1. Arvioidessaan, noudattaako laitos asetuksen (EU) N:o 575/2013 325 bi artiklan 1 kohdan e alakohtaa tulevien häiriöiden ääriskenaarion määrittämistä koskevien vaatimusten osalta, toimivaltaisten viranomaisten on tarkastettava, että kyseisessä alakohdassa tarkoitetut sisäiset toimintatavat täyttävät kaikki seuraavat vaatimukset:
sisäisissä toimintatavoissa edellytetään, että laitos laatii ajantasaisen luettelon, jossa kunkin mallintamattoman riskitekijän osalta
i)
kuvataan riskitekijä;
ii)
täsmennetään asetuksen (EU) N:o 575/2013 325 bd artiklan mukaisesti riskitekijälle osoitettu likviditeettihorisontti;
iii)
täsmennetään, laskeeko laitos tulevien häiriöiden ääriskenaarion suoralla menetelmällä vai delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 2, 3, 5 ja 6 artiklassa tarkoitetulla vaiheittaisella menetelmällä vai määrittääkö laitos lakisääteisen tulevien häiriöiden ääriskenaarion kyseisen delegoidun asetuksen 14 artiklan mukaisesti;
iv)
täsmennetään, jos laitos käyttää vaiheittaista menetelmää, käytetäänkö lasku- ja nousuhäiriöiden kalibrointiin historiallista menetelmää, epäsymmetristä sigmamenetelmää vai varamenetelmää;
v)
perustelee valintansa niiden riskitekijöiden osalta, joille laitos määrittää lakisääteisen tulevien häiriöiden ääriskenaarion delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 14 artiklan mukaisesti;
vi)
täsmennetään, kuuluuko riskitekijä johonkin alaluokkaan, ja jos kuuluu, mihin niistä;
c)
sisäisissä toimintatavoissa täsmennetään delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 1 artiklan a alakohdan i alakohdassa ja 4 artiklan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetut kriteerit ja määritetään, milloin mallintamattoman riskitekijän tai mallintamattoman standardoidun alaluokan osalta käytetään kyseisen delegoidun asetuksen 2, 3, 5 ja 6 artiklassa tarkoitettua suoraa tai vaiheittaista menetelmää;
d)
sisäisissä toimintatavoissa täsmennetään, mitä kriteerejä käytetään pankkipäivien ja muiden kuin pankkipäivien yksilöimiseksi tavalla, joka on johdonmukainen asetuksen (EU) N:o 575/2013 325 bk artiklassa tarkoitetun stressiskenaariota koskevan riskimittarin laskennassa ja kyseisen asetuksen 325 bb artiklassa tarkoitetun odotettua tappiota kuvaavan riskimittarin laskennassa;
e)
sisäisissä toimintatavoissa täsmennetään, mitä kriteerejä käytetään niiden riskitekijöiden yksilöimiseksi, joiden osalta laitos määrittää stressiskenaariota koskevan riskimittarin soveltamalla lakisääteistä tulevien häiriöiden ääriskenaariota delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 14 artiklan mukaisesti;
f)
sisäisissä toimintatavoissa edellytetään, että laitos seuraa kaikkia delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja hinnoittelun epäonnistumisia, hinnoittelun epäonnistumisen syitä ja kyseisen artiklan mukaisesti toteutettuja korjaavia toimia;
g)
sisäisissä toimintatavoissa täsmennetään delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 12 artiklan 4 kohdan mukaisesti, kuinka usein tulevien häiriöiden ääriskenaarion määrittämiseen käytettyä stressikautta päivitetään, sekä muut mahdolliset kriteerit, jotka käynnistävät tällaisen stressikauden päivittämisen.
