180 artikla 1.

laitosten on määritettävä vastapuoliluokkien PD-estimaatit käyttäen vuosittaisen maksukyvyttömyysasteen pitkän aikavälin keskiarvoja. PD-estimaateissa, jotka koskevat korkean velkaantumisasteen vastapuolia tai vastapuolia, joiden omaisuuseristä suurin osa on kaupankäynnin kohteena, on otettava huomioon omaisuuserien käyttäytyminen ajanjaksoina, jolloin näiden volatiliteetteihin kohdistuu erityinen paine (stressed volatilities);

kun kyse on ostetuista yrityssaamisista, laitokset voivat estimoida EL:n vastapuoliluokille käyttäen vuosittaisen toteutuneen maksukyvyttömyysasteen pitkän aikavälin keskiarvoja;

jos laitos määrittää ostettujen yrityssaamisten pitkän aikavälin keskimääräiset PD- ja LGD-estimaatit EL-estimaatin sekä asianmukaisen PD- tai LGD-estimaatin avulla, kokonaistappioiden estimointiprosessin on täytettävä tässä osassa asetetut PD- ja LGD-estimaatin määrittämistä koskevat yleiset vaatimukset, ja lopputuloksen on oltava yhdenmukainen 181 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määritellyn LGD:n käsitteen kanssa;

laitosten on käytettävä PD-estimaattien määrittämisessä ainoastaan sellaisia menetelmiä, joiden käyttö perustuu asianmukaiseen analyysiin. Laitosten on otettava huomioon asiantuntija-arvioiden merkitys, kun yhdistetään eri menetelmillä saatuja tuloksia ja tehdään eri menetelmien ja tietojen puutteiden edellyttämiä mukautuksia;

jos laitos käyttää PD-estimaattien määrittelyssä tietoja sisäisistä maksukyvyttömyyshavainnoistaan, estimaateissa on huomioitava nykyiset luotonantostandardit sekä tiedot tuottaneen luottoluokitusmenetelmän ja nykyisen luottoluokitusmenetelmän väliset erot; jos luotonantostandardit tai luottoluokitusmenetelmät ovat muuttuneet, laitoksen on asianmukaisen mukautuksen sisällyttämisen jälkeen lisättävä PD-estimaattiinsa suurempi varovaisuusmarginaali, jonka suuruus riippuu estimointivirheiden odotetusta vaihteluvälistä ja jota asianmukainen mukautus ei vielä kata;

jos laitos kuvaa sisäiset luokkansa ulkoisen luottoluokituslaitoksen (ECAI) tai vastaavan organisaation käyttämälle asteikolle ja yhdistää ulkopuolisen organisaation luokille havaitun maksukyvyttömyysasteen omiin luokkiinsa, laitoksen on verrattava sisäisiä luokituskriteereitään ulkopuolisen organisaation käyttämiin luokituskriteereihin sekä verrattava yhteisten vastapuolten sisäisiä ja ulkoisia luokituksia. On vältettävä kuvaukseen (mapping) ja aineistoon liittyvää harhaa ja epäjohdonmukaisuuksia. Ulkoisen organisaation estimointiin käyttämän aineiston kriteerien on kohdistuttava ainoastaan maksukyvyttömyyden riskiin eikä liiketoimen ominaispiirteisiin. Laitoksen analyysiin on sisällyttävä käytettyjen maksukyvyttömyyden määritelmien vertailu ottaen huomioon 178 artiklan vaatimukset. Laitoksen on dokumentoitava kuvauksen perusteet;

jos laitos käyttää tilastollisia maksukyvyttömyyden ennustusmalleja, se voi määrittää luokkakohtaiset PD-estimaatit luokassa olevien yksittäisten vastapuolten maksukyvyttömyyden todennäköisyyden estimaattien keskiarvona. Laitoksen on noudatettava 174 artiklassa määritettyjä standardeja, jos se käyttää maksukyvyttömyyden ennustemalleja;

riippumatta siitä, käyttääkö laitos PD-estimaatin määrittämisessä ulkoisia, sisäisiä tai yhdistettyjä tietolähteitä taikka kaikkien kolmen yhdistelmää, perustana olevan havainnointijakson pituuden on oltava ainakin yhden tietolähteen osalta vähintään viisi vuotta;

riippumatta PD-estimaatin määrittämisessä käytettävästä menetelmästä laitosten on määritettävä PD-estimaatti kullekin luokalle yhden vuoden maksukyvyttömyysasteen havaitun historiallisen keskiarvon perusteella, joka on aritmeettinen keskiarvo, joka perustuu vastapuolten lukumäärään (painotettu lukumäärä); muita menetelmiä, mukaan lukien vastuilla painotetut keskiarvot, ei sallita.