pääasiassa alle 145 °C:ssa (293 °F:ssa). Pääasiallinen koostumus: C7 ja C8 alifaattiset ja aromaattiset hiilivedyt.]	648-017-00-8	292-625-2	90641-02-4	J
Uutejäännökset (kivihiili), kevytöljy alkalinen, happouute, indeenifraktio; Kevytöljyuutejäännökset, keskialueella kiehuvat	648-018-00-3	309-867-2	101316-62-5	J
Uutejäännökset (kivihiili), kevytöljy alkalinen, indeeniteollisuusbensiinifraktio; Kevytöljyuutejäännökset, korkealla kiehuvat; [Tisle, joka saadaan tislattaessa runsaasti aromaattisia hiilivetyjä, kumaronia, naftaleenia ja indeeniä sisältäväiä esifraktiointilaitteen pohjia tai pestyä karboliöljyä, ja joka kiehuu noin välillä 155 °C–180 °C (311 °F–356 °F). Koostuu pääasiassa indeenistä, indaanista ja trimetyylibentseeneistä.]	648-019-00-9	292-626-8	90641-03-5	J
Liuotinbensiini (kivihiili); [Tisle, joka saadaan joko korkean lämpötilan kivihiilitervasta, koksiuunikevytöljystä tai kivihiilitervan alkalisesta uutejäännöksestä. Tislautuu noin välillä 130 °C–210 °C (266 °F–410 °F). Koostuu pääasiassa indeenistä ja muista polysyklisistä rengasyhdisteistä, joissa on yksi ainoa aromaattinen rengas. Voi sisältää fenoliyhdisteitä ja aromaattisista typpiemäksiä.]; Kevytöljyuutejäännökset, korkealla kiehuvat	648-020-00-4	266-013-0	65996-79-4	J
Tisleet (kivihiiliterva), kevytöljyt, neutraali fraktio; Kevytöljyuutejäännökset, korkealla kiehuvat; [Tisle korkean lämpötilan kivihiilitervan jakotislauksesta. Koostuu pääasiassa alkyylisubstituoiduista yhden renkaan aromaattisista hiilivedyistä, jotka kiehuvat noin alueella 135 °C–210 °C (275 °F–410 °F). Saattaa sisältää myös tyydyttymättömiä hiilivetyjä, kuten indeeniä ja kumaronia.]	648-021-00-X	309-971-8	101794-90-5	J
Tisleet (kivihiiliterva), kevytöljyt, happouutteet; Kevytöljyuutejäännökset, korkealla kiehuvat; [Tämä öljy on monimutkainen seos, jossa on aromaattisia hiilivetyjä, pääasiassa indeeniä, naftaleenia, kumaronia, fenolia sekä o-, m- ja p-kresolia. Kiehuu välillä 140 °C–215 °C (284 °F–419 °F).]	648-022-00-5	292-609-5	90640-87-2	J
Tisleet (kivihiiliterva), kevytöljyt; Karboliöljy; [Kivihiilitervan tislauksessa saatava monimutkainen hiilivetyseos. Koostuu aromaattisista ja muista hiilivedyistä, fenoliyhdisteistä ja aromaattisista typpiyhdisteistä. Tislautuu noin välillä 150 °C–210 °C (302 °F–410 °F).]	648-023-00-0	283-483-2	84650-03-3	J
Tervapikiöljyt, kivihiili; Karboliöljy; [Korkean lämpötilan kivihiilitervan tisle, joka kiehuu noin välillä 130 °C–250 °C (266 °F–410 °F). Koostuu pääasiassa naftaleenista, alkyylinaftaleenista, fenoliyhdisteistä ja aromaattisista typpiemäksistä.]	648-024-00-6	266-016-7	65996-82-9	J
Uutejäännökset (kivihiili), kevytöljy alkalinen, happouute; Karboliöljyuutejäännös; [Öljy, joka saadaan, kun pestään hapolla emäksellä pestyä karboliöljyä, millä on määrä poistaa pieniä määriä emäksisiä yhdisteitä (tervaemäksiä). Koostuu pääasiassa indeenistä, indaanista ja alkyylibentseeneistä.]	648-026-00-7	292-624-7	90641-01-3	J
Uutejäännökset (kivihiili), tervapikiöljy alkalinen; Karboliöljyuutejäännös; [Jäännös, joka on saatu kivihiilitervaöljystä pesemällä emäksellä, kuten natriumhydroksin vesiliuoksella, sen jälkeen kun raa'an kivihiilitervan hapot on poistettu. Koostuu pääasiassa naftaleeneista ja aromaattisista typpiemäksistä.]	648-027-00-2	266-021-4	65996-87-4	J
Uuteöljyt (kivihiili), kevytöljy; Happouute; [Uutevesiliuos, joka on tulosta emäspestyn karboliöljyn happopesusta. Pääasiallinen koostumus: erilaisten aromaattisten typpiemästen, kuten kuten pyridiini, kinoliini ja niiden alkyylijohdokset, happamat suolat.]	648-028-00-8	292-622-6	90640-99-6	J
Pyridiini, alkyylijohdokset; Raakatervaemäkset; [Monimutkainen yhdistelmä polyalkyloituja pyridiinejä, joita saadaan kivihiilitervan tislauksesta tai korkealla kiehuvina tisleinä (yli 150 °C, 302 °F) kun ammoniakki reagoi asetaldehydin, formaldehydin tai paraformaldehydin kanssa.]	648-029-00-3	269-929-9	68391-11-7	J
Tervaemäkset, kivihiili, pikoliinifraktio; Tisle-emäkset; [Pyridiiniemäkset, jotka kiehuvat noin alueella 125 °C-160 °C (257 °F-320 °F), ja jotka on saatu tislaamalla bitumikivihiilitervojen tislauksessa saadun emäspitoisen tervajakeen neutraloidun happouutteen tislauksessa. Koostuu pääasiassa lutidiineista ja pikoliineista.]	648-030-00-9	295-548-2	92062-33-4	J
Tervaemäkset, kivihiili, lutidiinifraktio; Tisle-emäkset	648-031-00-4	293-766-2	91082-52-9	J
Uuteöljyt (kivihiili), tervaemäs, kollidiinifraktio; Tisle-emäkset; [Uute, joka saadaan uuttamalla hapolla emäksiä, jotka on saatu raakakivihiilitervan aromaattisista öljyistä, sekä neutraloimalla ja tislaamalla emäkset. Koostuu pääasiassa kollidiineista, aniliinista, toluidiineistä, lutidiineistä ja ksylidiineistä.]	648-032-00-X	273-077-3	68937-63-3	J
Tervaemäkset (kivihiili), kollidiinifraktio; Tisle-emäkset; [Tislausjae, joka kiehuu noin välillä 181 °C–186 °C (356 °F–367 °F) ja saadaan raakaemäksistä, jotka on saatu bitumikivihiilitervan tislauksesta saaduista neutraloiduista, hapolla uutetuista emäspitoisista tervajakeista. Koostuu pääasiassa aniliinista ja kollidiineista.]	648-033-00-5	295-543-5	92062-28-7	J
Tervaemäkset, kivihiili, aniliinifraktio; Tisle-emäkset; [Tislausjae, joka kiehuu noin välillä 180 °C–200 °C (356 °F–392 °F) ja saadaan raakaemäksistä, jotka on saatu poistamalla fenolit ja emäkset karboloidusta öljystä, joka on peräisin kivihiilitervan tislauksesta. Koostuu pääasiassa aniliinista ja kollidiineista, lutidiineista ja toluidiineista.]	648-034-00-0	295-541-4	92062-27-6	J
Tervaemäkset kivihiili, toluidiinifraktio; Tisle-emäkset	648-035-00-6	293-767-8	91082-53-0	J
Tisleet (maaöljy), alkeeni-alkyyni-valmistuksen pyrolyysiöljy, sekoitettu korkean lämpötilan kivihiilitervan kanssa, indeenifraktio; Toistotisleet; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, jotka saadaan tislattaessa uudelleen jakeita korkean lämpötilan bitumikivihiilitervan ja jäännösöljyjen tislauksesta, jotka on saatu valmistettaessa pyrolyyttisesti alkeeneja ja alkyynejä raakaöljytuotteista tai maakaasusta. Koostuu pääasiassa indeenistä. Kiehuu noin välillä 160 °C–190 °C (320 °F–374 °F).]	648-036-00-1	295-292-1	91995-31-2	J
Tisleet (kivihiili), kivihiilitervan jäännöspyrolyysiöljyt, naftaleeniöljyt; Toistotisleet; [Toistotisleet korkean lämpötilan bitumikivihiilitervan ja pyrolyysijäännösöljyjen jaetislauksesta, kiehuvat noin välillä 190 °C–270 °C (374 °F–518 °F). Koostuu pääasiassa substituoiduista kaksirenkaisista aromaateista.]	648-037-00-7	295-295-8	91995-35-6	J
Uuteöljyt (kivihiili), kivihiilitervan jäännöspyrolyysiöljyt, naftaleeniöljy, tisle; Toistotisleet; [Toistotisle sellaisen metyleeninaftaleeniöljyn jaetislauksesta, josta on poistettu fenolit ja emäkset ja joka on saatu korkean lämpötilan bitumikivihiilitervasta ja pyrolyysijäännösöljyistä, ja jotka kiehuvat noin välillä 220 °C–230 °C (428 °F–446 °F). Koostuu pääasiassa substituoitumattomista ja substituoiduista kaksirenkaisista aromaattisista hiilivedyistä.]	648-038-00-2	295-329-1	91995-66-3	J
Uuteöljyt (kivihiili), kivihiilitervan jäännöspyrolyysiöljyt, naftaleeniöljyt; Toistotisleet; [Neutraali öljy, joka saadaan poistamalla fenolit ja emäkset öljystä, joka on saatu korkean lämpötilan tervan ja pyrolyysijäännösöljyjen tislauksesta, ja joka kiehuu välillä 225 °C–255 °C (437 °F–491 °F). Koostuu pääasiassa substituoiduista kaksirenkaisista aromaattisista hiilivedyistä.]	648-039-00-8	310-170-0	122070-79-5	J
Uuteöljyt (kivihiili), kivihiilitervan jäännöspyrolyysiöljyt, naftaleeniöljy, tislausjäännökset; Toistotisleet; [Jäännös sellaisen metyylinaftaleeniöljyn tislauksesta, josta on poistettu fenolit ja emäkset (ja joka on peräisin bitumikivihiilitervasta ja pyrolyysijäännösöljyistä), joka kiehuu noin välillä 240 °C–260 °C (464 °F–500 °F). Koostuu pääasiassa substituoiduista kaksirenkaisista aromaattisista ja heterosyklisista hiilivedyistä.]	648-040-00-3	310-171-6	122070-80-8	J
▼M26
Piki, kivihiiliterva, matalalämpötilainen; (Tisle, joka saadaan korkean lämpötilan kivihiilitervan jaetislauksesta. Musta kiintoaine, jonka pehmenemispiste on välillä 30 °C–180 °C (86 °F–356 °F). Koostuu pääasiassa monimutkaisesta kolme- tai useampijäsenisten kondensoituneiden aromaattisten rengashiilivetyjen seoksesta.)	648-055-00–5	266-028-2	65996-93-2
▼M14
Tisleet (kivihiili), koksiuunikevytöljy, naftaleenijae; Naftaleeniöljy; [Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu esifraktioimalla (jatkuvalla tislauksella) koksiuunikevytöljyä. Koostuu pääasiassa naftaleenista, kumaronista ja indeenistä. Kiehuu yli 148 °C:ssa (298 °F:ssa).]	648-084-00-3	285-076-5	85029-51-2	J, M
Tisleet (kivihiiliterva), naftaleeniöljyt; Naftaleeniöljy; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, joka saadaan kivihiilitervan tislauksella. Koostuu pääasiassa aromaattisista ja muista hiilivedyistä, fenoliyhdisteistä ja aromaattisista typpiyhdisteistä. Tislautuu noin välillä 200 °C–250 °C (392 °F–482 °F).]	648-085-00-9	283-484-8	84650-04-4	J, M
Tisleet (kivihiiliterva), naftaleeniöljyt, naftaleenipitoisuus pieni; Naftaleeniöljytoistotisle; [Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu kiteyttämällä naftaleeniöljyä. Koostuu pääasiassa naftaleenista, alkyylinaftaleeneistä ja fenoliyhdisteistä.]	648-086-00-4	284-898-1	84989-09-3	J, M
Tisleet (kivihiiliterva), naftaleeniöljyn kiteytyksen emäliuos; Naftaleeniöljytoistotisle; [Monimutkainen yhdistelmä orgaanisia yhdisteitä, jotka saadaan suodoksena, kun kiteytetään kivihiilitervan naftaleenijaetta. Kiehuu noin välillä 200 °C–230 °C (392 °F–446 °F). Koostuu pääasiassa naftaleenista, tionafteenista ja alkyylinaftaleeneista.]	648-087-00-X	295-310-8	91995-49-2	J, M
Uutejäännökset (kivihiili), naftaleeniöljy, alkalinen; Naftaleeniöljyuutejäännös; [Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu naftaleeniöljyn emäspesusta fenoliyhdisteiden (tervahapot) poistamiseksi. Koostuu naftaleenista ja alkyylinaftaleeneista.]	648-088-00-5	310-166-9	121620-47-1	J, M
Uutejäännökset (kivihiili), naftaleeniöljy, alkalinen, naftaleenipitoisuus pieni; Naftaleeniöljyuutejäännös; [Monimutkainen seos hiilivetyjä, jotka jäävät jäljelle, kun naftaleeni on kiteyttämällä poistettu emäspestystä naftaleeniöljystä. Koostuu pääasiassa naftaleenista ja alkyylinaftaleeneista.]	648-089-00-0	310-167-4	121620-48-2	J, M
Tisleet (kivihiiliterva), naftaleeniöljyt, naftaleenivapaa, alkaliset uutteet; Naftaleeniöljyuutejäännös; [Öljy, joka jää jäljelle, kun fenoliyhdisteet (tervahapot) on emäspesulla poistettu valutetusta naftaleeniöljystä. Koostuu pääasiassa naftaleenista ja alkyylinaftaleeneista.]	648-090-00-6	292-612-1	90640-90-7	J, M
Uutejäännökset (kivihiili), naftaleeniöljy alkalinen, tislaus yläpuolella; Naftaleeniöljyuutejäännös; [Tisle emäspestystä naftaleeniöljystä, joka tislautuu noin välillä 180 °C–220 °C (356 °F–428 °F). Koostuu pääasiassa naftaleenista, alkyylibentseeneistä, indeenistä ja indaanista.]	648-091-00-1	292-627-3	90641-04-6	J, M
Tisleet (kivihiiliterva), naftaleeniöljyt, metyylinaftaleenifraktio; Metyylinaftaleeniöljy; [Tisle korkean lämpötilan kivihiilitervan jakotislauksesta. Koostuu pääasiassa substituoiduista kaksirenkaisista aromaattisista hiilivedyistä ja aromaattisista typpiemäksistä. Kiehuu noin välillä 225 °C–255 °C (437 °F–491 °F). ]	648-092-00-7	309-985-4	101896-27-9	J, M
Tisleet (kivihiiliterva), naftaleeniöljyt, indolimetyylinaftaleenifraktio; Metyylinaftaleeniöljy; [Tisle korkean lämpötilan kivihiilitervan jakotislauksesta. Koostuu pääasiassa indolista ja metyylinaftaleenista. Kiehuu noin välillä 235 °C–255 °C (455 °F–491 °F).]	648-093-00-2	309-972-3	101794-91-6	J, M
Tisleet (kivihiiliterva), naftaleeniöljyt, happouutteet; Metyylinaftaleeniöljyuutejäännös; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, jotka saadaan poistamalla emäkset kivihiilitervan tislauksessa saadusta metyylinaftaleenijakeesta. Kiehuu noin välillä 230 °C–255 °C (446 °F–491 °F). Sisältää pääasiassa 1(2)-metyylinaftaleenia, naftaleenia, dimetyylinaftaleenia ja bifenyyliä.]	648-094-00-8	295-309-2	91995-48-1	J, M
Uutejäännökset (kivihiili), naftaleeniöljy alkalinen, tislausjäännökset; Metyylinaftaleeniöljyuutejäännös; [Jäännös emäspestyn naftaleeniöljyn tislauksesta. Tislautuu noin välillä 220 °C–300 °C (428 °F–572 °F). Koostuu pääasiassa naftaleenista, alkyylinaftaleeneista ja aromaattisista typpiemäksistä.]	648-095-00-3	292-628-9	90641-05-7	J, M
Uuteöljyt (kivihiili), hapan, tervaemäsvapaa; Metyylinaftaleeniöljyuutejäännös; [Uuteöljy, kiehuu noin välillä 220 °C–265 °C (428 °F–509 °F), peräisin kivihiilitervan emäksisestä uutejäännöksestä. Saatu happopesulla, esimerkiksi rikkihapon vesiliuoksella, sen jälkeen kun seos on tislattu tervaemästen poistamiseksi. Koostuu pääasiassa alkyylinaftaleeneista.]	648-096-00-9	284-901-6	84989-12-8	J, M
Tisleet (kivihiiliterva), bentseenifraktio, tislausjäännökset; Pesuöljy; [Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu raakabentsolin (korkean lämpötilan kivihiiliterva) tislauksesta. Voi olla neste, joka tislautuu noin välillä 150 °C– 300 °C (302 °F–572 °F), tai puoliksi kiinteä tai kiintoaine, jonka sulamispiste voi olla enintään 70 °C (158 °F). Koostuu pääasiassa naftaleenista ja alkyylinaftaleeneista.]	648-097-00-4	310-165-3	121620-46-0	J, M
Antraseeniöljy, antraseeniliisteri; Antraseeniöljyfraktio; [Antraseenipitoinen kiinteä aine, joka saadaan, kun antraseeniöljyä kiteytetään ja sentrifugoidaan. Koostuu pääasiassa antraseenista, karbatsolista ja fenantreenista.]	648-103-00-5	292-603-2	90640-81-6	J, M
Antraseeniöljy, antraseenipitoisuus pieni; Antraseeniöljyfraktio; [Öljy, joka jää jäljelle, kun antraseeniöljystä poistetaan kiteyttämällä antraseenipitoinen kiinteä aine (liisteri). Koostuu pääasiassa kaksi-, kolme- ja neljäosaisista aromaattisistat yhdisteistä.]	648-104-00-0	292-604-8	90640-82-7	J, M
Jäännökset (kivihiiliterva), antraseeniöljytisle; Antraseeniöljyfraktio; [Jäännös raa'an antraseenin jaetislauksesta. Kiehuu noin välillä 340 °C–400 °C (644 °F–752 °F). Koostuu pääasiassa kolmi- ja monirenkaisista aromaattisista ja heterosyklisistä hiilivedyistä.]	648-105-00-6	295-505-8	92061-92-2	J, M
Antraseeniöljy, antraseeniliisteri, antraseenifraktio; Antraseeniöljyfraktio; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, jotka on saatu tislaamalla antraseenia, joka on saatu kiteyttämällä antraseeniöljyä korkean lämpötilan bitumikivihiilitervasta. Kiehuu noin välillä 330 °C–350 °C (626 °F–662 °F). Koostuu pääasiassa antraseenista, karbatsolista ja fenantreenista.]	648-106-00-1	295-275-9	91995-15-2	J, M
Antraseeniöljy, antraseeniliisteri, karbatsolifraktio; Antraseeniöljyfraktio; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, jotka on saatu tislaamalla antraseenia, joka on saatu kiteyttämällä antraseeniöljyä korkean lämpötilan bitumikivihiilitervasta. Kiehuu noin välillä 350 °C– 360 °C (662 °F–680 °F). Koostuu pääasiassa antraseenista, karbatsolista ja fenantreenista.]	648-107-00-7	295-276-4	91995-16-3	J, M
Antraseeniöljy, antraseeniliisteri, kevyet tisleet; Antraseeniöljyfraktio; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, jotka on saatu tislaamalla antraseenia, joka on saatu kiteyttämällä antraseeniöljyä korkean lämpötilan bitumikivihiilitervasta. Kiehuu noin välillä 290 °C–340 °C (554 °F–644 °F). Sisältää pääasiassa kolmirenkaisia aromaatteja ja niiden dihydrojohdoksia.]	648-108-00-2	295-278-5	91995-17-4	J, M
Tervapikiöljyt, kivihiili, matalalämpötilainen; Tervapikiöljy, korkealla kiehuva; [Tisle matalan lämpötilan kivihiilitervasta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, fenoliyhdisteistä ja aromaattisista typpiemäksistä. Kiehuu noin välillä 160 °C–340 °C (320 °F–644 °F).]	648-109-00-8	309-889-2	101316-87-4	J, M
Uutejäännökset (kivihiili), matalalämpötilainen kivihiiliterva alkalinen; [Se mitä jää jäljelle matalan lämpötilan kivihiilitervaöljyistä, kun ne pestään emäksellä, esimerkiksi natriumhydroksidin vesiliuoksella, raakakivihiilitervahappojen poistamiseksi. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä ja aromaattisista typpiemäksistä.]	648-110-00-3	310-191-5	122384-78-5	J, M
Fenolit, ammoniakkiliuosuute; Alkaliuute; [Yhdistelmä fenoleita. Uutettu isobutyyliasetaatilla ammoniakkiliuoksesta, joka on tiivistynyt matalassa lämpötilassa (alle 700 °C tai 1 292 °F) kivihiilen hajotustislauksesta muodostuneesta kaasusta. Koostuu pääasiassa monohydro- ja dihydrofenolien seoksesta.]	648-111-00-9	284-881-9	84988-93-2	J, M
Tisleet (kivihiiliterva), kevytöljyt, alkaaliuutteet; Alkaliuute; [Karboliöljyn emäksinen uute, saatu emäspesulla, kuten natriumhydroksidin vesiliuoksella. Koostuu pääasiassa erilaisten fenoliyhdisteiden alkalisuoloista.]	648-112-00-4	292-610-0	90640-88-3	J, M
Uutteet, kivihiilitervaöljy alkalinen; Alkaliuute; [Kivihiilitervaöljyn uute, saatu emäspesulla, kuten natriumhydroksidin vesiliuoksella. Koostuu pääasiassa erilaisten fenoliyhdisteiden alkalisuoloista.]	648-113-00-X	266-017-2	65996-83-0	J, M
Tisleet (kivihiiliterva), naftaleeniöljyt, alkaaliuutteet; Alkaliuute; [Naftaleeniöljyn uute, joka on saatu emäspesulla, kuten natriumhydroksidin vesiliuoksella. Koostuu pääasiassa erilaisten fenoliyhdisteiden alkalisuoloista.]	648-114-00-5	292-611-6	90640-89-4	J, M
Uutejäännökset (kivihiili), tervapikiöljy alkalinen, karbonoitu, kalkittu; Raakafenolit; [Tuote, joka saadaan käsittelemällä kivihiilitervaöljyn emäksistä uutetta CO2:lla ja CaO:lla. Pääasiallinen koostumus: CaCO3, Ca(OH)2, Na2CO3 sekä muut orgaaniset ja epäorgaaniset epäpuhtaudet.]	648-115-00-0	292-629-4	90641-06-8	J, M
Tervahapot, kivihiili, raaka; Raakafenolit; [Reaktiotuote, joka on saatu neutralisoimalla kivihiilitervaöljyn alkaliuutetta happamalla liuoksella, esimerkiksi rikkihapon vesiliuoksella, tai kaasumaisella hiilidioksilla vapaiden happojen saamiseksi. Koostuu pääasiassa tervahapoista, kuten fenoleista, kresoleista ja ksylenoleista.]	648-116-00-6	266-019-3	65996-85-2	J, M
Tervahapot, ruskohiili, raaka; Raakafenolit; [Happamoitettu ruskohiilitervatisleen alkaliuute. Koostuu pääasiassa fenolista ja fenolihomologeista.]	648-117-00-1	309-888-7	101316-86-3	J, M
Tervahapot, ruskohiilikaasutus; Raakafenolit; [Monimutkainen yhdistelmä orgaanisia yhdisteitä, saatu ruskohiilen kaasutuksesta. Koostuu pääasiassa C6-10-hydroksiaromaattisista fenoleista ja niiden homologeista.]	648-118-00-7	295-536-7	92062-22-1	J, M
Tervahapot, tislausjäännökset; Tislefenolit; [Jäännös kivihiilestä saadun raakafenolin tislauksesta. Koostuu pääasiassa fenoleista, joiden hiililuku on välillä C8-C10 ja joiden pehmenemispisteet ovat välillä 60 °C-80 °C (140 °F to 176 °F).]	648-119-00-2	306-251-5	96690-55-0	J, M
Tervahapot, metyylifenolifraktio; Tislefenolit; [Tervahappojen fraktio, joka sisältää runsaasti 3- ja 4-metyylifenolia. Kerätty tislaamalla matalan lämpötilan raakakivihiilitervan tervahappoja.]	648-120-00-8	284-892-9	84989-04-8	J, M
Tervahapot, polyalkyylifenolifraktio; Tislefenolit; [Tervahappojen fraktio, joka on saatu tislaamalla matalan lämpötilan raakakivihiilitervan tervahappoja, jotka kiehuvat noin välillä 225 °C–320 °C (437 °F–608 °F). Koostuu pääasiassa polyalkyylifenoleista.]	648-121-00-3	284-893-4	84989-05-9	J, M
Tervahapot, ksylenolifraktio; Tislefenolit; [Tervahappofraktio, joka sisältää runsaasti 2,4- ja 2,5-dimetyylifenolia, kerätty tislaamalla matalan lämpötilan raakakivihiilitervan tervahappoja.]	648-122-00-9	284-895-5	84989-06-0	J, M
Tervahapot, etyylifenolifraktio; Tislefenolit; [Tervahappojen fraktio, joka sisältää runsaasti 3- ja 4-etyylifenolia, kerätty tislaamalla matalan lämpötilan raakakivihiilitervan tervahappoja.]	648-123-00-4	284-891-3	84989-03-7	J, M
Tervahapot, 3,5-ksylenolifraktio; Tislefenolit; [Tervahappojen fraktio, joka sisältää runsaasti 3,5-dimetyylifenolia, kerätty tislaamalla matalan lämpötilan kivihiilen tervahappoja.]	648-124-00-X	284-896-0	84989-07-1	J, M
Tervahapot, jäännökset, tisleet, ensimmäinen jae; Tislefenolit; [Jäännös kevyen karboliöljyn lämpötilassa 235 °C–355 °C (481 °F–697 °F) tapahtuvasta tislauksesta.]	648-125-00-5	270-713-1	68477-23-6	J, M
Tervahapot, kresoliset, jäännökset; Tislefenolit; [Jäännös raakakivihiilitervan hapoista fenolien, kresolien, ksylenolien ja kaikkien korkeammalla kiehuvien fenolien poistamisen jälkeen. Musta kiintoaine, jonka sulamispiste on noin 80 °C (176 °F). Koostuu pääasiassa polyalkyylifenoleista, hartsikumeista ja epäorgaanisista suoloista.]	648-126-00-0	271-418-0	68555-24-8	J, M
Fenolit, C9–11; Tislefenolit	648-127-00-6	293-435-2	91079-47-9	J, M
Tervahapot, kresoliset; Tislefenolit; [Monimutkainen yhdistelmä orgaanisia yhdisteitä, saatu ruskohiilestä ja kiehuu noin välillä 200 °C–230 °C (392 °F–446 °F). Koostuu pääasiassa fenoleista ja pyridiiniemäksistä.]	648-128-00-1	295-540-9	92062-26-5	J, M
Tervahapot, ruskohiili, C2-alkyylifenolifraktio; Tislefenolit; [Tisle happamoidusta emäspestystä ligniittitervatisleestä, kiehuu noin välillä 200 °C–230 °C (392 °F–446 °F). Koostuu pääasiassa m- ja p-etyylifenolista sekä kresoleista ja ksylenoleista.]	648-129-00-7	302-662-9	94114-29-1	J, M
Uuteöljyt (kivihiili), naftaleeniöljyt; Happouute; [Vesiliuoksessa oleva uute, joka on peräisin emäksellä pestyn naftaleeniöljyn happopesusta. Pääasiallinen koostumus: erilaisten aromaattisten typpiemästen, kuten kuten pyridiini, kinoliini ja niiden alkyylijohdokset, happamat suolat.]	648-130-00-2	292-623-1	90641-00-2	J, M
Tervaemäkset, kinoliinijohdannaiset; Tisle-emäkset	648-131-00-8	271-020-7	68513-87-1	J, M
Tervaemäkset, kivihiili, kinoliinijohdannaisfraktio; Tisle-emäkset	648-132-00-3	274-560-1	70321-67-4	J, M
Tervaemäkset, kivihiili, tislausjäännökset; Tisle-emäkset; [Tislausjäännös, joka jää jäljelle kivihiilitervoja tislaamalla saatujen neutralisoitujen, happouutettujen emäksiä sisältävien tervafraktioiden tislauksen jälkeen. Sisältää pääasiassa aniliinia, kollidiineja, kinoliinia ja kinoliinijohdoksia ja toluidiineja.]	648-133-00-9	295-544-0	92062-29-8	J, M
Hiilivetyöljyt, arom., sekoitettu polyetyleenin ja polypropyleenin kanssa, pyrolysoitu, kevytöljyfraktio; Lämpökäsittelytuotteet; [Öljy, joka on saatu polyetyleenin/polypropyleenin lämpökäsittelystä kivihiilitervapien tai aromaattisten öljyjen kanssa. Koostuu pääasiassa bentseenistä ja sen homologeista, jotka kiehuvat noin välillä 70 °C–120 °C (158 °F–248 °F).]	648-134-00-4	309-745-9	100801-63-6	J, M
Hiilivetyöljyt, arom., sekoitettu polyetyleenin kanssa, pyrolysoitu, kevytöljyfraktio; Lämpökäsittelytuotteet; [Öljy, joka on saatu polyetyleenin lämpökäsittelystä kivihiilitervapien tai aromaattisten öljyjen kanssa. Koostuu pääasiassa bentseenistä ja sen homologeista, jotka kiehuvat välillä 70 °C–120 °C (158 °F–248 °F).]	648-135-00-X	309-748-5	100801-65-8	J, M
Hiilivetyöljyt, arom., sekoitettu polystyreenin kanssa, pyrolysoitu, kevytöljyfraktio; Lämpökäsittelytuotteet; [Öljy, joka on saatu polystyreenin lämpökäsittelystä kivihiilitervapien tai aromaattisten öljyjen kanssa. Koostuu pääasiassa bentseenistä ja sen homologeista, jotka kiehuvat noin välillä 70 °C–210 °C (158 °F–410 °F).]	648-136-00-5	309-749-0	100801-66-9	J, M
Uutejäännökset (kivihiili), tervapikiöljy alkalinen, naftaleenin tislausjäännökset; Naftaleeniöljyuutejäännös; [Jäännös, joka on saatu kemiallisesta öljystä uuttamalla naftaleenin tislauksen jälkeen. Koostuu pääasiassa 2-4-jäsenisistä aromaattisista hiilivedyistä, joiden renkaat ovat kondensoituneet, ja aromaattisista typpiemäksistä.]	648-137-00-0	277-567-8	73665-18-6	J, M
Tervahapot, kresoliset, natriumsuolat, kaustiset liuokset; Alkaliuute	648-139-00-1	272-361-4	68815-21-4	J, M
Uuteöljyt (kivihiili), tervaemäkset; Happouute; [Uute kivihiilitervaöljyn alkaliuutejäännöksestä, saatu happopesusta (kuten rikkihapon vesiliuoksesta) sen jälkeen, kun seos on tislattu naftaleenin poistamiseksi. Koostuu pääasiassa useiden aromaattisten typpiemästen, mukaan lukien pyridiinin, kinoliinin ja niiden alkyylijohdosten happosuoloista.]	648-140-00-7	266-020-9	65996-86-3	J, M
Tervaemäkset, kivihiili, raaka; Raakatervaemäkset; [Reaktiotuote, joka on saatu neutralisoimalla kivihiilitervaemästen uuteöljy alkalisella liuoksella, kuten natriumhydroksidin vesiliuoksella, emästen vapauttamiseksi. Koostuu pääasiassa orgaanisista emäksistä, kuten akridiini, fenantridiini, pyridiini, kinoliini ja niiden alkyylijohdokset.]	648-141-00-2	266-018-8	65996-84-1	J, M
Kevytöljy (kivihiili), koksiuuni; Raakabentsoli; [Haihtuva orgaaninen neste, uutettu kaasusta, joka on peräisin korkeassa lämpötilassa (yli 700 °C (1 292 °F)) tehdystä kivihiilen hajotustislauksesta. Koostuu pääasiassa bentseenistä, tolueenista ja ksyleeneistä. Saattaa sisältää muita hiilivetyjä.]	648-147-00-5	266-012-5	65996-78-3	J
Tisleet (kivihiili), nestemäiset liuotinuutteet, primääriset; [Nestemäinen tuote, joka muodostuu, kun kivihiiltä nestemäisessä liuottimessa degeroitaessa vapautuneet höyryt tiivistyvät. Kiehuvat noin välillä 30 °C–300 °C (86 °F–572 °F), tiivistymisestä. Koostuu pääasiassa osittain vedytetyistä aromaattisista hiilivedyistä, joiden renkaat ovat kondensoituneet, sekä typpeä, happea ja rikkiä sisältävistä aromaattisista yhdisteistä ja niiden alkyylijohdoksista, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C4–C14.]	648-148-00-0	302-688-0	94114-52-0	J
Tisleet (kivihiili), liuotinuute vetykrakattu; [Tisle, joka saadaan vetykrakkaamalla kivihiiliuutetta tai liuosta, joka on saatu nestemäisellä liuottimella tai ylikriittisellä kaasulla tehdystä uutosta. Kiehuu noin välillä 30 °C–300 °C (86 °F–572 °F). Koostuu pääasiassa aromaattisista, hydratuista aromaattisista ja nafteeniyhdisteistä, niiden alkyylijohdoksista ja alkaaneista, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C4–C14. Typpeä, rikkiä ja happea sisältäviä aromaattisia ja vedytettyjä aromaattisia yhdisteitä on myös mukana.]	648-149-00-6	302-689-6	94114-53-1	J
