+390 artikla Vastuuarvon laskenta
---+390 artikla 1.
---+390 artikla 2.
---+390 artikla 3.
---+390 artikla 4.
---+390 artikla 5.
---+390 artikla 6.
---+390 artikla 7.
---+390 artikla 8.
---+390 artikla 9.

390 artikla Vastuuarvon laskenta

-

1. Yleiskatsaus

,
Otsikko Sääntely
390 artikla 1.
Asiakaskokonaisuuteen liittyvien vastuiden yhteismäärä määritetään laskemalla yhteen yksittäisiin kyseiseen asiakaskokonaisuuteen kuuluviin asiakkaisiin liittyvät vastuut.
390 artikla 2.
Asiakaskohtaiset kokonaisvastuut saadaan laskemalla yhteen vastuut, jotka kuuluvat kaupankäyntivarastoon ja vastuut, jotka eivät kuulu kaupankäyntivarastoon.
390 artikla 3.

Kaupankäyntivarastoon kuuluvien vastuiden osalta laitokset voivat

a) 

kuitata pitkät ja lyhyet positionsa asiakkaan liikkeeseen laskemissa samoissa rahoitusvälineissä, jolloin nettopositio kussakin eri välineessä lasketaan kolmannen osan IV osaston 2 luvussa vahvistettujen menetelmien mukaisesti;

b) 

kuitata pitkät ja lyhyet positionsa asiakkaan liikkeeseen laskemissa eri rahoitusvälineissä, kuitenkin ainoastaan, jos lyhyen position kohde-etuutena toimiva rahoitusväline on etuoikeusasemaltaan huonompi kuin pitkän position kohde-etuutena toimiva rahoitusväline tai jos kohde-etuutena toimivat rahoitusvälineet ovat etuoikeusasemaltaan samat.

Sovellettaessa a ja b alakohtaa rahoitusvälineitä voidaan osoittaa alaluokkiin etuoikeusaseman perusteella, jotta voidaan määrittää positioiden suhteellinen etuoikeusasema.

390 artikla 4.
Laitosten on laskettava liitteessä II luetelluista johdannaissopimuksista ja sellaisista luottojohdannaissopimuksista johtuvat vastuuarvot, jotka tehdään suoraan asiakkaan kanssa, noudattaen tapauksen mukaan jotakin niistä menettelyistä, joista säädetään kolmannen osan II osaston 6 luvun 3, 4 ja 5 jaksossa. Edellä 378, 379 ja 380 artiklassa tarkoitetuista liiketoimista johtuvat vastuut lasketaan kyseisissä artikloissa vahvistetulla tavalla.

Laskettaessa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen sopimusten vastuiden arvoa silloin, kun kyseiset sopimukset kuuluvat kaupankäyntivarastoon, laitosten on noudatettava myös 299 artiklassa säädettyjä periaatteita.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, laitokset, joilla on lupa käyttää kolmannen osan II osaston 4 luvun 4 jaksossa ja kolmannen osan II osaston 6 luvun 6 jaksossa tarkoitettuja menetelmiä, voivat käyttää kyseisiä menetelmiä laskeakseen arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien vastuuarvon.

390 artikla 5.
Laitosten on lisättävä asiakkaaseen liittyvään kokonaisvastuuseen vastuut, jotka johtuvat liitteessä II luetelluista johdannaissopimuksista sekä luottojohdannaissopimuksista, jos sopimusta ei ole tehty suoraan kyseisen asiakkaan kanssa mutta kyseinen asiakas on laskenut liikkeeseen kohde-etuutena olevan vieraan tai oman pääoman ehtoisen rahoitusvälineen.
390 artikla 6.

Vastuisiin ei saa sisältyä mitään seuraavista:

a) 

kun on kyse valuuttakauppaan liittyvistä transaktioista, vastuut, jotka muodostuvat tavanomaisen toimituksen aikana kahden työpäivän kuluessa maksusta;

b) 

kun on kyse arvopapereiden ostoa tai myyntiä koskevista transaktioista, vastuut, jotka muodostuvat tavanomaisen toimituksen aikana viiden työpäivän kuluessa maksusta tai arvopapereiden luovuttamisesta, jos tämä on aikaisemmin;

c) 

kun on kyse asiakkaille tarjotuista maksujen välityspalveluista, mukaan lukien maksupalvelujen toteuttaminen, määritys ja toimitus kaikissa valuutoissa tai kirjeenvaihtajapankkitoiminnot, tai rahoitusvälineiden määritys-, toimitus- ja säilytyspalveluista, rahoituksen viivästyneestä vastaanotosta ja muista asiakkaan toiminnasta aiheutuneista vastuista, jotka eivät kestä seuraavaa pankkipäivää pidempään;

d) 

kun on kyse maksujen välityspalveluista, mukaan lukien maksupalvelujen toteuttaminen, määritys ja toimitus kaikissa valuutoissa ja kirjeenvaihtajapankkitoiminnot, päivänsisäiset vastuut laitoksille, jotka tuottavat näitä palveluja;

e) 

vastuut, jotka vähennetään ydinpääoman (CET1) eristä tai ensisijaisen lisäpääoman (AT1) eristä 36 ja 56 artiklan mukaisesti, tai mikä tahansa muu vähennys kyseisistä eristä, joka vähentää vakavaraisuussuhdelukua.

390 artikla 7.
Kun kyseessä ovat asiakkaat, joihin liittyen laitoksella on transaktioiden kautta 112 artiklan m ja o alakohdassa tarkoitettuja vastuita tai vastuita sellaisten muiden transaktioiden kautta, joissa vastuu johtuu kohde-etuutena olevasta omaisuuserästä, laitoksen on asiakkaaseen tai asiakaskokonaisuuteen liittyvän kokonaisvastuun määrittämiseksi arvioitava kohde-etuuteen liittyviä vastuitaan ottaen huomioon transaktion rakenteen taloudellisen sisällön ja transaktion rakenteeseen itseensä kuuluvat riskit sen määrittämiseksi, muodostaako kyseinen rakenne lisäriskin.
390 artikla 8.

EPV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään

a) 

edellytykset ja menetelmät, joita käytetään määritettäessä asiakkaaseen tai asiakaskokonaisuuteen liittyvä kokonaisvastuu 7 kohdassa tarkoitettujen vastuutyyppien osalta;

b) 

edellytykset, joiden täyttyessä 7 kohdassa tarkoitettu transaktioiden rakenne ei muodosta lisäriskiä.

EPV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2014.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

390 artikla 9.
Edellä 5 kohdan soveltamiseksi EPV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään, miten määritellään vastuut, jotka johtuvat liitteessä II luetelluista johdannaissopimuksista ja sellaisista luottojohdannaissopimuksista, joita ei tehdä suoraan asiakkaan kanssa mutta jotka ovat kyseisen asiakkaan liikkeeseenlaskeman vieraan tai oman pääoman ehtoisen rahoitusvälineen kohde-etuuksia, tarkoituksena sisällyttää ne asiakkaaseen liittyviin vastuisiin.

EPV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 28 päivänä maaliskuuta 2020.

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset
Lähde Vaatimus

3. Liittyvät standardit

Standardit
Lähde Vaatimus