2. Arvioidessaan, sovelletaanko laitoksen sisäistä mallia johdonmukaisesti asetuksen (EU) N:o 575/2013 325 bi artiklan 1 kohdan mukaisesti kyseisen asetuksen 325 bk artiklassa tarkoitetun stressiskenaariota koskevan riskimittarin laskentaa koskevien vaatimusten osalta, toimivaltaisten viranomaisten on
a)
laitoksen käyttäessä mallintamattomien riskitekijöiden osalta delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 2 artiklassa tarkoitettua suoraa menetelmää
i)
tarkastettava, noudatetaanko laitoksen prosesseissa, sellaisina kuin ne on määritelty asetuksen (EU) N:o 575/2013 325 bi artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetuissa sisäisissä toimintatavoissa, delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 1 artiklan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettuja kriteerejä;
ii)
tarkastettava, dokumentoiko ja perusteleeko laitos stressiskenaariota koskevan riskimittarin laskemisessa käytetyn lähestymistavan muutokset, kuten delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 1 artiklan a alakohdan ii alakohdassa edellytetään;
iii)
tarkastettava, onko suoralla menetelmällä ja vaiheittaisella menetelmällä saatavien stressiskenaariota koskevien riskimittarien välillä olennaisia eroja delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 1 artiklan a alakohdan iii alakohdassa tarkoitetun 20 pankkipäivän ajanjakson osalta, ja tutkittava mahdollisten olennaisten erojen syitä;
b)
laitoksen käyttäessä mallintamattomien standardoitujen alaluokkien osalta delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 5 artiklassa tarkoitettua suoraa menetelmää
i)
tarkastettava, noudatetaanko laitoksen prosesseissa, sellaisina kuin ne on määritelty asetuksen (EU) N:o 575/2013 325 bi artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetuissa sisäisissä toimintatavoissa, kyseisen delegoidun asetuksen 4 artiklan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettuja kriteerejä;
ii)
tarkastettava, dokumentoiko ja perusteleeko laitos stressiskenaariota koskevan riskimittarin laskemisessa käytetyn lähestymistavan muutokset, kuten delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 4 artiklan a alakohdan ii alakohdassa edellytetään;
iii)
tarkastettava, onko suoralla menetelmällä ja vaiheittaisella menetelmällä saatavien stressiskenaariota koskevien riskimittarien välillä olennaisia eroja delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 4 artiklan a alakohdan iii alakohdassa tarkoitetun 20 pankkipäivän ajanjakson osalta, ja tutkittava mahdollisten olennaisten erojen syitä;
tarkastettava, että laitos sisällyttää enintään yhden havainnon pankkipäivää kohti stressiskenaariota koskevan riskimittarin generoimiseen käytettävään aikasarjaan ja että aikasarjaan sisältyy ainoastaan tosiasiallisia markkinatietoja delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti;
ii)
tarkastettava, käytetäänkö delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 7 artiklassa tarkoitettuja 10 pankkipäivän tuottoja laskettaessa ja pidennettäessä stressikautta enintään 20 pankkipäivällä kyseisen asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja pankkipäivien ja muiden kuin pankkipäivien yksilöintiä koskevia kriteerejä, ja tarkastettava, että 10 pankkipäivän tuottojen määrittämisen vaiheet, mukaan lukien kyseisen asetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun arvon Dt' määrittäminen, suoritetaan asianmukaisesti;
iii)
tarkastettava, sisältävätkö laitoksen aiemmin asetuksen (EU) N:o 575/2013 325 be artiklan mukaisesti mallinnettaviksi arvioimien mallintamattomien riskitekijöiden aikasarjat ne havainnot, joita laitos on käyttänyt kyseisen asetuksen 325 bc artiklassa tarkoitettujen tulevien häiriöiden skenaarioiden kalibrointiin, kuten delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 7 artiklan 2 kohdassa edellytetään;
d)
delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 10 artiklassa tarkoitetun varamenetelmän täytäntöönpanon osalta
i)
tarkastettava, pystyvätkö laitokset perustelemaan niitä mallintamattomia riskitekijöitä tai mallintamattomia standardoituja alaluokkia koskevien tietojen niukkuuden, joiden osalta laitos käyttää varamenetelmää;
ii)
tarkastettava, yksilöidäänkö sellaiset riskitekijät asianmukaisesti, joihin sovelletaan delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 10 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettua lähestymistapaa;
iii)
tarkastettava, johtaako laitoksen delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 10 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttävän riskitekijän valitsemisessa käyttämä lähestymistapa saman artiklan 4 kohdassa tarkoitettua menetelmää sovellettaessa sellaisten nousu- ja laskuhäiriöiden määrittämiseen, jotka soveltuvat riskitekijöihin, joihin sovelletaan varamenetelmää;