Teollisuusbensiini (kivihiili), liuotinuute, vetykrakattu; [Fraktio tisleestä, joka on saatu nestemäisellä liuottimella tai ylikriittisellä kaasulla tehdystä uutosta. Kiehuu noin välillä 30 °C–180 °C (86 °F–356 °F). Koostuu pääasiassa aromaattisista, vedytetyistä aromaattisista ja nafteeniyhdisteistä, niiden alkyylijohdoksista ja alkaaneista, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C4–C9. Typpeä, rikkiä ja happea sisältäviä aromaattisia ja vedytettyjä aromaattisia yhdisteitä on myös mukana.]	648-150-00-1	302-690-1	94114-54-2	J
Tisleet (kivihiili), liuotinuute, vetykrakatut keskijakeet; [Tisle, saatu sellaisen kivihiiliuutteen tai liuoksen vetykrakkauksesta, joka on tulosta nesteliuotinuuttamis- tai ylikriittisen kaasun uuttamisprosesseista ja joka kiehuu likimäärin välillä 180 °C-300 °C (356 °F-572 °F). Koostuu pääasiassa kaksirenkaisista aromaattisista, vedytetyistä aromaattisista ja nafteeniyhdisteistä, niiden alkyylijohdoksista ja alkaaneista, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C9–C14. Lisäksi mukana on typpeä, rikkiä ja happea sisältäviä yhdisteitä.]	648-152-00-2	302-692-2	94114-56-4	J
Tisleet (kivihiili), liuotinuute, vetykrakattu, vedytetty, keski; [Tisle, joka on saatu kivihiiliuutteen vetykrakatun keskitisleen tai nesteliuottimella tai ylikriittisellä kaasulla tehdystä uutteesta saadun liuoksen vedytyksestä, kiehuu noin välillä 180 °C–280 °C (356 °F–536 °F). Koostuu pääasiassa vedytetyistä kaksirenkaisista hiiliyhdisteistä ja niiden alkyylijohdoksista, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C9–C14.]	648-153-00-8	302-693-8	94114-57-5	J
Kevytöljy (kivihiili), osakoksausprosessi; Tuoreöljy; [Haihtuva orgaaninen neste, kondensoitunut kaasusta, joka on peräisin matalassa lämpötilassa (alle 700 °C (1 292 °F)) tehdystä kivihiilen hajotustislauksesta. Koostuu pääasiassa C6-10 hiilivedyistä.]	648-156-00-4	292-635-7	90641-11-5	J
▼C1
Kaasut (maaöljy), katalyyttisesti krakatun teollisuusbensiinin propaaninpoistoyksikkö yläpuolella, C3-rikas happovapaa; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisesti krakattujen hiilivetyjen jakotislauksesta ja käsitelty happamien epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C2:sta C4:ään, pääasiassa C3.)	649-062-00-6	270-755-0	68477-73-6	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), katalyyttinen krakkausyksikkö; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisen krakkausprosessin tuotteiden tislauksesta. Koostuu pääasiassa alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C6:een.)	649-063-00-1	270-756-6	68477-74-7	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), katalyyttinen krakkausyksikkö, C1-5-rikas; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla katalyyttisen krakkausprosessin tuotteita. Koostuu alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C1:stä C6:een, pääasiassa C1:stä C5:een.)	649-064-00-7	270-757-1	68477-75-8	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), katalyyttisesti polymeroidun teollisuusbensiinin stabilointiyksikkö yläpuolella, C2-4-rikas; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisesti polymeroidun teollisuusbensiinin jakotislausstabiloinnista. Koostuu alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C2:sta C6:een, pääasiassa C2:sta C4:ään.)	649-065-00-2	270-758-7	68477-76-9	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), katalyyttinen reformointiyksikkö, C1-4-rikas; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla katalyyttisen reformointiprosessin tuotteita. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C1:stä C6:een, pääasiassa C1:stä C4:ään.)	649-066-00-8	270-760-8	68477-79-2	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), C3-5-olefiininen parafiininen alkylointisyöte; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos olefiinisia ja parafiinisia hiilivetyjä, joiden hiililuku on välillä C3:sta C5:een ja joita käytetään alkyloinnin syötteenä. Ympäröivät lämpötilat normaalisti ylittävät näiden seosten kriittiset lämpötilat.)	649-067-00-3	270-765-5	68477-83-8	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), C4-rikas; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla katalyyttisen jakotislausprosessin tuotteita. Koostuu alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C3:sta C5:een, pääasiassa C4.)	649-068-00-9	270-767-6	68477-85-0	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), etaaninpoistoyksikkö yläpuolella; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla katalyyttisen krakkausprosessin kaasu- ja bensiinifraktioita. Sisältää pääasiassa etaania ja etyleeniä.)	649-069-00-4	270-768-1	68477-86-1	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), isobutaaninpoistotorni yläpuolella; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu butaanibutyleenivirran atmosfäärisestä tislauksesta. Koostuu alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C3:stä C4:een.)	649-070-00-X	270-769-7	68477-87-2	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), propaaninpoistoyksikkö kuiva, propeenirikas; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotteita katalyyttisen krakkausprosessin kaasu- ja bensiinifraktioista. Koostuu pääasiassa propyleenistä, mukana myös etaania ja propaania.)	649-071-00-5	270-772-3	68477-90-7	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), propaaninpoistoyksikkö yläpuolella; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotteita katalyyttisen krakkausprosessin kaasu- ja bensiinifraktioista. Koostuu alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C2:sta C4:ään.)	649-072-00-0	270-773-9	68477-91-8	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), kaasun talteenottolaitos propaaninpoistoyksikkö yläpuolella; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jakotislaamalla sekalaisia hiilivetyvirtoja. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C1:stä C4:ään, pääasiassa propaanista.)	649-073-00-6	270-777-0	68477-94-1	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), Girbatoliyksikön syöte; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, jota käytetään syötteenä Girbatoliyksikköön rikkivedyn poistamiseksi. Koostuu alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C2:sta C4:ään.)	649-074-00-1	270-778-6	68477-95-2	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), isomeroidun teollisuusbensiinin jakotislauslaite, C4-rikas, vetysulfidivapaa; Maaöljykaasu	649-075-00-7	270-782-8	68477-99-6	►M21 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), katalyyttisesti krakatun kirkastetun öljyn ja lämpökrakatun tyhjöjäännöksen jakotislauksen kokoamissäiliö; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jakotislaamalla katalyyttisesti krakattua kirkastettua öljyä ja lämpökrakattua tyhjöjäännöstä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C6:een.)	649-076-00-2	270-802-5	68478-21-7	►M21 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), katalyyttisesti krakatun teollisuusbensiinin stabilisoinnin absorbointiyksikkö; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisesti krakatun teollisuusbensiinin stabiloinnista. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C6:een.)	649-077-00-8	270-803-0	68478-22-8	►M21 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), katalyyttinen krakkausyksikkö, katalyyttisen reformointiyksikön ja rikin poiston vedyllä yhdistetty jakotislauslaite; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jakotislaamalla tuotteita katalyyttisestä krakkaus-, katalyyttisestä reformointi- ja rikin poisto vedyllä -prosesseista, käsitelty happamien epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-078-00-3	270-804-6	68478-24-0	►M21 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), katalyyttisesti reformoidun teollisuusbensiinin jakotislausstabilointiyksikkö; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisesti reformoidun teollisuusbensiinin jakotislausstabiloinnista. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C4:een.)	649-079-00-9	270-806-7	68478-26-2	►M21 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), alkaanikaasulaitoksen sekoitettu virta, C4-rikas; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu suorajuoksutetun teollisuusbensiinin, tislausjäännöskaasun ja katalyyttisesti reformoidun teollisuusbensiinin stabiloijajäännöskaasun jakotislausstabiloinnista. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C3:sta C6:een, pääasiassa butaanista ja isobutaanista.)	649-080-00-4	270-813-5	68478-32-0	►M21 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), alkaanikaasun talteenottolaitos, C1-2-rikas; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislejäännöskaasun, suorajuoksutetun teollisuusbensiinin, katalyyttisesti reformoidun teollisuusbensiinin stabiloijajäännöskaasun jakotislauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C1:stä C5:een, pääasiassa metaanista ja etaanista.)	649-081-00-X	270-814-0	68478-33-1	►M21 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), tyhjöjäännökset lämpökrakkausyksikkö; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tyhjöjäännösten lämpökrakkauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-082-00-5	270-815-6	68478-34-2	►M21 — ◄ K
Hiilivedyt, C3-4-rikas; maaöljytisle; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu raakaöljyn tislauksesta ja kondensoinnista. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C3:sta C5:een, pääasiassa C3:sta C4:ään.)	649-083-00-0	270-990-9	68512-91-4	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), laajan tislausalueen suoratisleteollisuusbensiinin heksaaninpoistoyksikön poisto; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu laajan tislausalueen suorajuoksutetun teollisuusbensiinin jakotislauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C2:sta C6:een.)	649-084-00-6	271-000-8	68513-15-5	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), vetykrakkauspropaaninpoistoyksikön poisto, hiilivetyrikas; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu vetykrakkausprosessin tuotteiden tislauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C4:ään. Saattaa myös sisältää pieniä määriä vetyä ja rikkivetyä.)	649-085-00-1	271-001-3	685$13-16-6	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), kevyen suoratisleteollisuusbensiinistabilointiyksikön poisto; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu suorajuoksutetun teollisuusbensiinin stabiloinnista. Koostuu tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C2:sta C6:een.)	649-086-00-7	271-002-9	68513-17-7	►M21 — ◄ K
Jäännökset (maaöljy), alkylointijakotislauskolonni, C4-rikas; Maaöljykaasu (Monimutkainen jäännös useiden jalostusoperaatioiden virtojen tislauksesta. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C4:stä C5:een, pääasiassa butaanista ja jotka kiehuvat likimäärin välillä – 11,7 °C:sta 27,8 °C:seen.)	649-087-00-2	271-010-2	68513-66-6	►M21 — ◄ K
Hiilivedyt, C1-4; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu lämpökrakkaus- ja absorbointioperaatioista ja raakaöljyn tislauksesta. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C1:stä C4:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä –164 °C:sta – 0,5 °C:seen.)	649-088-00-8	271-032-2	68514-31-8	►M21 — ◄ K
▼M14
Hiilivedyt, C1–4, rikkiyhdisteet poistettu; Maaöljykaasu; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu makeuttamalla hiilivetykaasut merkaptaanien muuntamiseksi tai happamien epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C1:sta C4:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä – 164 °C:sta – 0,5 °C:een (– 263 °F:sta 31 °F:iin).]	649-089-00-3	271-038-5	68514-36-3	K
▼C1
Hiilivedyt, C1-3; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C3:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä –164 °C:sta –42 °C:seen.)	649-090-00-9	271-259-7	68527-16-2	►M21 — ◄ K
Hiilivedyt, C1-4, butaaninpoistoyksikköfraktio; Maaöljykaasu	649-091-00-4	271-261-8	68527-19-5	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), C1-5, märkä; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu raakaöljyn tislauksesta ja/tai tornikaasuöljyn krakkauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-092-00-X	271-624-0	68602-83-5	►M21 — ◄ K
Hiilivedyt, C2-4; Maaöljykaasu	649-093-00-5	271-734-9	68606-25-7	►M21 — ◄ K
Hiilivedyt, C3; Maaöljykaasu	649-094-00-0	271-735-4	68606-26-8	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), alkylointisyöte; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu kaasuöljyn katalyyttisestä krakkauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C3:stä C4:een.)	649-095-00-6	271-737-5	68606-27-9	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), propaaninpoistoyksikön pohjat jakotislauspoisto; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu propaaninpoistajan pohjien jakotislauksesta. Koostuu pääasiassa butaanista, isobutaanista ja butadieenista.)	649-096-00-1	271-742-2	68606-34-8	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), jalostesekoitus; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos, saatu useista prosesseista. Koostuu vedystä, vetysulfidista ja hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-097-00-7	272-183-7	68783-07-3	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), katalyyttinen krakkaus; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisen krakkausprosessin tuotteiden tislauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C3:stä C5:een.)	649-098-00-2	272-203-4	68783-64-2	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), C2-4; makeutettu; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu alistamalla maaöljytisle makeutusprosessille merkaptaanien muuttamiseksi tai happamien epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä ja tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C2:sta C4:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä –51 °C:sta –34 °C:seen.)	649-099-00-8	272-205-5	68783-65-3	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), raakaöljyn jakotislauspoisto; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu raakaöljyn jakotislauksesta. Koostuu tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:sta C5:ään.)	649-100-00-1	272-871-7	68918-99-0	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), heksaaninpoistoyksikön poisto; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu yhdistettyjen teollisuusbensiinivirtojen jakotislauksesta. Koostuu tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:sta C5:ään.)	649-101-00-7	272-872-2	68919-00-6	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), kevyt suoratislebensiinijakotislausstabilointiyksikön poisto; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu kevyen suorajuoksutetun bensiinin jakotislauksesta. Koostuu tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:sta C5:ään.)	649-102-00-2	272-878-5	68919-05-1	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), teollisuusbensiinin yhdistäjän rikinpoistostrippausyksikön poisto; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu teollisuusbensiinin yhdistäjän rikinpoistoprosessista ja stripattu teollisuusbensiinituotteesta. Koostuu tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:sta C4:een.)	649-103-00-8	272-879-0	68919-06-2	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), suoratisleteollisuusbensiinin katalyyttisen reformoinnin poisto; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisesti reformoimalla suoratisleteollisuusbensiiniä ja jakotislaamalla koko virta. Koostuu metaanista, etaanista ja propaanista.)	649-104-00-3	272-882-7	68919-09-5	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), nesteytetty katalyyttinen krakkausyksikkö jakotislauskolonni yläpuolella; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jakotislaamalla C3-C4-jakotislauskolonnin latausta. Koostuu pääasiassa C3-hiilivedyistä.)	649-105-00-9	272-893-7	68919-20-0	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), suoratislestabilointiyksikön poisto; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jakotislaamalla nestettä ensimmäisestä tornista, jota käytetään raakaöljyn tislaukseen. Koostuu tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:sta C4:een.)	649-106-00-4	272-883-2	68919-10-8	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), katalyyttisesti krakatun teollisuusbensiinin butaaninpoistoyksikkö; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisesti krakatun teollisuusbensiinin jakotislauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C4:ään.)	649-107-00-X	273-169-3	68952-76-1	►M21 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), katalyyttisesti krakattu tisle ja teollisuusbensiinin stabilointiyksikkö; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisesti krakatun teollisuusbensiinin ja tisleen jakotislauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C4:ään.)	649-108-00-5	273-170-9	68952-77-2	►M21 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), lämpökrakattu tisle, kaasuöljy ja teollisuusbensiinin absorbointiyksikkö; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu eristämällä lämpökrakatut tisleet, teollisuusbensiini ja kaasuöljy. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C6:ään.)	649-109-00-0	273-175-6	68952-81-8	►M21 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), lämpökrakattu hiilivetyjakotislausstabilointiyksikkö, maaöljykoksaus; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jakotislausstabiloimalla lämpökrakattuja hiilivetyjä maaöljyn koksausprosessista. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C6:ään.)	649-110-00-6	273-176-1	68952-82-9	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), kevyet höyrykrakatut, butadieenikonsentraatti; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotteita lämpökrakkausprosessista. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa C4.)	649-111-00-1	273-265-5	68955-28-2	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), suoratisleteollisuusbensiinin katalyyttinen reformointiyksikkö stabilointiyksikkö yläpuolella; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisesti reformoimalla suoratisleteollisuusbensiiniä ja jakotislaamalla koko virta. Koostuu tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C2:stä C4:ään.)	649-112-00-7	273-270-2	68955-34-0	►M21 — ◄ K
Hiilivedyt, C4; Maaöljykaasu	649-113-00-2	289-339-5	87741-01-3	►M21 — ◄ K
Alkaanit C1-4-rikas, C3-rikas; Maaöljykaasu	649-114-00-8	292-456-4	90622-55-2	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), höyrykrakkausyksikkö C3-rikas; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla höyrykrakkausprosessin tuotteita. Koostuu pääasiassa propyleenistä, mukana propaania, ja kiehuu likimäärin välillä –70 °C:sta 0 °C:seen.)	649-115-00-3	295-404-9	92045-22-2	►M21 — ◄ K
Hiilivedyt, C4, höyrykrakkausyksikkötisle; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla höyrykrakkausprosessin tuotteita. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on C4, pääasiassa 1-buteenista ja 2-buteenista, sisältää myös butaania ja isobuteenia ja kiehuu likimäärin välillä –12 °C:sta 5 °C:een.)	649-116-00-9	295-405-4	92045-23-3	►M21 — ◄ K
Maaöljykaasut, nesteytetty, makeutettu, C4-fraktio; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu altistamalla nesteytetty maaöljykaasuseos makeutusprosessille merkaptaanien hapettamiseksi tai happamien epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä ja tyydyttymättömistä C4-hiilivedyistä.)	649-117-00-4	295-463-0	92045-80-2	►M21 — ◄ K ►M21 — ◄
▼M14
Hiilivedyt, C4, 1,3-butadieeni ja isobuteenivapaa; Maaöljykaasu	649-118-00-X	306-004-1	95465-89-7	K
▼M14
Jalosteet (maaöljy), höyrykrakattu C4-fraktio kupariammoniumasetaattiuute, C3-5- ja C3-5-tyydyttymätön, butadieenivapaa; Maaöljykaasu	649-119-00-5	307-769-4	97722-19-5	K
▼C1
Kaasut (maaöljy), amiinisysteemin syöte; jalostuskaasu (Syötekaasu amiinisysteemiin vetysulfidin poistamiseksi. Koostuu pääasiassa vedystä. Hiilimonoksidia, hiilidioksidia, rikkivetyä ja alifaattisia hiilivetyjä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een, saattaa myös olla paikalla.)	649-120-00-0	270-746-1	68477-65-6	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), bentseeniyksikön vetyrikinpoistoyksikön poisto; jalostuskaasu (Bentseeniyksikön tuottamat poistokaasut. Koostuu pääasiassa vedystä. Hiilimonoksidia ja hiilivetyjä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C6:een, mukaan lukien bentseeni, saattaa myös olla paikalla.)	649-121-00-6	270-747-7	68477-66-7	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), bentseeniyksikön kierrätys, vetyrikas; jalostuskaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu kierrättämällä bentseeniyksikön kaasuja. Koostuu pääasiassa vedystä, mukana pieniä määriä hiilimonoksidia ja hiilivetyjä, joiden hiililuku on välillä C1:stä C6:een.)	649-122-00-1	270-748-2	68477-67-8	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), sekoiteöljy, vety-typpi-rikas; jalostuskaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu sekoiteöljyn tislauksesta. Koostuu pääasiassa vedystä ja typestä, mukana useita pieniä määriä hiilimonoksidia, hiilidioksidia ja hiilivetyjä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-123-00-7	270-749-8	68477-68-9	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), katalyyttisesti reformoidun teollisuusbensiinin strippaus yksikkö yläpuolella; jalostuskaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisesti reformoidun teollisuusbensiinin stabiloinnista. Koostuu vedystä ja tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C4:ään.)	649-124-00-2	270-759-2	68477-77-0	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), C6-8-katalyyttisen reformointiyksikön kierrätys; jalostuskaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotteita C6-C8 katalyyttisestä reformoinnista ja kierrätetty vedyn säilyttämiseksi. Koostuu pääasiassa vedystä. Saattaa myös sisältää useita pieniä määriä hiilimonoksidia, hiilidioksidia, typpeä ja hiilivetyjä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C1:stä C6:een.)	649-125-00-8	270-761-3	68477-80-5	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), C6-8-katalyyttinen reformointiyksikkö; jalostuskaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotteita C6-8 syötteen katalyyttisestä reformoinnista. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C1:stä C5:een, ja vedystä.)	649-126-00-3	270-762-9	68477-81-6	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), C6-8 katalyyttisen reformointiyksikön kierrätys, vetyrikas; jalostuskaasu	649-127-00-9	270-763-4	68477-82-7	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), C2-palautusvirta; jalostuskaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu erottamalla vety kaasuvirrasta, joka koostuu pääasiassa vedystä, jonka mukana on pieniä määriä typpeä, hiilimonoksidia, metaania, etaania ja etyleeniä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, kuten metaanista, etaanista ja etyleenistä, mukana pieniä määriä vetyä, typpeä ja hiilimonoksidia.)	649-128-00-4	270-766-0	68477-84-9	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), kuiva hapan, kaasunkonsentrointiyksikön poistot; jalostuskaasu (Monimutkainen seos kuivia kaasuja kaasunkonsentrointiyksiköstä. Koostuu vedystä, vetysulfidista ja hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C3:een.)	649-129-00-X	270-774-4	68477-92-9	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), kaasukonsentraatio uudelleenabsorberitisle; jalostuskaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotteita yhdistetyistä kaasuvirroista kaasukonsentraatin uudelleenabsorberissa. Koostuu pääasiassa vedystä, hiilimonoksidista, hiilidioksidista, typestä, vetysulfidista ja hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat välillä C1:stä C3:een.)	649-130-00-5	270-776-5	68477-93-0	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), vetyabsorbointiyksikön poisto; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu absorboimalla vetyä vetyrikkaasta virrasta. Koostuu vedystä, hiilimonoksidista, typestä ja metaanista, mukana pieniä määriä C2-hiilivetyjä.)	649-131-00-0	270-779-1	68477-96-3	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), vetyrikas; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, erotettu kaasuna hiilivetykaasuista jäähdyttämällä. Koostuu pääasiassa vedystä, mukana useita pieniä määriä hiilimonoksidia, typpeä, metaania ja C2-hiilivetyjä.)	