12 artikla Sovellettavat vaatimukset, kun tasot ovat alempia kuin raja-arvot, tavoitearvot ja keskimääräistä altistuspitoisuutta koskevat tavoitteet

1.   Vyöhykkeillä, joiden osalta ilman epäpuhtaustasot ovat alempia kuin liitteessä I olevassa 1 jaksossa täsmennetyt epäpuhtauksia koskevat raja-arvot, jäsenvaltioiden on pidettävä kyseisten epäpuhtauksien tasot raja-arvojen alapuolella.

2.   Sellaisten vyöhykkeiden osalta, joilla ilman epäpuhtauksien tasot ovat liitteessä I olevassa 1 ja 2 jaksossa täsmennettyjen epäpuhtauksia koskevien tavoitearvojen alapuolella, jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joista ei aiheudu kohtuuttomia kustannuksia, näiden tasojen pitämiseksi tavoitearvojen alapuolella.

Jäsenvaltioiden on pyrittävä saavuttamaan liitteessä I olevassa 2 jaksossa täsmennetyt otsonia koskevat pitkän aikavälin tavoitteet, ja kun ne on saavutettu, niiden on pyrittävä pitämään otsonitasot näiden pitkän aikavälin tavoitteiden alapuolella siinä määrin kuin se on mahdollista ottaen huomioon senkaltaiset tekijät kuin otsonin aiheuttaman ilmansaastumisen rajat ylittävä luonne, luonnosta peräisin olevat haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja meteorologiset olosuhteet ja edellyttäen, että tarvittavista toimenpiteistä ei koidu kohtuuttomia kustannuksia.

3.   Keskimääräisen altistumisen alueyksiköissä, joissa PM2,5-hiukkasten ja typpidioksidin keskimääräisen altistumisen indikaattorit ovat alhaisempia kuin liitteessä I olevassa 5 jaksossa kyseisille epäpuhtauksille asetettujen keskimääräistä altistuspitoisuutta koskevien tavoitteiden vastaava arvo, jäsenvaltioiden on pidettävä kyseisten epäpuhtauksien tasot keskimääräistä altistuspitoisuutta koskevien tavoitteiden alapuolella.

4.   Jäsenvaltioiden on pyrittävä saavuttamaan ja säilyttämään paras mahdollinen ilmanlaadun taso sekä ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun korkea taso 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun saasteettomuustavoitteen saavuttamiseksi WHO:n suositusten mukaisesti sekä ylittämättä liitteessä II vahvistettuja arviointikynnyksiä.