e)
edellytettävä, että laitos yksilöi mallintamattomat riskitekijät tai mallintamattomat standardoidut alaluokat, joiden osalta delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 17 ja 18 artiklassa tarkoitetun epälineaarisuuskertoimen arvo on yhtä suuri kuin κmin tai κmax kyseisten artiklojen mukaisesti, ja tarkastettava, onko tulevien häiriöiden ääriskenaario asianmukainen vai onko edellytettävä asetuksen (EU) N:o 575/2013 325 bk artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti, että laitos soveltaa lakisääteistä tulevien häiriöiden ääriskenaariota delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 14 artiklan mukaisesti;
f)
delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 12 artiklassa tarkoitetun stressikauden määrittämisen osalta
i)
tarkastettava, jos laitos määrittää stressikauden maksimoimalla delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun arvon ja käyttämällä herkkyysperusteisia hinnoittelumenetelmiä kyseisen delegoidun asetuksen 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti, sen analyysin luotettavuus, jonka laitos tekee sen osoittamiseksi, että hinnanmuutokset, joita herkkyysperusteiset hinnoittelumenetelmät eivät kata, eivät muuta stressikautta;
ii)
tarkastettava, jos laitos määrittää stressikauden riskitekijöiden pääluokkaan kuuluvien mallintamattomien riskitekijöiden osalta määrittämällä 12 kuukauden tarkastelujakson, joka maksimoi osittaisen odotetun tappion arvon PESRS, i delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että analyysi, jonka laitos tekee sen osoittamiseksi, että määritetty stressikausi on finanssistressikausi laitoksen mallintamattomien riskitekijöiden osalta, on luotettava;
iii)
tarkastettava, alkaako stressikauden määrittämiseksi testattu 12 kuukauden keskeytymätön ajanjakso viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2007 delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti, ja tarkastettava, onko stressikauden aiemmissa päivityksissä noudatettu 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettua päivitystiheyttä ja kriteerejä;
arvioitava hinnoittelun epäonnistumisten havaitsemiseen, niiden rahoitusvälineiden ja hyödykkeiden yksilöimiseen, joiden osalta hinnoittelun epäonnistuminen tapahtui, yksilöimiseen, hinnoittelun epäonnistumisen syiden yksilöimiseen ja niiden olennaisten herkkyyksien määrittämiseen käytettävien prosessien ja menetelmien luotettavuutta;
ii)
tarkastettava sen jälkeen, kun tulevien häiriöiden ääriskenaariota on sovellettu mallintamattomaan riskitekijään, sovelletaanko herkkyysperusteisia hinnoittelumenetelmiä ainoastaan rahoitusvälineisiin ja hyödykkeisiin, joihin liittyy kyseinen riskitekijä ja joihin hinnoittelun epäonnistumiset kohdistuvat, delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti;
tarkastettava sen menetelmän asianmukaisuus, jota laitos käyttää määrittäessään, onko enimmäistappio, joka voi aiheutua mallintamattoman riskitekijän tai mallintamattoman standardoidun alaluokan muutoksesta, rajallinen vai ei;
ii)
tarkastettava, jos mallintamatonta riskitekijää tai mallintamatonta alaluokkaa vastaava enimmäistappio on rajallinen, määrittääkö laitos tällaisen enimmäistappion tarkasti;
iii)
tarkastettava, jos enimmäistappio, joka voi aiheutua mallintamattoman riskitekijän tai mallintamattoman standardoidun alaluokan muutoksesta, ei ole rajallinen, perustuvatko delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 14 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ja 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa asiantuntijaperusteisessa lähestymistavassa käytetyt jakaumaoletukset ja tilastolliset oletukset objektiivisiin tietoihin ja luotettaviin testeihin ja että tulevien häiriöiden ääriskenaario on riittävän varovainen;
iv)
tarkastettava,
1)
ovatko 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun luetteloon sisältyvät tiedot saman kohdan e alakohdassa tarkoitettujen kriteereiden mukaisia;
2)
ovatko 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa luettelossa täsmennetyt kriteerit, jotka koskevat niiden riskitekijöiden yksilöimistä, joiden osalta stressiskenaariota koskeva riskimittari saadaan määrittämällä lakisääteinen tulevien häiriöiden ääriskenaario, moitteettomia;
(v)
tarkastettava sen menetelmän ja niiden tilastollisten testien luotettavuus, joita laitos käyttää yksilöidäkseen riskitekijät, jotka kuvastavat ainoastaan epäsystemaattista riskiä delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 16 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti.