649-132-00-6	270-780-7	68477-97-4	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), vetykäsittelijän kierrätyssekoiteöljy, vety- ja typpirikas; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu kierrätetystä vetykäsitellystä sekoiteöljystä. Koostuu pääasiassa vedystä ja typestä, mukana monia pieniä määriä hiilimonoksidia, hiilidioksidia ja hiilivetyjä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-133-00-1	270-781-2	68477-98-5	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), kierrätys, vetyrikas; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu kierrätetyistä reaktorikaasuista. Koostuu pääasiassa vedystä, mukana monia pieniä määriä hiilimonoksidia, hiilidioksidia, typpeä, vetysulfidia ja tyydyttyneitä alifaattisia hiilivetyjä, joiden hiililuku on välillä C1:stä C5:een.)	649-134-00-7	270-783-3	68478-00-2	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), reformointiyksikön korvaus, vetyrikas; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu reformoijista. Koostuu pääasiassa vedystä, mukana monia pieniä määriä hiilimonoksidia ja alifaattisia hiilivetyjä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-135-00-2	270-784-9	68478-01-3	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), reformoiva vetykäsittelijä; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu reformoivasta vetykäsittelyprosessista. Koostuu pääasiassa vedystä, metaanista ja etaanista, mukana monia pieniä määriä vetysulfidia ja alifaattisia hiilivetyjä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C3:sta C5:een.)	649-136-00-8	270-785-4	68478-02-4	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), reformoiva vetykäsittelijä, vety- ja metaanirikas; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu reformoivasta vetykäsittelyprosessista. Koostuu pääasiassa vedystä ja metaanista, mukana monia pieniä määriä hiilimonoksidia, hiilidioksidia, typpeä ja tyydyttyneitä alifaattisia hiilivetyjä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C2:sta C5:een.)	649-137-00-3	270-787-5	68478-03-5	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), reformoivan vetykäsittelijän korvaus, vetyrikas; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu reformoivasta vetykäsittelyprosessista. Koostuu pääasiassa vedystä, mukana monia pieniä määriä hiilimonoksidia ja alifaattisia hiilivetyjä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-138-00-9	270-788-0	68478-04-6	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), lämpökrakkaustisle; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu lämpökrakkausprosessin tuotteiden tislauksesta. Koostuu vedystä, vetysulfidista, hiilimonoksidista, hiilidioksidista ja hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C6:een.)	649-139-00-4	270-789-6	68478-05-7	►M21 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), katalyyttisen krakkausyksikön jakotislausabsorbointiyksikkö; jalostuskaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisen krakkausprosessin tuotteiden uudelleenjakotislauksesta. Koostuu vedystä ja hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C3:een.)	649-140-00-X	270-805-1	68478-25-1	►M21 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), katalyyttisesti reformoidun teollisuusbensiinin separaattori; jalostuskaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisesti reformoimalla suoratisleteollisuusbensiiniä. Koostuu vedystä ja hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C6:een.)	649-141-00-5	270-807-2	68478-27-3	►M21 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), katalyyttisesti reformoidun teollisuusbensiinin stabilointiyksikkö; jalostuskaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisesti reformoidun teollisuusbensiinin stabiloinnista. Koostuu vedystä ja hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C6:een.)	649-142-00-0	270-808-8	68478-28-4	►M21 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), krakatun tisleen vetykäsittelijäseparaattori; jalostuskaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä krakattuja tisleitä vedyllä katalyytin läsnä ollessa. Koostuu vedystä ja tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-143-00-6	270-809-3	68478-29-5	►M21 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), rikki poistettu vedyllä suoratisleteollisuusbensiinin separaattori; jalostuskaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu poistamalla rikki vedyn avulla suorajuoksutetusta teollisuusbensiinistä. Koostuu vedystä ja tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C6:een.)	649-144-00-1	270-810-9	68478-30-8	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), katalyyttisesti reformoitu suoratisleteollisuusbensiinin stabilointiyksikkö yläpuolella; jalostuskaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisesti reformoimalla suoratisleteollisuusbensiiniä ja tämän jälkeen jakotislaamalla koko virta. Koostuu vedystä, metaanista, etaanista ja propaanista.)	649-145-00-7	270-999-8	68513-14-4	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), reformointiyksikön sivuvirran korkeapaineisen erotussäiliön poisto; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu korkeapaineisesti leimahduttamalla reformointireaktorin sivuvirtaa. Koostuu pääasiassa vedystä, mukana monia pieniä määriä metaania, etaania ja propaania.)	649-146-00-2	271-003-4	68513-18-8	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), reformointiyksikön sivuvirran matalapaineisen erotussäiliön poisto; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu matalapaineisesti leimahduttamalla reformointireaktorin sivuvirtaa. Koostuu pääasiassa vedystä, mukana monia pieniä määriä metaania, etaania ja propaania.)	649-147-00-8	271-005-5	68513-19-9	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), öljynjalostuskaasutisleen poisto; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, erotettu tislaamalla kaasuvirtaa, joka sisältää vetyä, hiilimonoksidia, hiilidioksidia ja hiilivetyjä, joiden hiililuku on välillä C1:stä C6:een, tai saatu krakkaamalla etaania ja propaania. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C1:stä C2:een, vedystä, typestä ja hiilimonoksidista.)	649-148-00-3	271-258-1	68527-15-1	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), bentseeniyksikön vetykäsittelijä pentaaninpoistoyksikkö yläpuolella; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu käsittelemällä bentseeniyksikön syötettä vedyllä katalyytin läsnä ollessa, jonka jälkeen poistetaan pentaani. Koostuu pääasiassa vedystä, etaanista ja propaanista, mukana monia pieniä määriä typpeä, hiilimonoksidia, hiilidioksidia ja hiilivetyjä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C1:stä C6:een. Saattaa sisältää pieniä määriä bentseeniä.)	649-149-00-9	271-623-5	68602-82-4	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), sekundäärisen absorbointiyksikön poisto, nesteytetty katalyyttinen krakkausyksikkö yläpuolella jakotislauskolonni; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu jakotislaamalla yläpuolisia katalyyttisen krakkausprosessin tuotteita nesteytetyssä katalyyttisessä krakkaajassa. Koostuu vedystä, typestä ja hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C3:een.)	649-150-00-4	271-625-6	68602-84-6	►M21 — ◄ K
▼M14
Maaöljytuotteet, jalostamokaasut; Jalostamokaasu; [Monimutkainen yhdistelmä, joka koostuu pääasiassa vedystä, mukana pieniä määriä metaania, etaania ja propaania.]	649-151-00-X	271-750-6	68607-11-4	K
▼C1
Kaasut (maaöljy), vetykrakkaava matalapaineinen separaattori; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu vetykrakkausprosessireaktorin sivuvirran neste-höyry-erotuksesta. Koostuu pääasiassa vedystä ja tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C3:een.)	649-152-00-5	272-182-1	68783-06-2	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), jalostus; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu useista maaöljyn jalostusoperaatioista. Koostuu vedystä ja hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C3:een.)	649-153-00-0	272-338-9	68814-67-5	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), bensiinin reformointiyksikön tuotteiden separaattorin poisto; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu nafteenien kemiallisesta reformoinnista aromaateiksi. Koostuu vedystä ja tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C2:sta C4:ään.)	649-154-00-6	272-343-6	68814-90-4	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), vedyllä käsitellyn happaman kerosiinin pentaaninpoistoyksikkö stabilointiyksikön poisto; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu vetykäsitellyn kerosiinin pentaaninpoistostabiloinnista. Koostuu pääasiassa vedystä, metaanista, etaanista ja propaanista, mukana monia pieniä määriä typpeä, rikkivetyä, hiilimonoksidia ja hiilivetyjä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C4:stä C5:een.)	649-155-00-1	272-775-5	68911-58-0	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), vetykäsitellyn happaman kerosiinin erotussäiliö; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu yksikön, joka käsittelee hapanta kerosiinia vedyllä katalyytin läsnä ollessa, leimahdusrummusta. Koostuu pääasiassa vedystä ja metaanista, mukana monia pieniä määriä typpeä, hiilimonoksidia ja hiilivetyjä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C2:sta C5:een.)	649-156-00-7	272-776-0	68911-59-1	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), tisleen yhdistäjän rikinpoistostrippausyksikön poisto; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, stripattu yhdistäjärikinpoistoprosessin nestemäisestä tuotteesta. Koostuu rikkivedystä, metaanista, etaanista ja propaanista.)	649-157-00-2	272-873-8	68919-01-7	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), nesteytetyn katalyyttisen krakkausyksikköjakotislauksen poisto; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu jakotislaamalla nesteytetyn katalyyttisen krakkausprosessin yläpuolista tuotetta. Koostuu vedystä, rikkivedystä, typestä ja hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-158-00-8	272-874-3	68919-02-8	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), nesteytetty katalyyttinen krakkausyksikkö pesee sekundäärisen absorbointiyksikön pois; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu pesemällä yläpuolista kaasua nesteytetystä katalyyttisestä krakkaajasta. Koostuu vedystä, typestä, metaanista, etaanista ja propaanista.)	649-159-00-3	272-875-9	68919-03-9	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), raskaan tisleen vetykäsittelijärikinpoisto-strippausyksikön poisto; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, stripattu raskaan tisleen vetykäsittelyrikinpoistoprosessin nestemäisestä tuotteesta. Koostuu vedystä, rikkivedystä ja tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-160-00-9	272-876-4	68919-04-0	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), bensiinin reformointiyksikköstabilointiyksikön poisto, kevyiden loppujen jakotislaus; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu jakotislaamalla kevyitä loppuja platinareformerin platinareaktoreista. Koostuu vedystä, metaanista, etaanista ja propaanista.)	649-161-00-4	272-880-6	68919-07-3	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), esileimahdustornin poisto, raakatisle; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu ensimmäisestä tornista, jota käytetään raakaöljyn tislauksessa. Koostuu typestä ja tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-162-00-X	272-881-1	68919-08-4	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), tervastrippausyksikön poisto; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu pelkistetyn raakaöljyn jakotislauksesta. Koostuu vedystä ja hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C4:ään.)	649-163-00-5	272-884-8	68919-11-9	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), yhdistäjästrippausyksikön poisto; jalostuskaasu (Seos vetyä ja metaania, saatu yhdistäjäyksikön tuotteiden jakotislauksesta.)	649-164-00-0	272-885-3	68919-12-0	►M21 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), rikki poistettu vedyllä katalyyttisesti teollisuusbensiinin separaattori; jalostuskaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu teollisuusbensiinin rikinpoistosta vedyn avulla. Koostuu vedystä, metaanista, etaanista ja propaanista.)	649-165-00-6	273-173-5	68952-79-4	►M21 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), suoratisleen teollisuusbensiinin vetyrikinpoistoyksikkö; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu suorajuoksutetun teollisuusbensiinin rikinpoistosta vedyn avulla. Koostuu vedystä ja hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-166-00-1	273-174-0	68952-80-7	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), imeytysabsorbointiyksikön poisto, nesteytetyn katalyyttisen krakkausyksikön ja kaasuöljyn rikinpoiston yläpuolinen jakotislaus; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu jakotislaamalla tuotteita nesteytetystä katalyyttisestä krakkaajasta ja kaasuöljyn rikinpoistajasta. Koostuu vedystä ja hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C4:ään.)	649-167-00-7	273-269-7	68955-33-9	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), raakatisle ja katalyyttinen krakkaus; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu raakatislaus- ja katalyyttisestä krakkausprosesseista. Koostuu vedystä, rikkivedystä, typestä, hiilimonoksidista ja parafiinisista ja oleiinisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C6:een.)	649-168-00-2	273-563-5	68989-88-8	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), kaasuöljydietanoliamiinipesurin poisto; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu poistamalla rikki kaasuöljystä dietanoliamiinilla. Koostuu pääasiassa rikkivedystä, vedystä ja alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C1:stä C5:een.)	649-169-00-8	295-397-2	92045-15-3	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), kaasuöljyn vetyrikinpoiston sivuvirta; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu erottamalla nestefaasi hydrausreaktion sivuvirrasta. Koostuu pääasiassa vedystä, rikkivedystä ja alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C3:een.)	649-170-00-3	295-398-8	92045-16-4	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), kaasuöljyn vetyrikinpoiston puhallus; jalostuskaasu (Monimutkainen kaasuseos, saatu reformoijasta ja hydrausreaktorin tyhjennyksistä. Koostuu pääasiassa vedystä ja alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C4:ään.)	649-171-00-9	295-399-3	92045-17-5	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), hydraajan sivuvirran erotussäiliön poisto; jalostuskaasu (Monimutkainen kaasuseos, saatu leimahduttamalla sivuvirrat hydrausreaktion jälkeen. Koostuu pääasiassa vedystä ja alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C6:een.)	649-172-00-4	295-400-7	92045-18-6	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), teollisuusbensiinin höyrykrakkauksen korkeapaineinen jäännös; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu sekoituksena teollisuusbensiinin höyrykrakkausprosessin kondensoitumattomista osista sekä myöhempien tuotteiden valmistelusta saaduista jäännöskaasuista. Koostuu pääasiassa vedystä ja parafiinisista ja olefiinisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C1:stä C5:een, joihin saattaa olla sekoittuneena luonnonkaasua.)	649-173-00-X	295-401-2	92045-19-7	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), jäännöksen viskositeetinvähennyksen poisto; jalostuskaasu (Monimutkainen seos, saatu jäännösten viskositeetinvähennyksestä uunissa. Koostuu pääasiassa rikkivedystä ja parafiinisista ja olefiinisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-174-00-5	295-402-8	92045-20-0	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), C3-4; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotteita raakaöljyn krakkauksesta. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C3:sta C4:ään, pääasiassa propaanista ja propyleenistä, ja kiehuu likimäärin välillä –51 °C:sta –1 °C:seen.)	649-177-00-1	268-629-5	68131-75-9	►M21 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), katalyyttisesti krakattu tisle ja katalyyttisesti krakatun teollisuusbensiinin jakotislausabsorbointiyksikkö; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, joka on saatu tislaamalla tuotteita katalyyttisesti krakatuista tisleistä ja katalyyttisesti krakatusta teollisuusbensiinistä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C1:stä C4:ään.)	649-178-00-7	269-617-2	68307-98-2	►M21 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), katalyyttisesti polymeroidun teollisuusbensiinijakotislauksen stabilointiyksikkö; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä teollisuusbensiinin polymeroinnin tuotteiden jakotislausstabiloinnista. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C1:stä C4:ään.)	649-179-00-2	269-618-8	68307-99-3	►M21 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), katalyyttisesti reformoidun teollisuusbensiinijakotislauksen stabilointiyksikkö, rikkivetyvapaa; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jakotislausstabiloimalla katalyyttisesti reformoitua teollisuusbensiiniä ja josta on poistettu rikkivety amiinikäsittelyllä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C4:ään.)	649-180-00-8	269-619-3	68308-00-9	►M21 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), krakatun tisleen vetykäsittelijästrippausyksikkö; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu käsittelemällä lämpökrakattuja tisleitä vedyllä katalyytin läsnäollessa. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C6:een.)	649-181-00-3	269-620-9	68308-01-0	►M21 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), suoratisleen tisleen vetyrikinpoistoyksikkö, vetysulfidivapaa; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu suorajuoksutettujen tisleiden katalyyttisestä rikinpoistosta vedyn avulla ja josta on poistettu rikkivety amiinikäsittelyllä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C4:ään.)	649-182-00-9	269-630-3	68308-10-1	►M21 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), kaasuöljyn katalyyttinen krakkausabsorbointiyksikkö; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu kaasuöljyn katalyyttisen krakkauksen tuotteiden tislauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-183-00-4	269-623-5	68308-03-2	►M21 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), kaasun talteenottolaitos; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä sekalaisten hiilivetyvirtojen tuotteiden tislauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-184-00-X	269-624-0	68308-04-3	►M21 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), kaasun talteenottolaitoksen etaaninpoistoyksikkö; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä sekalaisten hiilivetyvirtojen tuotteiden tislauksesta. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C4:ään.)	649-185-00-5	269-625-6	68308-05-4	►M21 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), rikki poistettu vedyllä tisleen ja rikki poistettu vedyllä teollisuusbensiinin jakotislauskolonni, happovapaa; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jakotislaamalla teollisuusbensiiniä ja tislattuja hiilivetyvirtoja, käsitelty happamien epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-186-00-0	269-626-1	68308-06-5	►M21 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), rikki poistettu vedyllä tyhjökaasuöljystrippausyksikkö, rikkivetyvapaa; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tyhjökaasuöljyn, josta on poistettu rikki vedyn avulla katalyyttisesti, strippausstabiloinnista, vetysulfidi on poistettu amiinikäsittelyllä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C6:een.)	649-187-00-6	269-627-7	68308-07-6	►M21 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), kevyen suoratisleteollisuusbensiinin stabilointiyksikkö, rikkivetyvapaa; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu kevyen suorajuoksutetun teollisuusbensiinin jakotislausstabiloinnista ja josta on poistettu rikkivety amiinikäsittelyllä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C5:een.)	649-188-00-1	269-629-8	68308-09-8	►M21 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), propaani-propyleenialkylointisyöte valmistelevaan etaaninpoistoyksikköön; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla propaanin reaktiotuotteita propyleenin kanssa. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C4:ään.)	649-189-00-7	269-631-9	68308-11-2	►M21 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), tyhjökaasuöljyn vetyrikinpoistoyksikkö, rikkivetyvapaa; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tyhjökaasuöljyn katalyyttisestä rikinpoistosta vedyn avulla ja josta on poistettu rikkivety amiinikäsittelyllä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C6:een.)	649-190-00-2	269-632-4	68308-12-3	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), katalyyttisesti krakattu yläpuolella; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla katalyyttisen krakkausprosessin tuotteita. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C3:sta C5:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä –48 °C:sta 32 °C:seen.)	649-191-00-8	270-071-2	68409-99-4	►M21 — ◄ K
Alkaanit, C1-2; Maaöljykaasu	649-193-00-9	270-651-5	68475-57-0	►M21 — ◄ K
Alkaanit, C2-3; Maaöljykaasu	649-194-00-4	270-652-0	68475-58-1	►M21 — ◄ K
Alkaanit, C3-4; Maaöljykaasu	649-195-00-X	270-653-6	68475-59-2	►M21 — ◄ K
Alkaanit, C4-5; Maaöljykaasu	649-196-00-5	270-654-1	68475-60-5	►M21 — ◄ K
Polttokaasut; Maaöljykaasu (Seos kevyitä kaasuja. Koostuu pääasiassa vedystä ja/tai matalamolekyylipainoisista hiilivedyistä.)	649-197-00-0	270-667-2	68476-26-6	►M21 — ◄ K
Polttokaasut, raakaöljytisleet; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos kevyitä kaasuja, saatu raakaöljyn tislauksesta ja teollisuusbensiinin katalyyttisestä reformoinnista. Koostuu vedystä ja hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C4:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä –217 °C:sta –12 °C:seen.)	649-198-00-6	270-670-9	68476-29-9	►M21 — ◄ K
Hiilivedyt, C3-4; Maaöljykaasu	649-199-00-1	270-681-9	68476-40-4	►M21 — ◄ K
Hiilivedyt, C4-5; Maaöljykaasu	649-200-00-5	270-682-4	68476-42-6	►M21 — ◄ K
Hiilivedyt, C2-4, C3-rikas; Maaöljykaasu	649-201-00-0	270-689-2	68476-49-3	►M21 — ◄ K
Maaöljykaasut, nesteytetyt; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla raakaöljyä. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C3:sta C7:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä –40 °C:sta 80 °C:seen.)	649-202-00-6	270-704-2	68476-85-7	►M21 — ◄ K ►M21 — ◄
Maaöljykaasut, nesteytetyt, makeutetut; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu alistamalla nesteytetty maaöljykaasuseos makeutusprosessille merkaptaanien muuttamiseksi tai happamien epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C3:sta C7:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä –40 °C:sta 80 °C:seen.)	649-203-00-1	270-705-8	68476-86-8	►M21 — ◄ K ►M21 — ◄
Kaasut (maaöljy), C3-4, isobutaanirikas; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä tyydyttyneiden ja tyydyttymättömien hiilivetyjen, joiden hiililuvut tavallisesti ovat välillä C3:sta C6:een, pääasiassa butaanin ja isobutaanin, tislauksesta. Koostuu tyydyttyneistä ja tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat välillä C3:sta C4:ään, pääasiassa isobutaanista.)	649-204-00-7	270-724-1	68477-33-8	►M21 — ◄ K
Tisleet (maaöljy), C3-6, piperyleenirikas; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä tyydyttyneiden ja tyydyttymättömien alifaattisten hiilivetyjen, joiden hiililuvut tavallisesti ovat välillä C3:sta C6:een, tislauksesta. Koostuu tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C3:sta C6:een, pääasiassa piperyleeneistä.)	649-205-00-2	270-726-2	68477-35-0	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), butaanin jakotislauskolonni yläpuolella; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla butaanivirtaa. Koostuu alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C3:sta C4:ään.)	649-206-00-8	270-750-3	68477-69-0	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), C2-3; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisen jakotislausprosessin tuotteiden tislauksesta. Sisältää pääasiassa etaania, etyleeniä, propaania ja propyleeniä.)	649-207-00-3	270-751-9	68477-70-3	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), katalyyttisesti krakatun kaasuöljyn propaaninpoistoyksikön pohjat, C4-rikas happovapaa; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu jakotislaamalla katalyyttisesti krakatun kaasuöljyn hiilivetyvirtaa ja käsitelty vetysulfidin ja muiden happamien epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C3:sta C5:een, pääasiassa C4.)	649-208-00-9	270-752-4	68477-71-4	►M21 — ◄ K
Kaasut (maaöljy), katalyyttisesti krakatun teollisuusbensiinin butaaninpoistoyksikön pohjat, C3-5-rikas; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu katalyyttisesti krakatun teollisuusbensiinin stabiloinnista. Koostuu alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C3:sta C5:een.)	649-209-00-4	270-754-5	68477-72-5	►M21 — ◄ K
Jäännöskaasu (maaöljy), isomeroidun teollisuusbensiinin jakotislausstabilointiyksikkö; Maaöljykaasu (Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu isomeroidun teollisuusbensiinin jakotislausstabilointituotteista. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1:stä C4:ään.)	649-210-00-X	269-628-2	68308-08-7	►M21 — ◄ K
▼M14
Bensiini, luonnon; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, erotettu luonnonkaasusta esim. jäähdyttämällä tai absorboimalla. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C4:stä C8:aan ja jotka kiehuvat likimäärin välillä – 20 °C:sta 120 °C:een (– 4 °F:sta 248 °F:iin).]	649-261-00-8	232-349-1	8006-61-9	P
Teollisuusbensiini; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini; [Jalostetut, osittain jalostetut tai jalostamattomat luonnonkaasun tislauksen maaöljytuotteet. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C5–C6:een ja jotka kiehuvat noin välillä 100 °C–200 °C (212 °F– 392 °F).]	649-262-00-3	232-443-2	8030-30-6	P
Ligroiini; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu maaöljyn jakotislauksesta. Tämä fraktio kiehuu noin välillä 20 °C–135 °C (58 °F–275 °F).]	649-263-00-9	232-453-7	8032-32-4	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), raskas suoratisle; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu tislaamalla raakaöljyä. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C6:sta C12:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 65 °C:sta 230 °C:een C (149 °F–446 °F).].]	649-264-00-4	265-041-0	64741-41-9	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), laajan tislausalueen suoratisle; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu tislaamalla raakaöljyä. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C4–C11 ja jotka kiehuvat noin välillä – 20 °C–220 °C (– 4 °F–428 °F).]	649-265-00-X	265-042-6	64741-42-0	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kevyt suoratisle; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu tislaamalla raakaöljyä. Koostuu pääasiassa alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C4:stä C10:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä – 20 °C:sta 180 °C:seen C (– 4 °F–356 °F)].	649-266-00-5	265-046-8	64741-46-4	P
