+12 artikla 1

12 artikla 1

1.   Arvioidessaan, onko asetuksen (EU) N:o 575/2013 325 bj artiklassa tarkoitettu sisäinen validointi riittävän kattava, toimivaltaisten viranomaisten on tarkastettava,

a)

tarkastellaanko sisäisessä validoinnissa kriittisesti kaikkia pääomatarkoituksiin käytettäviin menetelmiin ja hinnoittelufunktioihin liittyviä näkökohtia, mukaan lukien uusiin tuotteisiin sovellettavat menetelmät ja funktiot, ottaen samalla huomioon niiden vahvuudet ja heikkoudet vaihtoehtoisiin menetelmiin verrattuna;

b)

tarkastellaanko sisäisessä validoinnissa

i)

valittuja markkinatietoja;

ii)

riskitekijöille määritettyjä likviditeettihorisontteja;

iii)

todellisten hintahavaintojen kohdentamista riskitekijöihin tai sellaisiin alaluokkiin, joita kyseisten hintahavaintojen katsotaan edustavan;

iv)

käytettyjä approksimaatiomenetelmiä;

c)

tarkastetaanko sisäisessä validoinnissa, että perustana olevissa stokastisissa prosesseissa käytettävät jakaumaoletukset ja mahdolliset muut merkitykselliset stokastiset oletukset ja parametrit, mukaan lukien volatiliteetti ja korrelaatiot, on perusteltu hyvin, myös seuraavien osalta:

i)

asetuksen (EU) N:o 575/2013 325 bb artiklassa tarkoitettujen odotettua tappiota kuvaavien riskimittarien laskemisen kannalta merkityksellisten jakaumien hännät;

ii)

asetuksen (EU) N:o 575/2013 325 bk artiklassa tarkoitettu stressiskenaariota koskeva riskimittari;

d)

arvioidaanko sisäisessä validoinnissa sellaisten mahdollisten empiiristen korrelaatioiden moitteettomuutta, joita käytetään riskitekijän pääluokkien sisällä tai välillä asetuksen (EU) N:o 575/2013 325 bh artiklan 2 kohdassa tarkoitetun rajoittamatonta odotettua tappiota kuvaavan mittarin laskemiseksi;

e)

arvioidaanko sisäisessä validoinnissa maksukyvyttömyysriskiä koskevien omien varojen vaatimusten laskennassa tehtyjä korrelaatio-oletuksia, mukaan lukien

i)

asianmukaisten kopulafunktioiden valinta, jos ne on mallinnettu nimenomaisesti;

ii)

asetuksen (EU) N:o 575/2013 325 bp artiklassa tarkoitettujen systemaattisten riskitekijöiden valinta ja painotukset;

iii)

se, pystyykö malli selittämään maksukyvyttömyystapausten kasaumia;

f)

arvioidaanko sisäisessä validoinnissa oletuksia, joita on tehty maksukyvyttömyyden todennäköisyyden ja tappio-osuuksien arvioimiseksi, jotta voidaan laskea maksukyvyttömyysriskiä koskevat omien varojen vaatimukset;

g)

arvioidaanko sisäisessä validoinnissa oletuksia, jotka liittyvät asetuksen (EU) N:o 575/2013 325 bo artiklassa tarkoitettuun suojausten mallintamiseen maksukyvyttömyysriskiä koskevien omien varojen vaatimusten laskennan yhteydessä;

h)

analysoidaanko sisäisessä validoinnissa stressitestiohjelman tuloksia, maksukyvyttömyysriskiin liittyvät tulokset mukaan lukien, ja tehdäänkö siinä tarvittaessa päätelmiä menetelmän puutteista tai heikkouksista, jotka johtuvat erityisistä markkinaskenaarioista;

i)

sovelletaanko ja analysoidaanko sisäisessä validoinnissa asetuksen (EU) N:o 575/2013 325 bj artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen oletussalkkujen osalta saatuja tuloksia sen varmistamiseksi, että sisäisellä mallilla voidaan selittää rakenteellisia tekijöitä, mukaan lukien tapauksen mukaan seuraavat:

i)

perusteriskit eri korkokäyrien välillä;

ii)

samankaltaisten mutta ei samanlaisten positioiden muutosten epätäydellinen korrelaatio;

iii)

riskikohteeseen liittyvä perusteriski sekä samankaltaisista mutta ei samanlaisista luotto- tai osakepositioista johtuva perusteriski;

iv)

keskittymäriski;

j)

varmistetaanko sisäisessä validoinnissa, että sisäistä riskienmittausmallia sovelletaan tietojärjestelmissä moitteettomasti ja että kaikki liiketoiminta- ja tukiyksiköt soveltavat menetelmiä yhdenmukaisesti ja kaikkien asiaankuuluvien maantieteellisten alueiden osalta;

k)

varmistetaanko sisäisessä validoinnissa approksimaatioiden asianmukaisuus ja olennaisuus arvioimalla

i)

sellaisten käytettyjen aikasarjojen, joiden osalta on käytetty approksimaatiota, prosenttiosuutta;

ii)

sellaisten aikasarjojen, joiden osalta on käytetty approksimaatiota, marginaalista vaikutusta prosentteina;

iii)

approksimaatioiden käytön mahdollista vaikutusta hajautusvaikutusten määrittämiseen.

1. Yleiskatsaus

,

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset

3. Liittyvät standardit

Standardit