Sovellettaessa a alakohdan ii alakohtaa toimivaltaisten viranomaisten on tarkastettava, että esitetyt perustelut ovat a alakohdan i alakohdassa tarkoitettujen kriteereiden mukaisia ja että niihin liittyvät muutokset eivät perustu siihen, että yksi menetelmä johtaa alhaisempaan stressiskenaariota koskevaan riskimittariin kuin toinen.
Sovellettaessa b alakohdan ii alakohtaa toimivaltaisten viranomaisten on tarkastettava, että esitetyt perustelut ovat b alakohdan i alakohdassa tarkoitettujen kriteereiden mukaisia ja että ne eivät perustu siihen, että yksi menetelmä johtaa alhaisempaan stressiskenaariota koskevaan riskimittariin kuin toinen.
Sovellettaessa g alakohdan ii alakohtaa toimivaltaisten viranomaisten on tarkastettava, että laitos laskee tappiot, jotka liittyvät muihin rahoitusvälineisiin ja hyödykkeisiin, joihin kyseinen riskitekijä liittyy mutta joihin ei liity hinnoittelun epäonnistumisia, delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 13 artiklan 2 kohdan mukaisessa riskienmittausmallissa käytetyillä hinnoittelumenetelmillä.
3. Sovellettaessa 2 kohdan a alakohdan ii alakohtaa ja b alakohdan ii alakohtaa toimivaltaiset viranomaiset voivat verrata niiden riskitekijöiden tai standardoitujen alaluokkien stressiskenaariota koskevaa riskimittaria, joiden osalta on tapahtunut muutos lähestymistavassa, ja arvioida, vastaavatko muutokset järjestelmällisesti alhaisempaa stressiskenaariota koskevaa riskimittaria.
4. Sovellettaessa 2 kohdan c alakohdan i alakohtaa toimivaltaiset viranomaiset voivat tarkastaa delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 7 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta havaintojen aikasarjojen otoksesta, ovatko riskitekijää koskevat tosiasialliset markkinatiedot muuttumattomat, jos aikasarjoissa olevat havainnot pysyvät vakioina toisiaan seuraavina pankkipäivinä. Otosta kerätessään toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon aikasarjat, joissa on suuri määrä tietoja, jotka eivät muutu toisiaan seuraavina pankkipäivinä.
5. Sovellettaessa 2 kohdan c alakohdan iii alakohtaa toimivaltaiset viranomaiset voivat verrata riskitekijöiden otoksessa riskitekijöitä koskevia havaintoja, joita laitos käyttää laskeakseen riskitekijälle odotetun tappion silloin, kun riskitekijä oli mallinnettavissa, niihin riskitekijöiden havaintoihin, joita laitos käyttää laskiessaan stressiskenaariota koskevaa riskimittaria.
6. Sovellettaessa 2 kohdan d alakohdan ii alakohtaa toimivaltaiset viranomaiset voivat tarkastaa sellaisten riskitekijöiden otoksessa, joiden osalta laitos käyttää delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 10 artiklan 2 tai 3 kohdassa tarkoitettuja lähestymistapoja, täyttävätkö riskitekijät kyseisen menetelmän soveltamisen edellytykset.
7. Sovellettaessa 2 kohdan d alakohdan iii alakohtaa toimivaltaiset viranomaiset voivat tarkastaa sellaisten riskitekijöiden otoksessa, joiden osalta käytetään delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 10 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua lähestymistapaa, täyttävätkö vastaavat valitut riskitekijät kyseisen artiklan 5 kohdassa tarkoitetut edellytykset.
Tarkastaessaan, ovatko kaksi riskitekijää luonteeltaan samanlaisia delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 10 artiklan 5 kohdan b alakohdan mukaisesti ja että kyseiset riskitekijät eivät poikkea toisistaan sellaisten ominaisuuksien osalta, jotka johtavat volatiliteetin aliarviointiin kyseisen delegoidun asetuksen 10 artiklan 5 kohdan c alakohdan mukaisesti, toimivaltaisten viranomaisten on tarkastettava, ovatko riskitekijät pääominaisuuksiltaan samanlaiset ja liittyykö valittuihin riskitekijöihin riskikohteeseen liittyvä erityisriski, jos mallintamattomaan riskitekijään liittyy sellainen.