Liuotinbensiini (maaöljy), kevyt alifaattinen; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu tislaamalla raakaöljyä tai luonnonbensiiniä. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C5–C10 ja jotka kiehuvat noin välillä 35 °C– 160 °C (95 °F–320 °F).]	649-267-00-0	265-192-2	64742-89-8	P
Tisleet (maaöljy), suoratisleet kevyet; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu raakaöljyn tislauksesta. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C2:sta C7:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä – 88 °C:sta 99 °C:een (– 127 °F–210 °F).]	649-268-00-6	270-077-5	68410-05-9	P
Bensiini, höyryn talteenotto; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, erotettu jäähdyttämällä höyryntalteenottojärjestelmien kaasuista. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C4–C4 ja jotka kiehuvat noin välillä – 20 °C– 196 °C (– 4 °F–384 °F).]	649-269-00-1	271-025-4	68514-15-8	P
Bensiini, suoratisle, keveiden jakeiden käsittely-yksikkö; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu keveiden tisleiden käsittely-yksiköstä tislaamalla raakaöljyä. Kiehuu noin välillä 36,1 °C–193,3 °C (97 °F–380 °F).]	649-270-00-7	271-727-0	68606-11-1	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), rikkiyhdisteitä ei ole poistettu; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu tislaamalla teollisuusbensiinivirtoja useista jalostusprosesseista. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C5:sta C12:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 0 °C:sta 230 °C:een (25 °F–446 °F).]	649-271-00-2	272-186-3	68783-12-0	P
Tisleet (maaöljy), kevyen suoratisleen bensiinin jakotislausstabilointiyksikkö yläpuolella; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu kevyen suoratislatun bensiinin jakotislauksesta. Koostuu tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C3–C6.]	649-272-00-8	272-931-2	68921-08-4	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), raskas suoratisle, sis. aromaatteja; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu käsittelemättömän maaöljyn tislausprosessista. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat välillä C8:sta C12:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 130 °C:sta 210 °C:een (266 °F:sta 410 °F:iin).]	649-273-00-3	309-945-6	101631-20-3	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), laajan tislausalueen alkylaatti; Matalalla kiehuva modifioitu teollisuusbensiini; [Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla isobutaanin reaktiotuotteita mono-olefiinisten hiilivetyjen kanssa, joiden hiililuvut yleensä ovat C3:sta C5:een. Koostuu pääasiassa haaraketjuisista tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C7–C12 ja jotka kiehuvat noin välillä 90 °C–220 °C (194 °F–428 °F).]	649-274-00-9	265-066-7	64741-64-6	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), raskas alkylaatti; Matalalla kiehuva modifioitu teollisuusbensiini; [Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla isobutaanin reaktiotuotteita mono-olefiinisten hiilivetyjen kanssa, joiden hiililuvut yleensä ovat C3:sta C5:een. Koostuu pääasiassa haaraketjuisista tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C9–C12 ja jotka kiehuvat noin välillä 150 °C–220 °C (302 °F–428 °F).]	649-275-00-4	265-067-2	64741-65-7	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kevyt alkylaatti; Matalalla kiehuva modifioitu teollisuusbensiini; [Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla isobutaanin reaktiotuotteita mono-olefiinisten hiilivetyjen kanssa, joiden hiililuvut yleensä ovat C3:sta C5:een. Koostuu pääasiassa haaraketjuisista tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C7:stä C10:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 90 °C:sta 160 °C:een (194 °F–320 °F).]	649-276-00-X	265-068-8	64741-66-8	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), isomerisointi; Matalalla kiehuva modifioitu teollisuusbensiini; [Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu suoraketjuisten parafiinisten C4:stä C6:een hiilivetyjen katalyyttisestä isomerisoinnista. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä, kuten isobutaanista, isopentaanista, 2,2-dimetyylibutaanista, 2-metyylipentaanista ja 3-metyylipentaanista.]	649-277-00-5	265-073-5	64741-70-4	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), liuotinjalostettu kevyt; Matalalla kiehuva modifioitu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu jalosteena liuotinuuttoprosessista. Koostuu pääasiassa alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C5:stä C11:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 35 °C:sta 190 °C:seen (95 °F:sta 374 °F:iin).]	649-278-00-0	265-086-6	64741-84-0	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), liuotinjalostettu raskas; Matalalla kiehuva modifioitu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu jalosteena liuotinuuttoprosessista. Koostuu pääasiassa alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C7:stä C12:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 90 °C:sta 230 °C:seen (194 °F–446 °F).]	649-279-00-6	265-095-5	64741-92-0	P
Jalosteet (maaöljy), katalyyttinen reformointiyksikkö, etyleeniglykoli-vesivastavirtauutteet; Matalalla kiehuva modifioitu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu jalosteena UDEX-uuttoprosessista katalyyttisestä reformointivirrasta. Koostuu tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C6–C9.]	649-280-00-1	270-088-5	68410-71-9	P
Jalosteet (maaöljy), reformointiyksikkö, Lurgiyksikössä erotettu; Matalalla kiehuva modifioitu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu jalosteena Lurgi-erotusyksiköstä. Koostuu pääasiassa ei-aromaattisista hiilivedyistä, mukana pieniä määriä aromaattisia hiilivetyjä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C6–C8.]	649-281-00-7	270-349-3	68425-35-4	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), laajan tislausalueen alkylaatti, butaania sisältävä; Matalalla kiehuva modifioitu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu tislaamalla isobutaanin reaktiotuotteita mono-olefiinisten hiilivetyjen kanssa, joiden hiililuvut ovat yleensä välillä C3–C5. Koostuu pääasiassa haaraketjuisista tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C7–C12, mukana joitain butaaneja, kiehuu noin välillä 35 °C–200 °C (95 °F–428 °F).]	649-282-00-2	271-267-0	68527-27-5	P
Tisleet (maaöljy), teollisuusbensiinin höyrykrakkauksesta saadut johdokset, liuotinjalostetut kevyet vetykäsitellyt; Matalalla kiehuva modifioitu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu jalosteina höyrykrakatusta teollisuusbensiinistä saadun vedyllä käsitellyn kevyen tisleen liuotinuuttoprosessista.]	649-283-00-8	295-315-5	91995-53-8	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), C4–12-butaanialkylaatti, iso-oktaanirikas; Matalalla kiehuva modifioitu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu butaanien alkyloinnista. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C4–C12, iso-oktaanirikas ja kiehuu noin välillä 35 °C–210 °C (95 °F–410 °F).]	649-284-00-3	295-430-0	92045-49-3	P
Hiilivedyt, vedyllä käsitellyt kevyet teollisuusbensiinitisleet, liuotinjalostettu; Matalalla kiehuva modifioitu teollisuusbensiini; [Hiilivetyjen yhdistelmä, saatu vedyllä käsitellyn teollisuusbensiinin tislauksesta, jota seuraa liuotinuutto- ja tislausprosessi. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä, jotka kiehuvat noin välillä 94 °C–99 °C (201 °F–210 °F).]	649-285-00-9	295-436-3	92045-55-1	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), isomerisointi, C6-fraktio; Matalalla kiehuva modifioitu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu tislaamalla katalyyttisesti isomeroitua bensiiniä. Koostuu pääasiassa heksaani-isomeereista, jotka kiehuvat noin välillä 60 °C–66 °C (140 °F–151 °F).]	649-286-00-4	295-440-5	92045-58-4	P
Hiilivedyt, C6-7, teollisuusbensiinikrakkaus, liuotinjalostettu; Matalalla kiehuva modifioitu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu bentseenin sorptiolla katalyyttisesti täysin vedytetystä bentseenirikkaasta hiilivetyjakeesta, joka on saatu tislaamalla esivedytetystä krakatusta teollisuusbensiinistä. Koostuu pääasiassa parafiinisista ja nafteenisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C6–C7 ja jotka kiehuvat noin välillä 70 °C–100 °C (158 °F–212 °F).]	649-287-00-X	295-446-8	92045-64-2	P
Hiilivedyt, runsaasti C6:ta, vedyllä käsitellyt kevyet teollisuusbensiinitisleet, liuotinjalostettu; Matalalla kiehuva modifioitu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu vedyllä käsitellyn teollisuusbensiinin tislauksesta, jota seuraa liuotinuutto. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä ja kiehuu noin välillä 65 °C–70 °C (149 °F–158 °F).]	649-288-00-5	309-871-4	101316-67-0	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), raskas katalyyttisesti krakattu; Matalalla kiehuva katalyyttisesti krakattu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu tislaamalla katalyyttisen krakkausprosessin tuotteita. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C6–C12 ja jotka kiehuvat noin välillä 65 °C–230 °C (148 °F–446 °F). Sisältää suhteellisen suuren määrän tyydyttymättömiä hiilivetyjä.]	649-289-00-0	265-055-7	64741-54-4	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kevyt katalyyttisesti krakattu; Matalalla kiehuva katalyyttisesti krakattu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu tislaamalla katalyyttisen krakkausprosessin tuotteita. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C4–C11:een ja jotka kiehuvat noin välillä – 20 °C–190 °C (– 4 °F–374 °F). Sisältää suhteellisen suuren määrän tyydyttymättömiä hiilivetyjä.]	649-290-00-6	265-056-2	64741-55-5	P
Hiilivedyt, C3-11 katalyyttisen krakkausyksikön tisleet; Matalalla kiehuva katalyyttisesti krakattu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu tislaamalla katalyyttisen krakkausprosessin tuotteita. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C3:sta C11:ään ja jotka kiehuvat noin alle 204 °C:ssa (400 °F).]	649-291-00-1	270-686-6	68476-46-0	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), katalyyttisesti krakattu kevyt tisle; Matalalla kiehuva katalyyttisesti krakattu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu tislaamalla katalyyttisen krakkausprosessin tuotteita. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C1–C5.)	649-292-00-7	272-185-8	68783-09-5	P
Tisleet (maaöljy), teollisuusbensiinistä höyrykrakkausjohdettu, vetykäsitellyt kevyet aromaatit; Matalalla kiehuva katalyyttisesti krakattu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu käsittelemällä kevyttä tislettä höyrykrakatusta teollisuusbensiinistä. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä.]	649-293-00-2	295-311-3	91995-50-5	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), raskas katalyyttisesti krakattu, rikkiyhdisteet poistettu; Matalalla kiehuva katalyyttisesti krakattu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu makeuttamalla katalyyttisesti krakattu maaöljytisle merkaptaanien muuntamiseksi tai happamien epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C6–C12 ja jotka kiehuvat noin välillä 60 °C–200 °C (140 °F–392 °F).]	649-294-00-8	295-431-6	92045-50-6	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kevyt katalyyttisesti krakattu, rikkiyhdisteet poistettu; Matalalla kiehuva katalyyttisesti krakattu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu makeuttamalla teollisuusbensiini katalyyttisestä krakkausprosessista merkaptaanien muuntamiseksi tai happamien epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, jotka kiehuvat noin välillä 35 °C–210 °C (95 °F– 410 °F).]	649-295-00-3	295-441-0	92045-59-5	P
Hiilivedyt, C8–12, katalyyttinen krakkaus, kemiallisesti neutraloitu; Matalalla kiehuva katalyyttisesti krakattu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu tislaamalla katalyyttisestä krakkausprosessista saatua jaetta, joka on pesty emäksellä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat välillä C8:sta C12:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 130 °C:sta 210 °C:een (266 °F:sta 410 °F:iin).]	649-296-00-9	295-794-0	92128-94-4	P
Hiilivedyt, C8-12 katalyyttisen krakkausyksikön tisleet; Matalalla kiehuva katalyyttisesti krakattu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu tislaamalla katalyyttisen krakkausprosessin tuotteita. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C8:sta C12:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 140 °C:sta 210 °C:seen (284 °F:sta 410 °F:iin).]	649-297-00-4	309-974-4	101794-97-2	P
Hiilivedyt, C8–12, katalyyttinen krakkaus, kemiallisesti neutraloidut, makeutetut; Matalalla kiehuva katalyyttisesti krakattu teollisuusbensiini	649-298-00-X	309-987-5	101896-28-0	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kevyt katalyyttisesti reformoitu; Matalalla kiehuva katalyyttisesti reformoitu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu katalyyttisen reformointiprosessin tuotteiden tislauksesta. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C5–C11:een ja jotka kiehuvat noin välillä 35 °C–190 °C (95 °F–374 °F). Sisältää suhteellisen suuren osan aromaattisia ja haaraketjuisia hiilivetyjä. Tämä virta saattaa sisältää 10 tilavuusprosenttia tai enemmän bentseeniä.]	649-299-00-5	265-065-1	64741-63-5	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), raskas katalyyttisesti reformoitu; Matalalla kiehuva katalyyttisesti reformoitu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu katalyyttisen reformointiprosessin tuotteiden tislauksesta. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C7–C12 ja jotka kiehuvat noin välillä 90 °C–230 °C (194 °F–446 °F).]	649-300-00-9	265-070-9	64741-68-0	P
Tisleet (maaöljy), katalyyttisesti reformoitu pentaaninpoistoyksikkö; Matalalla kiehuva katalyyttisesti reformoitu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä katalyyttisen reformointiprosessin tuotteiden tislauksesta. Koostuu pääasiassa alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C3:stä C6:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä – 49 °C:sta 63 °C:seen C (– 57 °F to 145 °F).]	649-301-00-4	270-660-4	68475-79-6	P
Hiilivedyt, C2–6, C6–8, katalyyttinen reformointiyksikkö; Matalalla kiehuva katalyyttisesti reformoitu teollisuusbensiini;	649-302-00-X	270-687-1	68476-47-1	P
Jäännökset (maaöljy), C6–8, katalyyttinen reformointiyksikkö; Matalalla kiehuva katalyyttisesti reformoitu teollisuusbensiini; [Monimutkainen jäännös C6-8-syötteen katalyyttisestä reformoinnista. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C2:sta C6:een.]	649-303-00-5	270-794-3	68478-15-9	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kevyt katalyyttisesti reformoitu, aromaattivapaa; Matalalla kiehuva katalyyttisesti reformoitu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu katalyyttisen reformointiprosessin tuotteiden tislauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C5–C8 ja jotka kiehuvat noin välillä 35 °C–120 °C (95 °F–248 °F). Sisältää suhteellisen suuren osan haaraketjuisia hiilivetyjä, joista on poistettu aromaattiset ainesosat.]	649-304-00-0	270-993-5	68513-03-1	P
Tisleet (maaöljy), katalyyttisesti reformoidun suoraan tislatun teollisuusbensiinin ylimeno; Matalalla kiehuva katalyyttisesti reformoitu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu suoratisleteollisuusbensiinin katalyyttisestä reformoinnista, jota seuraa koko sivuvirran jakotislaus. Koostuu tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C2–C6.]	649-305-00-6	271-008-1	68513-63-3	P
Maaöljytuotteet, vetyviimeistys-käsittely-yksikkö reformaatit; Matalalla kiehuva katalyyttisesti reformoitu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu vetyviimeistyskäsittely-yksikköprosessissa, kiehuu noin välillä 27 °C–210 °C (80 °F–410 °F).]	649-306-00-1	271-058-4	68514-79-4	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), laaja tislausalue, reformoitu; Matalalla kiehuva katalyyttisesti reformoitu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotteita katalyyttisestä reformointiprosessista. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C5:sta C12:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 35 °C:sta 230 °C:een (95 °F–446 °F).]	649-307-00-7	272-895-8	68919-37-9	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), katalyyttisesti reformoitu; Matalalla kiehuva katalyyttisesti reformoitu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu tislaamalla katalyyttisen reformointiprosessin tuotteita. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C4–C12 ja jotka kiehuvat noin välillä 30 °C–220 °C (90 °F–430 °F). Sisältää suhteellisen suuren osan aromaattisia ja haaraketjuisia hiilivetyjä. Tämä virta saattaa sisältää 10 tilavuusprosenttia tai enemmän bentseeniä.]	649-308-00-2	273-271-8	68955-35-1	P
Tisleet (maaöljy), katalyyttisesti reformoidut vetykäsitellyt kevyet, C8-12-aromaattifraktio; Matalalla kiehuva katalyyttisesti reformoitu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä alkyylibentseenejä, saatu maaöljyteollisuusbensiinin katalyyttisellä reformoinnilla. Koostuu pääasiassa alkyylibentseeneistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C8–C10 ja jotka kiehuvat noin välillä 160 °C–180 °C (320 °F–356 °F).]	649-309-00-8	285-509-8	85116-58-1	P
Aromaattiset hiilivedyt, C8, katalyyttisellä reformoinnilla johdettu; Matalalla kiehuva katalyyttisesti reformoitu teollisuusbensiini	649-310-00-3	295-279-0	91995-18-5	P
Aromaattiset hiilivedyt, C7-12, runsaasti C8:aa; Matalalla kiehuva katalyyttisesti reformoitu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu erottamalla platinareformointiyksikön tuotteita sisältävästä fraktiosta. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C7–C12 (ensisijaisesti C8) ja saattaa sisältää ei-aromaattisia hiilivetyjä, molemmat kiehuvat noin välillä 130 °C–200 °C (266 °F–392 °F).]	649-311-00-9	297-401-8	93571-75-6	P
Bensiini, C5–11, korkeaoktaaninen stabiloitu reformoitu; Matalalla kiehuva katalyyttisesti reformoitu teollisuusbensiini; [Monimutkainen korkeaoktaaninen seos hiilivetyjä, saatu enimmäkseen nafteenisen teollisuusbensiinin katalyyttisellä vedynpoistolla. Koostuu pääasiassa aromaateista ja ei-aromaateista, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C5–C11 ja jotka kiehuvat noin välillä 45 °C–185 °C (113 °F–365 °F).]	649-312-00-4	297-458-9	93572-29-3	P
Hiilivedyt, C7-12, C >9-aromaattirikas, reformoitu raskas fraktio; Matalalla kiehuva katalyyttisesti reformoitu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu erottamalla platinareformointiyksikön tuotteita sisältävästä fraktiosta. Koostuu pääasiassa ei-aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C7–C12 ja jotka kiehuvat noin välillä 120 °C–210 °C (248 °F–380 °F), sekä C9 ja korkeammista aromaattisista hiilivedyistä.]	649-313-00-X	297-465-7	93572-35-1	P
Hiilivedyt, C5-11, ei-aromaattirikas, reformoiva kevyt fraktio; Matalalla kiehuva katalyyttisesti reformoitu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu erottamalla platinareformointiyksikön tuotteita sisältävästä fraktiosta. Koostuu pääasiassa ei-aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C5–C11 ja jotka kiehuvat noin välillä 35 °C–125 °C (94 °F–257 °F), bentseenistä ja tolueenista.]	649-314-00-5	297-466-2	93572-36-2	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kevyt lämpökrakattu; Matalalla kiehuva lämpökrakattu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu tislaamalla lämpökrakkausprosessin tuotteita. Koostuu pääasiassa tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C4:stä C8:aan ja jotka kiehuvat likimäärin välillä -10 °C:sta 130 °C:een (14 °F:sta 266 °F:seen).]	649-316-00-6	265-075-6	64741-74-8	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), raskas lämpökrakattu; Matalalla kiehuva lämpökrakattu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä lämpökrakkausprosessin tuotteiden tislauksesta. Koostuu pääasiassa tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C6:stä C12:aan ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 65 °C:sta 220 °C:(148 °F–428 °F).]	649-317-00-1	265-085-0	64741-83-9	P
Tisleet (maaöljy), raskaat aromaattiset; Matalalla kiehuva lämpökrakattu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä etaanin ja propaanin lämpökrakkauksen tuotteiden tislauksesta. Tämä korkeammassa lämpötilassa kiehuva fraktio koostuu pääasiassa C5-7 aromaattisista hiilivedyistä, mukana jonkin verran tyydyttymättömiä alifaattisia hiilivetyjä, joiden hiililuku on pääasiassa C5. Tämä virta saattaa sisältää bentseeniä.]	649-318-00-7	267-563-4	67891-79-6	P
Tisleet (maaöljy), kevyet aromaattiset; Matalalla kiehuva lämpökrakattu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä etaanin ja propaanin lämpökrakkauksen tuotteiden tislauksesta. Tämä alemmassa lämpötilassa kiehuva fraktio koostuu pääasiassa C5-7 aromaattisista hiilivedyistä, mukana jonkin verran tyydyttymättömiä alifaattisia hiilivetyjä, joiden hiililuku on pääasiassa C5. Tämä virta saattaa sisältää bentseeniä.]	649-319-00-2	267-565-5	67891-80-9	P
Tisleet (maaöljy), teollisuusbensiinijaloste, saatu pyrolyysistä, bensiinisekoitus; Matalalla kiehuva lämpökrakattu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu teollisuusbensiinin ja jalosteen pyrolyysifraktioinnilla 816 °C:ssa (1 500 °F:ssa). Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on C9 ja jotka kiehuvat noin 204 °C:ssa (400 °F:ssa).]	649-320-00-8	270-344-6	68425-29-6	P
Aromaattiset hiilivedyt, C6-8, teollisuusbensiinijaloste pyrolysaattijohdettu; Matalalla kiehuva lämpökrakattu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu teollisuusbensiinin ja jalosteen fraktiointipyrolyysilla 816 °C:ssa (1 500 °F:ssa). Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C6–C8, mukaan lukien bentseeni.]	649-321-00-3	270-658-3	68475-70-7	P
Tisleet (maaöljy), lämpökrakattu teollisuusbensiini ja kaasuöljy; Matalalla kiehuva lämpökrakattu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu tislaamalla lämpökrakattua teollisuusbensiiniä ja/tai kaasuöljyä. Koostuu pääasiassa olefiinisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on C5 ja jotka kiehuvat noin välillä 33 °C–60 °C (91 °F–140 °F).]	649-322-00-9	271-631-9	68603-00-9	P
Tisleet (maaöljy), lämpökrakattu teollisuusbensiini ja kaasuöljy, C5-dimeerejä sisältävä; Matalalla kiehuva lämpökrakattu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu lämpökrakatun teollisuusbensiinin ja/tai kaasuöljyn uuttotislauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on C5, mukana jonkin verran dimerisoituneita C5-olefiineja, ja jotka kiehuvat noin välillä 33 °C–184 °C (91 °F–363 °F).]	649-323-00-4	271-632-4	68603-01-0	P
Tisleet (maaöljy), lämpökrakattu teollisuusbensiini ja kaasuöljy, uute; Matalalla kiehuva lämpökrakattu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu lämpökrakatun teollisuusbensiinin ja/tai kaasuöljyn uuttotislauksesta. Koostuu parafiinisista ja olefiinisista hiilivedyistä, pääasiassa isoamyleeneistä, kuten 2-metyyli-1-buteenista ja 2-metyyli-2-buteenista, ja kiehuu noin välillä 31 °C–40 °C (88 °F–104 °F).]	649-324-00-X	271-634-5	68603-03-2	P
Tisleet (maaöljy), kevyet lämpökrakatut, butaani poistettu, aromaattiset; Matalalla kiehuva lämpökrakattu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu tislaamalla lämpökrakkausprosessin tuotteita. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, ensisijaisesti bentseenistä.]	649-325-00-5	273-266-0	68955-29-3	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kevyt lämpökrakattu, rikkiyhdisteet poistettu; Matalalla kiehuva lämpökrakattu teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu makeuttamalla korkealämpötilaisesta raskaiden öljyfraktioiden lämpökrakkauksesta saatu maaöljytisle merkaptaanien muuntamiseksi. Koostuu pääasiassa aromaateista, olefiineista ja tyydyttyneistä hiilivedyistä, jotka kiehuvat noin välillä 20 °C–100 °C (68 °F–212 °F).]	649-326-00-0	295-447-3	92045-65-3	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), vetykäsitelty raskas; Matalalla kiehuva vetykäsitelty teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu käsittelemällä maaöljyfraktiota vedyllä katalyytin läsnäollessa. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C6:sta C13:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 65 °C:sta 230 °C:een (149 °F–446 °F).]	649-327-00-6	265-150-3	64742-48-9	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), vetykäsitelty kevyt; Matalalla kiehuva vetykäsitelty teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu käsittelemällä maaöljyfraktiota vedyllä katalyytin läsnäollessa. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C4:stä C11:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä – 20 °C:sta 190 °C:een (– 4 °F:sta 374 °F:iin).]	649-328-00-1	265-151-9	64742-49-0	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), rikki poistettu vetykäsittelyllä, kevyt; Matalalla kiehuva vetykäsitelty teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu katalyyttisestä prosessista rikin poistamiseksi vedyn avulla. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C4–C11 ja jotka kiehuvat noin välillä – 20 °C–190 °C (– 4 °F–374 °F).]	649-329-00-7	265-178-6	64742-73-0	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), rikki poistettu vedyllä, raskas; Matalalla kiehuva vetykäsitelty teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu katalyyttisestä prosessista rikin poistamiseksi vedyn avulla. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C7:sta C12:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 90 °C:sta 230 °C:een (194 °F–446 °F).]	649-330-00-2	265-185-4	64742-82-1	P
