325 q artikla Valuuttakurssiriskitekijät

Valuuttakursseja koskevilla deltariskitekijöillä, joita laitosten on sovellettava instrumentteihin, jotka reagoivat herkästi ulkomaanvaluuttaan, tarkoitetaan kaikkia avistakursseja valuutan, jonka määräinen instrumentti on, ja laitoksen raportointivaluutan tai laitoksen perusvaluutan, jos laitos käyttää perusvaluuttaa 7 kohdan mukaisesti, välillä. Kutakin valuuttaparia kohden on yksi alaluokka, joka sisältää yhden riskitekijän ja yhden nettoherkkyyden.

Valuuttakursseja koskevilla vegariskitekijöillä, joita laitosten on sovellettava optioihin, joilla on ulkomaanvaluuttaan herkästi reagoivia kohde-etuuksia, tarkoitetaan kurssien implisiittisiä volatiliteetteja valuuttaparien välillä. Kyseiset kurssien implisiittiset volatiliteetit on jaoteltava seuraaviin maturiteetteihin niiden vastaavien optioiden maturiteettien mukaisesti, joihin sovelletaan omien varojen vaatimuksia: 0,5 vuotta, 1 vuosi, 3 vuotta, 5 vuotta ja 10 vuotta.

Valuuttakursseja koskevilla kaarevuusriskitekijöillä, joita laitosten on sovellettava instrumentteihin, joilla on ulkomaanvaluuttaan herkästi reagoivia kohde-etuuksia, tarkoitetaan 1 kohdassa tarkoitettuja valuuttakursseja koskevia deltariskitekijöitä.

Laitosten ei tarvitse erottaa toisistaan valuutan onshore- ja offshore-variantteja minkään valuuttakursseja koskevan delta-, vega- ja kaarevuusriskitekijän osalta.

Jos sellaisen instrumentin i, johon sovelletaan kaarevuusriskejä koskevia omien varojen vaatimuksia, kohde-etuutena oleva valuuttakurssi ei ole laitoksen raportointivaluutta eikä laitoksen perusvaluutta, laitos voi jakaa 1,5:llä 325 g artiklan 2 kohdassa tarkoitetut vastaavat komponentit ja siten, että xk on valuuttakurssiriskitekijä kohde-etuuden kahdesta valuutasta yhden ja tapauksen mukaan laitoksen raportointivaluutan tai perusvaluutan välillä.

Laitos voi toimivaltaisen viranomaisensa luvalla jakaa 1,5:llä 325 g artiklan 2 kohdassa tarkoitetut komponentit ja johdonmukaisesti kaikkien sellaisten instrumenttien valuuttakurssiriskitekijöiden osalta, jotka liittyvät ulkomaanvaluuttaan ja joihin sovelletaan kaarevuusriskiä koskevaa omien varojen vaatimusta, edellyttäen, että kaikkia laitoksen raportointivaluuttaan tai laitoksen perusvaluuttaan perustuvia valuuttakurssiriskitekijöitä, jotka otetaan huomioon kyseisten komponenttien laskennassa, muutetaan samanaikaisesti.

Poiketen siitä, mitä 1 ja 3 kohdassa säädetään, laitos voi toimivaltaisen viranomaisensa luvalla korvata raportointivaluuttansa toisella valuutalla (”perusvaluutta”) kaikissa avistakursseissa valuuttakurssiriskitekijöitä koskevien delta- ja kaarevuusriskitekijöiden esittämiseksi, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

Laitoksen, jolle on annettu lupa käyttää perusvaluuttaa ensimmäisen alakohdan mukaisesti, on muunnettava tulokseksi saadut valuuttakurssiriskiä koskevat omien varojen vaatimukset raportointivaluutan määräisiksi käyttäen perusvaluutan ja raportointivaluutan välistä vallitsevaa avistakurssia.