8. Sovellettaessa 2 kohdan d alakohdan iii alakohtaa toimivaltaiset viranomaiset voivat sellaisten riskitekijöiden otoksessa, joihin sovelletaan delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 10 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua menetelmää,
a)
edellyttää, että laitos testaa valitsemiensa riskitekijöiden sijaan vaihtoehtoisia soveltuvia riskitekijöitä, jotka täyttävät delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 10 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut edellytykset;
b)
verrata laitoksen valitsemia riskitekijöitä käyttämällä saatua tulevien häiriöiden ääriskenaariota a alakohdassa tarkoitettuja vaihtoehtoisia riskitekijöitä käyttämällä saatuun tulevien häiriöiden ääriskenaarioon;
c)
arvioida, johtavatko laitoksen valitsemat riskitekijät tulevien häiriöiden ääriskenaarion järjestelmälliseen aliarviointiin.
9. Sovellettaessa 2 kohdan d alakohdan iii alakohtaa toimivaltaiset viranomaiset voivat sellaisten riskitekijöiden otoksessa, joihin sovelletaan delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 10 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua menetelmää ja joita koskevia havaintoja on yhden vuoden ajanjaksolta enemmän kuin 12,
a)
edellyttää, että laitos arvioi kyseisten riskitekijöiden volatiliteettia kyseisen yhden vuoden ajanjakson ajalta;
b)
edellyttää, että laitos arvioi delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 10 artiklan 5 kohdan mukaisesti valittujen riskitekijöiden volatiliteettia kyseisen yhden vuoden ajanjakson ajalta a alakohdassa tarkoitettujen riskitekijöiden osalta;
c)
arvioida, onko b alakohdassa tarkoitetusta arvioinnista saatava laitoksen valitsemien riskitekijöiden volatiliteetti järjestelmällisesti pienempi kuin a alakohdassa tarkoitetusta arvioinnista saatava laitoksen riskienmittausmalliin sisältyvien riskitekijöiden volatiliteetti.
10. Sovellettaessa 2 kohdan e alakohtaa toimivaltaiset viranomaiset voivat riskitekijöiden ja standardoitujen alaluokkien otoksessa
a)
arvioida, onko epälineaarisuuskerroin yhtä suuri kuin κmin tai κmax siksi, että arvon κ laskennassa delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 17 ja 18 artiklan mukaisesti käytetyn seuraavan termin
osoittajalla tai nimittäjällä on tyypillisesti erittäin suuria tai erittäin pieniä arvoja;
b)
edellyttää, että laitos kuvaa riskitekijöiden muutoksista aiheutuvan tappion tulevien häiriöiden ääriskenaarion ympäristössä ja arvioi, onko tappiofunktion profiili erityisen kovera tai kupera kyseisessä ympäristössä.
Tällaista arviointia suorittaessaan toimivaltaisten viranomaisten on valittava mallintamattomien riskitekijöiden ja standardoitujen alaluokkien joukko ottaen huomioon niiden olennaisuus.
11. Sovellettaessa 2 kohdan f alakohdan i alakohtaa toimivaltaiset viranomaiset voivat tarvittaessa ja jos olennaisten mallintamattomien riskitekijöiden tai mallintamattomien standardoitujen alaluokkien muutoksia vastaavat tappiot ovat erittäin epälineaarisia
a)
edellyttää, että laitos määrittää stressikauden maksimoimalla delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun arvon mallintamattomien riskitekijöiden tai mahdollisten samaan riskitekijöiden pääluokkaan kuuluvien mallintamattomien standardoitujen alaluokkien joukossa käyttäen hinnoittelumenetelmiä, joita laitos käyttää riskienmittausmallissa kyseisen delegoidun asetuksen 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti;
b)
edellyttää, että laitos määrittää stressikauden maksimoimalla delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun arvon tämän kohdan a alakohdassa tarkoitetussa joukossa käyttäen herkkyysperusteisia hinnoittelumenetelmiä kyseisen delegoidun asetuksen 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti;
c)
arvioida, eroavatko a ja b alakohdan mukaisesti määritetyt stressikaudet olennaisesti toisistaan.
Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettu mallintamattomien riskitekijöiden tai mallintamattomien standardoitujen alaluokkien joukko on valittava ottaen huomioon niiden olennaisuus ja niiden arvojen muutoksista aiheutuvan tappion epälineaarinen profiili. Yksilöidäkseen ne mallintamattomat riskitekijät tai mallintamattomat standardoidut alaluokat, joiden tappioprofiili on epälineaarinen, toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää perustana delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 17 tai 18 artiklan mukaisesti lasketun epälineaarisuuskertoimen κ arvoa.