Tisleet (maaöljy), vetykäsitellyt keski, keskialueella kiehuvat; Matalalla kiehuva vetykäsitelty teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotteita keskitisleen vetykäsittelyprosessista. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C5:sta C10:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 127 °C:sta 188 °C:een (262 °F–370 °F).]	649-331-00-8	270-092-7	68410-96-8	P
Tisleet (maaöljy), kevyen tisleen vetykäsittelyprosessi, matalalla kiehuvat; Matalalla kiehuva vetykäsitelty teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotteita kevyen tisleen vetykäsittelyprosessista. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C6:sta C9:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 3 °C:sta 194 °C:een (37 °F–382 °F).]	649-332-00-3	270-093-2	68410-97-9	P
Tisleet (maaöljy), vetykäsitelty raskas teollisuusbensiini, isoheksaaninpoistoyksikkö yläpuolella; Matalalla kiehuva vetykäsitelty teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotteita raskaan teollisuusbensiinin vetykäsittelyprosessista. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C3:sta C6:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä – 49 °C:sta 68 °C:een (– 57 °F–155 °F).]	649-333-00-9	270-094-8	68410-98-0	P
Liuotinbensiini (maaöljy), kevyt aromaattinen, vetykäsitelty; Matalalla kiehuva vetykäsitelty teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu käsittelemällä maaöljyfraktiota vedyllä katalyytin läsnäollessa. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C8–C10 ja jotka kiehuvat noin välillä 135 °C–210 °C (275 °F–410 °F).]	649-334-00-4	270-988-8	68512-78-7	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), rikitön lämpökrakattu kevyt; Matalalla kiehuva vetykäsitelty teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu jakotislaamalla lämpökrakkaajatislettä, josta on poistettu rikki vedyllä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C5–C11:een ja jotka kiehuvat noin välillä 23 °C–195 °C (73 °F–383 °F).]	649-335-00-X	285-511-9	85116-60-5	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), vetykäsitelty kevyt, sykloalkaaneja sisältävä; Matalalla kiehuva vetykäsitelty teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu maaöljyfraktion tislaamisesta. Koostuu pääasiassa alkaaneista ja sykloalkaaneista, jotka kiehuvat noin välillä – 20 °C–190 °C (– 4 °F–374 °F).]	649-336-00-5	285-512-4	85116-61-6	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), raskas höyrykrakattu, vedytetty; Matalalla kiehuva vedyllä käsitelty teollisuusbensiini	649-337-00-0	295-432-1	92045-51-7	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), rikitön, laaja tislausalue; Matalalla kiehuva vetykäsitelty teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu katalyyttisestä prosessista rikin poistamiseksi vedyn avulla. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C4–C11 ja jotka kiehuvat noin välillä 30 °C–250 °C (86 °F–482 °F).]	649-338-00-6	295-433-7	92045-52-8	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), vetykäsitelty kevyt höyrykrakattu; Matalalla kiehuva vetykäsitelty teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu käsittelemällä pyrolyysiprosessista saatua maaöljyfraktiota vedyllä katalyytin läsnäollessa. Koostuu pääasiassa tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C5–C11 ja jotka kiehuvat noin välillä 35 ° C–190 °C (95 °F–374 °F).]	649-339-00-1	295-438-4	92045-57-3	P
Hiilivedyt, C4–12, teollisuusbensiinikrakkaus, vetykäsitelty; Matalalla kiehuva vetykäsitelty teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu tislaamalla teollisuusbensiinin höyrykrakkausprosessista ja sitä seuraavasta katalyyttisestä kuminmuodostajien valikoivasta vedytyksestä saatavaa tuotetta. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C4:sta C12:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 30 °C:sta 230 °C:een (86 °F–446 °F).]	649-340-00-7	295-443-1	92045-61-9	P
Liuotinbensiini (maaöljy), vetykäsitelty kevyt nafteeninen; Matalalla kiehuva vetykäsitelty teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu käsittelemällä maaöljyfraktiota vedyllä katalyytin läsnäollessa. Koostuu pääasiassa sykloparafiinihiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C6–C7 ja jotka kiehuvat noin välillä 73 °C–85 °C (163 °F–185 °F).]	649-341-00-2	295-529-9	92062-15-2	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kevyt höyrykrakattu, vedytetty; Matalalla kiehuva vetykäsitelty teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu etyleenin valmistamisessa käytettävän höyrykrakkausprosessin tuotteiden erottamisesta ja vedytyksestä. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä ja tyydyttymättömistä parafiineista, syklisistä parafiineista ja syklisistä aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C4–C10 ja jotka kiehuvat noin välillä 50 °C–200 °C (122 °F–392 °F). Bentseenihiilivetyjen osuus saattaa vaihdella suurimmillaan 30 painoprosenttiin ja virta saattaa myös sisältää pieniä määriä rikkiä ja hapettuneita yhdisteitä.]	649-342-00-8	296-942-7	93165-55-0	P
Hiilivedyt, C6-11, vetykäsitelty, aromaatit poistettu; Matalalla kiehuva vetykäsitelty teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu liuotteina, jotka on käsitelty vedyllä aromaattien muuntamiseksi nafteeneiksi katalyyttisellä vedytyksellä.]	649-343-00-3	297-852-0	93763-33-8	P
Hiilivedyt, C9-12, vetykäsitelty, aromaatit poistettu; Matalalla kiehuva vetykäsitelty teollisuusbensiini; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu liuotteina, jotka on käsitelty vedyllä aromaattien muuntamiseksi nafteeneiksi katalyyttisellä vedytyksellä.]	649-344-00-9	297-853-6	93763-34-9	P
Stoddardliuotin; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Väritön, jalostettu raakaöljytisle, jossa ei ole härskejä tai epämiellyttäviä hajuja ja joka kiehuu noin välillä 148,8 °C–204,4 °C (300 °F–400 °F).]	649-345-00-4	232-489-3	8052-41-3	P
Luonnonkaasukondensaatit (maaöljy); Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, erotettu nesteenä luonnonkaasusta pintaseparaattorissa paluujaekondensaatiolla. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C2–C20. Nestemäinen ympäristön lämpötilassa ja ilmanpaineessa.]	649-346-00-X	265-047-3	64741-47-5	P
Luonnonkaasu (maaöljy), raaka nestemäinen seos; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, erotettu nesteenä luonnonkaasusta kaasunkierrätyslaitoksessa esim. jäähdyttämällä tai absorboimalla. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat välillä C2–C8.]	649-347-00-5	265-048-9	64741-48-6	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kevyt vetykrakattu; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu vetykrakkausprosessin tuotteiden tislauksesta. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C4:stä C10:een ja jotka kiehuvat likimäärin välillä – 20 °C:sta 180 °C:een (– 4 °F–356 °F).]	649-348-00-0	265-071-4	64741-69-1	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), raskas vetykrakattu; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu vetykrakkausprosessin tuotteiden tislauksesta. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C6–C12 ja jotka kiehuvat noin välillä 65 ° C–230 °C (148 °F–446 °F).]	649-349-00-6	265-079-8	64741-78-2	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), makeutettu; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu makeuttamalla maaöljyteollisuusbensiini merkaptaanien muuntamiseksi tai happamien epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C4:sta C12:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä – 10 °C:sta 230 °C:een (14 °F–446 °F).]	649-350-00-1	265-089-2	64741-87-3	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), happokäsitelty; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu jalosteena rikkihappokäsittelyprosessista. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C7:sta C12:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 90 °C:sta 230 °C:een (194 °F– 446 °F).]	649-351-00-7	265-115-2	64742-15-0	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kemiallisesti neutraloitu raskas; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu käsittelyprosessista happamien ainesosien poistamiseksi. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C6:sta C12:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 65 °C:sta 230 °C:een (149 °F-446 °F).]	649-352-00-2	265-122-0	64742-22-9	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kemiallisesti neutraloitu kevyt; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu käsittelyprosessista happamien ainesosien poistamiseksi. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C4–C11 ja jotka kiehuvat noin välillä – 20 °C–190 °C (– 4 °F–374 °F).]	649-353-00-8	265-123-6	64742-23-0	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), katalyyttinen vahat poistettu; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu maaöljyfraktion katalyyttisestä vahanpoistosta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C5–C12 ja jotka kiehuvat noin välillä 35 °C–230 °C (95 °F– 446 °F).]	649-354-00-3	265-170-2	64742-66-1	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kevyt höyrykrakattu; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu tislaamalla höyrykrakkausprosessin tuotteita. Koostuu pääasiassa tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C4–C11 ja jotka kiehuvat noin välillä -20 °C–190 °C (-4 ° F–374 °F). Tämä virta sisältää todennäköisesti 10 tilavuusprosenttia tai enemmän bentseeniä.]	649-355-00-9	265-187-5	64742-83-2	P
Liuotinbensiini (maaöljy), kevyt aromaattinen; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu aromaattisten virtojen tislauksesta. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C8–C10 ja jotka kiehuvat noin välillä 135 °C–210 °C (275 °F–410 °F).]	649-356-00-4	265-199-0	64742-95-6	P
Aromaattiset hiilivedyt, C6-10, happokäsitelty, neutraloitu; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön	649-357-00-X	268-618-5	68131-49-7	P
Tisleet (maaöljy), C3–5, 2-metyyli-2-buteenirikas; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen seos hiilivetyjä hiilivetyjen, joiden hiililuvut ovat yleensä välillä C3:sta C5:een, pääasiassa isopentaanin ja 3-metyyli-1-buteenin, tislauksesta. Koostuu tyydyttyneistä ja tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat välillä C3–C5, pääasiassa 2-metyyli-2-buteenista.]	649-358-00-5	270-725-7	68477-34-9	P
Tisleet (maaöljy), polymeroidut höyrykrakatut maaöljytisleet, C5–12-fraktio; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu polymeroidun höyrykrakatun maaöljytisleen tislauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C5–C12.]	649-359-00-0	270-735-1	68477-50-9	P
Tisleet (maaöljy), höyrykrakatut, C5–12-fraktio; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä orgaanisia yhdisteitä, saatu tislaamalla tuotteita höyrykrakkausprosessista. Koostuu tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C5–C12.]	649-360-00-6	270-736-7	68477-53-2	P
Tisleet (maaöljy), höyrykrakatut, C5–10-fraktio, sekoitettu kevyen höyrykrakatun teollisuusbensiinin C5-fraktion kanssa; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön	649-361-00-1	270-738-8	68477-55-4	P
Uutteet (maaöljy), kylmä happo, C4–6; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä orgaanisia yhdisteitä, saatu uuttamalla kylmällä hapolla tyydyttyneitä ja tyydyttymättömiä alifaattisia hiilivetyjä, joiden hiililuvut ovat yleensä välillä C3–C6, pääasiassa pentaaneja ja amyleeneja. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä ja tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat välillä C4:stä C6:een, pääasiassa C5.]	649-362-00-7	270-741-4	68477-61-2	P
Tisleet (maaöljy), pentaaninpoistoyksikkö yläpuolella; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu katalyyttisesti krakatusta kaasuvirrasta. Koostuu alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C4:sta C6:een.]	649-363-00-2	270-771-8	68477-89-4	P
Jäännökset (maaöljy), butaanin jakotislauskolonnin pohjat; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen jäännös butaanivirran tislauksesta. Koostuu alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C4:sta C6:een.]	649-364-00-8	270-791-7	68478-12-6	P
Jäännösöljyt (maaöljy), isobutaaninpoistotorni; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen jäännös butaani-butyleenivirran tislauksesta ilmakehän paineessa. Koostuu alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C4:sta C6:een.]	649-365-00-3	270-795-9	68478-16-0	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), laajan tislausalueen koksausyksikkö; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotteita nestekoksausyksiköstä. Koostuu pääasiassa tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C4–C15 ja jotka kiehuvat noin välillä 43 °C–250 °C (110 °F–500 °F).]	649-366-00-9	270-991-4	68513-02-0	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), höyrykrakattu keski aromaattinen; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu tislaamalla höyrykrakkausprosessin tuotteita. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C7–C12 ja jotka kiehuvat noin välillä 130 °C–220 °C (266 °F–428 °F).]	649-367-00-4	271-138-9	68516-20-1	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), savikäsitelty laajan tislausalueen suoratisle; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, tulosta laajan tislausalueen suorajuoksutetun teollisuusbensiinin käsittelystä luonnon- tai modifioidulla savella. Käsittelyssä poistetaan suodattamalla mahdolliset vähäiset määrät polaarisia yhdisteitä ja epäpuhtauksia. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C4:sta C11:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä – 20 °C:sta 220 °C:een (– 4 °F–429 °F).]	649-368-00-X	271-262-3	68527-21-9	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), savikäsitelty kevyt suoratisle; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, tulosta kevyen suorajuoksutetun teollisuusbensiinin käsittelystä luonnon- tai modifioidulla savella, yleensä suodatusprosessissa polaaristen yhdisteiden pienten määrien ja epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C7:sta C10:ään ja jotka kiehuvat likimäärin välillä 93 °C:sta 180 °C:een (200 °F–356 °F).]	649-369-00-5	271-263-9	68527-22-0	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kevyt höyrykrakattu aromaattinen; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotteita höyrykrakkausprosessista. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa välillä C7–C9. Kiehuu noin välillä 110 °C–165 °C (230 °F–329 °F).]	649-370-00-0	271-264-4	68527-23-1	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kevyt höyrykrakattu, bentseeni poistettu; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotteita höyrykrakkausprosessista. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C4–C12 ja jotka kiehuvat noin välillä 80 °C–218 °C (176 °F–424 °F).]	649-371-00-6	271-266-5	68527-26-4	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), aromaatteja sisältävä; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön	649-372-00-1	271-635-0	68603-08-7	P
Bensiini, pyrolyysi, butaaninpoistoyksikön pohjat; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdsitelmä hiilivetyjä, saatu propaaninpoistoyksikönpohjien jakotislauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on suurempi kuin C5.]	649-373-00-7	271-726-5	68606-10-0	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kevyt, rikkiyhdisteet poistettu; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu makeuttamalla maaöljytisle merkaptaanien muuntamiseksi tai happamien epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa tyydyttyneistä ja tyydyttymättömistä hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C3–C6 ja jotka kiehuvat noin välillä – 20 °C–100 °C (– 4 °F–212 °F).]	649-374-00-2	272-206-0	68783-66-4	P
Luonnonkaasukondensaatit; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen seos hiilivetyjä, erotettu ja/tai kondensoitu luonnonkaasusta kuljetuksen aikana ja kerätty lähteen yläpuolisessa venttiilistössä ja/tai tuotto-, keräys-, siirto- ja jakeluputkistoista notkelmissa, pesureissa, ym. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C2:sta C8:aan.)	649-375-00-8	272-896-3	68919-39-1	J
Tisleet (maaöljy), teollisuusbensiinin rikinpoistoyksikön (Naphtha Unifiner) haihdutuskolonni (stripper); Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu strippaamalla tuotteita teollisuusbensiinin yhdistäjästä. Koostuu tyydyttyneistä alifaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C2–C6.]	649-376-00-3	272-932-8	68921-09-5	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), katalyyttisesti reformoitu kevyt, aromaattivapaa fraktio; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, joka jää jäljelle aromaattisten yhdisteiden poistamisen jälkeen katalyyttisesti reformoidusta kevyestä teollisuusbensiinistä valikoivassa absorptioprosessissa. Koostuu pääasiassa parafiinisista ja syklisistä yhdisteistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C5–C8 ja jotka kiehuvat noin välillä 66 °C–121 °C (151 °F–250 °F).]	649-377-00-9	285-510-3	85116-59-2	P
Bensiini; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, koostuu pääasiassa parafiineista, sykloparafiineista, aromaattisista ja olefiinisista hiilivedyistä, joiden hiililuku on pääasiassa suurempi kuin C3 ja jotka kiehuvat välillä 30 °C–260 °C (86 °F–500 °F).]	649-378-00-4	289-220-8	86290-81-5	P
Aromaattiset hiilivedyt, C7–8, dealkylointituotteet, tislausjäännökset; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön	649-379-00-X	292-698-0	90989-42-7	P
Hiilivedyt, C4-6, pentaaninpoistoyksikön kevyet aineet, aromaattinen vetykäsittelijä; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu ensimmäisinä juoksutuksina pentaaninpoistokolonnista ennen aromaattisten yhdisteiden vetykäsittelyä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C4–C6, pääasiassa pentaaneista ja penteeneistä, ja jotka kiehuvat noin välillä 25 °C–40 °C (77 °F–104 °F).]	649-380-00-5	295-298-4	91995-38-9	P
Tisleet (maaöljy), vakiolämpökäsitelty höyrykrakattu teollisuusbensiini, runsaasti C5:tä; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu tislaamalla vakiolämpötilassa pidettyä höyrykrakattua teollisuusbensiiniä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C4–C6, pääasiassa C5.]	649-381-00-0	295-302-4	91995-41-4	P
Uutteet (maaöljy), katalyyttisesti reformoitu kevyt teollisuusbensiiniliuotin; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu uutteena katalyyttisesti reformoidun maaöljyjakeen liuotinuuttamisesta. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C7–C8 ja jotka kiehuvat noin välillä 100 °C–200 °C (212 °F–392 °F).]	649-382-00-6	295-331-2	91995-68-5	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), rikitön kevyt, aromaatit poistettu; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu tislaamalla kevyitä maaöljyfraktioita, joista rikki on poistettu vedyllä ja aromaatit poistettu. Koostuu pääasiassa C7-parafiineista ja -sykloparafiineista, jotka kiehuvat noin välillä 90 °C–100 °C (194 °F–212 °F).]	649-383-00-1	295-434-2	92045-53-9	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kevyt, C5-rikas, makeutettu; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu makeuttamalla maaöljyteollisuusbensiini merkaptaanien muuntamiseksi tai happamien epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C4–C5, pääasiassa C5, ja jotka kiehuvat noin välillä -10 °C–35 °C (14 °F– 95 °F.]	649-384-00-7	295-442-6	92045-60-8	P
Hiilivedyt, C8–11, teollisuusbensiinikrakkaus, tolueenijae; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu tislaamalla esivedytetystä krakatusta teollisuusbensiinistä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C8–C11 ja jotka kiehuvat noin välillä 130 °C–205 °C (266 °F–401 °F).]	649-385-00-2	295-444-7	92045-62-0	P
Hiilivedyt, C4-11, teollisuusbensiinikrakkaus, aromaattivapaa; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu esihydrogenoidusta krakatusta teollisuusbensiinistä bentseeniä ja tolueenia sisältävien hiilivetyjakeiden ja korkeammassa lämpötilassa kiehuvan fraktion tislauserottamisen jälkeen. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C4–C11 ja jotka kiehuvat noin välillä 30 °C–205 °C (86 °F–401 °F).]	649-386-00-8	295-445-2	92045-63-1	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kevyt vakiolämpökäsitelty, höyrykrakattu; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu jakotislaamalla höyrykrakattua teollisuusbensiiniä vakiolämpöprosessista keräämisen jälkeen. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C4–C6 ja jotka kiehuvat noin välillä 0 °C–80 °C (32 °F–176 °F).]	649-387-00-3	296-028-8	92201-97-3	P
Tisleet (maaöljy), runsaasti C6:ta; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu maaöljysyötteen tislauksesta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat välillä C5–C7, C6-rikas, ja jotka kiehuvat noin välillä 60 °C–70 °C (140 °F–158 °F).]	649-388-00-9	296-903-4	93165-19-6	P
Bensiini, pyrolyysi, vedytetty; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Tislefraktio pyrolyysibensiinin, joka kiehuu noin välillä 20 °C–200 °C (68 °F–392 °F), vedytyksestä.]	649-389-00-4	302-639-3	94114-03-1	P
Tisleet (maaöljy), höyrykrakatut, C8-12-fraktio, polymeroitu, tislauksen kevyet jakeet; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen seos hiilivetyjä, saatu tislaamalla polymeroitua C8:sta C12:een fraktiota höyrykrakatuista maaöljytisleistä. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C8–C12.]	649-390-00-X	305-750-5	95009-23-7	P
Uutteet (maaöljy), raskas teollisuusbensiiniliuotin, savikäsitelty; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu käsittelemällä raskasta teollisuusbensiiniliuotin-maaöljyuutetta valkaisusavella. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C6–C10 ja jotka kiehuvat noin välillä 80 °C–180 °C (175 °F–356 °F).]	649-391-00-5	308-261-5	97926-43-7	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kevyt höyrykrakattu, bentseeni poistettu, lämpökäsitelty; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu käsittelemällä ja tislaamalla kevyttä höyrykrakattua maaöljyteollisuusbensiiniä, josta on poistettu bentseeni. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C7–C12 ja jotka kiehuvat noin välillä 95 °C–200 °C (203 °F–392 °F).]	649-392-00-0	308-713-1	98219-46-6	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), kevyt höyrykrakattu, lämmöllä käsitelty; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu käsittelemällä ja tislaamalla kevyttä höyrykrakattua maaöljyteollisuusbensiiniä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C5–C6 ja jotka kiehuvat noin välillä 35 °C–80 °C (95 °F–80 °C).]	649-393-00-6	308-714-7	98219-47-7	P
Tisleet (maaöljy), C7-9,runsaasti C8:ta, rikki poistettu vedyllä, aromaatit poistettu; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu tislaamalla maaöljyn kevyttä fraktiota, rikki poistettu vedyllä ja aromaatit poistettu. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat välillä C7–C9, pääasiassa C8, parafiineista ja sykloparafiineista, jotka kiehuvat noin välillä 120 °C–130 °C (248 °F–266 °F).]	649-394-00-1	309-862-5	101316-56-7	P
Hiilivedyt, C6–8, hydrattu sorptiodearomatisoitu, tolueenijaloste; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu absorboitaessa tolueenia, joka on peräisin vedyllä katalyytin läsnä ollessa käsitellystä krakatusta bensiinistä peräisin olevasta hiilivetyfraktiosta. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C6–C8 ja jotka kiehuvat noin välillä 80 °C–135 °C (176 °F–275 °F).]	649-395-00-7	309-870-9	101316-66-9	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), rikitön, laajan tislausalueen koksausyksikkö; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu jakotislaamalla koksausyksikkötisleestä, josta on poistettu rikki vedyllä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C5–C11:een ja jotka kiehuvat noin välillä 23 °C–196 °C (73 °F–385 °F).]	649-396-00-2	309-879-8	101316-76-1	P
Teollisuusbensiini (maaöljy), rikkiyhdisteet poistettu, kevyt; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu makeuttamalla maaöljyteollisuusbensiini merkaptaanien muuntamiseksi tai happamien epäpuhtauksien poistamiseksi. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat pääasiassa välillä C5–C8 ja jotka kiehuvat noin välillä 20 °C–130 °C (68 °F–266 °F).]	649-397-00-8	309-976-5	101795-01-1	P
Hiilivedyt, C3–6, runsaasti C5:tä, höyrykrakattu teollisuusbensiini; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu tislaamalla höyrykrakattua teollisuusbensiiniä. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on välillä C3–C6, pääasiassa C5.]	649-398-00-3	310-012-0	102110-14-5	P
Hiilivedyt, runsaasti C5:tä, disyklopentadieenia sisältävä; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotteita höyrykrakkausprosessista. Koostuu pääasiassa hiilivedyistä, joiden hiililuku on C5, ja disyklopentadieenista ja kiehuu noin välillä 30 °C–170 °C (86 °F–388 °F).]	649-399-00-9	310-013-6	102110-15-6	P
Jäännökset (maaöljy), höyrykrakatut kevyet, aromaattiset; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön; [Monimutkainen yhdistelmä hiilivetyjä, saatu tislaamalla tuotteita höyrykrakkaus- tai samankaltaisista prosesseista, sen jälkeen kun on poistettu hyvin kevyet tuotteet, jolloin saadaan jäännös, joka alkaa hiililuvultaan suuremmista kuin C5 hiilivedyistä. Koostuu pääasiassa aromaattisista hiilivedyistä, joiden hiililuvut ovat suurempia kuin C5 ja jotka kiehuvat likimäärin yli 40 °C:ssa (104 °F:ssa).]	649-400-00-2	310-057-6	102110-55-4	P
Hiilivedyt, C≥5, runsaasti C5-6:ta; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön	649-401-00-8	270-690-8	68476-50-6	P
Hiilivedyt, runsaasti C5:tä; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön	649-402-00-3	270-695-5	68476-55-1	P
Aromaattiset hiilivedyt, C8–10; Matalalla kiehuva teollisuusbensiini – täsmentämätön	649-403-00-9	292-695-4	90989-39-2	P
▼C1

Lisäys 5

Nimike 30 – Lisääntymiselle vaaralliset aineet, kategoria 1A

Aine	Indeksinumero	EY-numero	CAS-numero	Huomautukset
Hiilimonoksidi	006-001-00-2	211-128-3	630-08-0
Lyijyheksafluorisilikaatti	009-014-00-1	247-278-1	25808-74-6
▼M14
Liejut ja lietteet, kuparin elektrolyyttinen puhdistaminen, kupari poistettu	028-015-00-8	305-433-1	94551-87-8
Piihappo, lyijynikkelisuola	028-050-00-9	—	68130-19-8
▼M61
Metyylielohopeakloridi	080-012-00–0	204-064-2	115-09-3
▼M73
Lyijy-yhdisteet, paitsi muualla asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI mainitut	082-001-00-6	—	—	A
▼C1
Lyijyalkyylit	082-002-00-1			A ►M5 — ◄
Lyijyatsidi	082-003-00-7	236-542-1	13424-46-9
Lyijykromaatti	082-004-00-2	231-846-0	7758-97-6
Lyijydi(asetaatti)	082-005-00-8	206-104-4	301-04-2
Trilyijybis(ortofosfaatti)	082-006-00-3	231-205-5	7446-27-7
Lyijyasetaatti, emäksinen	082-007-00-9	215-630-3	1335-32-6
Lyijy(II)metaanisulfonaatti	082-008-00-4	401-750-5	17570-76-2
C.I. Pigment Yellow 34; (Tämä aine on identifioitu Colour Indexissä Colour Index Constitution Numberilla, C.I. 77603.)	082-009-00-X	215-693-7	1344-37-2
C.I. Pigment Red 104 (Tämä aine on identifioitu Colour Indexissä Colour Index Constitution Numberilla, C.I. 77605.)	082-010-00-5	235-759-9	12656-85-8
Lyijyvetyarsenaatti	082-011-00-0	232-064-2	7784-40-9
▼M45
Lyijyjauhe; [hiukkasten halkaisija < 1 mm]	082-013-00-1	231-100-4	7439-92-1
Lyijy massiivimuodossa: [hiukkasten halkaisija ≥ 1 mm]	082-014-00-7	231-100-4	7439-92-1
▼C1
1,2-Dibromi-3-klooripropaani	602-021-00-6	202-479-3	96-12-8
2-Bromipropaani	602-085-00-5	200-855-1	75-26-3	►M5 — ◄
▼M45
Warfariini (ISO); 4-hydroksi-3-(3-okso-1-fenyylibutyyli)-2H-kromen-2-oni; [1] (S)-4-hydroksi-3-(3- okso-1-fenyylibutyyli)-2-bentsopyroni; [2] (R)-4-hydroksi-3-(3- okso-1-fenyylibutyyli)-2-bentsopyroni [3]	607-056-00-0	201-377-6 [1] 226-907-3 [2] 226-908-9 [3]	81-81-2 [1] 5543-57-7 [2] 5543-58-8 [3]
▼M45
Brodifakumi (ISO); 4-hydroksi-3-(3-(4′-bromi-4-bifenylyyli)-1,2,3,4-tetrahydro-1-naftyyli)kumariini	607-172-00-1	259-980-5	56073-10-0
▼C1
Lyijy-2,4,6-trinitroresorsiinioksidi, lyijystyfnaatti	609-019-00-4	239-290-0	15245-44-0