12. Sovellettaessa 2 kohdan f alakohdan ii alakohtaa toimivaltaiset viranomaiset voivat
a)
edellyttää, että laitos määrittää stressikauden maksimoimalla delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun arvon mallintamattomien riskitekijöiden tai mahdollisten samaan riskitekijöiden pääluokkaan kuuluvien mallintamattomien standardoitujen alaluokkien joukossa käyttäen hinnoittelumenetelmiä, joita käytetään riskienmittausmallissa kyseisen delegoidun asetuksen 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti;
b)
arvioida, eroaako a alakohdan mukaisesti määritetty stressikausi merkittävästi stressikaudesta, jonka laitos on määrittänyt soveltaessaan delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menetelmää.
13. Sovellettaessa 2 kohdan g alakohtaa toimivaltaiset viranomaiset voivat tarkastaa laitoksen mahdollisesti kokemien hinnoittelun epäonnistumisten otoksen perusteella, onko laitos noudattanut 2 kohdan g alakohdan i alakohdassa tarkoitettuja prosesseja ja menetelmiä, ja arvioida tällä perusteella kyseisten prosessien ja menetelmien luotettavuutta.
14. Sovellettaessa 2 kohdan h alakohdan iii alakohtaa toimivaltaiset viranomaiset voivat mallintamattomien riskitekijöiden tai mallintamattomien standardoitujen alaluokkien otoksessa
a)
edellyttää, että laitos generoi tuottojen aikasarjan toimivaltaisen viranomaisen määräämästä paksuhäntäisestä tilastollisesta jakaumasta ja laskee tulevien häiriöiden ääriskenaarion delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 3 ja 6 artiklassa tarkoitetulla vaiheittaisella menetelmällä yhdistettynä kyseisen delegoidun asetuksen 8 artiklassa tarkoitettuun historialliseen menetelmään;
b)
todentaa laitoksen asiantuntijaperusteisen lähestymistavan varovaisuuden vertaamalla kyseisellä lähestymistavalla saatavaa lakisääteistä tulevien häiriöiden ääriskenaariota a alakohdan mukaisesti laskettuun tulevien häiriöiden ääriskenaarioon.
15. Poiketen siitä, mitä ensimmäisen alakohdan a alakohdassa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat edellyttää, että laitos käyttää jonkin toisen samankaltaisen riskitekijän aikasarjaa sen sijaan, että aikasarja generoitaisiin varovaisesta jakaumasta. Sovellettaessa 2 kohdan h alakohdan iv alakohtaa toimivaltaiset viranomaiset voivat mallintamattomien riskitekijöiden tai mallintamattomien standardoitujen alaluokkien otoksessa ja tiettynä viitepäivänä tarkastaa, että
a)
ne riskitekijät tai standardoidut alaluokat, joille stressiskenaariota koskeva riskimittari määritetään soveltamalla lakisääteistä tulevien häiriöiden ääriskenaariota delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 14 artiklan mukaisesti, täyttävät kriteerit, jotka laitos on määritellyt kyseisen menetelmän käyttämiseksi;
b)
ne riskitekijät tai standardoidut alaluokat, joille stressiskenaariota koskevaa riskimittaria ei määritellä soveltamalla lakisääteistä tulevien häiriöiden ääriskenaariota delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 14 artiklan mukaisesti, eivät täytä kriteerejä, jotka laitos on määritellyt kyseisen menetelmän käyttämiseksi.
16. Sovellettaessa 2 kohdan i alakohtaa toimivaltaiset viranomaiset voivat mallintamattomien riskitekijöiden otoksessa
a)
tarkastaa, onko riskitekijä luonteeltaan sellainen, että se kuvastaa ainoastaan epäsystemaattista riskiä, tarkastelemalla tämän asetuksen 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa luettelossa esitettyä riskitekijän kuvausta ja sen merkitsemiseen käytettyjä tietoja, kuten delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 16 artiklan 3 kohdan a alakohdassa ja 4 kohdan a alakohdassa edellytetään;
b)
suorittaa hypoteesitestejä arvioidakseen otokseen kuuluvien riskitekijöiden välisten korrelaatiokertoimien merkitystä ja verrata kyseisten hypoteesitestien tuloksia tuloksiin, jotka laitos on saanut suorittaessaan delegoidun asetuksen (EU) 2024/397 16 artiklan 3 kohdan d alakohdassa ja 4 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja tilastollisia testejä.