Lisäys 6

Nimike 30 – Lisääntymiselle vaaralliset aineet, kategoria 1B

Aine	Indeksinumero	EY-numero	CAS-numero	Huomau-tukset
▼M14
Dibutyylitinavetyboraatti	005-006-00-7	401-040-5	75113-37-0
Boorihappo; [1]	005-007-00-2	233-139-2 [1]	10043-35-3 [1]
Luonnonboorihappo, jossa on boorihappoa (H3BO3) enintään 85 prosenttia kuiva-aineen painosta [2]	005-007-00-2	234-343-4 [2]	11113-50-1 [2]
Dibooritrioksidi; Boorioksidi	005-008-00-8	215-125-8	1303-86-2
Dinatriumtetraboraatti, vedetön;	005-011-00-4
Boorihapon dinatriumsuola; [1]		215-540-4 [1]	1330-43-4 [1]
Tetrabooridinatriumheptaoksidi, hydraatti; [2]		235-541-3 [2]	12267-73-1 [2]
Ortoboorihapon natriumsuola; [3]		237-560-2 [3]	13840-56-7 [3]
Dinatriumtetraboraattidekahydraatti; Booraksidekahydraatti	005-011-01-1	215-540-4	1303-96-4
Dinatriumtetraboraattipentahydraatti; Booraksipentahydraatti	005-011-02-9	215-540-4	12179-04-3
Natriumperboraatti; [1]	005-017-00-7	239-172-9 [1]	15120-21-5 [1]
Natriumperoksometaboraatti; [2]		231-556-4 [2]	7632-04-4 [2]
Natriumperoksoboraatti; [sisältää < 0,1 paino-% hiukkasia, joiden aerodynaaminen halkaisija on alle 50 μm]
Natriumperboraatti; [1]	005-017-01-4	239-172-9 [1]	15120-21-5 [1]
Natriumperoksometaboraatti; [2]		231-556-4 [2]	7632-04-4 [2]
Natriumperoksoboraatti; [sisältää < 0,1 paino-% hiukkasia, joiden aerodynaaminen halkaisija on alle 50 μm]
Perboorihappo, (H3BO2(O2)), mononatriumsuola, trihydraatti; [1]	005-018-00-2	239-172-9 [1]	13517-20-9 [1]
Perboorihappo, natriumsuola, tetrahydraatti; [2]		234-390-0 [2]	37244-98-7 [2]
Perboorihappo (HBO(O2)), natriumsuola, tetrahydraatti; [3]		231-556-4 [3]	10486-00-7 [3]
Natriumperoksoboraattiheksahydraatti; [sisältää < 0,1 paino-% hiukkasia, joiden aerodynaaminen halkaisija on alle 50 μm]
Perboorihappo, (H3BO2(O2)), mononatriumsuola, trihydraatti; [1]	005-018-01-X	239-172-9 [1]	13517-20-9 [1]
Perboorihappo, natriumsuola, tetrahydraatti; [2]		234-390-0 [2]	37244-98-7 [2]
Perboorihappo (HBO(O2)), natriumsuola, tetrahydraatti; [3]		231-556-4 [3]	10486-00-7 [3]
Natriumperoksoboraattiheksahydraatti; [sisältää < 0,1 paino-% hiukkasia, joiden aerodynaaminen halkaisija on alle 50 μm]
Perboorihappo, natriumsuola; [1]	005-019-00-8	234-390-0 [1]	11138-47-9 [1]
Perboorihappo, natriumsuola, monohydraatti; [2]		234-390-0 [2]	12040-72-1 [2]
Perboorihappo (H3BO2(O2)), mononatriumsuola, monohydraatti; [3]		231-556-4 [3]	10332-33-9 [3]
Natriumperoksoboraatti; [sisältää < 0,1 paino-% hiukkasia, joiden aerodynaaminen halkaisija on alle 50 μm]
Perboorihappo, natriumsuola; [1]	005-019-01-5	234-390-0 [1]	11138-47-9 [1]
Perboorihappo, natriumsuola, monohydraatti; [2]		234-390-0 [2]	12040-72-1 [2]
Perboorihappo (H3BO2(O2)), mononatriumsuola, monohydraatti; [3]		231-556-4 [3]	10332-33-9 [3]
Natriumperoksoboraatti; [sisältää < 0,1 paino-% hiukkasia, joiden aerodynaaminen halkaisija on alle 50 μm]
▼M45
Dinatriumoktaboraatti, vedetön; [1] Dinatriumoktaboraattitetrahydraatti [2]		005-020-00-3	234-541-0 [1] 234-541-0 [2]		12008-41-2 [1] 12280-03-4 [2]
▼C1
Linuroni(ISO) 3-(3,4-dikloorifenyyli)-1-methoxy-1-metyyliurea	006-021-00-1	206-356-5	330-55-2	►M5 — ◄
▼M69
Mankotsebi (ISO); mangaanietyleenibis(ditiokarbamaatti) (polymeerinen), kompleksi sinkkisuolan kanssa	006-076-00–1	—	8018-01-7
▼C1
6-(2-Klo ori etyyli)-6-(2-metoksietoksi)-2,5,7,10-tetraoksa-6-silaunidekaani; etaselasiili	014-014-00-X	253-704-7	37894-46-5
Flusilatsoli (ISO); bis(4-fluorifenyyli)-(metyyli)-(1H-1,2,4-triatsol-1-yylimetyyli)silaani	014-017-00-6	—	85509-19-9	►M5 — ◄
Seos: 4-[[bis-(4-fluorifenyyli) metyylisilyyli]metyyli]-4H-1,2,4-triatsoli; 1-[[bis-4(fluorifenyyli)metyyli-silyyli]metyyli]-1H-1,2,4-triatsoli	014-019-00-7	403-250-2	—	►M5 — ◄
▼M14
(4-etoksifenyyli)(3-(4-fluori-3-fenoksifenyyli)propyyli)dimetyylisilaani	014-036-00-X	405-020-7	105024-66-6
▼M69
Tris(2-metoksietoksi)vinyylisilaani; 6-(2-metoksietoksi)-6-vinyyli-2,5,7,10-tetraoksa-6-silaundekaani	014-050-00–6	213-934-0	1067-53-4
▼M14
Tris(2-kloorietyyli)fosfaatti	015-102-00-0	204-118-5	115-96-8
Glufosinaatti-ammonium (ISO); Ammonium-2-amino-4-(hydroksimetyylifosfinyyli)butyraatti	015-155-00-X	278-636-5	77182-82-2
▼M26
Triksylyylifosfaatti	015-201-00–9	246-677-8	25155-23-1
▼M82
difenyyli(2,4,6-trimetyylibentsoyyli)fosfiinioksidi	015-203-00-X	278-355-8	75980-60-8
bentsyyli(dietyyliamino)difenyylifosfonium-4-[1,1,1,3,3,3-heksafluori-2-(4-hydroksifenyyli)propan-2-yyli]fenolaatti	015-204-00–5	479-100-5	577705-90-9
bentsyylitrifenyylifosfonium, suola 4,4’-[2,2,2-trifluori-1-(trifluorimetyyli)etyylideeni]bis[fenolin] (1:1) kanssa	015-205-00–0	278-305-5	75768-65-9
4,4’-[2,2,2-trifluori-1-(trifluorimetyyli)etylideeni]difenolin ja bentsyyli(dietyyliamino)difenyylifosfonium-4-[1,1,1,3,3,3-heksafluori-2-(4-hydroksifenyyli)propan-2-yyli]fenolaatin reaktiomassa (1:1)	015-206-00–6	–	–
4,4’-[2,2,2-trifluori-1-(trifluorimetyyli)etylideeni]difenolin ja bentsyylitrifenyylifosfoniumin, suola 4,4’-[2,2,2-trifluori-1-(trifluorimetyyli)etylideeni]difenolin (1:1) kanssa, reaktiomassa	015-207-00–1	–	–
dimetyylipropyylifosfonaatti	015-208-00–7	242-555-3	18755-43-6
▼C1
Kaliumdikromaatti	024-002-00-6	231-906-6	7778-50-9	►M5 — ◄
Ammoniumdikromaatti	024-003-00-1	232-143-1	7789-09-5	►M5 — ◄
▼M14
Natriumdikromaatti	024-004-00-7	234-190-3	10588-01-9
▼M14 —————
▼C1
Natriumkromaatti	024-018-00-3	231-889-5	7775-11-3	►M5 — ◄
▼M61
Koboltti	027-001-00–9	231-158-0	7440-48-4
▼M14
Kobolttidikloridi	027-004-00-5	231-589-4	7646-79-9
Kobolttisulfaatti	027-005-00-0	233-334-2	10124-43-3
Kobolttiasetaatti	027-006-00-6	200-755-8	71-48-7
Kobolttinitraatti	027-009-00-2	233-402-1	10141-05-6
Kobolttikarbonaatti	027-010-00-8	208-169-4	513-79-1
▼C1
Nikkelitetrakarbonyyli	028-001-00-1	236-669-2	13463-39-3
▼M14
Nikkelidihydroksidi; [1]	028-008-00-X	235-008-5 [1]	12054-48-7 [1]
Nikkelihydroksidi; [2]	028-008-00-X	234-348-1 [2]	11113-74-9 [2]
Nikkelisulfaatti	028-009-00-5	232-104-9	7786-81-4
Nikkelikarbonaatti;	028-010-00-0
Emäksinen nikkelikarbonaatti;
Hiilihapon nikkeli(2+)-suola; [1]		222-068-2 [1]	3333-67-3 [1]
Hiilihapon nikkelisuola; [2]		240-408-8 [2]	16337-84-1 [2]
[μ-[karbonaatti(2-)-O:O′]]dihydroksitrinikkeli; [3]		265-748-4 [3]	65405-96-1 [3]
[karbonaatti(2-)]tetrahydroksitrinikkeli [4]		235-715-9 [4]	12607-70-4 [4]
Nikkelidikloridi	028-011-00-6	231-743-0	7718-54-9
Nikkelidinitraatti; [1]	028-012-00-1	236-068-5 [1]	13138-45-9 [1]
Typpihapon nikkelisuola; [2]	028-012-00-1	238-076-4 [2]	14216-75-2 [2]
Liejut ja lietteet, kuparin elektrolyyttinen puhdistaminen, kupari poistettu, nikkelisulfaatti	028-014-00-2	295-859-3	92129-57-2
Nikkelidiperkloraatti; Perkloorihappo, nikkeli[II]-suola	028-016-00-3	237-124-1	13637-71-3
Nikkelidikaliumbis(sulfaatti); [1]	028-017-00-9	237-563-9 [1]	13842-46-1 [1]
Diammoniumnikkelibis(sulfaatti); [2]	028-017-00-9	239-793-2 [2]	15699-18-0 [2]
Nikkelibis(sulfamidaatti); Nikkelisulfamaatti	028-018-00-4	237-396-1	13770-89-3
Nikkelibis(tetrafluoriboraatti);	028-019-00-X	238-753-4	14708-14-6
Nikkelidiformaatti; [1]	028-021-00-0	222-101-0 [1]	3349-06-2 [1]
Muurahaishappo, nikkelisuola; [2]		239-946-6 [2]	15843-02-4 [2]
Muurahaishappo, kuparinikkelisuola; [3]		268-755-0 [3]	68134-59-8 [3]
Nikkelidi(asetaatti); [1]	028-022-00-6	206-761-7 [1]	373-02-4 [1]
Nikkeliasetaatti; [2]	028-022-00-6	239-086-1 [2]	14998-37-9 [2]
Nikkelidibentsoaatti	028-024-00-7	209-046-8	553-71-9
Nikkelibis(4-sykloheksyylibutyraatti)	028-025-00-2	223-463-2	3906-55-6
Nikkeli(II)stearaatti; Nikkeli(II)oktadekanoaatti	028-026-00-8	218-744-1	2223-95-2
Nikkelidilaktaatti	028-027-00-3	—	16039-61-5
Nikkeli(II)oktanoaatti	028-028-00-9	225-656-7	4995-91-9
Nikkelidifluoridi; [1]	028-029-00-4	233-071-3 [1]	10028-18-9 [1]
Nikkelidibromidi; [2]		236-665-0 [2]	13462-88-9 [2]
Nikkelidijodidi; [3]		236-666-6 [3]	13462-90-3 [3]
Nikkelikaliumfluoridi; [4]		- [4]	11132-10-8 [4]
Nikkeliheksafluorisilikaatti	028-030-00-X	247-430-7	26043-11-8
Nikkeliselenaatti	028-031-00-5	239-125-2	15060-62-5
Nikkeliditiosyanaatti	028-046-00-7	237-205-1	13689-92-4
Nikkelidikromaatti	028-047-00-2	239-646-5	15586-38-6
Nikkelidikloraatti; [1]	028-053-00-5	267-897-0 [1]	67952-43-6 [1]
Nikkelidibromaatti; [2]		238-596-1 [2]	14550-87-9 [2]
Etyylivetysulfaatti, nikkeli(II)suola; [3]		275-897-7 [3]	71720-48-4 [3]
Nikkeli(II)trifluoriasetaatti; [1]	028-054-00-0	240-235-8 [1]	16083-14-0 [1]
Nikkeli(II)propionaatti; [2]		222-102-6 [2]	3349-08-4 [2]
Nikkelibis(bentseenisulfonaatti); [3]		254-642-3 [3]	39819-65-3 [3]
Nikkeli(II)vetysitraatti; [4]		242-533-3 [4]	18721-51-2 [4]
Sitruunahappo, ammoniumnikkelisuola; [5]		242-161-1 [5]	18283-82-4 [5]
Sitruunahappo, nikkelisuola; [6]		245-119-0 [6]	22605-92-1 [6]
Nikkelibis(2-etyyliheksanoaatti); [7]		224-699-9 [7]	4454-16-4 [7]
2-Etyyliheksaanihappo, nikkelisuola; [8]		231-480-1 [8]	7580-31-6 [8]
Dimetyyliheksaanihappo, nikkelisuola; [9]		301-323-2 [9]	93983-68-7 [9]
Nikkeli(II)iso-oktanoaatti; [10]		249-555-2 [10]	29317-63-3 [10]
Nikkeli-iso-oktanoaatti; [11]		248-585-3 [11]	27637-46-3 [11]
Nikkelibis(isononaoaatti); [12]		284-349-6 [12]	84852-37-9 [12]
Nikkeli(II)neononanoaatti; [13]		300-094-6 [13]	93920-10-6 [13]
Nikkeli(II)isodekanoaatti; [14]		287-468-1 [14]	85508-43-6 [14]
Nikkeli(II)neodekanoaatti; [15]		287-469-7 [15]	85508-44-7 [15]
Neodekaanihappo, nikkelisuola; [16]		257-447-1 [16]	51818-56-5 [16]
Nikkeli(II)neoundekanoaatti; [17]		300-093-0 [17]	93920-09-3 [17]
Bis(D-glukonaatti-O1,O2)nikkeli; [18]		276-205-6 [18]	71957-07-8 [18]
Nikkeli-3,5-bis(tert-butyyli)-4-hydroksibentsoaatti (1:2); [19]		258-051-1 [19]	52625-25-9 [19]
Nikkeli(II)palmitaatti; [20]		237-138-8 [20]	13654-40-5 [20]
(2-etyyliheksanoaatti-O)(isononanoaatti-O)nikkeli; [21]		287-470-2 [21]	85508-45-8 [21]
(Isononanoaatti-O)(iso-oktanoaatti-O)nikkeli; [22]		287-471-8 [22]	85508-46-9 [22]
(Iso-oktanoaatti-O)(neodekanoaatti-O)nikkeli; [23]		284-347-5 [23]	84852-35-7 [23]
(2-Etyyliheksanoaatti-O)(isodekanoaatti-O)nikkeli; [24]		284-351-7 [24]	84852-39-1 [24]
(2-Etyyliheksanoaatti-O)(neodekanoaatti-O)nikkeli; [25]		285-698-7 [25]	85135-77-9 [25]
(Isodekanoaatti-O)(iso-oktanoaatti-O)nikkeli; [26]		285-909-2 [26]	85166-19-4 [26]
(Isodekanoaatti-O)(isononanoaatti-O)nikkeli; [27]		284-348-0 [27]	84852-36-8 [27]
(Isononanoaatti-O)(neodekanoaatti-O)nikkeli; [28]		287-592-6 [28]	85551-28-6 [28]
Rasvahapot, C6-19, haaraketjuiset, nikkelisuolat; [29]		294-302-1 [29]	91697-41-5 [29]
Rasvahapot, C8-18 ja C18-tyydyttymättömät, nikkelisuolat; [30]		283-972-0 [30]	84776-45-4 [30]
2,7-Naftaleenidisulfonihappo, nikkeli(II)suola; [31]		- [31]	72319-19-8 [31]
▼M45
Galliumarsenidi		031-001-00-4	215-114-8		1303-00-0
▼M73
Ammoniumbromidi	035-005-00-7	235-183-8	12124-97-9
▼C1
Kadmiumfluoridi	048-006-00-2	232-222-0	7790-79-6	►M5 — ◄
Kadmiumkloridi	048-008-00-3	233-296-7	10108-64-2	►M5 — ◄
Kadmiumsulfaatti	048-009-00-9	233-331-6	10124-36-4	►M5 — ◄
▼M73
Tributyylitinayhdisteet, paitsi muualla asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI mainitut	050-008-00-3	—	—
▼M14
Dibutyylitinadikloridi; (DBTC)	050-022-00-X	211-670-0	683-18-1
▼M26
2-etyyliheksyyli-10-etyyli-4,4-dioktyyli-7-okso-8-oksa-3,5-ditia-4-tinatetradekanoaatti	050-027-00–7	239-622-4	15571-58-1
▼M49
Dibutyylitinadilauraatti; dibutyyli[bis(dodekanoyylioksi)]stannaani	050-030-00-3	201-039-8	77-58-7
▼M69
Dioktyylitinadilauraatti; [1] stannaani, dioktyyli-, bis(kookosasyloksi)johdokset [2]	050-031-00–9	222-883-3 [1] 293-901-5 [2]	3648-18-8 [1] 91648-39-4 [2]
▼M73
Dibutyylitinabis(2-etyyliheksanoaatti)	050-032-00-4	220-481-2	2781-10-4
Dibutyylitinadi(asetaatti)	050-033-00-X	213-928-8	1067-33-0
▼M82
dibutyylitinamaleaatti	050-034-00–5	201-077-5	78-04-6
dibutyylitinaoksidi	050-035-00–0	212-449-1	818-08-6
▼M73
Telluuri	052-001-00-0	236-813-4	13494-80-9
Telluuridioksidi	052-002-00-6	231-193-1	7446-07-3
Bariumdibooritetraoksidi	056-005-00-3	237-222-4	13701-59-2
▼M14
Elohopea	080-001-00-0	231-106-7	7439-97-6
▼C1
Bentso[a]pyreeni; Bentso(d, e,f)kryseeni	601-032-00-3	200-028-5	50-32-8
1-Bromipropaani Propyylibromidi n-Propyylibromidi	602-019-00-5	203-445-0	106-94-5
1,2,3Triklooripropaani	602-062-00-X	202-486-1	96-18-4	D
Difenyylieetterin oktabromijohdannainen	602-094-00-4	251-087-9	32536-52-0
2-Metoksietanoli; etyleeniglykolimonometyylieetteri; metyyliglykoli	603-011-00-4	203-713-7	109-86-4
2-Etoksietanoli; etyleeni glykolimonoetyylieetteri; etyyliglykoli	603-012-00-X	203-804-1	110-80-5
▼M61
Etyleenioksidi; oksiraani	603-023-00-X	200-849-9	75-21-8
▼C1
1,2-Dimetoksietaani Etyleeniglykolidimetyyli-eetteri EGDME	603-031-00-3	203-794-9	110-71-4
▼M45
Tetrahydro-2-furyyli-metanoli; tetrahydrofurfuryylialkoholi	603-061-00-7	202-625-6	97-99-4
▼C1
2,3-Epoksipropan-1-oli; glysidoli	603-063-00-8	209-128-3	556-52-5	►M5 — ◄
▼M69
7-Oksa-3-oksiranyylibisyklo[4.1.0]heptaani; 1,2-epoksi-4-epoksietyylisykloheksaani; 4-vinyylisyklohekseenidiepoksidi	603-066-00–4	203-437-7	106-87-6
▼C1
2-Metoksipropanoli	603-106-00-0	216-455-5	1589-47-5
▼M73
2-(2-Metoksietoksi)etanoli; dietyleeniglykolin monometyylieetteri	603-107-00-6	203-906-6	111-77-3
▼C1
Bis(2-metoksietyyli)eetteri	603-139-00-0	203-924-4	111-96-6
R-2,3-epoksi-1-propanoli	603-143-002	404-660-4	57044-25-4	►M5 — ◄
1,2-bis(2-Dimetoksietaani TEGDME; Trietyleeniglykolin dimetyylieetteri; Triglyymi	603-176-00-2	203-977-3	112-49-2
▼M14
2-(2-Aminoetyyliamino)etanoli (AEEA)	603-194-00-0	203-867-5	111-41-1
1,2-Dietoksietaani	603-208-00-5	211-076-1	629-14-1
▼M61
Etanoli, 2,2’-iminobis-, N-(C13-15-haaroittuneet- ja suoraketjuiset alkyyli)johdannaiset	603-236-00–8	308-208-6	97925-95-6
▼M69
Ipkonatsoli (ISO); (1RS,2SR,5RS;1RS,2SR,5SR)-2-(4-klooribentsyyli)-5-isopropyyli-1-(1H-1,2,4-triatsol-1-yylimetyyli)syklopentanoli	603-237-00–3	—	125225-28-7 115850-69-6 115937-89-8
Bis(2-(2-metoksietoksi)etyyli)eetteri; tetraglyymi	603-238-00–9	205-594-7	143-24-8
▼M82
1-(2,3-epoksipropoksi)-2,2-bis ((2,3-epoksipropoksi)metyyli)butaanin ja 1-(2,3-epoksipropoksi)-2-((2,3-epoksipropoksi)metyyli)-2-hydroksimetyylibutaanin reaktiomassa	603-244-00–1	–	–
▼C1
4,4'-Isobutyylietylideenidifenoli; 2,2-bis (4'-hydroksifenyyli)-4-metyylipentaani	604-024-00-8	401-720-1	6807-17-6
▼M45
Bisfenoli A; 4,4′-isopropylideenidifenoli	604-030-00-0	201-245-8	80-05-7
▼M14
(E)-3-[1-[4-[2-(Dimetyyliamino)etoksi]fenyyli]-2-fenyylibut-1-enyyli]fenoli	604-073-00-5	428-010-4	82413-20-5
▼M45
Fenoli, dodekyyli-, haaraketjuiset; [1] Fenoli, 2-dodekyyli-, haaraketjuiset; [2] Fenoli, 3-dodekyyli-, haaraketjuiset; [3] Fenoli, 4-dodekyyli-, haaraketjuiset; [4] Fenoli, (tetrapropenyyli)- johdannaiset [5]	604-092-00-9	310-154-3 [1] - [2] - [3] - [4] - [5]	121158-58-5 [1] - [2] - [3] 210555-94-5 [4] 74499-35-7 [5]
▼M69
6,6’-Di-tert-butyyli-2,2’-metyleenidi-p-kresoli; [DBMC]	604-095-00–5	204-327-1	119-47-1
▼M73
2,4,6-Tri-tert-butyylifenoli	604-097-00-6	211-989-5	732-26-3
4,4’-Sulfonyylidifenoli; bisfenoli S	604-098-00-1	201-250-5	80-09-1
▼M82
4,4’-[2,2,2-trifluori-1-(trifluorimetyyli)etylideeni]difenoli; bisfenoli AF	604-099-00–7	216-036-7	1478-61-1
▼M69
2-(4-tert-butyylibentsyyli)propionialdehydi	605-041-00–3	201-289-8	80-54-6
▼M45
Kloorifasinoni (ISO); 2-[(4-kloorifenyyli)fenyyliasetyyli]-1H-indeeni-1,3(2H)-dioni	606-014-00-9	223-003-0	3691-35-8
▼M14
N-metyyli-2-pyrrolidoni; 1-Metyyli-2-pyrrolidoni	606-021-00-7	212-828-1	872-50-4
▼M49
2-metyyli-1-(4-metyylitiofenyyli)-2-morfoliinipropan-1-oni	606-041-00-6	400-600-6	71868-10-5
▼M61
2-bentsyyli-2-dimetyyliamino-4’-morfoliinibutyrofenoni	606-047-00–9	404-360-3	119313-12-1
▼C1
Tetrahydrotiopyraani-3-karboksialdehydi	606-062-00-0	407-330-8	61571-06-0
▼M14
2-Butyryyli-3-hydroksi-5-tiosykloheksan-3-yylisykloheks-2-en-1-oni	606-100-00-6	425-150-8	94723-86-1
Syklinen 3-(1,2-etaanidiyyliasetaali)-estra-5(10),9(11)-dieeni-3,17-dioni	606-131-00-5	427-230-8	5571-36-8
▼C1
2-Metoksietyyliasetaatti; etyleeniglykolimonometyylieetteriasetaatti; metyyliglykoliasetaatti	607-036-00-1	203-772-9	110-49-6
2-Etoksietyyliasetaatti; etyleeniglykolimonoetyyli-eetteriasetaatti; etyyliglykoliasetaatti	607-037-00-7	203-839-2	111-15-9
▼M45
Kumatetralyyli (ISO); 4-hydroksi-3-(1,2,3,4-tetrahydro-1-naftyyli)kumariini	607-059-00-7	227-424-0	5836-29-3
▼M49
2,3-epoksipropyylimetakrylaatti; glysidyylimetakrylaatti	607-123-00-4	203-441-9	106-91-2
▼M45
Difenakumi (ISO); 3-(3-bifenyl-4-yyli-1,2,3,4-tetrahydro-1-naftyyli)-4-hydroksikumariini	607-157-00-X	259-978-4	56073-07-5
▼C1
2-Etyyliheksyyli-3,5-bis(1,1-dimetyylietyyli)-hydroksifenyylimetyylitio-asetaatti	607-203-00-9	279-452-8	80387-97-9
Bis(2-metoksietyyli)ftalaatti	607-228-00-5	204-212-6	117-82-8
▼M73
2-Etyyliheksaanihappo ja sen suolat, paitsi muualla asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI mainitut	607-230-00-6	—	—
▼C1
2-Metoksipropyyliasetaatti	607-251-00-0	274-724-2	70657-70-4
Fluatsifoppi-butyyli (ISO); Butyyli-(RS)-2-[4-(5-trifluorimetyyli-2-pyridyylioksi) fenoksi]propionaatti	607-304-00-8	274-125-6	69806-50-4
Vinklotsoliini (ISO); N-3,5-Dikloorifenyyli-5-metyyli-5-vinyyli-1,3-oksatsolidiini-2,4-dioni	607-307-00-4	256-599-6	50471-44-8
Metoksietikkahappo	607-312-00-1	210-894-6	625-45-6	►M5 — ◄
Bis(2-etyyliheksyyli) ftalaatti; Di(2-etyyliheksyyli) ftalaatti; DEHP	607-317-00-9	204-211-0	117-81-7
Dibutyyliftalaatti; DBP	607-318-00-4	201-557-4	84-74-2
(+/-) Tetrahydrofurfuryyli-(R)-2-[4-(6-kloorikinoksalin-2-yylioksi)fenyylioksi]propanaatti	607-373-00-4	414-200-4	119738-06-6	►M5 — ◄
▼M45
Flokumafeeni (ISO); seuraavien reaktiomassa: cis-4-hydroksi-3-(1,2,3,4-tetrahydro-3-(4-(4-trifluorimetyylibentsyylioksi)fenyyli)-1-naftyyli)kumariini; trans-4-hydroksi-3-(1,2,3,4-tetrahydro-3-(4-(4-trifluorimetyylibentsyylioksi)fenyyli)-1-naftyyli)kumariini	607-375-00-5	421-960-0	90035-08-8
▼M21
1,2-Bentseenidikarboksyylihapon dipentyyliesteri, haarautunut ja suoraketjuinen [1]	607-426-00-1	284-032-2 [1]	84777-06-0 [1]
n-Pentyyli-isopentyyliftalaatti [2]		[2]	[2]
Di-n-pentyyliftalaatti [3]		205-017-9 [3]	131-18-0 [3]
di-Isopentyyliftalaatti [4]		210-088-4 [4]	605-50-5 [4]
▼C1
Bentsyylibutyyliftalaatti BBP	607-430-00-3	201-622-7	85-68-7
1,2-Bentseenidikarboksyylihapon C7-11-haarautuneet ja suoraketjuiset dialkyyliesterit	607-480-00-6	271-084-6	68515-42-4
▼M14
1,2-Bentseenidikarboksyylihappo; Di-C6-8-haaraketjuiset alkyyliesterit, runsaasti C7-ketjuja	607-483-00-2	276-158-1	71888-89-6
▼C1
Seos: dinatrium-4-(3-etoksikarbonyyli-4-(5-(3-etoksikarbonyyli-5-hydroksi-1-(4-sulfonaattofenyyli)pyratsol-4-yyli)penta-2,4-dienylideeni)-4,5-dihydro-5-oksopyratsol-1-yyli)bentseenisulfonaatti trinatrium-4-(3-etoksikarbonyyli-4-(5-(3-etoksikarbonyyli-5-oksido-1-(4-sulfonaattofenyyli)pyratsol-4-yyli)penta-2,4-dienylideeni)-5-dihydro-5-oksopyratsol-1-yyli)bentseenisulfonaatti	607-487-00-4	402-660-9	—
▼M14
Di-isobutyyliftalaatti	607-623-00-2	201-553-2	84-69-5
Perfluorioktaanisulfonihappo;	607-624-00-8
▼M26
4-tert-butyylibentsoehappo	607-698-00–1	202-696-3	98-73-7
▼M14
Heptadekafluorioktaani-1-sulfonihappo; [1]		217-179-8 [1]	1763-23-1 [1]
Kaliumperfluorioktaanisulfonaatti;
Kaliumheptadekafluorioktaani-1-sulfonaatti; [2]		220-527-1 [2]	2795-39-3 [2]
Dietanolamiiniperfluorioktaanisulfonaatti; [3]		274-460-8 [3]	70225-14-8 [3]
Ammoniumperfluorioktaanisulfonaatti;
Ammoniumheptadekafluorioktaanisulfonaatti; [4]		249-415-0 [4]	29081-56-9 [4]
Litiumperfluorioktaanisulfonaatti;
Litiumheptadekafluorioktaanisulfonaatti [5]		249-644-6 [5]	29457-72-5 [5]
▼M26
Diheksyyliftalaatti		607-702-00–1	201-559-5		84-75-3
Ammoniumpentadekafluorioktanoaatti		607-703-00–7	223-320-4		3825-26-1
Perfluorioktaanisulfonihappo	607-704-00–2	206-397-9	335-67-1
▼M45
1,2-Bentseenidikarboksyylihappo, haarautuneet ja suoraketjuiset dialkyyliesterit	607-710-00-5	271-093-5	68515-50-4
Bromadioloni (ISO); 3-[3-(4′-bromibifenyl-4-yyli)-3-hydroksi-1-fenyylipropyyli]-4-hydroksi-2H-kromen-2-oni	607-716-00-8	249-205-9	28772-56-7
Difetialoni (ISO); 3-[3-(4′-bromibifenyl-4-yyli)-1,2,3,4-tetrahydronaftalen-1-yyli]-4-hydroksi-2H-1-bentsotiopyran-2-oni	607-717-00-3	—	104653-34-1
Perfluorononaani-1-happo [1] sekä sen natrium- [2] ja ammoniumsuola [3]	607-718-00-9	206-801-3 [1] - [2] - [3]	375-95-1 [1] 21049-39-8 [2] 4149-60-4 [3]
Disykloheksyyliftalaatti	607-719-00-4	201-545-9	84-61-7
▼M49
Nonadekafluoridekaanihappo; [1] ammoniumnonadekafluoridekanoaatti; [2] natriumnonadekafluoridekanoaatti [3]	607-720-00-X	206-400-3 [1] 221-470-5 [2] [3]	335-76-2 [1] 3108-42-7 [2] 3830-45-3 [3]
▼M73
Pentakalium 2,2’,2”,2”’,2””-(etaani-1,2-diyylinitriili)penta-asetaatti	607-734-00-6	404-290-3	7216-95-7
N-karboksimetyyli-iminobis(etyleeninitriili)tetra(etikkahappo)	607-735-00-1	200-652-8	67-43-6
Pentanatrium(karboksylaattimetyyli)iminobis(etyleeninitriili)tetra-asetaatti	607-736-00-7	205-391-3	140-01-2
▼M61
Di-isoheksyyliftalaatti	607-737-00–2	276-090-2	71850-09-4
▼M69
Di-iso-oktyyliftalaatti	607-740-00–9	248-523-5	27554-26-3
2-metoksietyyliakrylaatti	607-744-00–0	221-499-3	3121-61-7
▼M73
Perfluoriheptaanihappo; tridekafluoriheptaanihappo	607-761-00-3	206-798-9	375-85-9
6-[C12-18-alkyyli-(haarautunut, tyydyttymätön)-2,5-dioksopyrrolidin-1-yyli]heksaanihappo, natrium ja tris(2-hydroksietyyli)ammoniumsuolat	607-763-00-4	—	—
6-[(C10-C13)-alkyyli-(haarautunut, tyydyttymätön)-2,5-dioksopyrrolidin-1-yyli]heksaanihappo	607-764-00-X	—	2156592-54-8
6-[C12-18-alkyyli-(haarautunut, tyydyttymätön)-2,5-dioksopyrrolidin-1-yyli]heksaanihappo	607-765-00-5	—	—
▼M26
Nitrobentseeni	609-003-00–7	202-716-0	98-95-3
▼M14
Dinokappi (ISO); (RS)-2,6-dinitro-4-oktyylifenyylikrotonaatit ja (RS)-2,4-dinitro-6-oktyylifenyylikrotonaatit, joissa ”oktyyli” on 1-metyyliheptyyli-, 1-etyyliheksyyli- ja 1-propyylipentyyliryhmien reaktiomassa	609-023-00-6	254-408-0	39300-45-3
▼C1
Binapakryyli (ISO); 2-sek-butyyli-4,6-dinitrofenyyli-3-metyylikrotonaatti	609-024-00-1	207-612-9	485-31-4
Dinosebi; 6-sek-butyyli-2,4-dinitrofenoli	609-025-00-7	201-861-7	88-85-7
▼M73
Dinosebin suolat ja esterit, paitsi muualla asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI mainitut	609-026-00-2	—	—
▼C1
Dinoterbin suolat ja esterit	609-031-00-X
Nitrofeeni (ISO); 2,4-dikloorifenyyli-4-nitrofenyylieetteri	609-040-00-9	217-406-0	1836-75-5
Metyyli-ONN-atsoksimetyyliasetaatti; metyyliat s oksimetyyliasetaatti	611-004-00-2	209-765-7	592-62-1
2-[2-Hydroksi-3-(2-kloorifenyyli)karbamoyyli-1-naftyyliatso]-7-[2-hydroksi-3-(3-metyylifenyyli)-karbamoyyli-1-naftyyliatso]fluoren-9-oni	611-131-00-3	420-580-2	—
Atsafenidiini	611-140-00-2	—	68049-83-2
▼M14
Kloori-N,N-dimetyyliformiminiumkloridi	612-250-00-3	425-970-6	3724-43-4
7-Metoksi-6-(3-morfolin-4-yylipropoksi)-3H-kinatsolin-4-oni; [sisältää ≥ 0,5 % formamidia (EY-nro 200-842-0)]	612-253-01-7	429-400-7	199327-61-2
▼M45
Triflumitsoli (ISO); (1E)-N-[4-kloori-2-(trifluorimetyyli)fenyyli]-1- (1H-imidatsol-1-yyli)-2-propoksietaani-imiini	612-289-00-6	—	68694-11-1
▼M82
1,4-bentseenidiamiini, fenyyli- ja tolyyli-N,N’-johdannaiset	612-298-00–5	273-227-8	68953-84-4
▼C1
Tridemorfi (ISO); 2,6-dimetyyli-4-tridekyylimorfoliini	613-020-00-5	246-347-3	24602-86-6
Etyleenitiourea; imidatsolidiini-2-tioni; 2-imidatsoliini-2-tioli	613-039-00-9	202-506-9	96-45-7
Karbendatsiimi (ISO) metyylibentsimidatsoli-2-yylikarbamaatti	613-048-00-8	234-232-0	10605-21-7
Benomyyli (ISO) metyyli-1-(butyylikarbamoyyli)bentsimidatsoli-2-yylikarbamaatti	613-049-00-3	241-775-7	17804-35-2
▼M69
Dimetomorfi (ISO); (E,Z)-4-(3-(4-kloorifenyyli)-3-(3,4-dimetoksifenyyli)akryloyyli)morfoliini	613-102-00–0	404-200-2	110488-70-5
1,2,4-Triatsoli	613-111-00-X	206-022-9	288-88-0
▼C1
Sykloheksimidi	613-140-00-8	200-636-0	66-81-9
▼M45
Flumioksatsiini (ISO); 2-[7-fluori-3-okso-4-(prop-2-yn-1-yyli)-3,4-dihydro-2H-1,4-bentsoksatsin-6-yyli]-4,5,6,7-tetrahydro-1H-isoindoli-1,3(2H)-dioni	613-166-00-X	—	103361-09-7
▼C1
(2RS,3RS)-3-(2-kloorifenyyli)-2-(4-fluorifenyyli)-[(1H-1,2,4-triatsol-1-yyli)metyyli]oksiraani	613-175-00-9	406-850-2	106325-08-0
▼M26
Epoksikonatsoli (ISO); (2RS,3RS)-3-(2-kloorifenyyli)-2-(4-fluorifenyyli)-[(1H-1,2,4-triatsol-1-yyli)metyyli]oksiraani]	613-175-00–9	406-850-2	133855-98-8
▼C1
3-Etyyli-2-metyyli-2-(3-metyylibutyyli)-1,3-oksatsolidiini	613-191-00-6	421-150-7	143860-04-2
Seos: 1,3,5,-Tris(oksiranyylimetyyli)-1,3,5-triatsiini-2,4,6(1H,3H,5H)-trioni; Oligomeerien seos: 3,5-bis(3-aminometyylifenyyli)-1-poly[3,5-bis(3-aminometyylifenyyli)-2,4,6-triokso-1,3,5-(1H,3H,5H)-triatsin-1-yyli]-1,3,5-(1H,3H,5H)-triatsiini-2,4,6-trioni	613-199-00-X	421-550-1	—
▼M61
propikonatsoli (ISO); (2RS,4RS;2RS,4SR)-1-{[2-(2,4-dikloorifenyyli)-4-propyyli-1,3-dioksolan-2-yyli]metyyli}-1H-1,2,4-triatsoli	613-205-00–0	262-104-4	60207-90-1
▼M14
Ketokonatsoli; 1-[4-[4-[[(2SR,4RS)-2-(2,4-dikloorifenyyli)-2-(imidatsol-1-yylimetyyli)-1,3-dioksolan-4-yyli]metoksi]fenyyli]piperatsin-1-yyli]etanoni	613-283-00-6	265-667-4	65277-42-1
Kalium-1-metyyli-3-morfoliinikarbonyyli-4-[3-(1-metyyli-3-morfoliinikarbonyyli-5-okso-2-pyratsolin-4-ylideeni)-1-propenyyli]pyratsol-5-olaatti; [sisältää ≥ 0,5 % N,N-dimetyyliformamidia (EY-nro 200-679-5)]	613-286-01-X	418-260-2	183196-57-8
▼M45
Imidatsoli	613-319-00-0	206-019-2	288-32-4
▼M49
Triadimenoli (ISO); (1RS,2RS;1RS,2SR)-1-(4-kloorifenoksi)-3,3-dimetyyli-1-(1H-1,2,4-triatsol-1-yyli)butan-2-oli; α-tert-butyyli-β-(4-kloorifenoksi)-1H-1,2,4-triatsoli-1-etanoli	613-322-00-7	259-537-6	55219-65-3
Kinolin-8-oli; 8-hydroksikinoliini	613-324-00-8	205-711-1	148-24-3
Tiaklopridi (ISO); (Z)-3-(6-kloori-3-pyridyylimetyyli)-1,3-tiatsolidin-2-ylideenisyanamidi; {2Z)-3-[(6-klooripyridin-3-yyli)metyyli]-1,3-tiatsolidin-2-ylideenisyanamidi	613-325-00-3	—	111988-49-9
▼M61
1-vinyyli-imidatsoli	613-328-00-X	214-012-0	1072-63-5
Halosulfuronimetyyli (ISO); metyyli 3-kloori-5-{[(4,6-dimetoksipyrimidiini-2-yyli)karbamoyyli]sulfamoyyli}-1-metyyli-methyl1H-pyratsoli-4-karboksylaatti	613-329-00–5	-	100784-20-1
2-metyyli-imidatsoli	613-330-00–0	211-765-7	693-98-1
▼M69
Pyritionisinkki; (T-4)-bis[1-(hydroksi-.kappa.O)pyridiini-2(1H)-tionaatti-.kappa.S]sinkki	613-333-00–7	236-671-3	13463-41-7
Flurokloridoni (ISO); 3-kloori-4-(kloorimetyyli)-1-[3-(trifluorimetyyli)fenyyli]pyrrolidin-2-oni	613-334-00–2	262-661-3	61213-25-0
3-Metyylipyratsoli	613-339-00-X	215-925-7	1453-58-3
▼M73
Teofylliini; 1,3-dimetyyli-3,7-dihydro-1H-puriini-2,6-dioni	613-342-00-6	200-385-7	58-55-9
▼M82
4-metyyli-imidatsoli	613-349-00–4	212-497-3	822-36-6
▼C1
N,N-Dimetyyliformamidi	616-001-00-X	200-679-5	68-12-2
N,N-Dimetyyliasetamidi	616-011-00-4	204-826-4	127-19-5	►M5 — ◄
Formamidi	616-052-00-8	200-842-0	75-12-7
N-Metyyliasetamidi	616-053-00-3	201-182-6	79-16-3
N-Metyyliformamidi	616-056-00-X	204-624-6	123-39-7	►M5 — ◄
▼M14
N-[6,9-dihydro-9-[[2-hydroksi-1-(hydroksimetyyli)etoksi]metyy-li]-6-okso-1H-purin-2-yyli]asetamidi	616-148-00-X	424-550-1	84245-12-5
N,N-(dimetyyliamino)tioasetamidihydrokloridi	616-180-00-4	435-470-1	27366-72-9
▼M26
N-etyyli-2-pyrrolidoni; 1-etyylipyrrolidin-2-oni	616-208-00–5	220-250-6	2687-91-4
▼M49
Karbetamidi (ISO); (R)-1-(etyylikarbamoyyli)etyyli karbanilaatti; (2R)-1-(etyyliamino)-1-oksopropan-2-yylifenyylikarbamaatti	616-223-00-7	240-286-6	16118-49-3
▼M73
N-(2-nitrofenyyli)fosforihappotriamidi	616-238-00-9	477-690-9	874819-71-3
Reaktiomassa: 3-(difluorimetyyli)-1-metyyli-N-[(1RS,4SR,9RS)-1,2,3,4-tetrahydro-9-isopropyyli-1,4-metanonaftalen-5-yyli]pyratsoli-4-karboksamidi ja 3-(difluorimetyyli)-1-metyyli-N-[(1RS,4SR,9SR)-1,2,3,4-tetrahydro-9-isopropyyli-1,4-metanonaftalen-5-yyli]pyratsoli-4-karboksiamidi [suhteellinen pitoisuus > 78 % syn-isomeerejä, < 15 % anti-isomeerejä]; isopyratsaami	616-240-00-X	-	881685-58-1
▼M69
Bis(α,α-dimetyylibentsyyli)peroksidi	617-006-00-X	201-279-3	80-43-3
▼M26
Piki, kivihiiliterva, matalalämpötilainen; (Tisle, joka saadaan korkean lämpötilan kivihiilitervan jaetislauksesta. Musta kiintoaine, jonka pehmenemispiste on välillä 30 °C–180 °C (86 °F–356 °F). Koostuu pääasiassa monimutkaisesta kolme- tai useampijäsenisten kondensoituneiden aromaattisten rengashiilivetyjen seoksesta.)	648-055-00–5	266-028-2	65996-93-2
▼M49
Syprokonatsoli (ISO); (2RS,3RS;2RS,3SR)-2-(4-kloorifenyyli)-3-syklopropyyli-1-(1H-1,2,4-triatsol-1-yyli)butan-2-oli	650-032-00-X	—	94361-06-5
▼M61
Dibutyylibis(pentaani-2,4-dionato-O,O’)tina	650-056-00–0	245-152-0	22673-19-4
▼C1

Lisäys 7

Asbestia sisältävien esineiden merkintää koskevia erityisiä säännöksiä

Kaikissa asbestia sisältävissä esineissä tai niiden pakkauksissa on oltava seuraavassa määritelty merkki:

jäljempänä olevan mallin mukaisen merkin on oltava vähintään 5 cm korkea (H) ja 2,5 cm leveä;

sen on koostuttava kahdesta osasta:

—

yläosassa (h1 = 40 % H) on oltava mustalla taustalla valkoinen ”a”-kirjain,

—

alaosassa (h2 = 60 % H) on oltava punaisella taustalla valkoisin tai mustin ja selvästi luettavin kirjaimin vakiosanamuoto;

jos esine sisältää krokidoliittia, vakioilmaisun sanat ”sisältää asbestia” korvataan sanoilla ”sisältää krokidoliittia/sinistä asbestia.”

Jäsenvaltiot voivat jättää ensimmäisen alakohdan säännöksen ulkopuolelle esineet, jotka on tarkoitettu saatettavaksi markkinoille niiden alueella. Näiden esineiden merkinnässä on kuitenkin oltava sanat ”sisältää asbestia”;

jos merkintä tehdään suoraan esineeseen painamalla, yksi taustaväristä erottuva väri riittää.

Teksti kuva

h1 = 40 % H

Valkoinen ”a” mustalla taustalla

VAROITUS SISÄLTÄÄ ASBESTIA

h2 = 60 % H

Asbestipölyn hengittäminen on terveydelle vaarallista

Vakiosanamuoto valkoisin tai mustin kirjaimin punaisella taustalla

Noudatettava turvaohjeita

Tässä lisäyksessä tarkoitettu merkki on kiinnitettävä seuraavien sääntöjen mukaisesti:

jokaiseen pienimpään toimitettuun yksikköön;

jos esineessä on asbestipitoisia osia, riittää kun merkki on vain näissä osissa. Merkinnästä voidaan luopua, jos pieni koko tai pakkauksen sopimattomuus tekevät merkin kiinnittämisen osaan mahdottomaksi.

Asbestia sisältävien pakattujen esineiden merkintä

3.1. Asbestia sisältävien pakattujen esineiden pakkausten merkinnöissä on esitettävä seuraavat tiedot selvästi luettavasti ja pysyvästi merkinnässä:

tämän liitteen mukainen symboli ja asiaa koskevat maininnat vaarasta;

turvaohjeet, jotka on valittava tämän liitteen ohjeiden mukaisesti, sikäli kuin ne ovat merkityksellisiä kyseisen esineen kannalta.

Jos pakkauksessa esitetään lisää turvaohjeita, tämä ei saa heikentää a ja b kohdan mukaisesti annettuja tietoja tai olla ristiriidassa niiden kanssa.

3.2. Edellä 3.1 kohdan mukainen merkintä on tehtävä:

—

pakkaukseen pysyvästi kiinnitettävällä merkinnällä,

—

(sidottavalla) merkillä, joka kiinnitetään tukevasti pakkaukseen, tai

—

suoraan pakkaukseen painamalla.

3.3. Asbestia sisältäviä esineitä, jotka on pakattu vain löyhään muovikääreeseen tai vastaavaan, on pidettävä pakattuina esineinä ja ne on merkittävä 3.2 kohdan mukaisesti. Jos esineet puretaan tällaisista pakkauksista ja saatetaan markkinoille pakkaamattomina, jokaisessa pienimmässä toimitetussa yksikössä on oltava 3.1 kohdan mukaisesti merkityt tiedot.

Asbestia sisältävien pakkaamattomien esineiden merkintä

Asbestia sisältäviä pakkaamattomia esineitä varten 3.1 kohdan mukaisesti tehtävä merkintä tehdään:

—

asbestia sisältävään esineeseen pysyvästi kiinnitettävällä merkinnällä,

—

(sidottavalla) merkillä, joka kiinnitetään tukevasti tällaiseen esineeseen, tai

—

suoraan esineeseen painamalla,

tai jos merkintöjä ei ole edellä tarkoitetulla tavalla kohtuullisesti mahdollista tehdä, kuten esimerkiksi silloin, kun esine on pieni, esineen ominaisuudet ovat merkintään sopimattomat tai kun ilmenee joitakin teknisiä vaikeuksia, 3.1 kohdan mukaisen merkinnän sisältävässä erillisessä ilmoituksessa.

Rajoittamatta yhteisön työturvallisuus- ja työhygieniasäännöksien soveltamista, esineeseen, jota voidaan sen käytön yhteydessä jalostaa tai viimeistellä, on lisäksi liitettävä kaikki turvaohjeet, jotka ovat aiheellisia kyseisen esineen osalta, ja erityisesti seuraavat:

—

työskenneltävä mahdollisuuksien mukaan ulkona tai hyvin ilmastoidussa paikassa,

—

käytettävä mieluiten käsityökaluja tai hidaskäyntisiä työkaluja, jotka on tarvittaessa varustettu asianmukaisella pölynkerääjällä. Jos käytetään nopeakäyntisiä työkaluja, niissä olisi aina oltava tällainen laitteisto,

—

esine on mahdollisuuksien mukaan kostutettava ennen leikkausta tai porausta,

—

pöly on kostutettava, se on pantava asianmukaisesti suljettuun astiaan ja hävitettävä turvallisesti.

6.	Merkinnän, joka on kaikissa 5 kohdan ulkopuolelle jäävissä kotikäyttöön tarkoitetuissa esineissä, joista käytön aikana todennäköisesti vapautuu asbestikuituja, olisi tarvittaessa sisällettävä turvaohje: ”kulunut tuote vaihdettava”.

7.	Asbestia sisältävien esineiden merkinnässä on käytettävä sen maan virallisia kieliä, jossa esine saatetaan markkinoille.

Lisäys 8

Nimike 43 – Atsoväriaineet – Aromaattisten amiinien luettelo

Aromaattisten amiinien luettelo

	CAS-numero	Indeksinumero	EY-numero	Aine
1	92-67-1	612-072-00-6	202-177-1	Bifenyyli-4-yyliamiini 4-aminobifenyyli ksenyyliamiini
2	92-87-5	612-042-00-2	202-199-1	Bentsidiini
3	95-69-2		202-441-6	4-Kloori-o-toluidiini
4	91-59-8	612-022-00-3	202-080-4	2-Naftyyliamiini
5	97-56-3	611-006-00-3	202-591-2	o-amino-atsotolueeni 4-amino-2',3-dimetyyliatsobentseeni 4-o-tolyyliatso-o-toluidiini
6	99-55-8		202-765-8	5-nitro-o-toluidiini
7	106-47-8	612-137-00-9	203-401-0	4-kloorianiliini
8	615-05-4		210-406-1	4-Metoksi-m-fenyleenidiamiini
9	101-77-9	612-051-00-1	202-974-4	4,4'-Metyleenidianiliini 4,4'-diaminodifenyylimetaani
10	91-94-1	612-068-00-4	202-109-0	3,3'-Diklooribentsidiini 3,3'-diklooribifenyyli-4,4'-yleenidiamiini
11	119-90-4	612-036-00-X	204-355-4	3,3'-dimetoksibentsidiini o-dianisidiini
12	119-93-7	612-041-00-7	204-358-0	3,3'-Dimetyylibentsidiini 4,4'-bi-o-toluidiini
13	838-88-0	612-085-00-7	212-658-8	4,4'-Metyleenidi-o-toluidiini
14	120-71-8		204-419-1	6-Metoksi-m-toluidiini p-kresidiini
15	101-14-4	612-078-00-9	202-918-9	4,4'-Metyleeni-bis-(2-kloorianiliini) 2,2'-dikloori-4,4'-metyleeni-dianiliini
16	101-80-4		202-977-0	4,4'-Oksidianiliini
17	139-65-1		205-370-9	4,4'-Tiodianiliini
18	95-53-4	612-091-00-X	202-429-0	o-Toluidiini 2-aminotolueeni
19	95-80-7	612-099-00-3	202-453-1	4-Metyyli-m-fenyleenidiamiini
20	137-17-7		205-282-0	2,4,5-Trimetyylianiliini
21	90-04-0	612-035-00-4	201-963-1	o-Anisidiini 2-Metoksianiliini
22	60-09-3	611-008-00-4	200-453-6	4-Aminoatsobentseeni

Lisäys 9

Nimike 43 – Atsoväriaineet – Atsovärien luettelo

Atsovärien luettelo

CAS-numero

Indeksinumero

EY-numero

Aine

Ei ole

Komponentti 1:

CAS N:o 118685-33-9

C39H23ClCrN7O12S.2Na

Komponentti 2:

C46H30CrN10O20S2.3Na

611-070-00-2

405-665-4

Seos: dinatrium (6-(4-anisidiini)-3-sulfonaatti-2-(3,5-dinitro-2-oksidofenyyliatso)-1-naftolaatto)(1-(5-kloori-2-oksidofenyyliatso)-2-naftolaatto)kromaatti(1-);

trinatrium bis(6-(4-anisidiini)-3- sulfonaatti-2- (3,5-dinitro-2-oksidofenyyliatso)-1-naftolaatto)kromaatti(1-)

▼M21

Lisäys 10

Kohta 43 – Atsoväriaineet – Testausmenetelmien luettelo

Testausmenetelmien luettelo